Your SlideShare is downloading. ×
Oulun Osaavat-pomot
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Oulun Osaavat-pomot

229
views

Published on

Amok-koulutus

Amok-koulutus

Published in: Education

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
229
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • A. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia)1 AKyky käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro-vaikutteisesti1 BKyky käyttää tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti1 CKyky käyttää teknologiaa vuoro-vaikutteisesti B. Vuorovaikutus heterogeenisten ryhmien kanssa2 AKyky tulla hyvin toimeen toisten kanssa2 BKyky tehdä yhteistyötä toisten kanssa2 CKyky hoitaa ja ratkoa risti-riitojaC. Autonominen toiminta3 AKyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan3 BKyky suunnitella ja toteuttaa elämän-suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja3 CKyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoja ja tarpeita.
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • A. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia)1 AKyky käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro-vaikutteisesti1 BKyky käyttää tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti1 CKyky käyttää teknologiaa vuoro-vaikutteisesti B. Vuorovaikutus heterogeenisten ryhmien kanssa2 AKyky tulla hyvin toimeen toisten kanssa2 BKyky tehdä yhteistyötä toisten kanssa2 CKyky hoitaa ja ratkoa risti-riitojaC. Autonominen toiminta3 AKyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan3 BKyky suunnitella ja toteuttaa elämän-suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja3 CKyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoja ja tarpeita.
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • FUTURE OF THE FINNISH ENGINEERING EDUCATION – A COLLABORATIVE STAKEHOLDER APPROACH Doctoral dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with due permission of the School of Science for public examination and debate in Auditorium TU1 at the Aalto University School of Science (Espoo, Finland) on the 29th of April 2011 at 12 noon. Tiivistelmä Tutkimuksessaselvitetäänmitensuomalaistatekniikankorkeakoulutustatulisikehittää ennakoituihintulevaisuudenhaas- teisiinvastaamiseksiperustuenpääasiassakeskeistensidosryhmiennäkemyksiin. Tutkimuskysymyksetovat: (1) Minkälainentoimintamallivoidaanluodaosallistujienvalitsemiseksikeskeisistä sidosryhmistä koostuvaanryhmäkommunikaatioproses- siin, jonkatavoitteena on edistää tekniikankorkeakoulutuksenkehittymistä kansallisesti, tässä tapauksessaSuomessa? (2) Mitkä ovatsuomalaisentekniikankorkeakoulutuksentulevaisuudennäkymät, ja toimenpide-ehdotuksetalan koulutuksen kehittämiseksi, perustuenkeskeistensidosryhmiennäkemyksiinmenneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudestasekä kirjallisuuteen ja tilastoihinpidemmänaikajänteenkehityksestä ja nykytilasta? Väitöskirja on luonteeltaanstrateginenennakointitutkimus, jonkapainopisteenä on vaihtoehtoistentulevaisuuksienkartoittaminen ja sitouttaminentulevaisuudentekemiseen. Ensisijaisenatutkimusaineistona on kolmesidosryhmienkom- munikaatioprosessia: anonyymi Argument Delphi -paneeli, Open Futures Search -työpajasekä tekniikankorkeakoulutuksenkansallisenyhteistyöryhmäntyöprosessi. Osallistujienvalintamallinteoriaperustakoostuukolmestanäkökulmasta: sidosryhmä-konsepti ja sidosryhmientunnista- minen, tiedonluominensekä ryhmän ja senjäsentenominaisuudet. Yhdistämällä teoriaperustasidosryhmäprosessienkaut- ta saatuihinempiirisiinkokemuksiintutkijaluomallinosallistujienvalitsemiseksi. Tuloksetsuomalaisentekniikankorkeakou- lutuksentulevaisuudennäkymistä toimenpide-ehdotuksineen on tiivistettykahdeksaanväitteeseen. Tutkijannäkemyksenmukaanvastavalmistuneideninsinöörien ja diplomi-insinöörienosaamisenvakavimmatpuutteetsuhteessatulevaisuudenennakoituihintarpeisiinliittyvätyhteisöllisen oppimisen taitoihin. Osanatutkimuksentuloksia on esitettykäsitteellinenviitekehysyhteisöllisen oppimisen taitojenkehittymisenedistämiseksi. Väitöskirjassaesitetään, että tulevaisuustutkimuksessakasvokkaisellaryhmäkommunikaatiolla on anonyymiinverrattunauseitamahdollisiaetuja. Tutkijanmukaankeskeisimpänä etuna on tilaisuuskäynnistää samanaikaisestisekä