• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Mamk Delphi
 

Mamk Delphi

on

  • 1,078 views

Delfoi-kalvosarja 2009

Delfoi-kalvosarja 2009

Statistics

Views

Total Views
1,078
Views on SlideShare
1,078
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
8
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.
  • TEOLLISUUS Teollinen aikakausi omine ideoineen käynnistyi ensin hiljalleen industrialismina kiihtyäkseen 1700 –luvun Keski-Englannista alkaen useiden innovaatioiden kautta ympäri maailmaa. Veturina olivat luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvät koneinnovaatiot ja energiamuodot, jotka mahdollistavat tehokkaan konetyön ja teollisen tavarantuotannon myös logistisesti eli tavaran jakelun. Ajan teemojen ja rationaliteetin täyttyminen näkyy esimerkiksi siinä, kun maanviljelys muuttuu teollisuudeksi. Sama koskee myös oppimisen instituutioita. Oppi kaikelle kansalle, teollisesti monistaen ja kustannustehokkaasti standardoiden! Oppimisen logiikka kumpuaa yhä tehokkaammin tuotannon ja kuluttamisen logiikasta! INFORMAATIOMURROS Informaatiomurroksen piirteet nousevat siitä, että teollisen logiikan keinot on käytetty loppuun. Aika on täyttynyt eikä niistä ideoista nouse enää merkittävää kilpailu- ja kelpoisuusetua kenellekään. Uusi rationaliteetti syntyy haastavista ideoista. Siitä kuka kykenee jauhamaan informaatiosta uutta tietoa ja merkityksiä. Sahojen ja paperitehtaiden sijalle nousevat tietotehtaat ja tiedonjalostuksen verstaat, joista nousee uutta kelpoisuutta. Paperikoneen rinnalle kehittyvät metodit, joilla informaatio jalostuu tiedoksi ja ymmärrykseksi. Eräässä mielessä myöhemmin esiteltävät tulevaisuusmetodit ovat juuri niitä.
  • 1 Hello: hannu.linturi@ofw.fi Study: Education Education and Learning: Possibilities by 2030 A Millennium s Project Real Time Delphi Study THE TIME LIMIT FOR THIS STUDY HAS PASSED. YOU ARE INVITED TO REVIEW THE INPUTS HERE BUT NEW RESPONSES WILL NOT BE ENTERED INTO THE DATABASE. By pass introduction Introduction You do not have to complete this questionnaire in one visit. When you return to the questionnaire you will see your previous answers and may change them if you wish. You are encouraged to return to this questionnaire several times before the deadline of January 17, 2007. Focus This study requests that you provide judgments about important learning and educational possibilities over the next 25 years. The study is broad and all ideas are invited, even those that seem far out today but may become real in the next 25 years. As you will see the study includes the transfer of knowledge, improving intelligence, training, socialization, changes in technology, institutional change, and delivery methods. As you answer questions about the likelihood of future developments in the next 25 years, please consider what has happened in the last 25 years: the acceleration of systems that transfer information, growing knowledge of the functioning of the brain and the genetic basis for development. Things not dreamed of 25 years ago are commonplace today. You are encouraged to be adventurous in your thinking and speculate about the futures of education and learning that are based on an acceleration of today's acceleration. The Questionnaire Your answers will remain anonymous although your name will be listed as a participant. Please answer only those questions about which you feel comfortable. Leaving sections blank is acceptable. You will note that the column calling for your judgments has several entries: 1) A place for you to enter your estimate of the likelihood that a given educational or learning possibility will be in use at least experimentally by 2030, in formal or informal settings, in schools, on line, by business- or in modes we may not have yet thought of- somewhere in the world. Please enter a number between 0 and 100 which represents your judgment about the possibility's likelihood by 2030. 2) The current group average assessment of likelihood. 3) The number of responses received so far 4) A "click here" button that takes you to a second page where you can provide a variety of judgments about each possibility, and see a list of inputs provided by other participants. Finally A box at the bottom of the questionnaire invites your further suggestions. There are two ways to enter your answers. 1) You may enter your answers one at a time by pressing the "go" button in each cell or 2) you may press the "submit" button at the bottom of the form to enter your answers all at once. If you choose to enter your responses one cell at a time by pressing "go" in each cell, please make sure that new inputs in other cells have been entered or they will be lost. In either case, your answers will be entered immediately, and the form will return to your screen. When you see the form it will contain your answers, the group's answers will have been updated to include your estimate, and you may change your answers if you wish. Please return to the questionnaire often. When you come back you will to see how the group's answers have evolved and you will be able to change your answers if you wish. This questionnaire is not like questionnaires with which you may be familiar. You need not complete it all in one sitting. It will be available to you through January 17, 2007. Please remember to press SUBMIT at end of questionnaire. Questionnaire Number Possible Development Likelihood by 2030 (%) 1 National programs for improving collective intelligence Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole. Click here to see references Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189 Comments on this possibility (page 2) click here Go
