Kaukotulevaisuusargumentteja
1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ...
Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö)

http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
eBarometri
Argumentaatio
Puolesta

Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan p...
Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset...
Teesien kolmijako
Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät
eitodennäköinen
ja toivottava

todennäköinen
ja toivottava

eitodennäköinen
ja ei-toivott...
Oppimisen tulevaisuus 2030
KOULU

OPPIMINEN

OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN
2016 2017 2018 2019 2020 2021
KOULU

2023

M...
Oppimisen tulevaisuus 2030
KOULU

YHTEISÖOPPI

EKSOSYSTEEMI

OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN
2016 2017 2018 2019 2020 202...
Oppimisen tulevaisuus 2030
KOULU

TEKNOSFÄÄRI

OSAAMISET

OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN
2016 2017 2018 2019 2020 2021
K...
Koulu 2013
Kehittäjä

Todennäköinen
Toivottava

Tiimi
Näyttö
Opekoulu
Tulos

Hidas
Ryhmä
Meta
Keskus
Ainejako
-2.20
-2.00
...
Ympäristö 2013
Kollektiivi

Todennäköinen
Toivottava

Uskonto
Kansalais
Elinkeino

Osallisuus
Äly
Demokratia
EU
T-välitys
...
Oppiminen 2013
Todennäköinen
Toivottava

Agentti
Itseoppi
Some
Relevantti
Kotikoulu
Eläkeläiset
Strategia
Ympäristö
Alueet...
Koulu: ero 2012-13
Todennäköinen
Toivottava

Kehittäjä
Tiimi
Näyttö
Opekoulu

Tulos
Hidas
Ryhmä
Meta
Keskus
Ainejako
-0.4
...
Ympäristö: ero 2012-13
Todennäköinen
Toivottava

Kollektiivi
Uskonto
Kansalais
Elinkeino

Osallisuus
Äly
Demokratia
EU
T-v...
Oppiminen: ero 2012-13
Todennäköinen
Toivottava

Agentti
Itseoppi
Some
Relevantti
Kotikoulu
Eläkeläiset
Strategia
Ympärist...
1.1. Ainejakoisuus
AINEJAKOISUUS
1.2. Toimintakeskus
TOIMINTAKESKUS
1.3. Metataidot
METATAIDOT
1.4. Oppivat ryhmät
OPPIVAT RYHMÄT
1.5. Hitaan oppimisen tila
HITAAN OPPIMISEN TILA
1.6. Oppimistulokset
OPPIMISTULOKSET
1.7. Yhtenäinen opettajakoulutus
YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUS
1.8. Yleissivistyksen näyttö
YLEISSIVISTYKSEN NÄYTTÖ
1.9. Monialainen opetustiimi
MONIALAINEN OPETUSTIIMI
1.10. Ympäristön kehittäjä
YMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ
2.1. Hiilijalanjälki
HIILIJALANJÄLKI
2.2. Tiedonvälitys
TIEDONVÄLITYS
2.3. EU-harmonisointi
EU-HARMONISOINTI
2.4. Verkkodemokratia
VERKKODEMOKRATIA
2.5. Älymanipulaatio
ÄLYMANIPULAATIO
2.6. Osallistuva oppiminen
OSALLISTUVA OPPIMINEN
2.7. Elinkeinoelämä
ELINKEINOELÄMÄ
2.8. Kansalaispalvelu
KANSALAISPALVELU
2.9. Uskontokoulu
USKONTOKOULU
2.10. Kollektiivinen älykkyys
KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS
3.1. Oppivelvollisuus
OPPIVELVOLLISUUS
3.2. Lahjakkuus
LAHJAKKUUS
3.3. Yhteinen aika
YHTEINEN AIKA
3.4. Englanti
ENGLANTI
3.5. Nollatoleranssi
NOLLATOLERANSSI
3.6. Virtuaalimaailma
VIRTUAALIMAAILMA
3.7. Ulkoistettu opettajuus
ULKOISTETTU OPETUS
3.8. Aluetasa-arvo
ALUETASA-ARVO
3.9. Strategiana osaamiset
STRATEGIANA OSAAMISET
3.10. Oppimisympäristöt
OPPIMISYMPÄRISTÖT
3.11. Eläkeläiset kouluun
ELÄKELÄISET KOULUUN
3.12. Kotikoulu
KOTIKOULU
3.13. Relevantti tieto
RELEVANTTI TIETO
3.14. Sosiaalinen media
SOSIAALINEN MEDIA
3.15. Itseoppiminen
ITSEOPPIMINEN
3.16. Sivistysagentti
SIVISTYSAGENTTI
I Koulu ja oppiminen 2030
III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
IV Lukion tulevaisuus 2030
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)

890 views

Published on

Oppimisen tulevaisuus -barometrin 4. seurannan tulosjakaumia.

