Oppimisen tulevaisuus 2020-seminaari Kuopiossa 16.11.2013 (2/3)

  • 284 views
Uploaded on

Kuulokuvaesitys, kalvosarjaan on päivitetty seminaarin tuloksia ja loppurepliikki.

Kuulokuvaesitys, kalvosarjaan on päivitetty seminaarin tuloksia ja loppurepliikki.

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
284
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2

Actions

Shares
Downloads
2
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide
  • Nytollaanjoniinpitkällä,ettäDima on saanutsoitontulevaisuudesta. Oliskovuodelta 2020, jolloinmittariin on kertynyt 10 vuotta ja menossa on neljäskouluvuosi. Ennenkuinkuinkuunneellaan ja katsellaanniitätuloksianiinpikakatsausbaroemtrintuloksiin.
  • Kerrataanvieläyhteisetteesit! Vastauksiavoijalostaavieläiltapäivälläkin ja myösjatkossa. Kyselytjätetäänavoimestivastattavaksiainakinloppukuunajaksi, jottavoittehoukutellamyöskollegatmukaan. Me käytämmekertynyttäaineistoahyväksimyösbarometrianalyyseissä.
  • Nykymallinen ainejakoisuus kuuluukohtahistoriankirjoihin, jos on Opetushallituksenpaneeleitauskominen. Teesi on ratkaisutilassa, vaikka on kaikkeamuutakuinratkaistu. Edelleenkouluauudistetaanainejakoedellä! Kysyntäkääntyysiihen, mitenmuutosoikeastitehdään?
  • Muutostapidetäänpedagogisestivälttämättömänä, keinotkintunnetaanmuttahelpollatilanneeimuutu. Tarvitaanisoasennemuutos ja luopuminennykyisestäintressipolitiikastakoulunsuhteen. Toisaaltasitämuuttuvatietokäsitys ja työelämänäyttääedellyttävän. Opetussuunnitelmauudistuksessaaineet on ryhmiteltykoreihin, muttasilläkin on varjopuolensa. KirstiLonka – jokamuutenkuuluumyöspaneeliin - kritisoiopetussuunnitelmientemaattisuuttalisäävääkoriajatteluaEduskunnantulevaisuusvaliokunnantilaisuudessa,jos se johtaatiukkoihinvalintablokkeihin.
  • Ongelmaperustainenoppiminenvaatiipaljonaikaa, koskaopiskelijoiden on ongelmaaratkaistessaanselvitettävämyösasiaanliittyvätkäsitteet tai ainakinpalautettavamieleen, mikäli ne on aiemminopittu. Lukiossakokeiltuanivointodeta, ettäsujuukyllä, joseitarvitsisikurssinaikanaehtiäkäsitelläkuinpariongelmaa, ja josopiskelijatovatmotivoituneita. Hitaanamenetelmänäsopiihuonosti (paitsiehkäammatillisissaopinnoissa) eikäsoviopiskelijoille, jolla on asioistaennestäänheikkopohja (tai sopii, josaikaa on määrättömästikäytössä.) Mikäliilmiöpohjainenoppiminentuleekäytännöksi, tarkoittaasekinettänykyisistäopetussuunnitelmansisällöistäpitääjoustaa, aikaameneevarmastienemmän. Ilmiöpohjainenoppiminenonnistuuvastasitten, kun opettajuuskehittyyniin, ettätiimityöskentely on tavallisintyömuoto. Se onkinjärkevää, koskaharvaopettajahallitseeloistavastiniinlaaja-alaisettiedot, joitailmiöpohjaisen oppimisen ohjaaminenedellyttää, tai ainakinopettajallamenisiopintoihinsanykyistäpitempiaika. Jokuvoitietystisanoa, ettäeihän se opettajallaolevatieto ole sittenenäätärkeää, kun internet on tietoatäynnä, muttajonkunhanpitääosataerottaaoikeatieto ja ohjataoikeillelähteille ja peruskäsitteidenhallintaanilmiöpohjaisessakinoppimisessa. Käsitteidenymmärtäminen on tärkeää, jottaniilläpystyyoperoimaan, ongelmakeskeisessä tai ilmiöpohjaisessaoppimisessaluulisikäsitteidentulevanhelpomminsisäistetyksi, koskatulevatesillekonkreettisenarkitodellisuudenyhteyksistä. Ilmiöpohjaistaoppimistaolisikyllämukavapäästäkokeilemaan, pitäisi olla jokinerillinenprojektikurssisiihen, koskatavallisillakursseillasisältöjä on liianpaljon.