yksilölähtöinenettä yhteisöllinenoppimisprosessi. Yhteisöllinenoppimisprosessimahdollistaadialoginavullahiljaisentiedonluomisen ja autenttisenyhteisöllisenläsnäolonkauttamuotoutumassaolevantulevaisuustiedontavoittamisen. Ryhmäajattelun -ongel- mastajohtuentutkijaesittää kuitenkin, että anonyymiryhmäkommunikaatio on hyödyllinenlisäkeinoparantaavaihtoeh- toistentulevaisuuksientunnistamistahelpottamallaarkaluonteisten ja ristiriitaaherättävienaiheidenesiinnostamistasekä muutoksenkäynnistämistä. Tutkimuksentuloksiavoidaanhyödyntää laajastisuomalaisentekniikankorkeakoulutuksenkehittämisessä. Luotutoimintamalliosallistujienvalitsemiseksi ja sidosryhmäkommunikaatioprosessienkokemuksetovatkäyttökelpoisiamyösSuomenulkopuolella. Lisäksianonyymin ja kasvokkainryhmässä tapahtuvankommunikaationtiedonluomisenerojenanalysointituolisäarvoatulevaisuustutkimuksenmetodologioidenkehittämiseen.
  • Knowledge conversion between tacit and explicit knowledge. Summarized from Nonaka & Takeuchi (1995).
  • Summary of the organizational knowledge creation theory of Nonaka & Takeuchi (1995).
  • Social capital in the creation of intellectual capital (Nahapiet & Ghoshal 1998, 251) Nahapiet & Ghoshal (1998) describe the specific features of social capital that, unlike other forms of capital, are owned jointly by the parties and cannot easily be traded. Social capital can make possible something that is possible to reach only collectively or that can be achieved only with an extra cost. So- cial capital allows to enhance allocative efficiency - efficiency of action and diminish opportunism - and adaptive efficiency, in other words, it increases creativity and learning. Nahapiet & Ghoshal (1998) argue that the co-evolution of social and intellectual capital underpins organizational advantage and this may also occur in some forms of inter-organizational networks. Social capital is typically a by-product of other activities. Its development requires a focus – an entity around which joint activities are organized and that forms a basis for the network closure. Therefore, they main- tain that those organizations that develop particular configurations of social capital are likely to be more successful. Forms of social capital are also dependent on the stability and continuity of social structure. It takes time to build trust. Commitment to continuity facilitates also other processes that are influential in the development of social capital, namely interdependence, interaction and closure. Interaction is a precon- dition for the development and maintenance of social capital. High levels of social capital are usually developed in contexts characterized with a high level of mutual interdependence. Network closure fa- cilitates the development of norms, identity and trust. In a nutshell, the cognitive and relational dimen- sions of social capital accumulate in network structures where linkages are strong, multidimensional and reciprocal. (Ibidem)The creation and maintenance of social capital, particularly its relational and cognitive dimensions, is costly. Costs are likely to be influenced by the size and complexity of the social structure in which social capital is embedded. Technology may offer possibilities to extend the network, but the significance of interdependence, interaction, and closure suggest that there still remain important upper limits. Add- ing people may even reduce certain forms of social capital, such as personal obligations or high status. (Ibidem)
  • Theory U (Scharmer 2009) Scharmer (2009) argues that the three different types of intelligence – mind, heart and will – and the inflection points associated with them constitute a social grammar. And furthermore, the inflection points when moving from one field structure of attention to another are identical on all ontological levels. Opening and suspension through open mind facilitate change of field structure from I-in-me to I-in-it. Thereafter, deep dive and redirection forms through open heart forms a path way from I-in-it to I-in-you. And finally, letting go and letting come through open will paves the way for I-in-now. The dif- ferent field structures of attention and their manifestations in different ontological levels are summarized in Figure 2.8.
