• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Koillismaa 2: perusopetus-11-2011
 

Koillismaa 2: perusopetus-11-2011

on

  • 372 views

Koillismaan koulujen tulevaisuusfoorumi 19.11.2011

Koillismaan koulujen tulevaisuusfoorumi 19.11.2011

Statistics

Views

Total Views
372
Views on SlideShare
372
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Alvin Toffler, Ray Kurzweil, Daniel Dennett
  • “MAAILMA EI OLE OPPIAINEJAKOINEN”Kommenteissaasetutaanenimmäkseentukemaanteesiä, muttavaroitellaanmenemästääärimmäisyyksiin. Argumenteissaerotvaikuttavatsuuremmiltakuinasteikkovastauksissa, vaikkauseimmitenpainotetaankultaistakeskitietä. ”Tarvitaansekäilmiöpohjaistaopetusta (esim. isommatmonialaisetharjoitustyöt ja projektit) ettäniihinvalmistavaayksittäistenaineidenopetusta. Kumpikaaneisuljetoisiaanpoisvaantäydentäätoisiaan.”Panelistittunnistavat, että koulutuksen erivaiheissa ja sisällöissätarpeet ja mahdollisuudetovaterilaiset. ”Välineaineitatäytyneeopettaamyöserikseen, jottaperusasiattulevathallintaan, muttakokonaisuuksienymmärtäminenedellyttääasioidenkäsittelyäkokonaisuuksina.”Tiedotusvälineitäpovataanopetusvälineeksioppiainerajatylittäväänkokonaisuuksienhallintaan. ”Media (televisio, lehdet, radio) ja kaikkisähköisettietolähteetnetissä on otettavajatkuvaksiosaksioppimista.”Muutos on väistämättömänäkinpaneelinenemmistönmukaanpitkä ja työläskulkea. ”Suunnitteluvaiheessasuurineste on opettajienopetussuunnittelutyöperinne ja ainejakoisuudessaroikkuminen. Toteuttamisvaihevoi olla myösvaikeaajoillekinopettajille; asiantoteutusyhdessäeiainahelppoa.”Argumentointiasteikonmolemmissapäissä on osinristiriitaista. Ainekeskeisyydenastevoiluonnollisestivaihdellaerikouluasteilla, muttakiinnostavaa on, ettäasiantuntijatsijoittavatpainotuksenerivaiheisiin. Yksivapauttaaoppiaineistajoala-asteella ja toinenvastayliopistossa.Paneelipitäätulevaisuusväitettäsekätodennäköisenäettätoivottavana. ”Maailmaei ole oppiainejakoinen.” Vain muutamapanelisti on erimieltä: "On käsittämätöntä, ettätällaistaajetaanperusopetukseen". Ne jotkaäänestivättodennäköinen, perustelevatasiaasiltäkannalta, ettävuosi 2030 on riittävänkaukana, jottatällainenmuutosehtiitapahtua ja ettäasiaaajetaantähänsuuntaan. Kiistakysymyksenolennainenkysymyssaattaakin olla ajoitus ja se, ettämuutokselleraivataanhallinnollista ja mentaalistatilaa.
  • JATKUVAAN OPPIMISEN OPPIMISEEN?Teesissätunnustellaansitä, mitenperusoppimisentavoitteetasetetaantulevaisuudessa ja mitenniidentoteutumistaseurataan. Oppimisen tarkkarajaisistatulossuorituksistaoletetaansiirryttävänkohtiyleisiä ja laaja-alaisia oppimisen metapiirteitä, joitakehitetäänenemmänkehitysprosessinkuinpäätekäyttäytymisenkautta. Teollisenajankoulussaarvioinninlähtökohta on ollutopettaakaikillesamallatavallasamaaasiaasamaanaikaan. Oppimisen päätetuloksenakunkinoppilaanaikaansaannoksetarvioidaanyhtenäisellä ja oikeudenmukaisellatavalla. Arvioinninavullatunnistetaansiiskunkinoppilaanosaaminen. Tieto on sekäyksilölleettäyhteiskunnalletärkeä, mutta se aikaansaamyösanomiaa ja kilpailua, jonkahyötymuunyhteiskunnanorganisoitumisenkannalta on ristiriitaista. Samakoskeetaito- ja taideaineita, joidennumeroarviointisaattaajopavahingoittaahaluaniidenharrastamiseenkoulunjälkeen, vaikkaopetussuunnitelmassapainotettaisiinjuuripäinvastaistatavoitetta.Metataitojen arviointi ohjaisikehitystäsiihensuuntaan, ettäoppilaidenkeskinäinenvertailukorvautuisiyhäenemmänoppilaanomankehitysprosessinseuraamiselleajassa. Metataitoajattelunyhdetjuuretvievätammatillisen koulutuksen puolelle, jossaerikoistumis- ja ekspertoitumiskehityksenrinnalle on yhävahvemminnostettukompetenssiajattelu. Koulu ohjaa ja opettaaammattiosaamiseen, johonyhäuseamminlasketaanmyöskykyjatkuvaanoppimiseen ja avoimeenvuorovaikutukseen. Väitteenmukaanajattelutapa on leviämässävielälaaja-alaisempana ja systeemisempänäyleissivistäväänkoulutukseenenemmän tai vähemmänUudenSeelanninmallinmukaan.UudenSeelanninmalli on pelkistetty ja pitkällevietymallikompetenssiajattelusta. Vastaanotto on ristiriitaista. UudessaSeelannissaasuva media-ammattilainensuhtautuuepäilevästiuudistukseen. ”Kouluttäällä on mielenkiintoisessajamassa. Uusikansallinentasapäistämismalliherättääepäilyjä + aiheestakin. Suomessavoimelkein olla varma, ettäkoulukuinkoulu ja hommahoituu, muttatäällä on käsittämättömiäerojakoulujenvälillä. Kilometrinfyysinenmatkakahdenala-asteenvälillävoioppimistulostennäkökulmasta olla valovuosi. Täällähyvätkoulut on tosihyviä ja sitten on näitätosihuonoja. Eli pitäävaan olla tarkkanamihinpenskansalaittaa. Homma meneehankalaksiniidenkohdalla, jotkaeivätvoivalita.” (JussiLuukkonen 17.3.2010)Monenasiantuntijanohje on välttääyksipuolisesti vain yhtäarvioinnintapaa. ”Kaikessakehityksessätuleevälttääylilyöntejä ja polarisaatiota, jossa on vallallaajattelujoko-tai. Inhimillinenkognitiivinenkyvykkyys on hämmästyttävänmonimuotoista. Erialatvaativaterilaistaosaamista. Siksimyösarviointitapoja ja -kohteitapitää olla paljoneritilanteisiinsoveltamistavarten.””Tärkeintä on että arviointi olisimonipuolista. Eiaineiden tai projektien arviointi sinänsä ole pahasta. Arvioinninyksipuolisuussensijaan on. Jos saaseiskan, niinmissävoisiparantaajoshaluasiihenolisi? Tästäeinykyisinoppilaatsaatarpeeksitietoa.”Muutosmaksaaaikaa, vaivaa ja rahaa. Mikseisilloinmentäisientiseentapaan, kun tuloksettiedetäänkansainvälisestikinhyviksi? ”Kyllämeillä on jonytaikahyväarviointisysteemi, pitäähänjotenkinpystyäselvittämääntiedot ja taidotkonkreettisellatasolla. Ehkälisäähiemansyvyyttä.” Uudistuksenhintavoi olla myösliiansuuriverrattunahyötyihin tai sittensilläeivaanvielä ole onnistumisenmahdollisuuksia. ”Olisihyväasiamuttaeietenevieläaikoihinopettajienmuutosvastarinnan ja OAJ:nsementoimientyöaika-ajattelujentakia.” Muutamamuukinpanelistinostaaesiinopettajarakenteeseen ja –järjestelmäänliittyväthitausvoimat, jotkaeivätkuitenkaanheidänmielestään ”saa olla esteuudistuksille. Eikävirkaehtosopimus.”Arvioinninmuodostariippumattasenpitäisi olla kirkkaastikuvattu. ”Selkeilleyhteyksillearvioinnin ja rimanylittämisenvälille (kokeistaselviäminenjne) on edelleentarvettaeihuipullaolevilleoppilaille. Se on myösmotivoivatekijä.” ”Arvioinnin on kohdistuttavaopsintavoitteisiin ja josnämäkokonaisuudet on määriteltyopsiinniinsilloin arviointi on ok ja kannatettavaa. Toki myöstiedollistentavoitteidensaavuttamista on arvioitava, muttaarvioinnintavatvoidaanvalitakohteeseensoveltuviksi. Hedelmälliseendialogiinvalmistamiseksiopettajatvarmastitarvitsevatuusiavalmiuksia - ainakinosa!””Tässäkin on muistettavakuitenkinyksilöidenerot: on yksilöitä, joidenmetakognitiivinenajattelueimilloinkaanelämänaikananousekovinkummoiseksi. Ns. postformaalienoperaatioidenvaiheen, jossasyntyväthuippusuorituksettaiteessa ja tieteessä, saavuttaminenei ole jokamiehenoikeus.”Nykytilannetuleeehkätyypillisimminkuvatuksitässäpanelistinkommentissa: ”Kuulostaahyvältä, silläarvioinninpohjaltanäkisihelpostiaina, missäolisiparannettavaa. Vaikuttaakuitenkinsellaiselta, mikävaatiiehkätodellapaljonaikaaoppilailta ja etenkinopettajilta, jotenorganisointi ja ajankäyttökaikenmuunohessatekeeehkäasiastahiemanepätodennäköisempää.” Kyseessä on Bahtininkielelläeksistentiaalinentieto. Se on tietoasiitä, mitävieläei ole muttavoisi olla.Metataitojen oppimisen arvioinninkehittyminen on toivottavaa, muttaonko se todennäköistä? Se eiselviäalkumittauksesta, mutta kun barometrinseurannassatulevaisuustietosaattaaalkaahahmottua.Entäsjoställainenyhdenpanelistintulevaisuudenkuvatoteutuu? ”Arviointikäytänteidenmuuttamistavastustetaan ja toisaaltakannatetaanlaajasti. Yleinenymmärryslöytyy, kun mm. Ruotsissa ja Venäjälläajetaanohisuomalaistenarviointikäytänteiden. Kehitetäänmyöskäteviäteknologisiaratkaisujaprosessiarviointiin ja kokooppimisuranaikaiseentallennukseen, historiatietojenhakuun, vertailuihin ja muistiinpanoihin, joillavoidaanjäljittää mm. myöhemmissäopinnoissaaiempienopintojenkohdallahavaittujaaukkoja. Oppimissisällötintegroituvatarviointidataan ja kohdentavatharjoituksiasekäopiskelusuosituksiaautomaattisestikertyneentiedonpohjalta.”