  • Failures of crowd intelligence Surowiecki studies situations (such as rational bubbles ) in which the crowd produces very bad judgment, and argues that in these types of situations their cognition or cooperation failed because (in one way or another) the members of the crowd were too conscious of the opinions of others and began to emulate each other and conform rather than think differently. Although he gives experimental details of crowds collectively swayed by a persuasive speaker, he says that the main reason that groups of people intellectually conform is that the system for making decisions has a systematic flaw. Surowiecki asserts that what happens when the decision making environment is not set up to accept the crowd, is that the benefits of individual judgments and private information are lost, and that the crowd can only do as well as its smartest member, rather than perform better (as he shows is otherwise possible). Detailed case histories of such failures include: Too homogeneous Surowiecki stresses the need for diversity within a crowd to ensure enough variance in approach, thought process, and private information. Too centralized The Columbia shuttle disaster , which he blames on a hierarchical NASA management bureaucracy that was totally closed to the wisdom of low-level engineers. Too divided The U.S. Intelligence community failed to prevent the September 11, 2001 attacks partly because information held by one subdivision was not accessible by another. Surowiecki's argument is that crowds (of intelligence analysts in this case) work best when they choose for themselves what to work on and what information they need. (He cites the SARS -virus isolation as an example in which the free flow of data enabled laboratories around the world to coordinate research without a central point of control.) The Office of the Director of National Intelligence and the CIA have created a Wikipedia style information sharing network called Intellipedia that will help the free flow of information to prevent such failures again. Too imitative Where choices are visible and made in sequence, an " information cascade " [2] can form in which only the first few decision makers gain anything by contemplating the choices available: once past decisions have become sufficiently informative, it pays for later decision-makers to simply copy those around them. This can lead to fragile social outcomes. Too emotional Emotional factors, such as a feeling of belonging, can lead to peer pressure , herd instinct , and in extreme cases collective hysteria .
  • Martin Buberin Minä-Sinä-filosofia perustuu jaolle kahdenlaisiin maailmassa vallitseviin suhteisiin: Minä-Sinä ja Minä-Se. Näitä suhteita Buber kutsuu nimityksellä "perussanapari". Puhe perussanapareista viittaa suhteen kielelliseen perustaan: suhde syntyy kielessä ja elää siinä. Kieli on Buberille jotain subjektiivisuuden ylittävää, ja "kieli ei ole ihmisessä, vaan ihminen kielessä". (Buber, M., Die Schriften über das dialogische Prinzip , Heidelberg, 1954. 21:49). Perussanat määrittelevät ihmisen olemista, ja Buberin mukaan ihmisen maailma on kaksitahoinen tämän kommunikaation kaksitahoisuuden mukaisesti. Buberille ei myöskään ole minuutta irrallaan perussanojen määrittelemistä sosiaalisista suhteista: on vain perussanan Minä-Sinä Minä tai perussanan Minä-Se Minä. Perussanaparilla "Minä-Se" Buber kuvaa objektiin suuntautunutta suhdetta, jossa subjekti esimerkiksi havaitsee, tuntee, kuvittelee, tahtoo, aistii tai ajattelee jotain. Minä-Se-suhde on "intentionaalinen" suhde, joka lähtee subjektista ja kohdistuu objektiin, jota subjekti havainnoi, luokittelee ja analysoi. Perussanapari Minä-Sinä puolestaan luo suhteen, jossa subjektilla ei ole mitään objektina. Usein kirjallisuudessa Minä-Sinä-suhdetta on kuvattu subjektin ja subjektin väliseksi suhteeksi. On kuitenkin muistettava, että Buber puhuu subjektista laajemmassa merkityksessä kuin yleensä. Vaikka Sinän sanovalla ei olekaan objektia, on hän kuitenkin yhteydessä. Minä-Sinä-suhde sisältää kaiken, minkä Minä-Se-suhdekin, mutta Minä-Sinä-suhteessa ei toisen subjektin ominaisuuksia voida analysoida lankeamatta takaisin Se-suhteeseen. Buber kuvaa Minä-Sinä ja Minä-Se suhteen eroa esimerkiksi yksittäisten äänten ja melodian tai yksittäisten sanojen ja lauseen välisenä erona. Buberin mukaan Minä-Sinä-suhde kohtaa ihmisen "armosta ja tahdosta", se vaatii molemminpuolisuutta, molempien osapuolten Sinä-sanomista. Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullakseen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, "luonnonmukainen liittyneisyys", lapsen yhteys äitiinsä tai "primitiivin" yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn.
