Mamk Delfoi

Delfoi, skenaariotjaennakointi
Mamk 15.9.2009
Hannu Linturi

Teemat
Tulevaisuusorientaatio

Yhteisöt
Uskomukset

Delfoi– jamuuttulevaisuusmetodit

Tunnuspiirteet
Tekniikat

Tutkimuksia

metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)

Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

Näkökulmia …

Olisikohan Delfoille käyttöä työyhteisön kehittämisessä?
Tai toimialan konsultaatioissa?
Entäs projekteissa?
Opetuksessa osana PBL:ää tai lopputyötä?
Opettajien jatkotutkinnoissa?
Muussa, missä?

TULEVAISUDEN
TUTKIMUSKESKUS

TULEVAISUDEN
VERKOSTOAKATEMIA

TULEVAISUDEN
TUTKIMUKSEN SEURA

Tofflerilaisetaikakaudet

Wileniuksentulkinta
1970
2020
enemmänjaparempaavähemmästä
enemmäntoisenlaistajatoisellatavalla
enemmästäenemmän
TOIMINTAPERIAATE
myöhäisteollinenmurrosaika
industrialismi
informationalismi
TOIMINTALOGIIKKA
verkosto-yhteiskunta
informaatio-yhteiskunta
teollinenyhteiskunta
YHTEISKUNTAMALLI
- MarkkuWilenius, HannuLinturi 2000

Soft Systems Methodology
Peter Checkland, Soft Systems Methodology
http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html

Tulevassaolevanoppiminen
Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.
”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.”
Ilkka Tuomi 1999
Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

Paolo Freirejaajanteemat
Teematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviäjaongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanaikakaudenteematjaintegroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteematjaratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki.
Paolo Freire 1970-luvulla

Futurologia
Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futuresstudyeli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futuresresearcheli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospectivestudyeli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.
Tulevaisuudentutkimus (futuresresearch) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futuresstudy) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.
Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion.
The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.
July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

Teemat

Yhteisöt
Uskomukset

Tunnuspiirteet
Tekniikat

Tutkimuksia

Tulevaisuusmetodit
Futu–menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.
Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting).
Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.
Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Futures Research Methodology V2.0
1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
3. Delphi 17. Normative Forecasting
4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
8. Systems Perspectives 22. SOFI
9. Decision Modeling 23. SOFI Software
10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

Delfoi -metodi
The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.
After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.
Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

Tunnusmerkit
Asiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajia
Paneeli: kommunikatiivinentiedonmuodostusyhteisö
Anonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti
Iteraatio; delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksia
Managerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristoosa on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissa
Palaute: paneelisaavatpalautettakierrostenvälissä

Prosessi
Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)
Tutkimusryhmän kokoaminen
Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)
Paneelin valinta ja sitouttaminen (paneli)
Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus
Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)
Analyysi (argumenteista teesejä)
Toinen kierros (argumentointi)
Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)
Kolmas kierros (fokusointi)
Analyysi ja raportointi
Julkaisu

Variaatioita

ConsensusDelphi(Olaf Helmer)
Technology(quantitative) Delphi
Policy Delphi(Murray Turoff)
Argumentative Delphi(OsmoKuusi): http://www.edelfoi.fi/
DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)
Feedback Delphi(YrjöMyllylä)
TechCastDelphihttp://www.techcast.org/
Real Time Delphi(Millennium Project): http://www.edelphi.fi/
Communicative, Dialogical, Structured, Social, …

Disaggregative Delphi
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Kiistakysymys

Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
Julkinenjaratkaisematonkeskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
Ratkaisuaanodottavaasia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)
(Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arviojaperustelu

Tulevaisuusväite, teesi (statement)
Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset
Argumentti, syy (argument, reason)
Vasta-argumentti, lisäperustelu

1
1

Delphi approaches
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Paneli

Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
Argumentoivuusjadialogisuus, katalyyttisyys
Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuudentekijä, mahdollisuuksiennäkijä, uhkientunnistaja, sivustaseuraaja (Amaranroolit)

Whatwillyoudowiththe gathered data?
? ? ? ? ?
Thinkaboutitbeforeyougatherit!
Concentrate on statementsorarguments?
Gathering of authenticstatements/argumentsorcontentanalysis?
Quantitative data? Thinkaboutscales!
donotuse 5-Likert (orotherordinalscale) scaleifyoudonothave to
useratherintervalscaleorrelativescale
useonlyoneortwoscaletypes
Feedback from the firstroundmayinclude
Answers from the previous round + same questions again
Separate report and better questions
Each participant’s own answers related to others
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