  • Fields of conversation, their corresponding system and evolution of conversational field struc- tures. Summarized from Scharmer (2009).
  • heory U as a social technology process for change. Summarized from Scharmer (2009). Theory U as a social technology44 consists of five phases: co-initiating common intent, co-sensing field of change, co-presencing inspiration and common will, co-creating strategic microcosms and co-evolving through innovation ecosystems. The phases are illustrated in Figure 2.11 and described in more detail in Appendix 14
  • Summary of different field structures of attention with the corresponding mode of conversation and nature of knowledge (Scharmer 2009, Nonaka & Takeuchi 1995 and Boisot 1998).
  • A model of group productivity (Stangor 2004, 240). Stangor (2004) argues, as presented in Figure 2.15, that member and group characteristics and group process have a reciprocal relationship between satisfaction and group outcomes. The previous chapter discussed group characteristics and processes from the viewpoint of knowledge creation. This chapter focuses on member and group characteristics.
  • Analysis of the present situation on sustainable development and Finnish engineering education (Takala 2009, 98).
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Driving forces in the present business environment and their overall impact on Finnish engineering education. The key findings of this study regarding the future prospects of the Finnish engineering education as well as key proposals for action (Research Question 2) are summarized in eight statements below. Thereafter, each of these eight key findings including argumentation is discussed. 1)  Engineering graduates need to be developed from technical problem-solvers to collaborative creators capable of defining and creating solutions collaboratively to complex transdisciplinary problems. The most critical skills shortages are in graduates’ abilities and skills related to col- laborative learning. 2)  Active student-centered learning methods are in key position in facing the challenges of the changing society. The development of physical and virtual learning environments need to en- hance collaborative learning. The Finnish engineering education needs to utilize the advantage of strong student community and non-hierarchical culture in developing the education. 3)  The identity of engineers becomes more multi-fold. Need to introduce M.Sc.(Systems) and M.Syst.Eng degrees. System sciences may lead into splitting engineering into two disciplines because of differences in engineering fields with relation to systems science revolution. 4)  Need to build on existing strengths and to further develop co-operation with labor market intertwining the learning environments and aiming at systematic stakeholder dialogue and enhancing of organizational learning in labor market co-operation. 5)  Need for a more multicultural learning environment, internationally recognized degrees and quality assurance – requiring the removal of Lic.Sc.(Tech.) from the degree system and intro- ducing accreditation - and enabling selling of degree-oriented higher education. 6)  Need to develop continuing professional development of engineers to become a core activity of HEIs, especially new ways of formalizing and enhancing work-based learning. Expansion of continuing education requires development of quality assurance. 7)  Difficulties in renewing social capital hinder reforming the HEI network. HEIs have to focus and learn collaborative competition. Need to increase incentives for improving the quality of education and to use it also as a means to trim the HEI network. The number of HEIs provid- ing engineering education needs to be decreased. 8)  Need to develop the dual system: allow mergers, clearer positioning of degrees and research activities. Impact of systems science revolution on the dual system is open.
  • A conceptual model for developing collaborative learning skills of engineering graduates. The researcher argues that because of four reasons, active student-centered learning methods are among key issues for developing the Finnish engineering education: It is not always possible to add new subjects to the curriculum, and in many cases the curriculum is already overloaded compared to the allotted credits. Several of the key skill needs, for example the ability for systems understanding, lifelong learning, abilities and skills related to enhancing sustainable development and collaborative learning skills, cannot even be met by adding new subjects to the curriculum. There is room for substantial improvement in achieved learning results since the present learn- ing environment in the Finnish engineering education does not favor deep-approached studying orientation176. Deep-approached studying orientation is intertwined with aiming to understand the learned issue and how it interrelates to the curriculum and learning as a whole. Thus, it is at the core of educating engineers that are collaborative system thinkers. We cannot know for sure what are the exact skill needs of the labor market in the future, when the students entering engineering studies graduate, and therefore, the learning environment is more important than curricular details.