  • The Five Disciplines of Organizational Learning as published in The Dance of Change. Each of the five disciplines represents a lifelong body of study and practice for individuals and teams in organizations. 1. Personal Mastery This discipline of aspiration involves formulating a coherent picture of the results people most desire to gain as individuals (their personal vision), alongside a realistic assessment of the current state of their lives today (their current reality). Learning to cultivate the tension between vision and reality (represented in this icon by the rubber band) can expand people’s capacity to make better choices, and to achieve more of the results that they have chosen. Read more about Personal Mastery. 2. Mental Models This discipline of reflection and inquiry skills is focused around developing awareness of the attitudes and perceptions that influence thought and interaction. By continually reflecting upon, talking about, and reconsidering these internal pictures of the world, people can gain more capability in governing their actions and decisions. The icon here portrays one of the more powerful principles of this discipline, the “ladder of inference” depicting how people leap instantly to counterproductive conclusions and assumptions. Read more about Mental Models. 3. Shared Vision This collective discipline establishes a focus on mutual purpose. People learn to nourish a sense of commitment in a group or organization by developing shared images of the future they seek to create (symbolized by the eye), and the principles and guiding practices by which they hope to get there. 4. Team Learning This is a discipline of group interaction. Through techniques like dialogue and skillful discussion, teams transform their collective thinking, learning to mobilize their energies and ability greater than the sum of individual members’ talents. The icon symbolizes the natural alignment of a learning-oriented team as the flight of a flock of birds. 5. Systems Thinking In this discipline, people learn to better understand interdependency and change, and thereby to deal more effectively with the forces that shape the consequences of our actions. Systems thinking is based upon a growing body of theory about the behavior of feedback and complexity-the innate tendencies of a system that lead to growth or stability over time. Tools and techniques such as systems archetypes and various types of learning labs and simulations help people see how to change systems more effectively, and how to act more in tune with the larger processes of the natural and economic world. The circle in this icon represents the fundamental building block of all systems: the circular “feedback loop” underlying all growing and limiting processes in nature. Read more about Systems Thinking. Read "The Lanuage of Systems Thinking: 'Loops' and 'Links'" Senge, P. M., Charlotte Roberts, Rick Ross, George Roth, Bryan Smith, and Art Kleiner (1999). The Dance of Change: The challenges of sustaining momentum in learning organizations. New York, Currency/Doubleday. Page 32
  • Internetissä http://en.wikipedia.org/wiki/Expert . Britannica jättää määrittelyn Merriam-Webster's Collegiate Dictionary – sanakirjan tehtäväksi. Asiantuntija (expert. syn. proficient, lat. expertus) on sen mukaan lähtökohtaisesti kokenut (experienced) henkilö. Myöhemmin termiin on kerrostunut merkitys ”omata tai osoittaa erityistaitoa tai – tietoa, joka perustuu harjoitukseen tai kokemukseen “. Encyclopedia Britannicassa löytyy artikkeli eksperttisysteemistä, joka on yksi asiantuntijuuden olomuoto myös Wikipediassa.
