Lahden kaupungin esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma

1. 4.4. TAIDEKASVATUS Taidekasvatuksen tulevaisuuden haasteita: Taidekasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on
antaa valmiuksia elämään. Jokainen tarvitsee mie-
Yleistä - omaleimaisen kansallisen kulttuurin säilymi- likuvitusta, joustavuutta ja empatia-innovaatioky-
nen on taattava kyä selviytyäkseen elämänsä muutoksista. Tai-
Taidekasvatuksessa on asennemuutos tärkein dekasvatuksen tehtävänä on vahvistaa näitä ky-
lähtökohta päiväkotien ja alkuopetuksen perus- - käden työn taito on säilytettävä ja siirrettävä kyjä lapsessa. Taiteellinen toiminta auttaa käsit-
teiden ja tavoitteiden yhdistämisessä. Kaiken pe- tuleville sukupolville telemään, hyväksymään ja hallitsemaan tunteita.
rustana on se, että lapsi kokee olevansa hyväk-
sytty ja rakastettu. - ylpeys omasta kulttuurista Taidekasvatuksen klassinen tavoite on lapsen
aistihavainnollisen tajunnan kehittäminen: mitä
Taidekasvatus on kasvatusta taiteen avulla ja sen - taito vastaanottaa vieraita kulttuureita, kouluis- hienojakoisemmat ja tarkemmat lapsen aistiha-
perimmäinen tavoite on aina inhimillinen kasvu. sa kerhotyön merkitys korostuu, koulusta muo- vainnot ovat, sitä selkeämmän kuvan hän saa
Taiteeseen tutustuminen ja taiteellinen toiminta dostuu koko ympäristöä palveleva oppimiskes- ympäristöstänsä. Havainnot tuottavat mielikuvia.
auttavat tiedostamaan, hyväksymään ja hallitse- kus, jolla on kiinteät vuorovaikutussuhteet Aktiivinen havinnointi lisää mielikuvan muodos-
maan tunteita. sidosryhmiin. tusta, kykyä ajatella ja oppia.
Kun havaintoihin liittyy voimakkaita elämyksiä 4.4.1. Kuvataide ja käsityö Lapsi havainnoi ympäristöään yhtä aikaa eri ais-
(esteettisiä-aistillisia-kokemuksellisia), kasvaa teilla, joten taidekasvatuksen tulee olla moniais-
ilmaisun tarve; tarve antaa symbolinen ilmaus ”Voisi väittää lapsen syntyvän maailmaan, jossa tillista ja kokonaisvaltaista.
omille kokemuksille. Mitä pienemmistä lapsista kaikki on ”taidetta”: valoja, muotoja, värejä ja
on kyse, sitä tärkeämpää on havaintoympäris- rytmejä. Tila lapsen ympärillä on tilateos, esi- Tavoitteet
tön monipuolisuus ja siihen sisältyvä mahdolli- neet veistoksia, auringonläikkä seinällä kuvatai-
suus esteettisiin kokemuksiin. Lapsi on osa detta, ihmisen liikkeet tanssia, puhe rytmikästä • Persoonallisuuden kokonaisvaltainen
ympäristöä: päiväkodin piha, leikkikenttä, oma musiikkia, laulua ja kasvonilmeet draamaa. Lapsi kehittyminen taiteen keinoin
puutarha ja metsikkö tarjoavat itsenäisille ja tark- ei tee vielä eroa itsensä ja ulkomaailman välillä, • Itseluottamuksen ja myönteisen minäkuvan
ka-aistisille loputtomattomasti mahdollisuuksia vaan kaikki on yhtä suurta alati vaihtuvaa ”tun- vahvistuminen
havainnointiin ja tiedonhankintaan. Kauneuden nesääilmastoa”. Lapsi on kiinnostunut lähinnä • Esteettisen ja eettisen elämänasenteen
ja hyvän kokemukset lisäävät lapsessa kehitty- niistä tuntemuksista, joita erilaiset visuaaliset, kehittyminen
vää ympäristövastuuta. akustiset ja sensoriset kokemukset siinä herät- • Mahdollisuus konkretisoida omia käsityksiä,
tävät ja se on kiinnostunut tietenkin niistä tun- unelmia ja suunnitelmia kuvalliseen muotoon
temuksista, jota sen omassa kehossa syntyy.” sekä käsin tehdyksi esteettiseksi tuotteeksi
(Putkonen, 1994) • Rohkeus monipuoliseen ilmaisuun ilmapiiris-
37

2. sä, jossa uskaltaa tehdä ja tarttua materiaa- nen tarkastelu opettaa lapselle monia asioita – fiittikynät, hiilet, huopakynät ja nestemäinen tus-
leihin ei vaan kohteesta vaan myös esteettisyydestä ja si, villa, kankaat, langat, puu, rautalanka, erilai-
• Oman ja toisen työn arvostaminen kulttuurista. Tärkeää on oivaltaa, ettei ole yhtä set levymateriaalit (linolevy- ja solumuovigra-
• Itsearviointitaitojen harjoitteleminen oikeaa tapaa nähdä tai tehdä. fiikka), kierrätysmateriaalit ja luonnosta saatavat
• Lapsen taidesuhteen vahvistuminen ja luonnonmateriaalit ovat muuta perusvälineistöä.