  • “EPÄTODENNÄKÖISTÄ KANSALLISESTI, MUTTA MAHDOLLISTA KANSAINVÄLISESTI”Geenimanipuloituälykkyysjakaapaneelinkeskeltähalki, vaikkauseimmatovatkinsitämieltä, ettäpeukalointiatodennäköisestituleetapahtumaanainakinjossainpäinmaailmaa. Jos kyseolisi vain Suomestaepätodennäköisyyslisääntyy. Toivottavanatällaistakehitystäeipidäjuurikukaan.Älymanipulaatiotorjutaanvoimakkaasti. Vain kolme 48:sta pitäägeenimanipulointiaedesjonkinverrantoivottavana. ”Molekyylibiologiaavaaennenkokemattomianäkymiäbiologistenolioiden "kaikkeinpyhimpään". Geneettinenmanipulaatio on jossainmäärintoivottavaa, varsinkinsilloin kun on kysymyksessäsairauksiavastaantaisteleminen ja ihmisten "hyvänelämän" lisääminen.” Aikaoraakkelimainen on toisenpanelistinlausuma: ”Olen tässärousseaulainen - luontopuhukoonpuolestaan.”Älykkyysitsessäänkeskusteluttiuseitaasiantuntijoita. ”Ongelmallistasikäliettäensinpitäisisaadaselvilleälykkyydenmääritelmä! Älykkyydenmäärittelyliittyytoisaaltamyösyhteisönvallallaoleviinarvoihin - mitenälykkyysyhteisössämääritellään ja mikä on toivotunlaista ... Se kuinkatoivottavaatällainen on, liittyyylipäätääneettiseen ja moraaliseenkeskusteluunsiitä, mikä on ihmisen ja yksilönoikeus "leikkiäjumalaa" ja määritellätoisenyksilönominaisuuksia - ja kenennäkökulmastavalintojatehdään: yhteisönvaiyksilön??? Syöttäisinköomillelapsillenipillereitä, jotkaparantaisivatheidänmuistiaan ja auttaisivatpärjäämäänkouluntietopainotteisissakokeissa; entäsyöttäisinköheillepillereitä, jotkaauttaisivatsairaalloisestaujoudestavapautumista ja pärjäämistäsosiaalisessapaineessa; tai syöttäisinköheillepillereitä, jotkalisäävätfyysistävoimaa - mahdollisuuksianäillekaikilletoimillejo on, lieneekyseenemmänajattelutavanmuutoksesta, siitäettämissämenee raja, millainentoiminta on sosiaalisestihyväksyttävää, arvostettavaa ja kunnioitettavaa.”Se tiedetään, ettäpillereitäjolleinytaivansyötetäniinainakinsyödäänjonykyään. ”Minustatuossa on kysymyskahdestaeriasiasta. Älykkyydenedistäminengeenimanipulaatiolla tai farmakologianavulla. Geenimanipulointiei ole toivottavaa, muttajoskusehkätodennäköistä, manipulointifarmakologianavulla on joissakinmäärintoivottavaa ja hyvintodennäköistä.”Pennsylvanian yliopistontutkimuksessatestattiinmuistilääkkeidenvaikutustakolmeenaivotoiminnanosa-alueeseen: oppimiseen, työmuistiin ja havaintokykyyn. Tutkimuskirjasikaksihavaintoa. Ensinnäkin, älylääkkeidensyöjätmenestyivätparemminkaikissakolmessatestissä. Hyödytolivatselvimmätoppimistesteissä, vähäisimmäthavaintokykykokeissa. Toisekseen, älylääkkeethyödyttivätvähitenniitä, joidenlähtötasoolikorkea. Toisinsanoenmitäfiksumpiolet, sitävähemmänmuistiaparantavistalääkkeistä on sinullehyötyä.Tulos on mielenkiintoinen, jossitäajatteleetasavertaisuudennäkökulmasta.[1] Useimpienpanelistienkäsitystulevastakehityksestä on päinvastainen. ”Asiaatutkitaanniinpaljon, ettäuskon, ettätulostakinvähäntuleeniinvaikeakuinaiheonkin. Jos tekniikka on kehitetty, niinsitämyöskäytetään. Sitäkäytetäänhyvään ja pahaan. Köyhätihmiseteivätsaatätätekniikkaakäyttöönsä. Negatiivisenasiastatekeemielestäni se, ettäihmistätäytyykehittääälynlisäksikaikillaalueilla. Pelkäänkuitenkin, ettäälyllinenkehittäminenpolkeemuunjalkoihinsa.”Piristeetauttavatlahjakkaimpiakinpäinvastoinkuinmuistilääkkeet. City-lehdentoimittaja Maria Pettersson (2010) kertooAivo-dopingiakäsittelevässäartikkelissaanmitenpokeriammattilainen Paul Phillips moninkertaistitienestinsä 200-300 gramman Provigil -annostenansiosta. Pitkissäpeliturnauksissaimpulsiivisuusväheni ja peluristatuli "pikemminkinpelintarkkailijakuinpelaaja, mikä on äärimmäisentehokasta".Neurology -lehdessäjulkaistunjutunmukaanAlzheimerintautiinkehitettydonepetsiili (Aricept) paransilentosimulaattoritutkimuksissasuorituskykyäetenkinkriittisissätehtävissäkutenhätälaskuissa. Tuloksenkanssa on linjassaalustavatutkimustulossiitä, ettälääkäritleikkaavattavanomaistaturvallisemminkäytettyäänälylääkkeitä. Geenimanipulaatioonverrattuna ”aivodopingin” käyttö on helppoa. Äärimmäisenkilpailunmaailmassa se myösnäkyy. Ivy Leaguenhuippuyliopistot Harvard, Yale, Colombia ja Princeton ovatsaaneetmaineenälylääkkeidensuurkuluttajina.Geenimanipulaatiohoukuttelimuutamanpanelistinfaustiseenpohdintaanihmisensuhteestaitseensä ja jumaluuteen, jumaluuteenitsessään, josta Georg Henrik von Wright esseissäänvaroitteli. ”Koskaihmisellä on taipumusainakäyttääavautuviamahdollisuuksiasekähyväänettäpahaan, tuleeantropologisengenetiikan olla hyvintarkkaanvalvottua.” Useissakommenteissatorjutaanmanipulointirodunjalostukseenviittaavanaharharetkenä: ”Aivodoping on järkyttävä, mengelemäinenajatus.”Moraalisenargumentinlisäksimonetmuuttekijätpuhuvataivodopingiavastaan: ”Esimerkiksimuistinparantamiseenkäytetytmömmötovat dementia-, adhd- ym. lääkkeitä, jolla on vaikutuksienohellamelkoisiasivuvaikutuksia (lihomista, laihtumista, masennusta, hallusinaatioita, pahoinvointiajne). Eiserotoniinisalpaajiakaantulevetää vain ettäolisihilpeämpitunnelma. Naiivia ja vaarallista. Kun lääkkeilläboostataanjonkinaivokemikaalintuotantoa, aivojenkykytuottaaainettailmanlääkettäheikkenee tai tyystinloppuu - tämä on vuosikymmentenajaltatuttuongelmapsyyken- ja unilääkkeissä (ja huumeidenkäyttäjillä). En liiointoivotehokkuusajattelunSuomessakoskaansaavuttavansitämittakaavaaettäilmanamfetamiiniaeipysyyliopisto-opinnoissamukana.”Toinenpanelistitodisteleeaivojengeenipeukalointiavastaan. ”Geenitutkijatitseymmärtäväthyvin, ettäaivojenperusmekanismeihinkuuluusuunnatonplastisiteetti. Ei ole tietynlaisiaaivoja, joiden "älykkyys" olisiennaltamäärätty. Jo kohdussaennensyntymääalkaavuorovaikutusympäristönkanssa ja aivoilla on kykysopeutuaerilaisiinolosuhteisiin. Kemikaalit, aliravitsemus ja heikkovarhainenvuorovaikutusvoivattuhotaminkägeenipotentiaalintahansa. Kehitysneurobiologiaosoittaa, ettäsynapsiyhteydenmuovautuvatyli 20-vuotiaaksi. Pillerilläeiälykkyyttäsaalisää.”Paneeli on tietoinensiitä, ettäkaikistaargumenteistahuolimattaälymanipulaatiovoilöytääkokeilijansa. Silloinvoitoteutuayhdenpanelistinmahdollinen ja ehkälohdullinenkintulevaisuuskuva: ”Älykkyydentutkimusmutkistaatoiveitahelpoistaratkaisuista, ympäristönrooli ja merkitysselviää. Joillakin on suuriatoiveitajokohyvästäbisneksestä tai älykkäistäjälkeläisistä. Surkeitaepäonnistumisiapääseejulkisuuteen, älykkäitämuttaonnettomialapsia. Empatian ja hyvänelämänarvostuslisääntyy, käsitysälykkyydestälaajeneekattamaanempatian ja toimintakyvyn, joitaeipystytäaikaansaamaangeenimanipulaatiollavaansosiaalisillamuutoksilla, meemimanipulaatiolla.”