  • Megatrendin ja trendin v ä linen ero ei ole aina kovin selv ä . Voidaan ajatella, ett ä silloin on kysymyksess ä megatrendi, kun ilmi ö t ä voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, aaltona, joka sis ä lt ää globaalin tason vaikutuksia ja alailmi ö it ä . Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvist ä trendeist ä - ne ovat ik ää nkuin useiden trendien kimppuja. Megatrendin suuntaa ei voida m ää ritell ä pelk ä st ää n tarkastelemalla yksitt ä isi ä toimijoita tai tekij ö it ä , vaan megatrendi on makrotason ilmi ö iden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sis ä lt ää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmi ö it ä ja tapahtumaketjuja. (Mannermaa 1999) Silti kokonaisuudella voidaan n ä hd ä olevan oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti my ö s tulevaisuudessa. Niin trendit kuin megatrendikin ovat on siten tunnistettavia ja selke ä n historian omaavia yhten ä isten ilmi ö iden kokonaisuuksia, joilla on selke ä ja hahmotettavaksi aukeava kehityssuunta. Trendien ja megatrendien analysointi kuuluu osana menetelm ä kokonaisuuteen, jota kutsutaan monitoroinniksi, toimintaymp ä rist ö n muutosten tarkasteluksi tai muutosvoimien tarkasteluksi. Monitorointi on metodologinen l ä hestymistapa, joka pyrkii selvitt ä m ää n tapahtumisen prosesseja ja kehityskulkuja - trendej ä - juuri silloin, kun ne tapahtuvat tai heti sen j ä lkeen, kun jotain niiden aiheuttamaa on tapahtunut (ks. esim. Bell 1997, 296). Monitoroinnin avulla pyrit ää n pit ä m ää n yll ä tiet ä myst ä esimerkiksi kulutuksesta, tottumuksista, k ä yt ä nn ö ist ä ja tavoista tai vaikkapa liikennevirroista tai ymp ä rist ö n tilasta, jotta osataan varautua muutoksiin ja vaihteluihin hyviss ä ajoin. Tarkasteltavan ilmi ö n pitk ä n ajanjakson kuluessa tapahtuvaa yleist ä kehityssuuntaa kutsutaan trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkess ä , joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, ett ä sit ä on suhteellisen helppo j ä ljitt ää tai ennakoida. Trendi ä voisi kuvata esimerkiksi siten, ett ä se on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Trendin ymm ä rt ä misess ä on aina mukana aika-aspekti, koska trendi on riippuvainen ajasta. Trendit ohjaavat p ää t ö ksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat my ö s olla megatrendien osia. Trendiesimerkist ä k ä yv ä t kaikki muotivirtaukset. Tarkasteltavan ilmi ö n pitk ä n ajanjakson kuluessa tapahtuvaa yleist ä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkess ä , joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, ett ä sit ä on suhteellisen helppo j ä ljitt ää tai ennakoida. Trendi ä voisi kuvata esimerkiksi siten, ett ä se on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Trendin ymm ä rt ä misess ä on aina mukana aika-aspekti, koska trendi on riippuvainen ajasta. Trendit ohjaavat p ää t ö ksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat my ö s olla megatrendien osia. Esimerkkej ä trendeist ä voivat olla vaikkapa jokin muotivirtaus, mm. minihame tai tatuoinnit. Megatrendill ä puolestaan tarkoitetaan sellaista yksitt ä ist ä ilmi ö t ä tai ilmi ö iden tai trendien joukkoa, joka m ää ritt ää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja, joiden historiaa voidaan havainnoida ja tarkastella. Samalla ne ovat ilmi ö iden tunnistettavia ja yhten ä isi ä kokonaisuuksia, joilla on selke ä kehityssuunta ja joiden uskotaan vahvasti jatkuvan samansuuntaisina my ö s tulevaisuudessa. Megatrendej ä kutsutaan joskus my ö s kriittisiksi trendeiksi. T ä t ä suuntaa ei kuitenkaan voida m ää ritell ä pelk ä st ää n tarkastelemalla yksitt ä isi ä toimijoita tai tekij ö it ä , vaan megatrendi on makrotason ilmi ö iden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sis ä lt ää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmi ö it ä ja tapahtumaketjuja. Silti niit ä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan siis n ä hd ä oma kehityssuunta.