  • Lukiokoulutuksessa, ammatillisessakoulutuksessa (nuorillesuunnattu), ammattikorkeakoulukou- lutuksessa (nuorillesuunnattu) ja yliopistokoulutuksessakeskeyttäminenlukuvuosina 2002/2003–2007/2008 ko. koulutussektorilla (Tilastokeskus. Koulutuksen keskeyttäminen 2008.)
  • Opintojernsujuvuuteen, viivästymikseen ja keskeyttämiseenvaikuttavattekijät.Tämä kirjallisuuskatsausosoittaa, että opintopolut ja -uratovatkiinnostaneetuseitakotimaisia ja ulkomaisiatutkijoita. Laajimmin on tutkittuopintojayliopistossa. Aiempitutkimustuoesilleopintopolkuihin ja -uriinvaikuttavientekijöidenmonitasoisuuden ja niidenkeskinäisenvuorovaikutteisuuden. Opintojenkeskeyttämisen ja viivästymisensyytovatuseimmitenala-, konteksti- ja sektorisidonnaisia, vaikkanähtävissä on myöskaikillekoulutussektoreilleyleisiä ja yhteisiä tekijöitä. koulutussektoreilla. Työmarkkinatuensidosopintoihinnäkyyammattikorkeakouluihinhakeutumisessa ja opintojenkeskeyttämisessä. Korkeakouluopintojaviivästyttää myösasevelvollisuudensuorittaminenerityisestimiesvaltaisillakoulutusaloilla. Erilaisiaopintopolkuihin ja uriinvaikuttaviatekijöitä on kuvattukirjallisuuskatsauk- senperusteellamuodostetussamallissaopintouranrakentumisesta (kuvio 2). Malliin on koottututkimuksissaesiintulleitaopintouriinvaikuttaviatekijöitä yksilön, siirtymäjärjes- telmän ja yhteiskunnallisenympäristönsekä koulutuksen ja oppilaitoksennäkökulmasta. Yksilöidenopintouratmuodostuvatnäideneritasojenvuorovaikutuksessayksilöntulkites- saomiakoulutuksellisiatoimintamahdollisuuksiaansaamansatiedonperusteella. Yksilötasontekijöistä opiskeluvaikeudet, heikkomotivaatio ja opintoihinsitoutu- mattomuusnäyttävätolevansyitä opintojenkeskeyttämiseenerikoulutussektoreilla. Epävarmuusuranvalinnassa, epärealistisetkoulutusodotukset ja puutteellisetelämän- hallintataidotnäkyvätenitentoisenasteenammatillisessakoulutuksessa. Tämä johtuneeopiskelijoideniästä ja kehitysvaiheesta. Keskeyttämisessä on erilaisiamuotoja ja sensyytpainottuvateritavoinkeskeyttämisajankohdastariippuen. Keskeyttäminen on kuitenkintyypillisintä ensimmäisenopiskeluvuodenaikana tai hetisenjälkeen. Yhteenveto ja pohdintaSukupuolenmukaantuloksetvaihtelevatsektoreittain: ammatillisessakoulutuksessamiehetkeskeyttävätuseamminkuinnaiset, jotkapuolestaanammattikorkeakouluissakeskeyttävätmiehiä enemmänsiirtyäkseenyliopistoon. Tosintutkimustulos on joyli 10 vuottavanha, ja tilannesaattaa olla muuttunut. Yliopisto-opiskelussaeinäyttänytolevansukupuolenmukaisiaerojaopintojenkeskeyttämisessä. Aiemmallakoulumenestyksellä ja pääsykoemenestyksellä on yhteyskorkeakouluopintojensujuvuuteen. Korkeakoulutustakoskevissatutkimuksissa on havaittumyösopiskelijankotitaustan ja pohjakoulutuksenyhteysopintojenkeskeyttämiseen. Esimerkiksiyliopisto-opintojenkeskeyttäminen on todennäköisempää ammatillisenperustutkinnonsuorittaneillekuinylioppilaille. Opis- kelijoidenpsyykkisillä voimavaroilla ja tavoitteellisellatoiminnalla on