  • HÄMMENTÄVÄ TULEVAISUUSKansalaispalvelu on IsoBritannianlisäksipuhuttanutmyössuomalaisiaviimeaikoina. SDP on ehdottanutnaisillekansalaispalveluaosanamiesten ja naistenvälisenepätasa-arvonkorjaamista. Tulevaisuusväiteliittyykansalaisvalmiuksienlisääminenohellamyösasepalvelus-, siviilipalvelus- ja syrjäytymiskeskusteluihin.Vastauksistanäkyy, ettäväitteentodennäköisyyden arviointi koetaanvaikeaksi. Vastauskirjomuistuttaanormaalijakaumaa. Kolmannesuskoo, toinenkolmanneseiusko ja viimeinenkolmanneseitiedä, mitäuskoa. Helpompi on ottaakantaatoivottavuuteen, kaksikolmestapanelististapitäisitämäntyyppistäkehitystähaluttavana.Paneelinvastauksistaerottuumuutamakeskeinendebatti. Osavastaajistapitääpakkojen ja velvoitteidenlisäämistäsekähankalanaettävastustettavana. Sennähdäänmyössotivantämänajankulttuuriavastaan. "Kansalaispalveluksella on huonokaiku ja muutoinkintalkoohenki on vähissä."Mallinnähdäänasettuvanyksilönvapaudentielle. Vaikkapanelistinäkeekansalaisvelvollisuudenparantavanselvästiyhteiskunnankoheesiota, hännimeäämallinkeskusjohtoisuudessaan "vietnamilaiseksi". Väitteeseenpositiivisemminsuhtautuvattaasnäkevätsilläolevanmyönteisiävaikutuksianuortenkäsitykseenyhteiskunnastayhtenäkokonaisuutena ja sitenkasvattavanmahdollisuuksiavälittävämpään ja pehmeämpääntoimintakulttuuriin. Reittinäkansalaisvelvollisuuteenpäinpidettiinmyösnykyisenasevelvollisuudenmuokkaamistatähänsuuntaan. Todennäköisyydenarvioinneissanäkyyviimeaikojenkeskustelutyöurienpidentämisestä. Vaikkamalliapidettäisiinkintoivottavana, uskotaan, ettäelinkeinoelämänetumeneejulkisensektorintarpeidenohi. Toiseksimerkittäväksisyyksimainitaanpoliittisentahdonpuute.Osaamistarpeidenkartoituksissa on tuotuesilletarvevähänkoulutustavaativaanhoivahenkilökuntaan. Sitävasten on kiinnostavaa, ettäammattitaidonpuolustus ja laadunvaarantumisriskikorostuvatpanelistienvastauksissa. Vastaajatvaroittavatmahdollistentehtävienosaamistarpeidenaliarvioimisesta. "Voikokevyelläkoulutuksellahoitaaesimerkiksivanhustyötä",eräspanelistikritisoi. Voimakkaampiakinäänenpainojakuului. "VäitesarjastaTurvapaikanhakijatluntalapioimaan ja Työttömätpuolukankeruuseen ja dementtejähoitamaan." Ei-professionaalinenosallistuminennähdäänepäilyttävänätapanavastatajulkisensektorinresurssipulaan. Ajatuksennähdäänvaarantavantiettyjenammattienarvostusta ja vetovoimaa. "On erittäinepäilyttävääpaikatajulkisensektorinrahapulaailmaisellakansalaispalvelustyövoimalla." Kansalaisvelvollisuuttasuorittavatnuoretmääritetäänmonissavastauksissa "pakkopullaa" suorittaviksiepämotivoituneiksitoimijoiksi.Vastauksissatuleeesillemyöskansalaispalveluksessaopittujentaitojenvaikutusnuortentulevaisuudentyöuraan. Palvelusoikeassapaikassalisäisinuortenmahdollisuuttakokeillaerilaisiaasioita ja kartuttaalaajempaaosaamistasekäkerryttääuusiakontakteja. Näinpalvelusvoisihelpottaatyöllistymistä. "”Valtiontaidemuseongraafikko" tai "kansallisoopperanlavastaja" ovatoikeastimerkittäviäcv:ssä ja tuovatkorvaamattomiakontakteja."  
  • MENETTÄÄKÖ KOKO KIISTAKYSYMYS MERKITYKSENSÄ?Samalla kun Suomenkunnatvähenevät, myösväestöväheneesyrjäisemmilläseuduilla. Vuonna 2005 kuntiaoliSuomessa 432, kun niitä on vuoden 2009 alustaalkaenenää 348. Kuntarakenteenmuuttuminenaiheuttaamuutoksiasiinä, millätavallakoulutusjärjestetäänerialueilla. Kari Nyyssölä (2009) kuvaatutkimuksessaansitä, millaisiavaikeuksiapienetkunnatjonytjoutuvatkohtaamaan, kun niiden on järjestettäväkoulutustakaikille.Koulujenlopettamisenselittäväksitekijäksiosoittautui mm. kunnantyöttömyysaste. Koulutuksen järjestäminennäyttäärasittavantaloudellisestienitenniitäkuntia, joissatyöttömyys on korkeallatasolla ja tätenkauttataloudellisetedellytyksetkeskimääräistäheikommat. Niinpäseurauksenaensinvähennetäänvalinnaisuutta, sittenerityisopetuksestakarsitaan ja lopultapienimmätyksikötjoudutaansulkemaan.Pienistäalle 50 oppilaankouluista on vajaanparinkymmenenvuodenaikanalopetettuylipuolet. Vuonna 1991 kyläkoulujaoli 2084, vuonna 2008 enää 777. Samatrendi on siirtynytlukioihin, jotkamenettävätoppilaitaanammatilliseenkoulutukseen. Menetys on vieläpaljontuntuvampiharvaan­asutuillaalueilla. EsimerkiksiLapissalukiolaistenosuusikäluokasta on pudonnut 15 vuodessa 57 prosentista 42 prosenttiin. Seuraavienviidenvuodenaikanalukioverkostoon on tulossahuomattavaharvennus, kun koulunlopettamisetsiirtyvätsivukylistäkirkonkyliin.Nykyisenlaskutavanmukaanpäätellään, ettämitäsuurempikoulu, sitäedullisempaa on koulutuksen järjestäminen. Suuremmillakaupunkikeskuksillaovatparhaatmahdollisuudettässäkilpailussa. Tästäseuraakummallinenkierre: vähitellenväestöhakeutuusuuriinkaupunkeihin ja kuntakeskuksiin, jossatoimeentulo on turvatumpaa ja koulutuksen saatavuusparempaa. Tulevaisuudentutkimuksessapuhutaankinitsensätoteuttavistaennusteista. Tulevaisuusteesistätekeekiinnostavan ja jännitteisen se, ettätulevakehityskuvataanepätoivottavanamuttatodennäköisenä. Taloudenlainalaisuuksienkoetaandominoivanpedagogisiinnähden.