  • Ryhmämuotoisen oppimisen statuksennosto onilmeinenkiistakysymys. Panelistikäsityksethajoavatmoneensuuntaan ja osinlaitoihinkin. Tosinisoryhmä on valinnutpassipaikakseenkeskustan, josta on lyhyinmatkarientääkaikkiinsuuntiin, kun asiaaikanaankypsyy.
  • Osallapanelisteja on vaikeuksiatunnistaamuutakuinyksilöoppimista, Joiltakin se onnistuuhyvin, kun tarkastellaanmitäkoulunulkopuolellatapahtuu. Pysyviäryhmiäjonkinverranepäillään ja siihenlöytyymyösvarteenotettaviaperusteluja. Aiemmistaargumenteistatuttumuuttumattomuusperustelulöytyytästäkin.
  • Tämä on monessamielessäavainteesi. Gardnerilaisialahjoja ja taipumuksialöytyykaikilta ja siitänousevaaenergiaakouluvoisiväitteenmukaanopetellakäyttämään. Teesi on dialogitilassa, vaikkasiinä on paljonpotentiaaliapoliittiseenkuumenemiseen, joslahjakkuudentukeminen ja tasa-arvoasetetaantiukastivastakkain.
  • Aikamoni on skeptikkosensuhteenehtiikökoulukehittyänäinpitkällevuoteen 2030 mennessä. Useimmatkuitenkinkokevatkehityskulunvääjäämättömlksi. Osa on sitämieltä, ettäperustaidot on ensinopetettavakattavasti, vastasittenlapsi on kypsynytriittävästieriyttäväänopetukseen ja oppimiseen.
  • Tätäteesiä on kysyttylukiomittarinyhteydessä, mutta se sopiimuihinkinkoulumuotoihin. Teesi on kiistatilassa. Asetelma on vahvastipolarisoitunut, mihinluonnollisestivaikuttaatulevaisuusväitteenaikaradikaalimuotoilu. Se näkyymyöskommenteissa.
  • Enitenpaneeliapohdituttaa,missämäärinyleissivistyksenhankkimisenvoijättääsosiaalisen median varaan. Epäilijöitä on siinämissäsomeenluottaviakin. Tosineivätsomelaisetkaanuskosivistyksenitsekehitykseen, vaanopettajalle on edelleenkäyttöä, muttaroolitmuuttuvat, kun tiedonjakotehtäväsupistuu. Huomiokiinnittyyohjaukseen, arviointiin ja organisointiin. Sosiaalistamediaaepäilevätpitävätsitäliiansattumanvaraisena ja pirstaleisenatapanahankkiariittäviätietoja ja ehyttäkokonaiskuvaasiitä, mitenmaailmatoimii. Vähemmällekommentoinnillejääehkäyllättäen se, mitenmerkittävästijakava ja yhdessätekevätiedontuottamisen tapa muuttaaei vain kouluavaankokoyhteiskuntaelämäätyöstävapaa-aikaan.