havaittuolevanoleellinenmerkitysopintojensujuvuuteenkaikillakoulutusasteilla. Heikkomotivaatiovoijohtaaopintojenpitkittymiseen. Motivaatio-ongelmatopinto- jenpitkittymisentaustallaovattyypillisempiä ammattikorkeakoulussaopiskelevillekuinyliopisto-opiskelijoille. Erityisestitunneväärästä opiskelualastaaiheuttaamotivaationlaskua ja opintojenkestovenyy. Työssäkäyntinäyttäytyykaikillakoulutussektoreillayhte- nä keskeyttämisensyynä ja erityisestikorkeakoulutuksessamyösopintojenviivästymisensyynä. Koulutusalan ja oppilaitoksenvaihtaminen on yleisimminseuraustaepäonnistu- neestakoulutusvalinnasta, jokajohtaamotivaationlaskuun ja opintoihinsitoutuminenheikkenee. Oppilaitoksenvaihtaminen on ammattikorkeakouluopiskelijoilleyliopisto- opiskelijoitatyypillisempää. Yliopistossavaihdetaantyypillisemminpääainettakuinkou- lutusinstituutiota. Toisenasteenammatillisessakoulutuksessaei koulutuksen vaihtamista ole juuritutkittu. Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinenympäristö. Ohjaus- ja neuvontapalvelutovattärkeitä opiskelijoidensiirtyessä koulutusasteeltatoiselle ja työelämään. Työmark- kinatilanteella on merkittävä roolityöelämäänsiirtymisessä kaikillakeinoin on mahdollistavaikuttaa, kehit- tää ja puuttua vain osaanopintouraanvaikuttavistatekijöistä. EsimerkiksikoulutusalojenväliKoulutussuunnittelun ja järjestelmäohjauksen set erottyötilanteidenvaihtelussasuhdanteidenmukaan ja niidenvaikutuksettyösken- telyynopintojenohessaovattällaisia. Opiskelijoidenpäätöksetopintojenrahoittamisestatyöllä ovatmonisidoksisia ja seurauksetyksilöllisestikinvaihtelevia. Jotkutopiskelijatmotivoituvatopintoihintyöskentelynmyötä. Työskentelyntuomataloudellinenturvavoi olla edellytysripeälleopiskelullelukukausienaikana, tai se voihidastaaopintoja. Työn- tekovoi olla myösratkaisusilloin, kun saatuopiskelupaikkaeityydytä ja välivaiheuuttaopiskelupaikkaahaettaessa. Koulutuksen ja oppilaitoksensisäisettekijät. Koulutukseensitoutumattomuus on kaikillakoulutussektoreillayksikeskeyttämisensyy. Tämä havaintotukee Tinton mallia, jossakoulutukseen ja opintokulttuuriinsitoutumattomuudennähdäänolevanyhteydessä keskeyttämiseen. Opintojenlaajuusetenkinkorkeakoulutuksessanäyttää viivästyttävänopintoja. Koulutuksen työelämäyhteydetyleensä edistävättyöelämäänsijoittumistaval- mistumisenjälkeen. Tämä ilmeneekorkeakoulutuksengeneralisti- ja professioaloiltaval- mistuneidentyöllistymiseneroina: generalistialoilla on vähemmän koulutuksen aikaisiatyöelämäyhteyksiä kuinniinsanotuillaprofessioaloilla. Ylikoulutusonkingeneralistialoil- ta valmistuneilletyypillisempää. Ohjauksenmerkityskorostuukaikillakoulutusasteilla, muttaerityisentärkeää se on toisenasteenammatillisiinopintoihinhakeutumisvaiheessa. Koskaammatilliseenperus- koulutukseenhakeudutaanvaiheessa, jolloinomaammatillinenidentiteettityö on useinvielä kesken, tarvitsisinuorienemmäntietoaeriammattialoista ja tukeavalinnoilleen. Ohjauksenmerkitys ja tarveeivätkuitenkaanvähenekorkeakouluopintoihinsiirryttyä, vaansensisältö muotoutuuuseinerilaiseksi. Korkeakouluohjauksessakorostuvattyöelä- mätaidot ja niidenkehittäminen, sillä