[i]Puoletvastaajista (52%) olisamaamieltäväittämäntodennäköisyydestä, kun taasjokakolmas (33%) eiuskonutsiihen, ettäsyrjäseutujenlapsiltaviedäänkoulut. Toivottavanailmiötäpiti 9% vastaajista, kun 13% eiosannutsanoa, onkoilmiötoivottavavaiei. Ilmiöolisiisselvästisamaanaikaantodennäköinen ja ei-toivottava – vastauksistaheijastuureaktiivinen ja passiivinenajatustapa, että tulevaisuus vain tapahtuujohonkinennaltamäärättyynsuuntaan, vaikkaemmelainkaanhaluaisitodennäköisenmallinkuvaamaatulevaisuutta.Myösmuutamissaniissävastauksissa, joissaeipidettytulevaisuudenSuomeaalueellisestikeskuksiin ja kouluttomiinsyrjäseutuihinjakautuneena, kommenteistaheijasteleetoiveiden ja todennäköisyydenmeneminensekaisin. Ilmiötäpidetäänniinnegatiivisena, ettäosavastaajistaolettaa, ettäkylläihmistentäytyytullajärkiinsä – eihäntällainen tulevaisuus yksinkertaisestivoieikäsaatapahtua: ”Ei ole 2030 vielämahdollista, tuskinmyöhemminkään. Saattaapa olla, että 50 vuodenkuluttuaymmärretäänjälleenkirkkaasti, mikä on kontaktiopetuksenmerkitys.” Myösmuutamaniistävastaajista, jotkaeivätosanneetsanoamielipidettään, näkeetämänkehityskulunmahdottomana: ”Perusopetus on niinsyvälläSuomenkansallisessaidentiteetissä, ettäsenpudottaminenpoisperuspalveluistaei ole näilläaikaväleillämahdollista.”Toisaaltalöytyimyösniitä, joidenmielestäainoamahdollisuusturvataperusopetus on kiihdyttääkuntarakenteenmuuttumista: ”Kuntarakennemuuttukoonnopeammin ja turvataansitenperusopetuksensaatavuussuuremmissakunnissaelikaikillaalueilla – eitarkoitajokaistakylää.” Jokupitikehityskulkuamyöstoivottavana: ”Tämä on itsestäänselväkehitysprosessi. Kuntasektorin ja kokojulkisensektorintuottavuutta on parannettavahuomattavastinykytasoltaan.”Erityisestineutraalinvaihtoehdonruksanneetkommentoivattähänkysymykseen. Monissakommenteissakorostettiinsitä, ettäkehittyväyhteisöllinen media ja tieto- ja viestintäteknologiamuuttavatopetuksenkuviotaniinvoimakkaastitoisenlaiseksi, ettäehkäkokokysymyksestätuleeepärelevanttilähivuosienaikana. Tässä on muutamiaesimerkkejätästäajattelusta:”Kaupungistumineneiedellytäkoulujenlakkauttamista, vaan vain vähentämistä ja korvaamistaosinverkko-opetuksella.””Etäläsnäolonkauttaopetus on tarjollakaikkialla. Opettajanfyysinenläsnäoloei ole välttämättömyys. Vastasintässäolettaen, ettävirtuaaliopetuksensaatavuusInternetissäei ole kysymyksentarkoittamaaalueellatarjottuaperusopetusta.””Koulutuksen järjestäminensyrjäseuduillevoitoisaaltatapahtuamyösvirtuaalisesti. Kouluneivälttämättätarvitse olla paikkaansidottu.”Kommenteissakorostettiinmyössitä, ettäkysymys on aluepolitiikasta, eipelkästäänkoulupolitiikasta. Kysymys on siitä, mitähalutaanpoliittisestipriorisoida ja ennenkaikkeasiitä, kenenehdoillapriorisointitehdään: ”Suomentulisipanostaaparemminsyrjäalueidentukemiseen ja malliavoisiottaavaikkasiitä, kuinkaNorjassatuetaan (tosinöljyvaroin) pohjoisenasuinalueita. Toisaaltaihmisillätäytyysäilyttäävapausmuuttaa, jos he niinhaluavattehdä, ts. esim. valtiollistenvirastojenpakkoalueellistamistaolisiharkittavatarkoin.”Toisaaltamuutamaneutraalinvaihtoehdonruksannutkyseenalaistaasen, onkokokomaanasuttunapitäminenloppujenlopuksitarkoituksenmukaistaollenkaan: ”Suomalaisenhyvinvoinninkannaltasaattaa olla pitemmällätähtäimelläperusteltuakeskittääeläminen ja asuminenkeskuksiin. Koko maanasuttunapitämineneisaa olla itsetarkoitus.”Viimekädessäkyse on ainarahasta. Verkko-opetuskaanei ole ainapelkästääntavoiteltavaasia, jos se on ainoavaihtoehtolähiopetuksenpuutteessa tai taloudellistensyidenvuoksi. Jos tulevaisuuteenollaanmenossavahvojenehdoilla, niin ”keskittymistäkohtimennään, kun syrjäseudutovattaloudellinenrasitemenestyjille. Opetusturvataansilloinverkolla.”internaattejakaaneipidetähyvänäratkaisuna: ”en tiedä, mitentämänvoisihoitaa "kustannustehokkaasti", muttatoivon, ettäsyrjäseutujenlapseteivätjoudupelkänvirtuaaliopetuksen tai kotiopetuksenvaraan - tai muuttamaansisäoppilaitoksiinsatojenkilometrienpäähän. Suomenvoimanatulevaisuudessakin on tasapuolinenopetuskokoikäluokalle.”Osallevastaajiamyösväitteessäkäytettymääritelmä ”alue” aiheuttiongelmia: ”Väitteenei-toivottavuusriippuusiitä, kuinkasuuriaalueitaväitekoskee. (Väite on pienissäkunnissatottajonyt, muttajos "alue" on esimerkiksi "Itä-Suomi", en innostu.)”[i] Paneelissakyläkouluilla on omatkannattajansa. HelsinginSanomissatutkijatOutiAutti ja EevaKaisaHyry-Belhammer (HS 21.3.2010) argumentoivatkasvatusargumenteinpientenkoulujenpuolesta. Heistäkyläkouluttarjoavatmonipuolisenoppimisympäristön, jolla on isomerkityskokolähiyhteisölle. Heistälakkauttaminenolisiperustultua vain, ”joskoulunoppilasmäärätvähenevätjatkuvasti, opiskeluolotovat  puutteelliset ja suuriainvestointejavaativateikäkoululla ole kyläyhteisöllejuurimerkitystä”.
