Mamk Delphi

  • 458 views
Uploaded on

Delfoi-pitkä eistyssarja

Delfoi-pitkä eistyssarja

More in: Technology
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
458
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
5
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide
  • Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.

Transcript

  • 1. Delfoi, skenaariot ja ennakointi
    Mamk 15.9.2009
    Hannu Linturi
  • 2. Teemat
    Tulevaisuusorientaatio
    • Yhteisöt
    • 3. Uskomukset
    Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit
    • Tunnuspiirteet
    • 4. Tekniikat
    Tutkimuksia
    • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    • 5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)
    Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 6. Delfoin käyttö Mamkissa?
    Session aikana selviää onko Delfoilla käyttöä …
    • työyhteisön kehittämisessä, tai
    • 7. eri toimialojen konsultaatioissa, tai
    • 8. projekteissa, tai
    • 9. opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai
    • 10. opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai
    • 11. kenties jossain muussa, missä?
  • TULEVAISUDEN
    TUTKIMUSKESKUS
  • 12. TULEVAISUDEN
    VERKOSTOAKATEMIA
  • 13. TULEVAISUDEN
    TUTKIMUKSEN SEURA
  • 14. Tofflerilaiset aikakaudet
  • 15. n. 1970
    n. 2020-40
    Murroksen kehityskaari
    Tuotannon periaate
    Yhteiskunnan toimintalogiikka
    Yhteiskunnan malli
    Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna
    Enemmän ja parempaa vähemmästä
    Enemmän enemmästä
    Myöhäisteollinen murrosaika
    INFORMATIONALISMI
    INDUSTRIALISMI
    Verkosto-yhteiskunta ?
    Teollinen yhteiskunta
    Tieto-yhteiskunta
    Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002
  • 16. This is where a human being enters the picture:
    If it rains, what will I do instead?
    What is my alternative plan?
    The future can be…
    Probable (plausible)
    • It is probable that the Sun will rise tomorrow.
    Possible
    • It is possible that it will be raining tomorrow.
    Conditional
    • If it is not raining, I will go for a picnic.
    Desirable
    • I hope that it won’t be raining tomorrow...
    Threatening (avoidable)
    • …but I’m afraid that it will be raining.
    14.9.2009
    9
  • 17. Imaginable, possible and probable futures
    All that there is, but which we cannot imagine.
    All that is probable in the field of possible
    All that is possible
    (limited by natural laws etc.)
    All that we can imagine as existing
    (science fiction, myths, stories, dreams, etc.)
    PRESENT
    Desirable events
    Avoidable events
    Value neutral events
  • 18. Tulevassa olevan oppiminen
    Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.
    ”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.”
    Ilkka Tuomi 1999
    Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009
  • 19. Paolo Freire ja ajan teemat
    Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.
    Paolo Freire 1970-luvun alussa
  • 20. Futurologia
    Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.
    Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.
    Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion.
    The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.
    July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
  • 21. Teemat
    Tulevaisuusorientaatio
    Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit
    • Tunnuspiirteet
    • 23. Tekniikat
    Tutkimuksia
    • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    • 24. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)
    Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 25. Tulevaisuusmetodit
    Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.
    Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting).
    Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.
    Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  • 26. Futures Research Methodology V2.0
    1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
    2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
    3. Delphi 17. Normative Forecasting
    4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
    5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
    6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
    7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
    8. Systems Perspectives 22. SOFI
    9. Decision Modeling 23. SOFI Software
    10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
    11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
    12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
    13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
    14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
  • 27. Delfoi -metodi
    The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.
    After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.
    Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.
    Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
  • 28. Tunnusmerkit
    Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
    Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö
    Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
    Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia
    Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
    Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana
  • 29. Prosessi
    Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
    Tutkimusryhmän kokoaminen
    Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)
    Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)
    Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)
    Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)
    Analyysi (argumenteista teesejä)
    Toinen kierros (argumentointi)
    Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)
    Kolmas kierros (fokusointi)
    Analyysi ja raportointi
    Julkaisu
  • 30. Variaatioita
    • ConsensusDelphi(Olaf Helmer)
    • 31. Technology(quantitative) Delphi
    • 32. Policy Delphi(Murray Turoff)
    • 33. Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/
    • 34. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)
    • 35. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)
    • 36. TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/
    • 37. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
    • 38. Communicative, Dialogical, Structured, Social, …
  • Disaggregative Delphi
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 39. Real Time Delphi (or RT Delphi)
    It is “round-less” but cumulative and based on feedback
    a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses
    Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses
    Futurists and Planners can use an RT Delphi to:
    Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting
    Define and weight criteria for important & controversial decisions
    Add and rate alternative decision options
    Provide logic and traceability to decision making
    RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient
  • 40. Possible Development
    Likelihood by 2030 (%)
    National programs for improving collective intelligence
    • Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.
    Likelihood by 2030
    The average group answer: 63.6
    Respondents: 189
    Just in time knowledge and learning
    • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.
    Likelihood by 2030
    The average group answer: 72.7
    Respondents: 181
    Individualized education
    • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.
    Likelihood by 2030
    The average group answer: 65.0
    Respondents: 179
    Education and Learning: Possibilities by 2030
  • 41. The Matrix
    CODE
    Criteria in this row
    Average judgments
    of the group
    Number of responses
    so far
    Drop down menu
    Your response;
    Red cells mean
    big difference
    Place for you to enter
    reasons and see others
    Alternate solutions all
    remaining rows
  • 42. Kiistakysymys
    • Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
    • 43. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
    • 44. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
    • 45. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
    • 46. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)
    1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
  • 47. Väite, arvio ja perustelu
    • Tulevaisuusväite, teesi (statement)
    • 48. Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset
    • 49. Argumentti, syy (argument, reason)
    • 50. Vasta-argumentti, lisäperustelu
  • Delphi approaches
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 51. Paneli
    • Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
    • 52. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
    • 53. Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
    • 54. Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
  • What will you do with the gathered data?
    Think about it before you gather it!
    Concentrate on statements or arguments?
    Gathering of authentic statements/arguments or content analysis?
    Quantitative data? Think about scales!
    do not use 5-Likert (or other ordinal scale) scale if you do not have to
    use rather interval scale or relative scale
    use only one or two scale types
    Feedback from the first round may include
    Answers from the previous round + same questions again
    Separate report and better questions
    Each participant’s own answers related to others
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 55. Delfoi –kehittäjäyhteisö
  • 56. eDelfoi 3.0
  • 57. eDelfoi 3.0
  • 58.
  • 59.
  • 60. monologi
    The Wisdom of Crowds
    • Diversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
    • 61. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
    • 62. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
    • 63. Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)
  • dialogi ja dialektiikka
    Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)
    Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)
    Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)
    Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
    Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.
    Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).
  • 64. trialogi
    • The FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking
    • 65. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology
    • 66. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistys
    World Café
  • 67. Definition of a Scenario:
    A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
  • 68. SKENAARIOMENETELMÄSTÄ
    Skenaariona ilmenevä tulevaisuudentilan kuvaus (kertomus) muodostuu
    • nykytilan analyysistä
    • 69. niiden loogisten tapahtumaketjujen, päätösten, valintojen ja prosessien kuvauksista, jotka johtavat nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuteen (deduktiivinen tai ennakoiva skenaariotyöskentely, forecasting), tai vaihtoehtoisesti mahdollisesta tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (induktiivinen skenaariotyöskentely, backcasting)
    Skenaarioiden avulla kuvattavan mahdollisen tulevaisuuden maailmaa kutsutaan usein myös tulevaisuuskartaksi ja sinne johtavia mahdollisia tapahtumaketjuja tulevaisuus-poluiksi.
    14.9.2009
    39
  • 70. Classic Herman Kahn Scenarios
    Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay
    Worst case scenario based on mismanagement and bad luck
    Best case scenario based on good management and good luck.