  • Filosofi Daniel Dennett erottaa neljä eläinkäyttäytymisen tasoa, jotka hän on nimennyt neljän tiedemiehen mukaan: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) ja Gregory (1923-).  Darwinilaisia luontokappaleita luonnehtii käyttäytymisen pysyvyys. Niiden luonnonvalinta tapahtuu kuoleman ja elämisen kautta. Jokainen kotipuutarhuri teitää, kuinka herrassa on perennan menestys. Darwinilaisten eläinten toimintaa luonnehtii tarkkaan ohjelmoitu vaistokäyttäytyminen. Esimerkiksi mehiläiset näyttävät käyttäytyvän älykkäästi, mutta siltä vain näyttää. Ne ovat kykenemättömiä muuttamaan toimintaansa, jos ympäristöolot muuttuvat. Skinneriläiset eläimet ovat kokeilevia oppijoita. Ne vaihtelevat toimintaansa ja oppivat sen tuloksista. Väärä valinta voi olla kohtalokas ja oppiminen päättyy siihen. Kyyhkynen on mainio sirkuseläin, koska se tunnistaa nopeasti, mistä toiminnasta palkitaan. Popperilaisilla luontokappaleilla on ennaltaharkinnan ja mielikuvittelun kyky. Älykäs rotta osaa epäillä ansaa ja välttää ainakin johonkin rajaan asti houkutuksia. Ne tekevät valintoja ennen toimintaa. Useimmat nisäkkäät Gregorilainen eläin hyödyntää erilaisia mielen työkaluja kuten kieltä ja käsitteellistämistä. Tähän asti vain ihmisellä on ollut laaja-alainen kyky mielellisten operaatioiden tekemiseen. Tämän elämöinnin kautta biologisen evoluution päälle kerrostuu paljon nopeampaan sopeutumiseen ja oppimiseen ylettyvä kulttuurievoluutio. Machines that think – Robots that see How might it be possible to build an intelligent machine? A machine such as, for example, a domestic robot that could tidy up and know the difference between toys and rubbish? In our descriptions of machines we often use words that are used in everyday language for characteristics of animals and humans, and mean them in a sense that applies to the characteristics of a program or a device. For example, we say that a clock “goes”, not that it functions. This does not imply that we think animals and humans are machines, but we do it to avoid a highly technical style of speaking. When we build a machine we use animal and human behaviour as a source of ideas. The philosopher Daniel Dennett distinguishes four levels of animal behaviour. He has named these levels after four scientists: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) and Gregory (1923-).  Darwinian creatures are characterised by fixed, instinctive behaviour. They often appear to be intelligent, but they cannot adjust when circumstances change. The biological example is an insect. Skinnerian creatures try different actions and learn from the results. A pigeon is an example. A Popperian creature assesses its options before performing an action. A biological example is a rat. A Gregorian creature uses mental tools. Humans are Gregorian creatures. If we use Dennett’s categories to classify machines, a machine in the ordinary sense would be a Darwin machine – a device that serves a specific purpose. It would typically be gradually improved over time, as our experience of using it increased. The goose quill, used to write with in former times, has now been improved to a modern ballpoint pen. We can think of this type of improvement as being analogous to the way in which evolution changes the bodies and behaviour of animals.  A Skinner machine is able to respond when circumstances change. The prototype is a thermostat, which adjusts the heat supply according to the temperature. An example of a Popper machine is “Deep Blue”, the computer which succeeded in beating the World Champion at chess. The method it used was, precisely, to foresee the result of an astronomical number of sequences of moves and then make the move that resulted in the most favourable position. As yet there are no Gregory machines.
  • Aikakäsitys on yksilölle ja yhteisölle perusvalinta. Yritysjohtajina Herakleitos ja Parmenides päätyisivät todennäköisesti erilaisiin valintoihin ja päätöksiin. Tilanteesta ja kriteereistä riippuu kumman päätös on kulloinkin oikea. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että molemmatkin menestyisivät liike-elämässä. Heillä on todellisuuden havaintoihin perustuva teoria, joka aikaansaa johdonmukaista käyttäytymistä. Tietoyhteiskuntaa takaa ajavissa yhteisöissä muutosagentti Herakleitos lienee paremmassa ’huudossa’, vaikka myös viisaalle Parmenideelle löytyy seuraajia kaikkina aikoina. Ihmisen historian pitkässä juoksussa Parmenides on ollut ylivertainen. Kello ja edistys ovat tikittäneet ihmisten vaivana vasta lyhyen tovin. Kvanttimekaniikasta versoneessa multiversumin teoriassa kello sitä paitsi raksuttaa yhtä lailla Parmenideen kuin Herakleitoksenkin aikaa. (Deutsch 1997) Muutos ja muuttumattomuus ovat paitsi ilmiöiden ominaisuuksia myös ajan laatuja, joista voidaan tehdä havaintoja. Ilman muutosta – syklistä tai etenevää - ajat eivät ollenkaan erottuisi toisistaan. Aikaa ei yksinkertaisesti tarvittaisi eikä sillä olisi merkitystä. Aikoja toisistaan erottava voidaan tiivistää uskomuksiksi, joita tässä nimitetään ajan järjeksi tai rationaliteetiksi.

Mamk Delphi Mamk Delphi Presentation Transcript

  • Delfoi, skenaariot ja ennakointi Mamk 15.9.2009 Hannu Linturi
  • Teemat
    • Tulevaisuusorientaatio
      • Yhteisöt
      • Uskomukset
    • Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit
      • Tunnuspiirteet
      • Tekniikat
    • Tutkimuksia
      • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
      • terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
    • Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
    • Session aikana selviää onko Delfoilla käyttöä …
    • työyhteisön kehittämisessä, tai
    • eri toimialojen konsultaatioissa, tai
    • projekteissa, tai
    • opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai
    • opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai
    • kenties jossain muussa, missä?