  • STAATTINEN JA DYNAAMINEN, ANALOGINEN JA DIGITAALINEN, KÄYTÄNTÖ JA TEORIAYksikeinohallitainformaationtulvaa on jäsentääsitäuudellatavalla. Relevantintiedonteesi on johdettuaikaisemmiltaDelfoi-kierroksilta ja oppimistutkimuksista, jotkakorostavatsitä, mitenolennaista oppimisen kannalta on, ettäuusiopittavaasia, kokemus tai havaintokyetäänsitomaanaikaisemminomaksuttuuntietoon. Oletuksena on, ettäuseimmillatiedonalueillavoidaankonstruoidasellainenymmärryksenperuskehikko, jokavahvistaa ja edistääkaikkeamyöhempääoppimista. Tällaisenjäsentävänperustiedontuottamiseeneitarvitaisojaaikaresursseja.Paneelinostaaesiintilanteita, jossateesinajatuseitoimi. ”Oppimisen perusyksikötovatuseinpieniämurusia, joitatäytyyjärjestää ja muistaa. Mitäänlogiikkaaei ole esim. viikonpäivissä, kuukausiennimissä. Muttaovattarpeellisiaaikakäsityksen ja vuodenaikojenhahmottamiseen.” Yleisempiäkinepäilyksiäesitetään. ”Täysinepärelevanttiepistemologinenjakooppijankannalta. Oppiminen on ainaanarkistinen ja useinkaoottinentapahtuma, jossatämä ja monetmuutkeinotekoisetjaoteivätpäde.”Oppimisen tutkimuksellavoidaanvahvistaamyösseuraavatasapainottavakritiikki: ”Ihminenei ole ihminenilmantarinoitaitsestään ja ihmiskunnanhistoriassa. Myösstaattisellatiedolla on merkitystä, se auttaajäsentämäänaikaa ja omaaasemaa. Ulkoaoppiminen on kenties "tylsää", muttatäysinvälttämätöntäaivojenharjoittelua. Sorry vaan! Opettajat, oppilaat ja vanhemmattarvitsevatselvästilisäätietoasiitä, mitenihminenoppiioppimaan, ja mitäaivottarvitsevat. Esimerkiksijonkinsoittimenharjoittaminenharjoittaaensisijaisestimuistia, ulkoaoppimista, keskittymiskykyäjne. Sentakiasoittotunneillakäyvätlapsetoppivatkaikkimuutkinasiathelpommin ja pärjäävätkoulussa ja myöhemminelämässäparemmin.”Erottelussastaattiseen ja dynaamiseen on samaakuinvastakohdassadigitaalinen ja analoginen. Toinenmallittaa ja toinentoistaatodellisuuttakaikessamoninaisuudessaan. ”Jos dynaaminen ja staattinentietoyhdistetään, staattisentiedonopiskelustatuleemielekkäämpää. Nyterottelutuottaajuurikintietoailmankontekstia. Mutta vain staattinentietotaustallapystyylaajentamaanymmärrystämaailmasta, luomaanyhdistämälläerilähteistätietoadynaamistaymmärrystä.” Niinkuvattunatullaanlähellejaotteluateorian ja käytännönvälillä. Teoriakuvaayleistälakia, sääntöä tai toimintalogiikkaa, jokarajaa ja määrittääsitämitäkäytännössävoitapahtua. Teesinsanomavoidaansilloinlinjatasamansuuntaiseksikuinvaatimusyleissivistävänkoulunteoriapitoisuudenlisäämisestä.Aiheellisestakritiikistäriippumattateesisaakannatusta. Neljäviidestäpitääoppisisältöjenstrukturointiatodennäköisenä ja merkityksellisenä. Senpuolestapuhuukouluninfoähky. ”Tiedonmääränjatkuvakasvupakottaakoululaitostamuuttumaansiten, etteikaikkeatietoavoiopettaa ja oppia, vaantarvitaantietytperustiedot ja sittenenemmänkintiedonhankintaan ja senkriittiseenkäyttöön ja soveltamiseenliittyvääosaamista. Tähänsuuntaanmennäänjo 2010-luvulla.””Aina on oltavaasioitajonkapäällerakentaa, ja ihminen on eriikäkausinakypsävastaanottamaanerilaisiaasioita. Ihmisenkypsyysasteenymmärrysyhdistettynämonijakoisempaantieto-jaotteluun on avaineteenpäinmenemiseen.” Käytännöntoimintanatämäsuuntamerkitsisinykyistenoppisisältöjenmylläämistäniin, ettäorientoiva ja jäsentävätietoesitetäänpaitsitavoitteinamyössisältöinä ja metodeina. (esim. historiassaTofflerinaikakausijaottelu)Tiedonjaottelusaattaisi olla osaratkaisumyösainejakoisenkoulundilemmaan. Olkoonkinettä ”ainerajatpitääperusopetuksessasäilyttää ja opetustapainottaadynaamisentiedonhallinnansuuntaan”, niintuntikehystävoisivapauttaastaattisentiedonkokemukselliseen ja elämykselliseenhankintaan. ”Tämäsuunta on erittäinmerkityksellinenmuutossekäoppilaidenettäopettajienkannalta. Muutoksellavoidaanhelpottaamolempientietoähkyä ja samallakeskittyäjatko-opintojen, työelämän ja tulevaisuudenosaamiseenparemmin.”Hyviäkäytäntöjäesiintyykouluissajotänäkinpäivänä. ”Eikötämätoteuduparhaimmillaanjonyt - tosinopettajasta ja oppimisympäristöstäriippuen. Idea on olemassajonykyisessäopetuksessa. Eikö ole myösniin, ettädynaamisentiedonhyödyntäminenedellyttääsitä, että on riittävästistaattistatietoa. Käsitteitä on vaikeaymmärtääabstraktioina. Ja oikeallatavallakäsitellynstaattisentiedonavullasyntyykiinnostusjäsentää ja analysoidaasioitakäsitteellisemmin. Joukko-opinopetus 1970-luvun alkuvuosinaolimuutenrohkeayritystähänsuuntaan. Onkositäkokeiluamuutenarvioitu?”Edellisessäviitataanopettajaanavainresurssina. Samaasia on ollutmielessämonellamuullakinpanelistilla. ”Ehkäainapäädytäänsiihen, ettäoleellista on mitenjokinopetetaan, ja opettajanammattitaito on lopultakeskiössä: miksitoisetopettajatsaavatkaikkioppimaan ja toiseteivätjuuriketään?” Eikäopettajantoiminnankehittämisenratkaisuehdotuksiakaanpaneeliltapuutu.”Ehkäyksinkertaisestiparemmatpalkat ja showhenkistäitsensäpeliinlaittavaaviihdetaiturialauteille? Vaiparempaaopettajankoulutusta, enemmäntaito- ja taideaineitalinkitettynämuuhunopetukseen, runsaastiekskursioita, vieraileviaammattilaisiaopettamaansillointällöin, teemaviikkojaym. -kokonaisuuksia, vaihtelevialähtökohtia: päivänlehti, simpsons -jakso, havaintoja ja kokeellistatutkimista ja siitäherääväätietoa (esim. silmänjälkikuvailmiö -> värit, vastavärit, väriavaruudet, valonaallonpituudet, sähkömagnetiikka, rasteripainatus, impressionismi ja neoimpressionismi, silmäntappisolujentoiminta, linssit, hermostontoiminta, kamerantoimintajne, linkkilinkinperään ...) tämäkaikkisiisjoopettajankoulutukseen, ja sitäkauttaopetukseen.”Opetussuunnitelmakeskusteluissa on esitettyvaatimuksianykyisensystemaattisentiedonhierarkianosittaisestahylkäämisestä ja korvaamisestatoiminnallisellatiedonkäsityksellä. OpettajakouluttajaEijaAallon (HS 12.4.2010) ”nykyisetkäänopetussuunnitelmateivät ole olleetesteenäopetuksensisältöjenuudenlaisellemäärittelylle”. Aalto jatkaa, että ”ajattelutaidoilleolisikuitenkinelämässäkäyttöä, kun taasyksityiskohtaiset, kentieskoettavartenpäntätytirrallisettiedotunohtuvat”.