  • Opettajaprofessioon myönteisessämurroksessa, johonliittyypaljonlupauksia ja odotuksia. OpetussuunnitelmauudistuksenpääkuljettajaIrmeliHalinenkertoimuutamaviikkositten, ettähän on Opetushallituksenkoulutustilaisuuksienyhteydessäkerännytpalautettasiitä, mikä on kaikkeintärkeinuudistus, jota halutaan. Kahdeksankymmenestätoivomuksestaliittyytyöntiimiytymiseen, yhteistoiminnallistumiseen ja jakamiseen. Senmukaankoulukenttä on valmisisoihinkintoimintatavanremontteihin.
  • Tälläteesillä on ilmeinenyhteysedelliseentiedontuottamista ja jakamistakoskevaanväitteeseen. Ratkaisuajolähestytään, vaikkaniitäkinpanelisteja on, jotkakorostavatkehityksenhitausvoimia. Enitenepäilyttää, mitenaineenopettajatehtivätmukaankuvattuunmuutokseen. Koulutusei ole pysynytperässäeivätkätyösopimuksetkaantuemuodonmuutosta. Kysymyskokonaistyöajastanouseemonenmuunkinteesinkohdallavähintäänrivienvälistäpuskuriksinykyisen ja tulevanväliin. Kannattajatperustavatnäkemyksensätyönsisällönmuutokseen ja teknologiankehitykseen. Kummallisenapidetään, josopetustyökaikestamuustaasiantuntijatyöstäpoiketeneitiimiytyisikään.
  • Otsikkolupaatylsää, muttaharhauttaa. Mukana on poikkeuksellisenpaljonkouluntulevankehityksenkannaltamerkittäviäväitteitä, jotkasopivastivieläjakautuvatkaikkiinväitetilamuotoihinkiistastaratkaisuihin.
  • Yhteisöulottuvuus on ilmanmuutakeskeinenkoulunmuutoksessa. Yhteisöpiirteettarttuvat tai ovattarttumattakoulunkulttuuriin. Kiintoisastimelkeinkaikkiteesitovatbarometrissadialogitilassa.
  • Yksilönoppimismahdollisuudetlisääntyvätmonestakinsyystä. Mitenkouluinstituutionavenyytähänmuutokseen?
  • Teknologiaherättääainaristiriitaisiatunteitaeikävähitenkoulunsuhteen. Siinämielessäei ole yllättävää, ettätässäsuunnassanäkyyrunsaastipunakynänyliviivauksia.
  • Aalto-yliopistossasuunnitellaansuomenkielestäluopumistakauppatieteidenopetuksessa. Valuvatkosamattrenditkokokoulutusjärjestelmään? Mitenkehittyytoimintaympäristömmeniinhyvässäkuinpahassa ja miten se välittyykouluun? Ammatillisellapuolella on tästävälittymisestäpaljonkerrottavaayleissivistävänkoulunpuolelle. Työelämänmuutoksetvaikuttavatkoulutukseen ja osinniitämyösennakoidaan.
  • Eräänlaisetskenaarioidenarkkityypitesitetäännelikentässä. Kuinkahanväkijakautuunäidensuhteen? Nauhallatiivisloppupalaute!
  • Suomi, perhesuhteidenkehitysmaa (juttuHesarissasunnuntaina 11.8.2012)HelsinginDiakonissalaitoksenohjelmajohtaja Antti Elenius pitää afrikkalaisesta sanonnasta: "Jos haluatkulkeakovaa, meneyksin. Jos haluatkulkeakauas, meneyhdessä.""Yhteisöllisyydessä on kyseihmisten ja erilaisuudensietämisestä, eikä se ole helppoa. Se rakentuukunnioittamallavanhempia.”"Suomalaisetovathyviäjulkisessaelämässä, muttaeivätyksityisessä. Nepalissaasia on päinvastoin", sanoonepalilainen BholaDahal.“Tärkeää on yhteisönharmonia ja perheentuki. Jakaminen ja välittäminenperheessä, sukupolvientuki ja isovanhemmat", hänsanoo.”Isoäitienhoitamistalapsistatuleehyviäihmisiä. Lapset oppivat huolehtimaannuoremmistaan. He kuulevattarinoita, jotkainnostavatmuttakertovatmyösvaikeuksista.”Nepalilaisensanonnanmukaan illallasaapuvavieras on kuinjumala. Se tarkoittaa, ettävieraat on ravittavaruoalla ja rakkaudella. Pyyteetönvieraanvaraisuus on tie ihmistenhyvinvointiin, Dahaluskoo.