WhateverDelphi approachyouchoose …
The main problem is to get the panelinvolved, committed and to makethemargue
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Delfoi –kehittäjäyhteisö

eDelfoi 3.0

monologi
The Wisdom of Crowds

Diversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)

dialogi ja dialektiikka
Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)
Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)
Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)
Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)
Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.
Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).

trialogi

The FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking
Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology
Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistys

World Café

Real Time Delphi (or RT Delphi)
It is “round-less” but cumulative and based on feedback
a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses
Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses
Futurists and Planners can use an RT Delphi to:
Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting
Define and weight criteria for important & controversial decisions
Add and rate alternative decision options
Provide logic and traceability to decision making
RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient

Possible Development
Likelihood by 2030 (%)
National programs for improving collective intelligence

Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.

Likelihood by 2030
The average group answer: 63.6
Respondents: 189
Just in time knowledge and learning

Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.

Likelihood by 2030
Respondents: 181
Individualized education

Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.

Likelihood by 2030
Respondents: 179
Education and Learning: Possibilities by 2030

The Matrix
CODE
Criteria in this row
Average judgments
of the group
Number of responses
so far
Drop down menu
Your response;
Red cells mean
big difference
Place for you to enter
reasons and see others
Alternate solutions all
remaining rows

Definition of a Scenario:
A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

Classic Herman Kahn Scenarios
Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay
Worst case scenario based on mismanagement and bad luck
Best case scenario based on good management and good luck.

“Scenario Space”Definedby Axes

Teemat

Yhteisöt
Uskomukset

Tunnuspiirteet
Tekniikat

Tutkimuksia

Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa
Jakob Donner-Amnell
Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

Sisältö
Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
Tausta
Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön
Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)
Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Haastattelut,
selvitykset ym.
(ennen ja nyt)
Delfoi-kysely
(tulevaisuus)
Globalisaatio-
skenaariot
S1..S4
Metsäsektorin
menestystekijät
ennen, nyt ja
tulevaisuudessa
M1 .. Mn
Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin
Globaalikehityksen
ennakointi
Analyysi Suomen metsäsektorin
menestystekijöistä
Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn
Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), ChristineHagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),
Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)
Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?
FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa
”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Mistä murroksessa on kyse?

Globaali kustannuskilpailu, korkea tuottovaatimus ja markkinoiden uusjako määräävät pitkälle eteenpäin suunnan metsäsektorilla
Tämän myötä nykyisen tuotannon painopiste siirtyy edullisemman kustannustason ja kasvavien markkinoiden maihin
Tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä suurempia esteitä eikä siihen liity merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä

Mitä on tehtävä?

Suomessa/länsimaissa on jatkettava tehostamista/sopeuttamista
Suomessa/länsimaissa uudet tuotteet ja toiminnot ovat ratkaisuna alan menestykseen, vetovoimaan ja hyväksyttävyyteen
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on saatava merkittävästi lisää voimavaroja ja uusia toimintatapoja

MUTTA:
Uskotaanko tähän tulkintaan ja onko eri tahojen toiminta sen mukaista?
Onko maailma nyt ja jatkossa taustaoletusten mukainen?
Mitä asioita ja riskejä tulkinta jättää huomiotta ja mitä tästä voi seurata?
”Maailman parasta metsäosaamista” – mutta onko sisältö oikea?
Metsäsektorin toimijoilla on yhteinen perustulkintatilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä(monista näkemyseroista huolimatta):

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

Kotipesä
(eristäytyminen)
Maailmanparlamentti
(globaali sopimuksellisuus)
McWorld
(taloudellinen avoimuus)
Zapatista
(tempoilevuus)

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri
Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä
Näkökulma metsäsektoriin
liiketaloudellinen
Näkökulma metsäsektoriin
yhteiskunnallinen
Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia
Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä
Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Mihin on syytä jatkossa varautua?
Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

Eri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

HSE: Cemat

“Tärkeintäei ole päämäärävaanliike(nne)”

GDP, Road traffic and CO2fromroadtraffic in Finland in 1970-1996. Howabout the future?
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Fourteeninterestgroups
AKTTransport Workers’ Federation
AL Automobile and Touring Club of Finland
DODO Dodo-The Living Nature of the Future
ENE Traffic Policy Association Majority
LILI Traffic League
LM Ministry of Transport and Communications
LAL Bus Transport Federation
RHK Finnish Rail Administration
STY Finnish Road Association
TT The Confederation of Finnish Industry and Employers
TL Finnish Road Administration
YM Ministry of the Environment
YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.
ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Delphi withtworounds
Round I: Questionnaire
drawing the lines for probable and preferablefutures of GDP, roadtrafficvolume and CO2 emissions
writingdownopenarguments for ’why’ and ’how’
Round II: Interview
aspects of a thematic as well as a structuredinterview
quantitativeestimates of the keyfactors, and qualitativearguments for ’why’ and ’how’
openquestions, counter-arguments
P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