  • 71. TULEVAISUUSPYRAMIDI
    Jatkuvan kasvunskenaario
    Talous-lama-skenaario
    Paluu
    menneeseen-skenaario
    Mahdollisuus-skenaario
    Päätös n * tulokset, seuraukset
    Ennusteen suunta:
    Päätös n-1 * tulokset, seuraukset
    Päätös n-2 * tulokset, seuraukset
    Päätös 2 * tulokset, seuraukset
    Päätös 1 * tulokset, seuraukset
    Fore-casting
    Back-casting
    14.9.2009
    41
    NYT-hetki
  • 72. “Scenario Space”Defined by Axes
  • 73. Ennusteen ja skenaarion ero
    Ennuste on sellainentulevaisuudentila, jota senesittäjäpitäätodennäköisimpänä tai ainoanakaikistamahdollisistajakuviteltavissaolevistavaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavastitoteutuva) tulevaisuus on.
    Tulevaisuudenskenaario (ennakoitutulevaisuus; mahdollisetmaailmat) on yksivaihtoehtoinentulevaisuudentilamonienlaadullisestikeskenäänerilaistenmahdollisuuksienjoukossa.
    Skenaarioantaasiisvastauksiasiihen, mitämahdollisiatulevaisuuksia on odotettavissajahaasteena on selvittääerivaihtoehtojentoteutumisentodennäköisyydentasoerilaistenehtojentapahtuessa. Sitävartentarvitaansekätietoaettämielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisiatulevaisuudetsaattavat olla.
    14.9.2009
    43
  • 74. Teemat
    Tulevaisuusorientaatio
    Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit
    • Tunnuspiirteet
    • 76. Tekniikat
    Tutkimuksia
    • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    • 77. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)
    Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 78. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa
    Jakob Donner-Amnell
    Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
  • 79. Sisältö
    Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
    Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
    Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
    Tausta
    Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön
    Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)
    Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
  • 80. Haastattelut,
    selvitykset ym.
    (ennen ja nyt)
    Delfoi-kysely
    (tulevaisuus)
    Globalisaatio-
    skenaariot
    S1..S4
    Metsäsektorin
    menestystekijät
    ennen, nyt ja
    tulevaisuudessa
    M1 .. Mn
    Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin
    Globaalikehityksen
    ennakointi
    Analyysi Suomen metsäsektorin
    menestystekijöistä
    Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
  • 81. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn
    Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
    T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
    Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
    Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),
    Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
    Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)
    Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
    Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
    Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
  • 82.
  • 83. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?
    FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
    Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa
    ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
    Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
    Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
  • 84. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  • 85. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
  • 86. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  • 87.
    • Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
    • 88. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
    • 89. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
    • 90. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
    • 91. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
    Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa
  • 92. Kotipesä
    (eristäytyminen)
    Maailmanparlamentti
    (globaali sopimuksellisuus)
    McWorld
    (taloudellinen avoimuus)
    Zapatista
    (tempoilevuus)
  • 93.
  • 94. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri
    Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
    Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä
    Näkökulma metsäsektoriin
    yhteiskunnallinen
    Näkökulma metsäsektoriin
    liiketaloudellinen
    Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia
    Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä
    Tarve uudistaa metsäsektoria pieni
  • 95.
    • Mihin on syytä jatkossa varautua?
    • 96. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
    • 97. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
    • 98. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
    • 99. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
    • 100. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
    • 101. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
    Eri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?
  • 102. HSE: Cemat
  • 103. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”
  • 104. GDP, Road traffic and CO2from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future?
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 105. Fourteen interest groups
    AKTTransport Workers’ Federation
    AL Automobile and Touring Club of Finland
    DODO Dodo-The Living Nature of the Future
    ENE Traffic Policy Association Majority
    LILI Traffic League
    LM Ministry of Transport and Communications
    LAL Bus Transport Federation
    RHK Finnish Rail Administration
    STY Finnish Road Association
    TT The Confederation of Finnish Industry and Employers
    TL Finnish Road Administration
    YM Ministry of the Environment
    YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.
    ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 106. Delphi with two rounds
    Round I: Questionnaire
    drawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO2 emissions
    writing down open arguments for ’why’ and ’how’
    Round II: Interview
    aspects of a thematic as well as a structured interview
    quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’
    open questions, counter-arguments
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 107. Feedback in the case
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 108. Arguments …
    Arguments for the upper curves
    public transport should be supported without restricting passenger car traffic
    the freedom for private car use should not be restricted
    the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 109. … arguments …
    Arguments for the middle curves
    the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications
    urban infill is preferable to reduce the need for traffic
    traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic
    economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 110. …arguments
    Arguments for the lower curves
    telecommunications will and should substitute physical traffic
    local more non-material economy is preferable
    railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport
    CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 111. Cluster analysis
    Grouping the responses to clusters
    Preferable as well as probable futures of the three key variables
    GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic
    Qualitative content analysis
    are the arguments for the responses within a cluster similar?