Transcript

  • 1. 1. Ainejakoisuus
  • 2. 1. Ainejakoisuus (Kuopio)
  • 3. Ongelmaperustainen oppiminen vaatii paljon aikaa, koska opiskelijoiden on ongelmaa ratkaistessaan selvitettävä myös asiaan liittyvät käsitteet tai ainakin palautettava mieleen, mikäli ne on aiemmin opittu. Lukiossa kokeiltuani voin todeta, että sujuu kyllä, jos ei tarvitsisi kurssin aikana ehtiä käsitellä kuin pari ongelmaa, ja jos opiskelijat ovat motivoituneita. Väistämätöntä, koska tiedon määrä (?) tulee kasvamaan entisestään. Sen hallittavuudesta ja kyvystä suodattaa oleellinen tulee entistä tärkeämpiä taitoja. Toteutumisen haasteena on perinteinen ainejakoinen toimintamalli, josta luopuminen on vaikeaa. Tunnollinen opettaja kantaa huolta mm. siitä, tuleeko kaikki tärkeä tieto näin opittua. Kuitenkin yhä lisäntyvä tieto ja sen saatavuus sekä monimutkaistuva maailma vaativat erilaista lähestymistä. Ja ehkäpä oppiminenkin on loppujen lopuksi laadukkaampaa kokonaisuuksien ja ilmiöiden kautta... Taitaa olla sanojen asettelua ilman todellisuutta .... Esimerkiksi teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia lähestyä asioita ilman oppiainerajoja ja monin eri ryhmä-työskentelyn välinein.
  • 4. 2. Oppivat ryhmät
  • 5. 2. Oppivat ryhmät (Kuopio)
  • 6. Roolitus tärkeä, jokaisella tiimissä oma rooli, Tiiimeissä ei ole vapaamatkustajia, tiimi vastaa sittä että jokaisen panos on tärkeä Suuri osa koulun arvostaminen oppimisvalmiuksien eroista selittyy kotitaustalla. Jos lapset olisivat koulussakin tekemisissä lähinnä samankaltaisista lähtökohdista tulevien kanssa, johtaisi sekä yhteiskunnan eri ryhmien ajautumisen yhä kauemmas Tämä vastaa tietty nyt jo työelämässä toisistaan tavallista toimintatapaa. Mutta pysyvä ryhmä tuntuu oudolta, ainakaan kovin pitkälle ajalle...rajoittaako liikaa sosiaalisia suhteita? Entä miten ryhmät muodostetaan? Tällaiseen malliin ryhmien ohjaamiseen olisi ehkä etsittävä uudenlaisia ratkaisuja, vertaisohjaajia tai vastaavia. Muuten vaikea Kuka maksaa? kuvitella miten taloudellisesti ratkaistaisiin. Tämä voisi olla tuskallista lapselle tai nuorelle, jos tiimi ei toimi hyvin. Tiimeissä on aina myös se vaara, että vapaamatkustajat menevät toisten siivellä. Saattaisi tukea yksilöllistä oppimista, mikäli tiimit osattaisiin muodostaa niin, että samassa tiimissä Katsotaan vaan taloudellista tilaa ympärillä...ei mahdollista....taitaa jo enemmänkin luonnonsaasteet tulla etualalle...