Published in: Education
1 Comment
1 Like
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
890
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
181
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
1
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
  • Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
  • Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
  • Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa “iskemäkuvio” lähteeliikkeelle.
  • Yhteiskunnallisetdriverit (driving forces) muokkaavatoppimista ja koulua
  • Esimerkkimallistajollavoidaanvauhdittaakehitystä
  • aPajan OPS-haudontaalaajassakontekstissa
  • Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
  • Perusopetuksenteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutetaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosesseja?
  • Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
  • Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
  • Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.
  • Oppimisen tulevaisuus 2030: tuloksia 2013 (perus)

    1. 1. Kaukotulevaisuusargumentteja 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus, argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus 8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open
    2. 2. Oppimisen tulevaisuudet 2016, 2030 (kehitysympäristö) http://edelfoi.fi, http://www.ebarometri.fi
    3. 3. eBarometri
    4. 4. Argumentaatio Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa tavoitteet. keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
    5. 5. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka) ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
    6. 6. Teesien kolmijako
    7. 7. Jakaumaesimerkki: oppivat ryhmät eitodennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava eitodennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
    8. 8. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU OPPIMINEN OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 KOULU 2023 METATAIDOT YHTEISKUNTA 2024 2025 2026 OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 2027 HIDAS TILA KESKUS OPPIMISTULOKSET KEHITTÄJÄ NÄYTTÖ ÄLYMANIPULAATIO RELEVANTTI TIETO ITSEOPPIMINEN OSALLISTUVA OPPIMINEN LAHJAKKUUS OPPIMINEN KOULU OPETUS AINEJAKO 2022 YHTEISKUNTA YHTEISKUNTA OPPIMINEN OPPIVAT RYHMÄT SOSIAALINEN MEDIA AVAINOSAAMISET OPPIMISTULOS MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI OSALLISTUVA AINEJAKO RELEVANTTI TIETO ITSEOPPIMINEN SIVISTYSAGENTTI NÄYTTÖ KESKUS ELINKEINOELÄMÄ OPETTAJAKOULUTUS KANSALAISPALVELU LAHJAKKUUS KEHITTÄJÄ OPPIMISYMPÄRISTÖT ULKOISTETTU VIRTUAALIMAAILMAT OPETTAJUUS AVAINOSAAMISET http://www.ebarometri.fi
    9. 9. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU YHTEISÖOPPI EKSOSYSTEEMI OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 KOULU OPPIVAT RYHMÄT TOIMINTAKESKUS 2026 YHTEISKUNTA 2027 KESKUS OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 OPPIMISTULOKSET KANSALAISPALVELU YMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS VERKKODEMOKRATIA YHTEISKUNTA ELINKEINOELÄMÄ OPPIMINEN SOSIAALINEN MEDIA OPPIMIS- ELÄKELÄISET YMPÄRISTÖT ULKOISTETTU OPETTAJUUS VIRTUAALIMAAILMA KOTIKOULU KESKUS KOULU OSALLISTUVA SIVISTYSAGENTTI OPPIMINEN YHTEISKUNTA KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS OPPIMINEN OPPIMISTULOS OPPIVAT RYHMÄT MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI SOSIAALINEN MEDIA NÄYTTÖ ÄLYMANIPULAATIO HIILIJALANJÄLKI LAHJAKKUUS AVAINOSAAMISET VERKKODEMOKRATIA KEHITTÄJÄ VIRTUAALIMAAILMAT http://www.ebarometri.fi
    10. 10. Oppimisen tulevaisuus 2030 KOULU TEKNOSFÄÄRI OSAAMISET OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMINEN 2016 2017 2018 2019 2020 2021 KOULU METATAIDOT 2022 2024 2025 2026 MONIAMMATTILLINEN OPETUSTIIMI AINEJAKO YHTEISKUNTA 2023 2027 KESKUS NÄYTTÖ ITSEOPPIMINEN YHTEISKUNTA KEHITTÄJÄ OSALLISTUVA OPPIMINEN RELEVANTTI TIETO OPPIMINEN TULEVAISUUDET 2028 2029 2030 OPPIMISTULOKSET KOLLEKTIIVIT SOSIAALINEN MEDIA OPPIMINEN AVAINOSAAMISET EU OPPIVAT RYHMÄT KOULU YHTEISKUNTA OPPIMINEN http://www.ebarometri.fi