työllistyminennähdäännykyisintärkeänä korkea- koulutuksen tuloksellisuusmittarina. Opetushallinnontoimenpiteinkoulutusjärjestelmää on pyrittyaktiivisestikehittämäänsiihensuuntaan, että opintouratmuodostuisivatmahdollisimmansaumattomiksi. Esimer- kiksiopetusministeriö on julkaissut 2000-luvulla lähes 30 muistioita ja selvitystä, joissaetsitäänkeinojaammatillisentoisenasteen ja korkeakoulutuksenopintourientehosta- miseen (ks. liite, taulukko 1). Osaopintouriinvaikuttavistatekijöistä pakeneekuitenkinjärjestelmäohjauksenvaikuttamisenkeinoja, koska ne ovatriippuvaisiayhteiskunnanmuustatoiminnasta ja kulttuurista, tai ne ovatoppilaitostenautonomiaan ja yksilöidenvalinnanvapauteenperustuvia. Tutkimuksenavullavoidaankuitenkintunnistaaentistä paremminniitä tekijöitä, joihinvaikuttaminen on mahdollista.
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Competencies and skills expected from engineering graduates (Mielityinen 2009a, 35)
  • Transcript

    • 1. Tulevaisuustaidot ja ennakointiTulevaisuustaidot Opettajan Opettajan taidot tulevaisuustaidot Tulevaisuustaidot oppimisen käytännössä Ennakointitaidot Ⓒ Vuokko Jarva 2011
    • 2. Johtoroolit koulussa yksilö johtotoiminta, valvonta tehokkuus, taloudellisuus normin- kehittäminenmukaisuus yksiköt, organisaatio, yhteistyo, yhteisö visio yhteisö James & Vince 2001
    • 3. Johtoroolit koulussaHenkilö- Infor- Päätöksen- suhde maatio teko Resurssien Johtaja Tarkkailija allokoija Yhdys- Häiriöiden Tiedottaja henkilö käsittelijä Puolesta-Keulakuva Neuvottelija puhuja
    • 4. Somettunutta työelämää G-Apps, G-Docs jakaminenBlogit, eDelfoi, eTwitter ja yhdessä- nnakointi tuottaminen Ningit, blogit, tweetit
    • 5. Some koulussa yksilö G-Apps, G-Docs johtotoiminta, tehokkuus, valvonta taloudellisuus normin- Blogit, jakaminen eDelfoi, Twitter ja yhdessä- ennakointi kehittäminenmukaisuus tuottaminen yksiköt, yhteistyo, organisaatio, yhteisö Ningit, visio blogit, tweetit yhteisö James & Vince 2001
    • 6. AVAINKOMPETENSSIT (OECD)Työkalut Ryhmät Hallinta kieli suhteet isokuva tieto yhteistyö suunnitteluteknologia ratkaisu arviointi
    • 7. Avainkompetenssit (OECD) 1. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia) 2. 3. Autonominen Vuorovaikutus toiminta heterogeenisten ryhmien kanssa
    • 8. 1. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö • Kyky käyttää 1A kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro- vaikutteisesti • Kyky käyttää 1B tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti • Kyky käyttää 1C teknologiaa vuoro- vaikutteisesti
    • 9. 2. Kanssakäyminen heterogeenisissä ryhmissä • Kyky tulla hyvin toimeen 2A toisten kanssa • Kyky tehdä yhteistyötä 2B toisten kanssa • Kyky hoitaa ja 2C ratkoa risti- riitoja
    • 10. 3. Autonominen toiminta • Kyky muodostaa 3A kokonaiskuva ja toimia sen mukaan • Kyky suunnitella ja toteuttaa elämän- 3B suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja • Kyky puolustaa 3C oikeuksia, pyrki- myksiä, rajoja ja tarpeita.