    Delfoin käyttö Mamkissa?
  • TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS
  • TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA
  • TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA
  • Tofflerilaiset aikakaudet
  • Enemmän enemmästä Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna INDUSTRIALISMI Teollinen yhteiskunta Enemmän ja parempaa vähemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI Tieto-yhteiskunta Verkosto-yhteiskunta ? Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malli Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002 Murroksen kehityskaari n. 1970 n. 2020-40
  • Soft Systems Methodology Peter Checkland, Soft Systems Methodology http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
  • Tulevassa olevan oppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ” Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta .” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009
  • Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Paolo Freire 1970-luvun alussa
  • Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus ( futures research ) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus ( futures study ) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
  • Teemat
    • Tulevaisuusorientaatio
      • Yhteisöt
      • Uskomukset
    • Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit
      • Tunnuspiirteet
      • Tekniikat
    • Tutkimuksia
      • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
      • terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
    • Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
  • Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti ( normative ) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila ( futurible ) on sekä haluttava että mahdollinen . Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön ( exploratory ) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia ( qualitative ) tai määrällisiä ( quantitative ). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa ( technology forecasting ). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  • Futures Research Methodology V2.0
    • 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
    • 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
    • 3. Delphi 17. Normative Forecasting
    • 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
    • 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
    • 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
    • 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
    • 8. Systems Perspectives 22. SOFI
    • 9. Decision Modeling 23. SOFI Software
    • 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
    • 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
    • 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
    • 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
    • 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
  • Delfoi -metodi
    • The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.
    • After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.
    • Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.
    Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
  • Tunnusmerkit
      • Asiantuntijuus : oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
      • Paneli : kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö
      • Anonyymisyys : panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
      • Iteraatio ; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia
      • Managerialisuus : tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
      • Palaute : paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana
  • Prosessi
      • Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
      • Tutkimusryhmän kokoaminen
      • Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)
      • Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)
      • Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)
      • Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)
      • Analyysi (argumenteista teesejä)
      • Toinen kierros (argumentointi)
      • Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)
      • Kolmas kierros (fokusointi)
      • Analyysi ja raportointi
      • Julkaisu
  • Variaatioita
      • Consensus Delphi (Olaf Helmer)
      • Technology (quantitative) Delphi
      • Policy Delphi (Murray Turoff)
      • Argumentative Delphi (Osmo Kuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/
      • Disaggregative Delphi (Petri Tapio)
      • Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)
      • TechCast Delphi www.techcast.org http://www.techcast.org/
      • Real Time Delphi (Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
      • Communicative, Dialogical, Structured, Social, …
  • Disaggregative Delphi P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005 Delphi features Traditional Disaggregative
    • Similarities
      • Ideal
      • Transparency
      • Iterativity
    Best argument wins Anonymity of arguments Multiple rounds
    • Differences
      • Philosophy
      • Goal
      • Feedback
      • Statistical test
    Consensus Accurate prediction Median & quartiles ANOVA between rounds Dissensus Alternative scenarios All responses eg. Cluster analysis
    • Extra
      • Case
      • Transparency
      • Form of data
      • Role of manager
    Individual expert Anonymity Questionnaire Passive Interest group No anonymity Questionnaire & interview Active
  • Real Time Delphi (or RT Delphi)
    • It is “round-less” but cumulative and based on feedback
      • a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses
      • Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses
    • Futurists and Planners can use an RT Delphi to:
      • Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting
      • Define and weight criteria for important & controversial decisions
      • Add and rate alternative decision options
      • Provide logic and traceability to decision making
    • RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient
  • Education and Learning: Possibilities by 2030 Possible Development Likelihood by 2030 (%)
    • National programs for improving collective intelligence
    • Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.
    Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189
    • Just in time knowledge and learning
    • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.
    Likelihood by 2030 The average group answer: 72.7 Respondents: 181
    • Individualized education
    • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.