  • Ulkopaneeli ja sisäpaneelivastasivatDelfoinkolmannellakierroksellakuuteentoistayhteiseenkysymykseen. Paneelienvastaustenkeskiarvojenvertailupaljastaa, ettäsuurimmaterotlöytyvätsiitä, mitentodennäköisiksiväitteetkoetaan. Toivottavantulevaisuudenkeskiarvojenväliseterotovatvähäisiä ja sijoittuvattulevaisuusväitteisiin, jotkatulevatlähellekouluinstituutiota ja sitäkoskeviamuutoksia.Oppivelvollisuusiänalentaminen ja englanninkielistenkoulujenlisääminenovatulkopaneelistatoivottavampiakuinsisäpaneelista. Erollelöytyyselitysvastaustenargumentoinnista. Siinämissäsisäpaneelitarkasteleeasiaakoulun ja työelämännäkökulmasta, ulkopaneelinnäkökulma on yksilössä. Esimerkiksieräästäulkopanelististalapsenhaluoppia on kovajoviisivuotiaana, kun taassisäpanelistinmielestäoppimisiänalentamineneivaikutatyöelämäänsiirtymisenvarhaistumisena.Koulunnollatoleranssirasisminsuhteen, sosiaalisen median käyttöopetuksesta ja opettajanroolisivistysagenttinaovattaassisäpaneelistatoivottavampiakuinulkopaneelista. Argumentaatioissaulkopaneelinnäkökulma on edelleenyksilössä. Esimerkiksikoulunnollatoleranssinrasisminsuhteenkatsotaankaventavansananvapautta. Voidaanmyösajatella, ettäerityisestiopettajanroolisivistysagenttina on väite, jokatunkeutuusyvälleopettajaprofessionsisään. Toivottavuudenerokertoosiitä, ettäulkomaailmaeinäekoulun ja opettajanrooliasamallatavallakuinopettajat.Väitteidentodennäköisyydessäkahdenpaneelinvälillä on merkittäväähajontaa. Oppivelvollisuusiänalentaminen, englanninkielistenkoulujenlisääntyminen, ulkoistettuopetus, alueellinentasa-arvo, eläkeläistenkäyttäminenopetuksenapuna, kotikoulujenlisääntyminen, relevantintiedonopettaminen ja itseoppiminenovatulkopaneelistatodennäköisempiäkuinsisäpaneelista. Huomattavaksierokasvaaoppivelvollisuusiänalentamisessa, englanninkielistenkoulujenlisääntymisessä, aluetasa-arvontoteutumisessa ja kotikoulujenlisääntymisessä.Ulkopaneelinäyttääuskovansisäpaneeliavahvemminkoulunulkoiseenmuutokseen ja monimuotoistumiseen. Nollatoleranssin, virtuaalisentodellisuuden ja opettajansivistysagenttiroolinsuhteensisäpaneelipitääkehitystätodennäköisempänäkuinulkopaneeli. Näyttääkinsiltä, ettämuutokset, jotkakohdistuvatnykyiseenkouluunelikouluun 2010,  koetaansisäpaneelissaherkemmintodennäköiseksi. Jos tarkastellaanpaneelikohtaisestitodennäköisyyden ja toivottavantulevaisuudenkeskiarvojeneroja, paljastuu, ettäsisäpaneelikokeetodennäköisenäpitämänsätulevaisuudenpääasiallisestimyöstoivottavana. Paneelinvastaustenkeskiarvoissa vain virtuaalimaailmaakoskevanteesinsuhteentodennäköisyys  ja toivottavuuspoikkeavattoisistaan. Virtuaalimaailmankäyttöopetuksessakoetaantodennäköiseksi, muttaeitoivottavaksi.Ulkopaneelillatodennäköisyyden ja toivottavuudenvälillä on enemmänvaihtelua. Englanninkielistenkoulujenlisääntyminenkoetaantodennäköiseksi, muttaeitoivottavaksi. Virtuaalimaailmanopetuskäytön, ulkoistetunopetuksen, alueellisentasa-arvon ja kotikoulujensuhteentilanne on sama. Kehityskoetaantodennäköiseksi, muttaepätoivottavaksi. Todennäköisennäkeminenepätoivottavanavoijohtuasiitä, ettäulkopanelistitkokevatitsensäulkopuoliseksioppimistakoskevissakysymyksissä. He eivätkoeomaavansatodellistamuutosvoimaa ja -valtaa. Tämäntakiaväitteetnähdäänväistämättöminä, muttaepätoivottavina
  • KIISTAKYSYMYKSISTÄ KÄYNNISTYY KEHITYSDelfoi-tutkimuskäynnistetääntyypillisestijostainajan- tai tulevankohtaisestariita- tai kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more”). Ihanteellinenkiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja puolittainratkaisematonkeskustelunaihe (”a vital or unsettled matter”), jokakuitenkinodottaalähitulevaisuudessaratkaisuaan. Englanninkielenkiistakysymystätarkoittavalla ”issue” –termillä on mielenkiintoinenlisämerkitys. Se tarkoittaapainosta tai antia, esimerkiksiosakeantia (emissio). (Linturi 2007)Metaforaajatkaenkiistakysymyksellevoidaanantaatulevaisuusanninsivumerkitys. Oppimisen tulevaisuus –barometrissakiistakysymys on tavallaanintellektuaalinensijoitustulevaisuuteen! Kannattavaksisijoitukseksi se muuttuu, kun vastakohdatsaadaandialogiinkeskenään.Kaikista oppimisen konteksteista ja kyselyistälöydettiinalustaviakiistakysymyksiä, joidentilastotekninentuntomerkki on huomattavahajonta ja polaarisuusvastausjakaumassa. Määrällisenvastakkaisuudenlisäksikiistakysymysherättääkeskimääräistätulevaisuusteesiäenemmäntunteita ja painettakommentointiin.Oppimisen ytimessä on paneelienalustavankannanotonmukaan vain yksiajankohtainenkiistakysymys, joka on myösfilosofinenkysymys. Voikomikään tai oikeastaankukaanmuukuinyksilö – ihminen tai jokumuueliö – oppia? Joidenkinvastaajienmukaaneivoi. Toinen ja edellistäisompiosapitääsitämahdollisenavähintäänkinsysteemisen oppimisen mielessä. Mitenpitäisiymmärtääsellaistenorganisaatiomuotojenkuinsinfoniaorkesterien, bändien, ja ammattilaisjalkapallojoukkueidenkehittyminen? Onko se oppimistavaijotainmuuta? Työelämäetsiiyhtälaillamuotoja, joillakehittääomaatoimintaansa. Vähimmällehuomiolleei ole jäänyt tapa, jollayhteisöorganisoioppimistaan.Ryhmäoppimisenkiista on avoineikävielähelpostitaivu ”sivistyneeksi” keskusteluksi. Se on helppoymmärtää, kun ajatteleeminkälaisiamuutoksiakouluunpitäätehdä, josopettamisen ja arvioinninkohteeksiotetaankin ryhmät ja yhteisöt. Opetuksenkehittämisen ja kehityksensuuntienkannaltaisojakiistakysymyksiäovat opettajakoulutus  -yhtenäinenvaierillinen – ja kysymysopetuksenulkoistamisesta.Kouluinstituutiolla on paneelinilmaisemanaristiriitainensuhdetietoteknologiaanyleensä ja virtuaalimaailmoihinerityisesti. Inhimilliset ja kiireettömätkasvokkainsuhteet ja keinotekoisetvirtuaalisuhteetasettuvattanakastivastakkain. Samantapainenpehmeän ja kovanyhteenotto on kyseessä, kun kiistelläänoikeastakoulunalkamisajankohdasta. Ilmastokysymys on tullutkouluunjäädäkseen, muttamiten, siitäollaanerimieltä.Toimintaympäristönisotkysymyksetovatmyösarvovalintoja. Johtaakomonikulttuuristuminenmyösmonokulttuuristumiseenmaailmankielienglanninvahvistumisenkautta? Syntyyköedustuksellisendemokratiantilalle tai rinnalleuusiaosallistumisenmuotoja, joihinkoulunpitääomillatoimillaankansalaisiavalmistaa? Kouluoppimisenkannaltaniitäkinmerkityksellisempi on kiistakysymyssiitä, mikä on kouluntulos ja mitensitäarvioidaan. Mitataankovuoden 2030 –Pisa-kisoissakeski- vaieriarvoja?Kun otetaanlähemmintarkasteluun oppimisen ja oppijankannaltaolennainenoppivanryhmänkiistakysymysniinvoidaanarvioida, missämäärintulevaankehitykseenvaikuttaa se, mitenratkaisuaanodottavatteesiteematkutensosiaalinen media ja tiedonkäsityksenmuutos (ainejako, oppimisympäristöajattelu) integroituvatkouluun. Vaikutusta on silläkin, mitäkehitys- ja osallistumispaineitayhteiskunnastaheijastuuvaatimuksinakouluun. Vähäisinei ole merkitykseltään se, mitenkoulukurottuutukemaanerilaisen oppimisen ja lahjakkuudenmuotoutumista.Barometrinteesienkehitystäseurataanmyöstilastollisinmuuttujin. Ryhmittelyanalyysinavullaselvitetään, miteneritulevaisuusmuuttujienvälisetrelaatiot ja korrelaatiotmuodostavat ja kehittyvät. Tämäanalyysikäynnistyyvasta, kun lopullisenbarometrinmittarit on tarkistettuensimmäiselläseurantakierroksellasyksyllä 2010.