    • 11. AVAINKOMPETENSSIT (OECD)Työkalut Ryhmät Hallinta kieli suhteet isokuva tieto yhteistyö suunnitteluteknologia ratkaisu arviointi
    • 12. Avainkompetenssit (OECD) 1. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia) 2. 3. Autonominen Vuorovaikutus toiminta heterogeenisten ryhmien kanssa
    • 13. 1. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö • Kyky käyttää 1A kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro- vaikutteisesti • Kyky käyttää 1B tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti • Kyky käyttää 1C teknologiaa vuoro- vaikutteisesti
    • 14. 2. Kanssakäyminen heterogeenisissä ryhmissä • Kyky tulla hyvin toimeen 2A toisten kanssa • Kyky tehdä yhteistyötä 2B toisten kanssa • Kyky hoitaa ja 2C ratkoa risti- riitoja
    • 15. 3. Autonominen toiminta • Kyky muodostaa 3A kokonaiskuva ja toimia sen mukaan • Kyky suunnitella ja toteuttaa elämän- 3B suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja • Kyky puolustaa 3C oikeuksia, pyrki- myksiä, rajoja ja tarpeita.
    • 16. Avainkompetenssit (OECD 2005)Avainkompetenssi Alku Tavoite Loppu1. VÄLINEIDEN VUOROVAIKUTTEINEN KÄYTTÖ1 A. Kyky vuorovaikutuksessa käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä1 B. Kyky ihmisten välisessä kanssakäymisessä käyttää tietoa jainformaatiota1 C. Kyky käyttää teknologiaa2. VUOROVAIKUTUS HETEROGEENISISSÄ RYHMISSÄ2 A. Kyky olla hyvissä suhteissa toisiin2 B. Kyky tehdä yhteistyötä2 C. Kyky hoitaa ja ratkaista ristiriitoja3. AUTONOMINEN TOIMINTA3 A. Kyky muodostaa asioista kokonaiskuva ja toimia sen mukaan3 B. Kyky muodostaa ja toteuttaa elämänsuunnitelmaa jahenkilökohtaisia projekteja3 C. Kyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoituksia ja tarpeita
    • 17. AVAINKOMPETENSSIT (OECD)
    • 18. AVAINKOMPETENSSIT (OECD)
    • 19. Kehityspolkuja ja -haasteita
    • 20. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, kouluTieto, taito,oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö
    • 21. Sisäpaneeli
    • 22. Ulkopaneeli
    • 23. Paneelit yhteinen• koulu • ympäristö• opetus • tieto • yhteiskunta • taito • oppiminen sisä ulko Koulu ja Oppiminen ja Koulu ja oppiminen yhteiskunta yhteiskunta
    • 24. TulevaisuusteesiULKOISTETTU OPETUS”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavatopetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot onsidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”SeliteVuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut,kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli,luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojenyli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntientaloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määräon vähentynyt.