käsityön näkeminen osana kulttuuria Havainnoissa käytetään kaikkia aisteja, herkis-
• Luovan mielikuvituksen kehittyminen tetään niitä tutkimalla ympäristöä, luontoa, esi- Kuvataiteen ja käsityön sisältöalueita ovat
• Havainto- ja keskittymiskyvyn harjoitteleminen neitä ja taideteoksia. Näin lasten elämys- ja ko-
• Hienomotorististen taitojen harjoitteleminen kemusmaailma jäsentyy ja laajenee. Havainnointi • piirtäminen
• Liike-, tila-, muoto- ja väritajun sekä avaruu- ja elämykset vaikuttavat mm. ilmaisun omape- • maalaaminen
dellisen ajattelun vahvistuminen räisyyteen ja aitouteen. Luovuuden kehitys ta- • muotoilu ja arkkitehtuuri
• Tuntuman saaminen erilaisiin materiaaleihin, pahtuu konkreettisen toiminnan kautta useita • rakentelu
työvälineisiin sekä työskentelyprosessiin taiteen eri lajeja yhdistellen. • grafiikka
• Työvälineistä huolehtiminen ja työrauhan • taidekuvan tarkastelu
kunnioittaminen Lapsi on osa ympäristöä. Esteettinen, innosta- • valokuva, elokuva ja video (myös uudet
• Yhteistyötaitojen harjoitteleminen va ja kannustava oppimisympäristö, jossa lap- kuvan esitystekniikat DVD, Internet ym)
• Taiteen terapeuttinen merkitys sella on mahdollisuus kuvallisiin ja käsityön ko- • tekstiilityö: lankatyöt, ompelu, kankaanko-
keiluihin, keksintöihin ja ongelmanratkaisuun, ristelu ja erikoistekniikat
Työskentelytavat ja materiaalit luo mahdollisuuden elämyksiin ja aisti-iloihin. • tekninen työ: puutyöt, muiden erilaisten
Lopputulosta tai –tuotosta tärkeämpää on teke- materiaalien työstäminen
Käsityön ja kuvataiteen kielen alkeita käsitellään misen ilo ja riemu. • askartelu, jossa lapsi käyttää omaa luovuut-
aloittamalla lapselle läheisistä asioista. Taitee- taan ja ideointikykyään.
seen ja käsityöhön tutustutaan havainnoimisen, Materiaaleja käytetään mahdollisimman monipuo-
kokeilemisen ja leikin avulla. lisesti ja ne ovat lapsen ulottuvilla. Käytössä on Erityisesti esi- ja alkuopetuksessa monet sisäl-
mahdollisuuksien mukaan monipuolinen paperi- töalueet kietoutuvat toisiinsa niin saumattomas-
Havainnointia ohjataan lähtökohtana lapsen ja kartonkivalikoima. Muita materiaaleja ovat mm. ti ettei niitä voi selkeästi erotella.