  • 7. 3. Lahjakkuus
  • 8. 3. Lahjakkuus (Kuopio)
  • 9. Kannattaisin yksilöllisen etenemisvauhdin mahdollistamista, oli lahjakas tai ei. Ideaalista olisi saada enemmän ohjausta niissä osa-alueissa, joissa on heikompi. Useimmat meistä oppivat kuitenkin ponnistelujen kautta, enkä näe hyvänä sitä, että opetus suuntautuu kapea-alaisesti tukien sitä lahjakkuuden lajia, mikä oppilaalla sattuu olemaan. Ei onnistu koska kaikki on integroitu ja uhrattu kustannustehokkuuden alttarille Lahjakkuuden käyttöön ei voimavarat riitä ... sitä ei ole päättäjilläkään! Minusta tämä on pelottava suunta, vaikka jossain määrin todennäköinen. Suomalaisen koulutuksen vahvuus on ollut nimen omaan tasa-arvopyrkimys. Mitä tehdään niille, joilta lahjakkuutta ei kerrassaan löydy?! entä jos oppilas haluaakin tehdä jotain muuta kuin mihin taipumukset viittaavat? Ja eikös ihminen kehity juuri silloin kun tekee sellaista mikä on vaikeaa ja mukavuusrajan
  • 10. 4. Tiedon tuottaminen ja jakaminen
  • 11. 4. Tiedon tuottaminen ja jakaminen
  • 12. Tämähän olisi hienoa, mutta vähän vaikea uskoa. Ihminen on mukavuudenhaluinen otus. Toisaalta sosiaalinen media mahdollistaa oppilaalle sellaisen verkoston luomisen, että ongelmanratkaisuapua vaikkapa tekemättömiin kotitehtäviin löytyy helpommin. Lisäksi muuten ujot Entä ne asiat, jotka eivät saattavat sosiaalisessa mediassa olla aktiivisia kiinnosta nuorta? Otetaanko toimijoita.alienit ne pois opetussuunnitelmasta? Melkoinen vastuu nuorelle hankkia omaehtoisesti yleissivistys Huoltajien "huoli" ei ymmärrä koskaan sitä sosiaalisessa mediassa. Jo nyt moni että jälkeläinen ei geenien takia on sitä mieltä, että liian aikaisin pitää yksinkertaisesti pysty "kaikkeen"! tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Mitä jos pitäisi vielä osata arvioida, mitä yleissivistykseen kuuluu? Kissavideoita? Nykyään on niin paljon muutakin viemässä nuorten mielenkiintoa ja aikaa, että jos koulukin on vain vapaata oleskelua, siihen ei varmasti panosteta eikä ainakaan saavuteta työelämän vaatimia taitoja.
  • 13. 5. Opettajuus
  • 14. 5. Opettajuus
  • 15. Olen aika skeptinen sen suhteen, miten peruskoulun tasolla oppiminen etenisi, kun oppilaan vastuu oppimisesta kasvaa. Lukiotasolla voisi toimia paremmin, opiskelijalla voisi olla etäpäiviä, jolloin opettaja ohjaa muita ryhmiä lähiopetuksena. Siitähän juuri onkin kyse - ohjaamisesta ja tukemisesta! Tärkeää työtä. Opettajalla pitäisi kuitenkin olla hyvä pohjakoulutus, koska vaikka internet pursuaa tietoaa, näyttää siltä että tieto pirstaloituu mediassakin, asioiden taustatietojen selvittely on jäänyt vähemmälle. Idealismia tai ei, näitä ajatuksia on mukava heitellä. Nytkin jo alkaa mennä enemmän aikaa oppilaiden sosiaalisten ongelmien ratkomiseen kuin opettamiseen. En usko idealismiin!
  • 16. 2.a Organisointi
  • 17. 2.b Yhteisö
  • 18. 2.c Yksilö
  • 19. 2.d Teknologia
  • 20. 2.e Ympäristö
  • 21. Paluu entiseen Muutos Katastrofi Entiseen tapaan
  • 22. "Jos haluat kulkea kovaa, mene yksin. Jos haluat kulkea kauas, mene yhdessä." - Afrikkalainen sananlasku