  • DIALOGEISTA KESKUSTELUIHINValtaosatulevaisuusteeseistä on ”keskustelutilassa”. Paneelitesittävätnäidenväitteidenkohdallamonenlaisiamahdollisiakehitysnäkymiä. Vaikkavoimakkaitakinkannanottojaesitetäänniinkommentointiviittaasiihen, ettäaihe on kypsämonimuotoiseenkeskusteluun ja barometriseurantaan.Yllättävääei ole ettämonetkeskusteluaiheetkohdistuvatarvo- ja tavoitekysymyksiin. Kuinkaturvataan oppimisen alueellinentasa-arvo ja maahanmuuttajienturvallisuus? Eräänlainenkeskustelujenkeskusteluliittyyyhteiskunnallisenkoheesionsäilyttämiseentilanteessa, jossakeskeinenkulttuurievoluutionveturinäyttääolevanihmistenvälisenerilaisuuden ja lahjakkuudenhyödyntäminen.Kiistakysymysdemokratiantulevaisuudesta on myöskeskustelukysymysosallisuudesta ja osallistumisesta. Globalisoituminen ja ”kansainvaellukset” synnyttävätCastellsin (1998) mukaanfundamentalismin ja eriytymisenidentiteettisaarekkeita, jotkaetäpesäistyvät ja verkostoituvateripuolillemaailmaa. Kehitysvoisamansuuntaistuaeripuolillamaapalloa ja johtaaSuomessakinuskonnollisten ja kotikoulujenlisääntymiseen.Uusienyhteiskunnallistenkysymystenkohtaamisessakoulullavoi olla merkitystävarsinkin, jos se integroituupaitsiEuroopanunioniinsysteemitasollamyöslähiympäristöönsäuudistuneenopetusprofessionvauhdittamana. Osakoulunyhteiskunnallistumistavoi olla myösuusienresurssienmobilisoituminenkoulun ja oppimisen hyödyksi ja hyväksi. Ratkaisematonkilpajuoksuliittyymyösaluekysymykseen, jossaväestömuutoksiakompensoiteknologiankehitys. Oppimisen palveluverkostontulevatratkaisuteivätenää ole niinkäänteknologisiakuinsosiaalisia. Paneelitjohahmottavatjoitakinvaihtoehtoja.Oppimisen tulevaisuudenkannaltaaivankeskeinenkeskustelukysymys on arviointi. Siirrytäänkökokoikäluokanpääte- ja tulosarvioinnistakohtiyksilöllisempää ja prosessinomaisempaametataitojenarviointia? Keskustelunumeerisenarvostelun ja arvioinninpätevyydestä on osatätäkehityskulkua. Voikoperuskoulunkohtasuorittaaantamallanäytönosaamisestaan? Virkakielitutkintoja on näintehtyiätajat. Aikuisillemaahanmuuttajille se voisijoskus olla valtamuotoosoittaaopittua.Kun oppiminennähdäänelinikäisenäkykynä, taitona ja potentiaalina, huomiokiinnittyyniihinlaatuihin, jotkaedesauttavatomaehtoistaoppimista ja autonomiaasuhteessa oppimisen tarpeisiin. Työelämänmuutoksetovatmonintavoinvaikuttaneetammatillisen koulutuksen muotoihin ja sisältöihin. Oletettavaa ja johdonmukaista on tämänkehityspaineenkohdistuminenmyösennenammatillistakoulutustatapahtuvaanyleissivistäväänkoulutukseen, jokaviimekädessäavaa tai salpaajatkomahdollisuuksia.Keskustelumetataidoistaedustaapyrkimystäymmärtää ja ratkaistakysymystätietojen, taitojen ja asenteidenoppimisesta ja opetuksestatavalla, jossasyntyymahdollisimmankestävää ja itseohjautuvaa (itseorganisoituvaa) oppimista. Työelämäntäsmätarpeistajohdettavakoulutuseienääkykenereagoimaantoimintaympäristönnopeisiinmuutoksiin. Kysynnän ja tarjonnankohtaantotultaneenorganisoimaanuudelleentavalla, jossatoimijuus on monenlähtöistä ja yhäuseamminmyösläpinäkyvää.Samaankeskusteltavaanilmiövyyhteenkuuluuopetukseninstituutioidenuusintuminen ja uudistuminen. Voikokoulumuuntuakulttuurinsiirtoinstituutiostakulttuurinkehittäjäksi? Siihenkuvaansopisihyvinkuvaopettajastakokoyhteisönsivistysagenttina ja toiminnallisenaorganisaattorina. Tämätulevaisuudenkuvajakaamielipiteetlaidastalaitaan. Se sekäkiihottaajoitakin ja harmittaatoisia.Jos koulunovetavataan, ovellasaattavatjokolkutellaeläkeläiset ja muuthalukkaatvapaaehtoiset ”kouluavustajat”. Amatöörientuominenkouluuntoisilisääresursseja, muttamyösjoidenkinpanelistienmukaanvähentäisiopetusalanasiantuntijuutta ja arvostusta. EU-yhdentyminensaattaayhtenäistääkoulunalkamisiän, muttatuskinmäärittäätapaa, jollaoppilaidenvanhemmat tai muutlähiyhteisönjäsenetosallistuvatkouluntoimintaan. Se tiedetään, ettämaavertailuissasuomalainenkoulu on suhteellisenvirka- ja opettajavetoinen. Molemmatpaneelitsignaloivatsiitä, ettätiedonvälityksenkahden- ja monensuuntaistuminentuleemuuttamaantätä oppimisen kannaltatärkeänherkkäävuorovaikutussuhdetta. Vaikutustavoi olla myössenymmärryksenlisääntymisellä, mistä on kysesosiaalisessapääomassa tai oppivissaalueissa.Metataito-keskusteluasuuntaaosaltaan se, mihinpäädytäänkiistakysymyksessäsiitä, mihinkouluoppimisellapyritään ja miten se mitataan. Useimmissapsykologiansuuntauksissauskotaan, ettälapsuudenaikaisillakokemuksilla on suurivaikutusaikuisiänpsykodynamiikkaan. Samallatavalla on oletettavaa, ettävarhaisenkoulutienkokemuksetovatmerkityksellisiäkokoloppuelämääajatellen. Monet tutkimuksettukevattätäajatusta. Suomalaisessayhtenäiskoulunkontekstissakin on havaittu, ettäjoyläasteellaoppilaankäsitysomastaoppijaprofiilistaan on suhteellisenpysyvä ja ennustaauseimmilla (valitettavan) hyvintulevaakehitystä.On mahdollista, ettäopettajakoulutuksellavoidaanvaikuttaamyönteisestisekäoppijakäsityksenettämetataitojenkehitykseen. Samavaikutusvoi olla sillä, ettäoppivaryhmätarjoaapaljonmahdollisuuksiaarvokkailleyhteisörooleille. Edelleen on helpponähdä, ettämetataitojenmäärittyminen on riippuvaistasiitä, mihinpäädytäänkoulunainejakoisuudessa tai mitenoppimisympäristöttulevatrikastumaanluokkahuoneenulkopuolelletulevaisuudessa.
  • KYPSIÄ RATKAISTAVAKSIRatkaistavaksikypsienteesienlistaei ole pitkä, muttayllättävä se on. Mukana on toisaaltavanhojakiistakysymyksiäkutenoppiainejakoinenopetussuunnitelma ja toisaaltasellainenuusi ”hypetys” kuinsosiaalinen media. Opettajanammatista on välittynytkuvayhätiukemminopetukseenrajautuvanaprofessiona, jostamuuttehtävätkarisevaterilaisilleapuammateille. Muttaeipäs se niintaidaollakaan, jossisäpaneelin on uskomista! Teollinenkoulukonseptisuljettuinepihoineen ja luokkahuoneineen on kypsymässäsiirrettäväksikansallismuseoon.Tätäkirjoitettaessavalmistellaanperusopetuksentavoitteiden ja tuntijaonuudistusta. Prosessi on myösnäkynytHelsinginSanomienyleisönosastolla. Perinteisetainejärjestöt ja monetuudetryhmittymätovatpyrkineetvaikuttamaansiihen, ettäkunkinedustamaaine tai aihepääsisimukaanperuskouluntuntijakoon. Se on varma tapa saadaäänikuuluvilleyhteiskunnassa. Ainejärjestöjenlisäksimerkittäväosaopettajakoulutusta on organisoitunutpalvelemaanainejakoistaopetussuunnitelmaa.Ainejaottelunperusongelma on se, ettähyviäasioita ja aineita on enemmänkuinyhteenpaikkaan ja aikaanmahtuu. Filosofia on kaikkienoppiaineiden ”äiti”, muttei ole vielämahtunutperuskouluun, lukioonkylläkin. Siltiharva on sitämieltä, ettäfilosofiaei ole tarpeeksitärkeäaine. (Juuso ja Tomperi 2010)[i] Kyse on muusta. Olkoonkinettämeilläperuskoulunvuosituntimäärätovatkeskimääräistäpienempiä kun EU –maissakeskimäärin, eiisompikaantuntikehysratkaisisimahtumisongelmaa.Ainejaonselkeys on senvahvapuoli. Olemmeoppineetnäkemään ja kokemaanmaailman ”aineiden” kautta ja läpi. Kaikissateollistuneissayhteiskunnissaerikoistuminen on ollutyleismenestysresepti. Eräät (väline)aineetovatlisäksistrategisessasuhteessamuihinaineisiin. Kielitaidolla ja matematiikallaavataanoviamuihintietämyksiin, mikä on tehnytniistätärkeänosanyleissivistystä. Toinenpuoliyleissivistyksestäliittyysentietämiseen, mitämaailma on ja miten se toimii. Luonnontieteet ja historiakertovatsen.Kolmasosaihmisenätoteutumista on tekemistä, taitamista, vaikuttamista ja ilmaisua. Niillekin on tarjollaomatniukoiksikoetuttuntinsa, joitaoppipolunmyöhemmissävaiheissatulevatopettamaanaine-ekspertit.Ainejakoisuudenmahtumispulma on ratkaistavissaintegroimallasamaanoppimistilanteeseenkaksi tai useampiaaineitatavoitteineen ja sisältöineen. Integroituaopetustavarten on kehitettyorganisatorisia ja pedagogisiamalleja, joitaoppiaineidenohellakuvaillaanopetussuunnitelmanperusteissa. Opetussuunnitelmatovatluonteeltaanohjaavia. Tarkemmatopetussuunnitelmatluodaankunnissa ja kouluissa, joilla on