0
Kaukotulevaisuusargumentteja
1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ...
Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö)
http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
eBarometri
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetukse...
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot o...
Teesien kolmijako
Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät
ei-
todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen
ja toivottava
ei-
todennäköinen
ja ei-toivo...
Oppiminen, koulu ja yhteiskunta 2013
YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU
OPPIMINENOPETUS
OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET
2016 2017 2018 2019 2020 2021 20...
YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU
EKSOSYSTEEMIYHTEISÖOPPI
OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET
2016 2017 2018 2019 2020...
YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU
OSAAMISETTEKNOSFÄÄRI
OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET
2016 2017 2018 2019 2020 20...
-2.20-2.00-1.80-1.60-1.40-1.20-1.00-0.80-0.60-0.40-0.200.000.200.400.600.801.001.201.401.601.802.002.202.402.602.803.00
Ai...
-2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
Hiilija...
-2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
Oppivel...
-0.4 -0.2 0 0.2 0.4
Ainejako
Keskus
Meta
Ryhmä
Hidas
Tulos
Opekoulu
Näyttö
Tiimi
Kehittäjä
Koulu: ero 2012-13
Todennäköine...
-0.4 -0.2 0 0.2 0.4
Hiilijalka
T-välitys
EU
Demokratia
Äly
Osallisuus
Elinkeino
Kansalais
Uskonto
Kollektiivi
Ympäristö: e...
-0.4 -0.2 0 0.2 0.4
Oppivelv.
Lahjakkuus
Aika
Englanti
Monimuoto
Virtuaali
Ulkoistus
Alueet
Ympäristö
Strategia
Eläkeläise...
1.1. Ainejakoisuus
1.2. Toimintakeskus
1.3. Metataidot
1.4. Oppivat ryhmät
1.5. Hitaan oppimisen tila
1.6. Oppimistulokset
1.7. Yhtenäinen opettajakoulutus
1.8. Yleissivistyksen näyttö
1.9. Monialainen opetustiimi
1.10. Ympäristön kehittäjä
2.1. Hiilijalanjälki
2.2. Tiedonvälitys
2.3. EU-harmonisointi
2.4. Verkkodemokratia
2.5. Älymanipulaatio
2.6. Osallistuva oppiminen
2.7. Elinkeinoelämä
2.8. Kansalaispalvelu
2.9. Uskontokoulu
2.10. Kollektiivinen älykkyys
3.1. Oppivelvollisuus
3.2. Lahjakkuus
3.3. Yhteinen aika
3.4. Englanti
3.5. Nollatoleranssi
3.6. Virtuaalimaailma
3.7. Ulkoistettu opettajuus
3.8. Aluetasa-arvo
3.9. Strategiana osaamiset
3.10. Oppimisympäristöt
3.11. Eläkeläiset kouluun
3.12. Kotikoulu
3.13. Relevantti tieto
3.14. Sosiaalinen media
3.15. Itseoppiminen
3.16. Sivistysagentti
I Koulu ja oppiminen 2030
III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
IV Lukion tulevaisuus 2030
Oppimisen tulevaisuus 2030-perusopetus
Oppimisen tulevaisuus 2030-perusopetus
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Oppimisen tulevaisuus 2030-perusopetus

230

Published on

Peruopetuksen tulevaisuusbarometrin tuloksia ja jakaumia 2013

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
230
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
  • Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
  • Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
  • Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
  • Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
  • Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
  • Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
  • Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.
  • Transcript of "Oppimisen tulevaisuus 2030-perusopetus"