luontainen uteliaisuus ja aktiivisuus ottaa selvää savi, selluvilla ja erilaiset valmismassat (Das ym.)
ympäristöstään ja jäsentää sitä. Työskentelyssä ja kipsi. Erilaiset värit ovat hyvin tärkeitä moni-
tutkittavaksi nouseva tieto on lasten kiinnostuk- puolisen tekemisen kannalta: vesi, peite- ja val-
sista, kokemuksista ja ympäristöstä lähtevää. misvärit sekä akryyli-, silkki-, kankaanpainanta-,
Tämän tiedon äärelle pysähdytään, siitä keskus- marmorointivärit, sormivärit ja monenlaiset väri-
tellaan ja toisen mielipiteitä kuunnellaan. Tällai- kynät ja –liidut ovat perusvälineistöä. Lyijy- ja gra-
38

3. 4.4.2. Kirjallisuutta Hakkola, Laitinen, Ovaska-Airasmaa, 1999. Kuvien maailma. 1995. Grönholm, I (toim.)
Lasten taidekasvatus.
Elämysten alkupolulla: lähtökohtia alle 3-vuoti- Kuvitella vuosisata. 1996. Piironen, Salminen
aiden taidekasvatukseen. Karppinen, Puurula, Hassi, M. 1996. Lasten kulttuuriprojektin lop- (toim.)
Ruokonen (toim.) puraportti ja opetussuunnitelma.
Levanto, M. 1983. Taide on totta.
Eskelä-Tuomisto, 1982. Elävää viivaa etsimässä. Heikkinen, R. 1985. Nyt minä piirrän.
Levanto, M. 1985. Tonttukuningas kuoleman
Eskelä-Tuomisto, 1988. Värejä ja valoa. Jurvelius, N. 1988. Taide kasvattaa. puutarhassa.
Levanto, M. 1991. Tunnetko.
Levanto, M. 1994. Eero.
Levanto, M. 1998. Nykytaide suurinpiirtein.
Levanto, M. 2000. Unennäkijä tulee.
Maan kuva. 1995. Mantere M-H. (toim.)
Moisander, Töyssy, Vartiainen, Viitanen. 1991.
Kuvasilta kuvaamataitoon 1-3.
Rantanen. L. 1979. Seitsensorminen omakuva.
Rantanen. L. 1991. Löytöretkellä.
Wallin, K. 1990. Lapsen rajaton luovuus.
Wallin, K. 2000. Reggio Emilia ja lapsen sata
kieltä.
39

4. 4.4.3. Musiikki 2. Oppimisympäristö *LAULAMINEN
MUSIIKKI Opetuksessa on huomioitava lasten erilainen ko- - opastetaan lasta oikeaan äänenkäyttöön
kemustausta ja musiikilliset valmiudet tarjoamal- - innostetaan lapsia laulamaan ja rohkaistaan
1. Tavoitteet la heille mahdollisimman monipuolista musiikin- omien laulusäkeiden keksimiseen
opetusta. Musiikin luonteeseen kuuluu elinikäinen
Musiikkikasvatuksen tavoitteena on lapsen koko oppiminen. Varhaiskasvatuksessa musiikki on *SOITTAMINEN
persoonallisuuden kehittyminen.Sen tehtävänä mukana kokonaisvaltaisesti, jolloin aikuisen ja lap-
on herättää lapsessa kiinnostus musiikkia koh- sen välinen sekä lasten keskinäinen aktiivinen - musiikkikasvatukseen hankitaan oikeita,
taan ja antaa hänelle riittävät valmiudet elämän- vuorovaikutus korostuu. Musiikkikasvatus tukee tasokkaita soittimia
ikäiseen musiikkiharrastukseen. Musiikin paris- monipuolisesti päiväkodin ja koulun kasvatusteh- - opetellaan oikea soittotapa ja soittimien kun-
sa toimiminen kehittää sosiaalisia taitoja. Mu- tävää. Sitä voidaan käyttää useissa päivittäisissä nioittava käsittely
siikkikasvatuksella on tärkeä tehtävä luotaessa tilanteissa. Sen vuoksi musiikkitoimintaa varten - soitetaan keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla
kanavia omien tunteiden ilmaisuun. tulisi olla käytettävissä asianmukainen ympäristö sekä rohkaistaan omien rytmikuvioiden keksi-
ja tasokkaat välineet, jotka mahdollistavat tavoit- miseen ja soitinkokeiluihin
Edellä mainitut yleistavoitteet täsmentyvät var- teiden toteutumisen ja innostavat omaan tutkimi-
haiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa siten, että seen ja ilmaisuun. Musiikkikasvatuksessa ilma- *MUSIIKKILIIKUNTA
päiväkodin ja koulun musiikinopetuksen tavoit- piirin tulisi olla turvallinen, innostava ja kannus-
teena on: tava, jotta jokainen lapsi voisi estoitta osallistua - musiikin mukaan liikkumalla tuetaan oman
*lapsessa herää kiinnostus musiikkia kohtaan musiikin tekemiseen. kehon hallintaa ja rohkaistaan lasta ilmaise-
*lapsen laulu-, soitto-, musiikkiliikunta- ja maan erilaisia tunnetiloja
kuuntelutaidot kehittyvät 3. Toimintatavat ja sisällöt
*lapsi tutustuu musiikin peruskäsitteisiin 4. Musiikin kokonaissuunitelma
*rytmi- ja melodiataju harjaantuu *MUSIIKIN KUUNTELU
- lapsille järjestetään tilaisuuksia äänten, Varhaiskasvatus
*keskittymiskyky, kuuntelutaito, muisti ja yhteis- erilaisen musiikin, toisten lasten ja aikuisten
työkyky kehittyvät laulun ja soiton kuunteluun *MUSIIKIN KUUNTELU
*luova ilmaisutaito ja ajattelu kehittyvät - lapset viedään konsertteihin tai kutsutaan
*lapsi tutustuu Suomen kansanmusiikkiperintee- esiintyjiä kouluun ja päiväkotiin - hiljaisuus
seen sekä muiden maiden musiikkiin - kuuntelutilanteissa lapsia ohjataan esiintyjää - ympäristön - ja oman kehon äänet: taputus,
*itseluottamus lujittuu ja tunne-elämä rikastuu arvostavaan käyttäytymiseen tömistys jne.
- lorut, laulut, riimit, musiikkisadut
40

5. - elävän musiikin kuuntelu: aikuisen laulu ja *MUSIIKKILIIKUNTA - melodian kulun hahmottaminen käden ja
soitto, toisten lasten laulu ja soitto kehon avulla
- voimakas - hiljainen , yksi - monta - perussykkeen vahvistaminen keinutellen, - lauluja vuodenaikojen, juhlien, tapahtumien
- äänitteiden kuuntelu: monipuolista musiikkia, tapsutellen, hypitellen jne. ja aiheiden mukaan
lyhyet näytteet - perussykkeen tuottaminen taputtaen, - lasten omat sävellykset
tömistäen ja eri tavoin liikkuen - musiikkisadut, äänikokeilut
*LAULAMINEN - lorujen mukaan liikkuminen - lorut ja riimit
- laululeikit, roolileikit, tanssit - käsimerkkien mukaan laulaminen ( SO -MI...)
- laulut lapselle: - eläytyvä liikkuminen musiikin mukaan - rytmiharjoituksia: perussyke, sanarytmi,
- laulut ja lorut erilaisissa päivittäisissä kaikurytmit,
tilanteissa, Esiopetus - rytmikuviot ( ) tutustuminen kuviin
- keinuttelu, hyväily, hypittely ja taputtelu ja lukeminen taululta ja rytmikorteilta
laulun tahdissa *MUSIIKIN KUUNTELU - tahti, tahtiviiva, tahtilajit: 2/4 marssi, 3/4 valssi
- muotorakenteet AB, ABA
- laulut lapsen kanssa: - hiljaisuus, ympäristön ja oman kehon äänet
- aloitetaan helpoista 2 - 3 sävelen lauluista - elävän musiikin kuuntelu:aikuisen ja toisen *SOITTAMINEN
- sormileikkejä ja laululeikkejä lapsen laulu ja soitto, vierailut, konsertit yms.