    Likelihood by 2030 The average group answer: 65.0 Respondents: 179
  • The Matrix Criteria in this row Average judgments of the group Number of responses so far Drop down menu Your response; Place for you to enter reasons and see others Alternate solutions all remaining rows Red cells mean big difference CODE Criteria >>> Quality Feasibility Weights >>> Avg.: 2 Responses: 25 2 Rationale Avg.: 2 Responses: 23 2 Rationale Proposed Decision 1…N Avg.: 6 Responses: 24 5 Rationale Avg.: 8 Responses: 25 6 Rationale
  • Kiistakysymys
      • Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more” 1 )
      • Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
      • Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
      • (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
      • Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)
    1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
  • Väite, arvio ja perustelu
      • Tulevaisuusväite, teesi (statement)
      • Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset
      • Argumentti, syy (argument, reason)
      • Vasta-argumentti, lisäperustelu
  • Delphi approaches P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005 Interest of knowledge Method, eg. Timing of investments Estimate a year when something happens New innovations Open question for new technologies Scenarios for ’old’ issues Give background data from the past and draw a line to the future Policy Delphi Probable and preferred future Argument Delphi Make them argue
  • Paneli
      • Asiantuntija (tiedontuottaja) : ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit )
      • Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
      • Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
      • Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
  • What will you do with the gathered data?
    • Think about it before you gather it!
      • Concentrate on statements or arguments?
      • Gathering of authentic statements/arguments or content analysis?
      • Quantitative data? Think about scales!
        • do not use 5-Likert (or other ordinal scale) scale if you do not have to
        • use rather interval scale or relative scale
        • use only one or two scale types
    • Feedback from the first round may include
      • Answers from the previous round + same questions again
      • Separate report and better questions
      • Each participant’s own answers related to others
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • Delfoi –kehittäjäyhteisö
  • eDelfoi 3.0
  • eDelfoi 3.0
  •  
  •  
  • The Wisdom of Crowds
    • Diversity of opinion : kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
    • Independence : argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
    • Decentralization : ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
    • Aggregation : ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)
  • Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998) Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999). Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas) Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi. Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän ( Ich–Du ) (Buber) Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
    • The Fifth Discipline : Personal Mastery, Mental Models, Shared Vision, Team Learning, Systems Thinking
    • Toimintatutkimus & SSM : The Soft Systems Methodology
    • Barometrit : tietoyhteiskunta, sivistys
  • Definition of a Scenario:
    • A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
  • Classic Herman Kahn Scenarios
    • Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay
    • Worst case scenario based on mismanagement and bad luck
    • Best case scenario based on good management and good luck.
  • “ Scenario Space” Defined by Axes Axes Define “Scenario Space” Global Political Stability Global Political Turmoil Many HighTech Breakthroughs Scenario 1 Scenario 2 Few HighTech Breakthroughs Scenario 3 Scenario 4
  • Teemat
    • Tulevaisuusorientaatio
      • Yhteisöt
      • Uskomukset
    • Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit
      • Tunnuspiirteet
      • Tekniikat
    • Tutkimuksia
      • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
      • terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
    • Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
  • Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
    • Sisältö
    • Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
    • Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
    • Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
    • Tausta
    • Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön
    • Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)
    • Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
  • Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007 Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Delfoi-kysely (tulevaisuus) Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt)
  • Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn
    • Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
    • T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
    • Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
    • Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto ), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),
    • Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
    • Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)
    • Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
    • Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
    • Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
  •  
  • Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuilla Missä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?
    • FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
    • Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa
    • ” Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
    • Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
    • Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
  • Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  • Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
  • MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa: Y rityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  • Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljon epävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa
    • Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
    • Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
    • Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
    • Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
    • Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
  • Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)
  •  
  • Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Tarve uudistaa metsäsektoria pieni Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
  • Eri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitä Onko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?
    • Mihin on syytä jatkossa varautua?
    • Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
    • Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
    • Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
    • Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
    • Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
    • Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
  • HSE: Cemat
  • “ Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”
  • GDP, Road traffic and CO 2 from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • Fourteen interest groups
    • AKT Transport Workers’ Federation
    • AL Automobile and Touring Club of Finland
    • DODO Dodo-The Living Nature of the Future
    • ENE Traffic Policy Association Majority
    • LILI Traffic League
    • LM Ministry of Transport and Communications
    • LAL Bus Transport Federation
    • RHK Finnish Rail Administration
    • STY Finnish Road Association
    • TT The Confederation of Finnish Industry and Employers
    • TL Finnish Road Administration
    • YM Ministry of the Environment
    • YTV * Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.
    • ÖKKL * Finnish Oil and Gas Federation
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • Delphi with two rounds
    • Round I: Questionnaire
      • drawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO 2 emissions
      • writing down open arguments for ’why’ and ’how’
    • Round II: Interview
      • aspects of a thematic as well as a structured interview
      • quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’
      • open questions, counter-arguments
    P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • Arguments …
    • Arguments for the upper curves
      • public transport should be supported without restricting passenger car traffic
      • the freedom for private car use should not be restricted
      • the growth of CO 2 emissions can be stopped with technical development
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • … arguments …
    • Arguments for the middle curves
      • the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications
      • urban infill is preferable to reduce the need for traffic
      • traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic
      • economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • … arguments
    • Arguments for the lower curves
      • telecommunications will and should substitute physical traffic
      • local more non-material economy is preferable
      • railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport
      • CO 2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • Cluster analysis
    • Grouping the responses to clusters
    • Preferable as well as probable futures of the three key variables
      • GDP, road traffic volume, CO 2 emissions from road traffic
    • Qualitative content analysis
      • are the arguments for the responses within a cluster similar?