    1. 1. Kaukotulevaisuusargumentteja 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open
    2. 2. Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö) http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
    3. 3. eBarometri
    4. 4. Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. Argumentaatio
    5. 5. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
    6. 6. Teesien kolmijako
    7. 7. Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät ei- todennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava ei- todennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
    8. 8. Oppiminen, koulu ja yhteiskunta 2013
    9. 9. YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU OPPIMINENOPETUS OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 OPPIMINEN SIVISTYSAGENTTI OPPIMISYMPÄRISTÖT ULKOISTETTU RELEVANTTI TIETO YHTEISKUNTA OSALLISTUVA NÄYTTÖ ELINKEINOELÄMÄ KANSALAISPALVELU KOULU MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI KESKUS OPETTAJAKOULUTUS OPPIVAT RYHMÄTOPPIMINEN AVAINOSAAMISET LAHJAKKUUS SOSIAALINEN MEDIA OSALLISTUVA OPPIMINENRELEVANTTI TIETO ITSEOPPIMINEN KOULU AINEJAKO METATAIDOT HIDAS TILA NÄYTTÖ KESKUS OPPIMISTULOKSET YHTEISKUNTA ÄLYMANIPULAATIO ITSEOPPIMINEN LAHJAKKUUS OPPIMISTULOS Oppimisen tulevaisuus 2030 http://www.ebarometri.fi KEHITTÄJÄ OPETTAJUUS AVAINOSAAMISET KEHITTÄJÄ VIRTUAALIMAAILMAT AINEJAKO
    10. 10. YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU EKSOSYSTEEMIYHTEISÖOPPI OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 OPPIMINEN SIVISTYSAGENTTI AVAINOSAAMISETSOSIAALINEN MEDIA YHTEISKUNTA OSALLISTUVA OPPIMINEN NÄYTTÖ KANSALAISPALVELU KOULU MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI KESKUS ULKOISTETTU OPETTAJUUSOPPIMINEN VIRTUAALIMAAILMASOSIAALINEN MEDIA ELINKEINOELÄMÄ VERKKODEMOKRATIA KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS KOULU TOIMINTAKESKUS YMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ OPPIVAT RYHMÄT KESKUS OPPIMISTULOKSET YHTEISKUNTA ÄLYMANIPULAATIO VERKKODEMOKRATIA OPPIMIS- YMPÄRISTÖT OPPIMISTULOS Oppimisen tulevaisuus 2030 http://www.ebarometri.fi KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS KEHITTÄJÄ VIRTUAALIMAAILMAT HIILIJALANJÄLKI KOTIKOULU ELÄKELÄISET OPPIVAT RYHMÄT LAHJAKKUUS
    11. 11. YHTEISKUNTA OPPIMINENKOULU OSAAMISETTEKNOSFÄÄRI OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDET 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 OPPIMINEN YHTEISKUNTA KOULU MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI OPPIVAT RYHMÄTOPPIMINEN EU SOSIAALINEN MEDIA AVAINOSAAMISET OSALLISTUVA OPPIMINEN ITSEOPPIMINEN RELEVANTTI TIETO KOULU AINEJAKOMETATAIDOT NÄYTTÖ KESKUS OPPIMISTULOKSET YHTEISKUNTA Oppimisen tulevaisuus 2030 http://www.ebarometri.fi KEHITTÄJÄ KOLLEKTIIVIT
    12. 12. -2.20-2.00-1.80-1.60-1.40-1.20-1.00-0.80-0.60-0.40-0.200.000.200.400.600.801.001.201.401.601.802.002.202.402.602.803.00 Ainejako Keskus Meta Ryhmä Hidas Tulos Opekoulu Näyttö Tiimi Kehittäjä Koulu 2013 Todennäköinen Toivottava
    13. 13. -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4 Hiilijalka T-välitys EU Demokratia Äly Osallisuus Elinkeino Kansalais Uskonto Kollektiivi Ympäristö 2013 Todennäköinen Toivottava
    14. 14. -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4 Oppivelv. Lahjakkuus Aika Englanti Monimuoto Virtuaali Ulkoistus Alueet Ympäristö Strategia Eläkeläiset Kotikoulu Relevantti Some Itseoppi Agentti Oppiminen 2013 Todennäköinen Toivottava
    15. 15. -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 Ainejako Keskus Meta Ryhmä Hidas Tulos Opekoulu Näyttö Tiimi Kehittäjä Koulu: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava
    16. 16. -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 Hiilijalka T-välitys EU Demokratia Äly Osallisuus Elinkeino Kansalais Uskonto Kollektiivi Ympäristö: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava
    17. 17. -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 Oppivelv. Lahjakkuus Aika Englanti Monimuoto Virtuaali Ulkoistus Alueet Ympäristö Strategia Eläkeläiset Kotikoulu Relevantti Some Itseoppi Agentti Oppiminen: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava
    18. 18. 1.1. Ainejakoisuus
    19. 19. 1.2. Toimintakeskus
    20. 20. 1.3. Metataidot
    21. 21. 1.4. Oppivat ryhmät
    22. 22. 1.5. Hitaan oppimisen tila
    23. 23. 1.6. Oppimistulokset
    24. 24. 1.7. Yhtenäinen opettajakoulutus
    25. 25. 1.8. Yleissivistyksen näyttö
    26. 26. 1.9. Monialainen opetustiimi
    27. 27. 1.10. Ympäristön kehittäjä
    28. 28. 2.1. Hiilijalanjälki
    29. 29. 2.2. Tiedonvälitys
    30. 30. 2.3. EU-harmonisointi
    31. 31. 2.4. Verkkodemokratia
    32. 32. 2.5. Älymanipulaatio
    33. 33. 2.6. Osallistuva oppiminen
    34. 34. 2.7. Elinkeinoelämä
    35. 35. 2.8. Kansalaispalvelu
    36. 36. 2.9. Uskontokoulu
    37. 37. 2.10. Kollektiivinen älykkyys
    38. 38. 3.1. Oppivelvollisuus
    39. 39. 3.2. Lahjakkuus
    40. 40. 3.3. Yhteinen aika
    41. 41. 3.4. Englanti
    42. 42. 3.5. Nollatoleranssi
    43. 43. 3.6. Virtuaalimaailma
    44. 44. 3.7. Ulkoistettu opettajuus
    45. 45. 3.8. Aluetasa-arvo
    46. 46. 3.9. Strategiana osaamiset
    47. 47. 3.10. Oppimisympäristöt
    48. 48. 3.11. Eläkeläiset kouluun
    49. 49. 3.12. Kotikoulu
    50. 50. 3.13. Relevantti tieto
    51. 51. 3.14. Sosiaalinen media
    52. 52. 3.15. Itseoppiminen
    53. 53. 3.16. Sivistysagentti
    54. 54. I Koulu ja oppiminen 2030
    55. 55. III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
    56. 56. IV Lukion tulevaisuus 2030
    1. A particular slide catching your eye?

      Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

    ×