Feedback in the case
P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

Arguments…
Arguments for the upper curves
public transport should be supported without restricting passenger car traffic
the freedom for private car use should not be restricted
the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development

… arguments …
Arguments for the middle curves
the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications
urban infill is preferable to reduce the need for traffic
traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic
economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP

…arguments
Arguments for the lower curves
telecommunications will and should substitute physical traffic
local more non-material economy is preferable
railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport
CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume

Clusteranalysis
Groupingthe responses to clusters
Preferableas well as probablefutures of the threekeyvariables
GDP, roadtrafficvolume, CO2emissionsfromroadtraffic
Qualitativecontentanalysis
are the arguments for the responseswithin a clustersimilar?

Lisätääntalouskasvu …
P.Tapio: Tärkeintäei ole päämäärävaanliike(nne)
67
13.9.2009

Lisätäänlin. ekstrapolointi …
P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
68
13.9.2009

Lisätääneksp. ekstrapolointi …
69
13.9.2009

Lisätäänilm.muutoksenrajoitustavoite (IPCC 2007)
13.9.2009

Lisätäänpidempiaikasarja1860-2050 …
öljy
Source: CDIAC & IEA & IPCC
71
13.9.2009

Tarttistehräjotainmuttamitä?
Dematerialisaatio: Pienennetäänpäästöjä per materiaalinentuotanto, esim.
CO2 / sähköntuotanto
CO2 / henkilöliikenteenmäärä
Immaterialisaatio: Pienennetäänmateriaalistatuotantoa per BKT, esim.
Sähköntuotanto / BKT
Henkilöliikenteenmäärä / BKT
PienennetäänBKT:ta
13.9.2009
72

73

SWOT ja painotukset
DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN
74

SWOT-innovaatio
Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja
Delfoi-sovelluksen vaiheet:
1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006
2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen
3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007(= 2. SWOT-kierros)
75

VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros
76

Suomenpolku 1997

Suomenpolku 2007

Tietoyhteiskunta
Tietoyhteiskunnantoteutuminenkärjistääeroamenestyjienjaputoajienvälillä.
Tietoyhteiskuntaarakennetaanteknologianmarkkinoijienehdoilla.
Tietoverkkojensisällötamerikanisoituvat.
Opettajienammatinmerkitystietoyhteiskunnassalisääntyy.
Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassapaikallisellatasolla
Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmäneurooppalaisia.
Tietoyhteiskunnanteknologiaennenmuutaavustaaihmisettiedollista, henkistä, eettistäjaluovaatoimintaa.
Tietoyhteiskunnantietoverkkojenulkopuolellejääkokoajankasvavajoukkoihmisiä.
Tietotekniikankehitysmahdollistuusiirtymisenedustuksellisestademokratiastakohtisuoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, jokaperustuutietoverkkojenavullatapahtuvaanjajatkuvastivireilläolevaankansanäänestykseen.
Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassavaltakunnallisellatasolla.
Tulevaatietoyhteiskuntaarakennetaanhumanisminjatekniikanyhdistävästänäkökulmastajayhteiskuntavetoisesti.
Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmänkansallisia, suomalaisia.
Tietoyhteiskunnassakannetaanvastuutatietoverkkojenulkopuolellejäävienoikeuksista.

Tietoyhteiskunta

Elinikäinenoppiminen
Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen" kehittäminen (oppimaanoppiminen, sosiaalisettaidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidotjne.) korostuu.
Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten, ettäkouluttukevatyksilöllisiäoppimistyylejäja -tarpeita.
Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaista on rohkaisevanjapositiivisenmielipideilmastonsyntyminen.
Elinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotojaoppilaiden, heidänperheidensä, opettajien, muunyhteisönjavaltionvälillä.
Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminyksityisensektorinpanostuksin.
Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on henkilökohtaisenkehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen.
Pragmaattinen, käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu: korostetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisenmerkitystä.
Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on innovaatioiden, tuottavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen.
Elinikäisenoppimisenydinkonteksti on työelämä, työssäoppiminen.
Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennäänliiallisuuksiin.
Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussaedistytään.
Elinikäinenoppiminenrajautuueliitinyksinoikeudeksi.
Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi.
Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminjulkisensektorinpanostuksena.

Elinikäinenoppiminen

Avaintaidot
Kommunikaatiovalmiudet?
Muutoksensietokyky?
Oppimiskyky?
Ekologisuus?
Erilaisuudensietokyky (kulttuurinkompetenssi)?
Globaalivastuu- jatulevaisuusajattelu?
Ihmissuhdetaitojenosaaminen?
Tietointensiivinenammattiosaaminen?
Useankielenhallinta?
Ammatti- jaalaspesifitietotaito
Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinensuhdeideologioihin, uskontoihin)?
Tiedeosaaminen?
Fyysinenkuntoisuus?
"Kädentaidot”
Esteettisyys?

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö

Teemat

Yhteisöt
Uskomukset

Tunnuspiirteet
Tekniikat

Tutkimuksia

Teemat

Yhteisöt
Uskomukset

Tunnuspiirteet
Tekniikat

Tutkimuksia

Asiantuntijuus?

”Nykysuomensanakirjakuvaaasiantuntijantietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallistaperusteellisempia (ammatti)tietojajoltakinalalta”.
Delfoi-käyttöönsopiihyvinsanakirjantarkentavamääre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkinkutsuttunaantamaanlausuntonsajostakinalaansakuuluvastaasiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoimuutosta.
Murtumastakertoojo se, että Wikipedia määritteleeasiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakinlähteeperinteisestisiitä, ettäasiantuntijantunnistaaluotettavantiedon, tekniikan tai taidonhallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaaspesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, ettäspesialistikykeneeratkaisemaanongelman, kun taaseksperttitietääratkaisun. Ekspertinvastakohta on maallikko (layman) jaspesialistinyleistietäjä (generalist). Wikipediantiedossa on myös, ettäyksilötovatuseinasiantuntijoitajoillakinaloillajamaallikkojatoisilla.
KiinnostavaaWikipedianmäärittelyssä on vihjesiitä, ettäasiantuntijuudenlaadutovatmurroksessa. Täydentävännäkökulmanmukaanasiantuntijuuseienää ole niinkäänyksilönkuinyhteisöjenjaverkostojenominaisuus. Tietoeiperimmiltään ole saavutettavissastaattisenavaan se kiinnittyyerottamattomastisosiokulttuuriseenkehitykseen. Tietäminen (tiedonmuodostus) on sosiaalinenilmiö, joka on sidottuyhteistoimintaan, käytäntöihinjakieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

MEGATRENDIT
ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

Verkostoituminen (yhteispeli)‏
Yritys- jakansalaistoiminnan & hallinnontavatjaohjaavatideat
Teknologinenkehitys (the net, tietokoneet)‏
Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioidenkonvergenssi
Individualismijaprivatisoituminen (the self)‏
Identiteetinjatkuvatekeminen, räätälöidytjabrändätytpalvelut
Monitieteisyysjatieteidenvälisyys
Ongelmienratkaisuunjateorioidenkehittelyyntarvitaanuseidenasiantuntijuuksienjatiedonalojenyhdistelyä
Informaationlisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
Jatkuvainformaationjauutistenvirta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinenoppiminen, näkemystiedonjavalintakriteerientarve
Työnmurros, globalisaatio
Siirtymäteollisestainformaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdettyömarkkinat, osaamisenuudistumiskierre, glob. tuotantojaraha
Joustavuus, säätelynpurku
Suunnittelutalouksienhajoaminen, kaupanrajojenpoistuminen
Suureneminenjaintegraatio
Alueidenjakulttuurienintegroituminen (EU, tutkinnot)‏
Pieneneminen
Nanoteknologia, mobiili multimedia
Simuloituminen, abstraktisuus
Internet, simulaatiot, rooli- jaelämyspelit, chat
Läpinäkyvyys
Politiikanjatoiminnanavautuminen, subsidiariteettiperiaate
Turvattomuus
Ekologisetuhat, terrorismi, lähiturvattomuus
Globaalietiikka
Kulttuurisetjaideologisetarvokonfliktit
Kestäväkehitys
Ekologisen, sosiaalisenjataloudellisentoiminnanympäristökestävyys

Tulevaisuustermitja -metodit

Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …

sisällötovatautenttistadataa, omaakonstruktiota ja interaktiota
sisällötpooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)
oppimisenmuistivaraisiatoimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
vuorovaikutustaharjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
kehitetäänvälineitäinformaationjalostukseen (datametodit), ja
merkitystenluomiseen (identiteettimetodit)
subjektinevoluutiojatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
jatkuvatrajanylityksetpurkavatmoderninmatriisinjäykkyydet

”Tower of Test and Generate”
Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

Herakleitos (535-474 eaa)
Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.