    11. 11. Koulu 2013 Kehittäjä Todennäköinen Toivottava Tiimi Näyttö Opekoulu Tulos Hidas Ryhmä Meta Keskus Ainejako -2.20 -2.00 -1.80 -1.60 -1.40 -1.20 -1.00 -0.80 -0.60 -0.40 -0.200.000.200.400.600.801.001.201.401.601.802.002.202.402.602.803.00
    12. 12. Ympäristö 2013 Kollektiivi Todennäköinen Toivottava Uskonto Kansalais Elinkeino Osallisuus Äly Demokratia EU T-välitys Hiilijalka -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
    13. 13. Oppiminen 2013 Todennäköinen Toivottava Agentti Itseoppi Some Relevantti Kotikoulu Eläkeläiset Strategia Ympäristö Alueet Ulkoistus Virtuaali Monimuoto Englanti Aika Lahjakkuus Oppivelv. -2.2 -2 -1.8 -1.6 -1.4 -1.2 -1 -0.8 -0.6 -0.4 -0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4
    14. 14. Koulu: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava Kehittäjä Tiimi Näyttö Opekoulu Tulos Hidas Ryhmä Meta Keskus Ainejako -0.4 -0.2 0 0.2 0.4
    15. 15. Ympäristö: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava Kollektiivi Uskonto Kansalais Elinkeino Osallisuus Äly Demokratia EU T-välitys Hiilijalka -0.4 -0.2 0 0.2 0.4
    16. 16. Oppiminen: ero 2012-13 Todennäköinen Toivottava Agentti Itseoppi Some Relevantti Kotikoulu Eläkeläiset Strategia Ympäristö Alueet Ulkoistus Virtuaali Monimuoto Englanti Aika Lahjakkuus Oppivelv. -0.4 -0.2 0 0.2 0.4
    17. 17. 1.1. Ainejakoisuus
    18. 18. AINEJAKOISUUS
    19. 19. 1.2. Toimintakeskus
    20. 20. TOIMINTAKESKUS
    21. 21. 1.3. Metataidot
    22. 22. METATAIDOT
    23. 23. 1.4. Oppivat ryhmät
    24. 24. OPPIVAT RYHMÄT
    25. 25. 1.5. Hitaan oppimisen tila
    26. 26. HITAAN OPPIMISEN TILA
    27. 27. 1.6. Oppimistulokset
    28. 28. OPPIMISTULOKSET
    29. 29. 1.7. Yhtenäinen opettajakoulutus
    30. 30. YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUS
    31. 31. 1.8. Yleissivistyksen näyttö
    32. 32. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTTÖ
    33. 33. 1.9. Monialainen opetustiimi
    34. 34. MONIALAINEN OPETUSTIIMI
    35. 35. 1.10. Ympäristön kehittäjä
    36. 36. YMPÄRISTÖN KEHITTÄJÄ
    37. 37. 2.1. Hiilijalanjälki
    38. 38. HIILIJALANJÄLKI
    39. 39. 2.2. Tiedonvälitys
    40. 40. TIEDONVÄLITYS
    41. 41. 2.3. EU-harmonisointi
    42. 42. EU-HARMONISOINTI
    43. 43. 2.4. Verkkodemokratia
    44. 44. VERKKODEMOKRATIA
    45. 45. 2.5. Älymanipulaatio
    46. 46. ÄLYMANIPULAATIO
    47. 47. 2.6. Osallistuva oppiminen
    48. 48. OSALLISTUVA OPPIMINEN
    49. 49. 2.7. Elinkeinoelämä
    50. 50. ELINKEINOELÄMÄ
    51. 51. 2.8. Kansalaispalvelu
    52. 52. KANSALAISPALVELU
    53. 53. 2.9. Uskontokoulu
    54. 54. USKONTOKOULU
    55. 55. 2.10. Kollektiivinen älykkyys
    56. 56. KOLLEKTIIVINEN ÄLYKKYYS
    57. 57. 3.1. Oppivelvollisuus
    58. 58. OPPIVELVOLLISUUS
    59. 59. 3.2. Lahjakkuus
    60. 60. LAHJAKKUUS
    61. 61. 3.3. Yhteinen aika
    62. 62. YHTEINEN AIKA
    63. 63. 3.4. Englanti
    64. 64. ENGLANTI
    65. 65. 3.5. Nollatoleranssi
    66. 66. NOLLATOLERANSSI
    67. 67. 3.6. Virtuaalimaailma
    68. 68. VIRTUAALIMAAILMA
    69. 69. 3.7. Ulkoistettu opettajuus
    70. 70. ULKOISTETTU OPETUS
    71. 71. 3.8. Aluetasa-arvo
    72. 72. ALUETASA-ARVO
    73. 73. 3.9. Strategiana osaamiset
    74. 74. STRATEGIANA OSAAMISET
    75. 75. 3.10. Oppimisympäristöt
    76. 76. OPPIMISYMPÄRISTÖT
    77. 77. 3.11. Eläkeläiset kouluun
    78. 78. ELÄKELÄISET KOULUUN
    79. 79. 3.12. Kotikoulu
    80. 80. KOTIKOULU
    81. 81. 3.13. Relevantti tieto
    82. 82. RELEVANTTI TIETO
    83. 83. 3.14. Sosiaalinen media
    84. 84. SOSIAALINEN MEDIA
    85. 85. 3.15. Itseoppiminen
    86. 86. ITSEOPPIMINEN
    87. 87. 3.16. Sivistysagentti
    88. 88. SIVISTYSAGENTTI
    89. 89. I Koulu ja oppiminen 2030
    90. 90. III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
    91. 91. IV Lukion tulevaisuus 2030

    ×