    • 25. Argumentaatio Puolesta Vastaan Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. PieniKilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voiHuonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vaillamäärittelevät tavoitteet. "suorituspaineita".Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, eilomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! yritystoimintaa! Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlikOstettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning förlaadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkningsäilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
    • 26. Teesi ja kiistakysymys ei- todennäköinentodennäköinen ja toivottava ja toivottava ei- todennäköinentodennäköinen ja ei-toivottavaja ei-toivottava Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
    • 27. Teesien kolmijako
    • 28. TULEVAN KEHKEYTYMINEN
    • 29. KIISTATULEVAISUUS
    • 30. DIALOGINEN TULEVAISUUS
    • 31. RATKAISUTULEVAISUUS
    • 32. TULEVAN KEHKEYTYMINEN
    • 33. KIISTAKYSYMYSPOLARISAATIO “KAMELI”
    • 34. DIALOGIKYSYMYSKIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”
    • 35. RATKAISUKYSYMYSTAPAHTUU EI IKINÄ
    • 36. Laadullinen ennakointiHaetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksiaHeikot signaalit- muutoksen ensioireTrendimurtumat- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikkaLaadullinen lähestymistapa- kommentit, argumentit, dialogiProsessinäkökulma- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
    • 37. I Koulu ja oppiminen1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)2. Koulusta toimintakeskus (r)3. Metataitojen arviointi (d)4. Oppivat ryhmät (k)5. Hitaan oppimisen tila (d)6. Oppimistulokset (k)7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)8. Yleissivistyksen näyttö (d)9. Monialainen opetustiimi (r)10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
    • 38. Ainejakoisuus 2010-2011todennäköinen Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. 2011 R • ratkaisu
    • 39. Ainejakoisuus 2010-2011toivottava Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. R • ratkaisu
    • 40. Metataidot 2010/2011todennäköinen Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. D • dialogi
    • 41. Metataidottoivottava Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. D • dialogi
    • 42. Ryhmäoppiminentodennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. R • kiista
    • 43. Ryhmäoppiminentoivottava Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. R • kiista
    • 44. II Koulu ja yhteiskunta1. Ilmastonmuutos (k)2. Tiedonvälitys (d)3. Euroopan integraatio (d)4. Demokratia (k)5. Älymanipulaatio (k)6. Osallistuva oppiminen (d)7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)8. Kansalaisvelvollisuus (k)9. Uskonto (d)10. Kollektiivinen älykkyys (d)
    • 45. Älymanipulaatio R • kiista Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
    • 46. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen. R • kiista
    • 47. III Oppiminen ja yhteiskunta1. Oppivelvollisuus2. Lahjakkuus3. Yhteinen aika4. Suomen kieli5. Monimuotoisuus6. Virtuaalimaailma7. Ulkoistettu opettajuus8. Alueellinen tasa-arvo9. Oppimisympäristöt10. Jatkuva oppiminen11. Eläkeläiset kouluun12. Kotikoulu13. Relevantti tieto14. Sosiaalinen media15. Itseoppiminen16. Opettaja sivistysagenttina
    • 48. Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen. D • dialogi
    • 49. Virtuaalimaailma 2010/2011 Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaalitodellisuudessa. R • kiista
    • 50. Relevantti tieto 2010/11 R • ratkaisu Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
    • 51. Sosiaalinen media 2011 R • ratkaisu Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".
    • 52. Sisä- ja ulkopaneelin erot
    • 53. Kiistateesejä I TAVOITTEET: II OPPIMINEN: oppimisen tulos, ryhmämuotoinen kieli, demokratia oppiminen III KOULU: IV YMPÄRISTÖ: opettajakoulutus, opetuksenoppivelvollisuusikä, ulkoistaminen, virtuaalimaailma ilmastonmuutos
    • 54. DialogiteesejäI TAVOITTEET: II OPPIMINEN: näyttö, aika, metataidot, slownollatoleranssi, learning,alueet, uskonto, lahjakkuus, osallistuminen kotikoulu III KOULU: IV YMPÄRISTÖ: ympäristön eläkeläiset, EU- kehittäjä, integraatio, opettaja tiedonvälityssivistysagenttina kollektiiviäly
    • 55. Ratkaisuteesejä II OPPIMINEN: I TAVOITTEET: jatkuva oppiminen, ei teesiä sosiaalinen media, itseoppiminen III KOULU: ainejakoisuus, IV YMPÄRISTÖ: opetustiimi, kouluoppimisympäristö, toimintakeskuksena relevantti tieto
    • 56. Barometrin jatkoSeuranta- kerran vuodessa- aikasarjaKommunikointi- kommentointi, argumentointi- dialogit, keskustelutUudistaminen- ajankohtaiset kiistakysymykset- mittarien uudistaminenLaajentaminen ja keskustelut- opettajat, koulut- vanhemmat, kunnat- media, kokeilu, tutkimusMuistin kartuttaminen
    • 57. http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789525633498/
    • 58. Mielityinen 2009
    • 59. Mielityinen 2009