    P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • Lisätään talouskasvu … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • + lin. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • + eksp. ekstrapolointi … 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • + ilmastotavoite (IPCC 2007) 14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • + pitkä aikasarja 1860-2050 … 14.09.09 öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC
  • Tarttis tehrä jotain mutta mitä?
    • Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.
      • CO 2 / sähköntuotanto
      • CO 2 / henkilöliikenteen määrä
    • Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.
      • Sähköntuotanto / BKT
      • Henkilöliikenteen määrä / BKT
    • Pienennetään BKT:ta
    14.09.09 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • SWOT ja painotukset DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN Tekijät Strategiat Vahvuudet MENESTYS-TEKIJÄT Heikkoudet KAPEIKKO-TEKIJÄT Mahdollisuudet MENESTYS-STRATEGIA KEHITTÄMIS-STRATEGIA Uhat (X) X -STRATEGIA ELIMINOINTI-STRATEGIA
  • SWOT-innovaatio
    • Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja
    • Delfoi-sovelluksen vaiheet:
    • 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006
    • 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen
    • 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)
    DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
  • VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
  •  
  • Suomen polku 1997
  • Suomen polku 2007
  • Tietoyhteiskunta
    • Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
    • Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.
    • Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.
    • Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.
    • Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla
    • Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.
    • Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa.
    • Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.
    • Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.
    • Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.
    • Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti.
    • Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.
    • Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
  • Tietoyhteiskunta
    • Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
    • Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.
    • Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.
    • Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.
    • Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.
    • Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen.
    • Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
    • Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.
    • Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
    • Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
    • Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
    • Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
    • Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
    • Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
    Elinikäinen oppiminen
  • Elinikäinen oppiminen
    • Kommunikaatiovalmiudet?
    • Muutoksen sietokyky?
    • Oppimiskyky?
    • Ekologisuus?
    • Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
    • Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
    • Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
    • Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
    • Usean kielen hallinta?
    • Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
    • Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
    • Tiedeosaaminen?
    • Fyysinen kuntoisuus?
    • "Käden taidot”
    • Esteettisyys?
    Avaintaidot
  • Avaintaidot
  • Sivistys
  • Viestintäympäristö
  • Teemat
    • Tulevaisuusorientaatio
      • Yhteisöt
      • Uskomukset
    • Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit
      • Tunnuspiirteet
      • Tekniikat
    • Tutkimuksia
      • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
      • terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
    • Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  • Teemat
    • Tulevaisuusorientaatio
      • Yhteisöt
      • Uskomukset
    • Delfoi – ja muut tulevaisuusmetodit
      • Tunnuspiirteet
      • Tekniikat
    • Tutkimuksia
      • metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikot signaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
      • terveydenhoidon priorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinen opettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valo ja ääni (Lepoluoto), taito elää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailman mahtavin (Linturi)
    • Pohdittavaa (muuttuva asiantuntijuus, …)
    • ” Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ” jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta ”.
    • Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ” erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta ”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
    • Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
    • Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
    Asiantuntijuus?
  • Tulevaisuustermit ja -metodit MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
    • Verkostoituminen (yhteispeli) ‏
    • Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat
    • Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet) ‏
    • Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
    • Individualismi ja privatisoituminen (the self) ‏
    • Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut
    • Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys
    • Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
    • Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
    • Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve
    • Työn murros, globalisaatio
    • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha
    • Joustavuus, säätelyn purku
    • Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen
    • Suureneminen ja integraatio
    • Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot) ‏
    • Pieneneminen
    • Nanoteknologia, mobiili multimedia
    • Simuloituminen, abstraktisuus
    • Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
    • Läpinäkyvyys
    • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
    • Turvattomuus
    • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
    • Globaali etiikka
    • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
    • Kestävä kehitys
    • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys
  • Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …
    • sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota
    • sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)
    • oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
    • vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
    • kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
    • merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)
    • subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
    • jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet
  •  
  • ” Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
  • Herakleitos (535-474 eaa)
    • Ajasta : ” Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee .”
    • Ristiriidasta : ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
    • Harmoniasta : Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
    • Paradoksista : Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.