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 112. Lisätään talouskasvu …
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
    69
    14.9.2009
  • 113. + lin. ekstrapolointi …
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
    70
    14.9.2009
  • 114. + eksp. ekstrapolointi …
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
    71
    14.9.2009
  • 115. + ilmastotavoite (IPCC 2007)
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
    14.9.2009
  • 116. + pitkä aikasarja 1860-2050 …
    öljy
    Source: CDIAC & IEA & IPCC
    73
    14.9.2009
  • 117. Tarttis tehrä jotain mutta mitä?
    Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.
    CO2 / sähköntuotanto
    CO2 / henkilöliikenteen määrä
    Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.
    Sähköntuotanto / BKT
    Henkilöliikenteen määrä / BKT
    Pienennetään BKT:ta
    14.9.2009
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
    74
    P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 118. 75
  • 119. SWOT ja painotukset
    DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
    76
  • 120. SWOT-innovaatio
    Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja
    Delfoi-sovelluksen vaiheet:
    1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006
    2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen
    3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)
    DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
    77
  • 121. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros
    DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
    78
  • 122.
  • 123. Suomen polku 1997
  • 124. Suomen polku 2007
  • 125. Tietoyhteiskunta
    Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
    Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.
    Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.
    Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.
    Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla
    Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.
    Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa.
    Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.
    Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.
    Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.
    Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti.
    Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.
    Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
  • 126. Tietoyhteiskunta
  • 127. Elinikäinen oppiminen
    Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
    Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.
    Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.
    Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.
    Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.
    Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen.
    Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
    Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.
    Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
    Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
    Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
    Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
    Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
    Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
  • 128. Elinikäinen oppiminen
  • 129. Avaintaidot
    Kommunikaatiovalmiudet?
    Muutoksen sietokyky?
    Oppimiskyky?
    Ekologisuus?
    Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
    Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
    Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
    Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
    Usean kielen hallinta?
    Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
    Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
    Tiedeosaaminen?
    Fyysinen kuntoisuus?
    "Käden taidot”
    Esteettisyys?
  • 130. Avaintaidot
  • 131. Sivistys
  • 132. Viestintäympäristö
  • 133. Teemat
    Tulevaisuusorientaatio
    Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit
    Tutkimuksia
    • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    • 136. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)
    Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 137.
  • 138.
  • 139.
  • 140.
  • 141.
  • 142.
  • 143. Teemat
    Tulevaisuusorientaatio
    Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit
    Tutkimuksia
    • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    • 146. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)
    Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 147. Asiantuntijuus?
    • ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
    • 148. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
    • 149. Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
    • 150. Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
  • MEGATRENDIT
    ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
    • Verkostoituminen (yhteispeli)‏
    • 151. Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat
    • 152. Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet)‏
    • 153. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
    • 154. Individualismi ja privatisoituminen (the self)‏
    • 155. Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut
    • 156. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys
    • 157. Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
    • 158. Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
    • 159. Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve
    • 160. Työn murros, globalisaatio
    • 161. Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha
    • 162. Joustavuus, säätelyn purku
    • 163. Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen
    • 164. Suureneminen ja integraatio
    • 165. Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏
    • 166. Pieneneminen
    • 167. Nanoteknologia, mobiili multimedia
    • 168. Simuloituminen, abstraktisuus
    • 169. Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
    • 170. Läpinäkyvyys
    • 171. Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
    • 172. Turvattomuus
    • 173. Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
    • 174. Globaali etiikka
    • 175. Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
    • 176. Kestävä kehitys
    • 177. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys
    Tulevaisuustermit ja -metodit
  • 178. Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …
    • sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota
    • 179. sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)
    • 180. oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
    • 181. vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
    • 182. kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
    • 183. merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)
    • 184. subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
    • 185. jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet
  • 186. ”Tower of Test and Generate”
    Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
  • 187. Herakleitos (535-474 eaa)
    Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
    Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
    Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
    Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.