käytössäänsuuripedagoginenvapausopetuksen ja oppimisen järjestämiseen.Vapaus-asteistahuolimattaopetuksenvallitsevajärjestämisen tapa on vakiintuneenainejakoinenperuskoulunyläasteeltaeteenpäin. Siihennähden on mielenkiintoista, mitenvarauksettomastibarometripaneelihyväksyytulevaisuusväitteen, jonkamukaan v. 2030 puoletkouluajastajärjestetäänmuutenkuinaineopetuksena. Tämäntuloksenmukaanenääeiolekaantarvettakäydäkeskusteluasiitä, onkopuhdasainejakoinenlukusuunnitelmaaikansaelänytvaanmilloin se on sitä, ja mitenmuutostapahtuu.”Aikaparantaahaavat” –lausumallakuvataansitä, mitenajallinenetääntyminenepämieluisastatapahtumastakutistaasenmerkitystä. Aikalogiikkatoimiiparantavastimyöstoiseensuuntaan. Kaukanaolevaatulevaisuutta on helpompimuovatauuteenasentoonkuinvälitöntätulevaisuutta. Aikaeikuitenkaanyksinäänratkaiseyhtäänasiaa, vaan tulevaisuus on tehtävä. Ainejakoinenkouluei vain ilmaannuvuonna 2030, vaansenpolkuatuleepohjustaaopetussuunnitelmissa, joitakirjoitetaanvuonna 2010. Paneelinviestituntijakotyöryhmällenäyttääolevan, ettäsellaisellapolutuksella on paitsiajantilausniinlaajakannatus.Lainattakoontässäkohtaamyösvaroituksensana Mika Aaltosenväitöskirjasta. ToisinaanDelfoi-panelisteiltameneetoivottavuus ja todennäköisyyssitensekaisin, ettätoivottavastikehityksestäkasvaamyöstodennäköinen. Sellainenkintulosolisikuitenkinkiinnostava. Vähintäänkinpaneelikertoohaluavansaeroonliianyksipuolisestaainejakoisuudesta. AaltosenDelfoi -havaintoja on myös se, ettävastaushajontayleensäkasvaa, kun ajallinenetäisyyslisääntyy. Tässätulevaisuusteesissäosumahajonta on kuitenkinpoikkeuksellisenpieni, vaikka 20 vuodenaikamatka on selvästikeskimääräistäDelfoi –tutkimustapitempi.Jos ainejakoisuus–teesiätarkastellaansuhteessamuihintulevaisuuskysymyksiin, niinasetelma  eienäätunnukaanyhtäyllättävältäkuinensivaikutelmana. Useimmatkehityskulutpurkavatkoulunkäynnin, opetuksen ja oppimisen tapaa, jossakaikkitekevätsamaaasiaa, samallatavallasamassapaikassa. Kunkinoppilaanerilaisuus, kyvyt ja lahjatpyritäänottamaanyhäparemminhuomioon. Samuudenlogiikkaeisiihenriitä, vaantarvitaanaiempaayksilöllisempiämuttamyösyhteisöllisempiätoimimisenmuotoja. Jälkimmäisessä on mahdollisuustyönjakoon, jossaerilaisetosaamiset ja suuntautumisettulevatpalkituiksi. Yhteistoiminnallinenoppiminensuosiiainerajatylittäviäongelmalähtöisiä tai temaattisiaaiheita.Eriytyneen ja yksilötarpeethuomioonottavanopetuksenratkaisematonongelma on ollut pula rahasta, resursseista ja osaamisesta. Allaolevaedellistäkuvaalaajempisysteemikuvaustarjoaaratkaisunavaimia tai ainakinsuuntia.Osaamiskysymykseenvastataanorganisoimallaopettajientoimintauudellatavallasekäopettajankoulutuksessaettäkouluissa. Kaikkiresurssiteivät ole niukkoja. IT- ja virtuaalimaailmaovatubiikistiauki 24 tuntiavuorokaudessa. Koulu voivahvistaaresurssejaanmyössosiaalisestamediastalainatuillayhteistuottamisen ja –jakamisentoimintatavoilla. Vapaaehtoiseteläkeläiset ja  oppilaidenvanhemmatsaattavatmobilisoituakoulunresursseiksitavalla, jota Ivan Illichutopoi 1970–luvunalussa. Asiantuntijatsaattavat olla halukkaitajakamaantietojaan ja osaamistaansiinäkuinuudenajan ”ProAmit ja Prosumeritkin”[1].”Koulu 2.0” tukeutuujoidenkinpanelistienkuvauksenmukaanavoimeenkonseptiin, jossa on moniatapojaoppia ja opettaa. Siihenmahtuuoppiaineita, muttamyösilmiöitä, itseopiskelua ja mahdollisuuksiahyväksilukeamuutakuinkouluaktiivisuutta. Monenlaistakansalaistoimintaatuetaankouluissa, jotkaovatmuuttuneetmonenlaisen (oppimis)toiminnankeskuksiksi. Yhteisöille ja ryhmilletarjotaanmahdollisuuksiakehittäätoimintaansaelioppiamyösyhdessä. Yleissivistävienmetataitojen ja osaamistenosoittamiseentarjotaannäyttötilaisuuksiailmanpäivänkäänkoulunkäyntiä.Kehitysvoimyösyllättää. Uudettoiminnantavateivättäytäkäänodotuksia tai huomataan, ettämuutoksissa on menetettyjotain, jota aikaisemminpidettiinitsestäänselvänä. Ratkaisuaanodottavakysymyssaattaasilloin ”tulehtua” kiistakysymykseksi, jokavaatiiuudenkeskustelun ja uusiaalkuja. Sellaisenkinkehityksenensioireetbarometrivoinostaaesiin.Väitteidenluokitusvoisiismuuttuabarometrinseurannanaikana. Suuriyksimielisyyskaukaisestaasiantilastasaattaalähetessäänkuumentuakiistakysymykseksi tai vaatiakeskusteluatoteutettavanvaihtoehdonmuodoista.

Koillismaa 2: perusopetus-11-2011 Koillismaa 2: perusopetus-11-2011 Presentation Transcript

  • I Koulu ja oppiminen (Koillismaa)1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (+)2. Koulusta toimintakeskus (+)3. Metataitojen arviointi (+)4. Oppivat ryhmät (?)5. Hitaan oppimisen tila (+)6. Oppimistulokset (?)7. Yhtenäinen opettajakoulutus (?)8. Yleissivistyksen näyttö (+)9. Monialainen opetustiimi (?)10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (+)
  • Ainejakoisuus 2010-2011todennäköinen Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. Peruspaneelit <> Haastajapaneeli 2011 R • ratkaisu
  • Ainejakoisuus 2010-2011toivottava Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. R • ratkaisu
  • Metataidot 2010/2011todennäköinen Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. D • dialogi
  • Metataidottoivottava Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. D • dialogi
  • Ryhmäoppiminentodennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. R • kiista
  • Ryhmäoppiminentoivottava Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. (siirtymää väitteen puolesta!) R • kiista
  • II Koulu ja yhteiskunta1. Ilmastonmuutos (+)2. Tiedonvälitys (?)3. Euroopan integraatio (-)4. Demokratia (+)5. Älymanipulaatio (?)6. Osallistuva oppiminen (+)7. Elinkeinoelämä ja koulut (-)8. Kansalaisvelvollisuus (?)9. Uskonto (?)10. Kollektiivinen älykkyys (+)
  • Älymanipulaatio R • kiista Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geeni- manipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
  • Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen. R • kiista
  • III Oppiminen ja yhteiskunta1. Oppivelvollisuusikä (?)2. Lahjakkuus (+)3. Yhteinen aika (+)4. Suomen kieli (+)5. Monimuotoisuus (-)6. Virtuaalimaailma (+)7. Ulkoistettu opettajuus (-)8. Alueellinen tasa-arvo (-)9. Oppimisympäristöt (?)10. Jatkuva oppiminen (-)11. Eläkeläiset kouluun (+)12. Kotikoulu (+)13. Relevantti tieto (?)14. Sosiaalinen media (+)15. Itseoppiminen (+)16. Opettaja sivistysagenttina (+)
  • Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen. D • dialogi
  • Alueellinen tasa-arvo Suomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta. D • dialogi
  • Relevantti tieto 2010/11 R • ratkaisu Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
  • Sosiaalinen media 2011 R • ratkaisu Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".
  • Sisä- ja ulkopaneelin erot
  • Kiistateesejä I TAVOITTEET: II OPPIMINEN: oppimisen tulos, ryhmämuotoinen kieli, demokratia oppiminen III KOULU: IV YMPÄRISTÖ: opettajakoulutus, opetuksenoppivelvollisuusikä, ulkoistaminen, virtuaalimaailma ilmastonmuutos
  • DialogiteesejäI TAVOITTEET: II OPPIMINEN: näyttö, aika, metataidot, slownollatoleranssi, learning,alueet, uskonto, lahjakkuus, osallistuminen kotikoulu III KOULU: IV YMPÄRISTÖ: ympäristön eläkeläiset, EU- kehittäjä, integraatio, opettaja tiedonvälitys,sivistysagenttina kollektiiviäly
  • Ratkaisuteesejä II OPPIMINEN: I TAVOITTEET: jatkuva oppiminen, ei teesiä sosiaalinen media, itseoppiminen III KOULU: ainejakoisuus, IV YMPÄRISTÖ: opetustiimi, kouluoppimisympäristö, toimintakeskuksena relevantti tieto
  • Barometrin jatkoSeuranta• kerran vuodessa• aikasarjaKommunikointi• kommentointi, argumentointi• dialogit, keskustelutUudistaminen• ajankohtaiset kiistakysymykset• mittarien uudistaminenLaajentaminen ja keskustelutalueet, intressiryhmät• opettajat, koulut• vanhemmat, kunnat• media, kokeilu, tutkimusMuistin kartuttaminen
  • Barometri 2011