- yhdessä laulamista - äänitteiden kuuntelu, musiikkisadut - kehosoittimet
- eläytyvä kuuntelu: eläydytään teokseen - rytmisoittimet:oikea soittotapa, soolo/ tutti,
*SOITTAMINEN liikunnan, kuvataiteen ja draaman keinoin säestysostinatot, vapaa,improvisoiva soitto
- analysoiva kuuntelu: tarkkaillaan teoksessa
- kehon kaavan selkiinnyttäminen silitellen, esiintyviä soittimia, tempoja, rytmejä, tunnel- - melodiasoittimet:oikea soittotapa, soitinkokei-
taputellen, leikein mia, melodiakulkuja, rakenteita ja teemoja lut, säestysostinatot, improvisaatioharjoitukset
- kehosoittimet: taputukset, tömistykset, - lorut ja riimit
naputukset, äänet jne. *LAULAMINEN - rytmiharjoituksia: perussyke,sanarytmi, kaiku-
- rytmisoittimet: rytmit, rytmikuviot ( ) tutustuminen
- soitinkokeilut, äänipaja, - äänenkäytön- ja hengitysharjoituksia kuviin ja lukeminen taululta ja rytmikorteilta
- oikean soittotavan opettelu päämääränä kevyt, jännittämätön laulutapa - äänenvoimakkuuden vaihtelu:
- soittaminen yksin / yhdessä, säestyksenä - äänenvoimakkuuden vaihtelu: voimakas / voimakas / hiljainen
ja tehosteena hiljainen - äänenkorkeuden vaihtelu: korkea / matala
- improvisointi - äänenkorkeuden vaihtelu: korkea / matala - tempovaihtelu: nopea / hidas
- voimakas - hiljainen, nopea - hidas - tempovaihtelu: nopea / hidas - äänien tuottaminen musiikkisatuihin
41

6. - tahti, tahtiviiva, tahtilajit: 2/4 marssi, 3/4 valssi - lauluja vuodenaikojen, juhlien, tapahtumien - lasten omat rytmiostinatot
- muotorakenteet AB, ABA ja aiheiden mukaan - muotorakenne AB, ABA
- lasten omat sävellykset - päätavoitteena on lapsen tutustuttaminen eri
* MUSIIKKILIIKUNTA - musiikkisadut, äänikokeilut soittimiin ja niiden soittotapoihin sekä antaa
- äänenvoimakkuuden vaihtelu: voimakas / mahdollisuus kokeilujen kautta oppia käyttä-
- laululeikit ja roolileikit hiljainen mään soittimia monipuolisesti
- erilaiset tanssit ja tanhut - äänenkorkeuden vaihtelu: korkea / matala
- eläytyvä liikkuminen musiikin mukaan - tempovaihtelu: nopea / hidas *MUSIIKKILIIKUNTA
- rytmiharjoituksia: perussyke,sanarytmi, rytmi-
kuvioiden ( ) kuunteleminen, - laululeikit ja roolileikit
Alkuopetus lukeminen ja tuottaminen - erilaiset tanssit ja tanhut
- tahti, tahtiviiva, tahtilajit: 2/4 marssi, 3/4 valssi - eläytyvä liikkuminen musiikin mukaan
1. – 2.lk - SO - LA - SO - MI käsimerkein
*MUSIIKIN KUUNTELU - muotorakenteet AB, ABA 5. Vaikutukset
- hiljaisuus, ympäristön ja oman kehon äänet * SOITTAMINEN Aktiivinen musiikin harjoittaminen tukee lapsen
- elävän musiikin kuuntelu: aikuisen ja toisen kielellistä kehittymistä, melodiatajun kehittymis-
lapsen laulu ja soitto, vierailut, konsertit yms. - kehosoittimet tä, oman perussykkeen vahvistumista ja tunne-
- rytmisoittimet: oikea soittotapa, soolo - tutti, elämän hallintaa. Musiikin avulla vahvistetaan
- äänitteiden kuuntelu, musiikkisadut säestysostinatot, vapaa improvisoiva soitto myös lapsen oman kehon tuntemusta ja hallin-
- eläytyvä kuuntelu: eläydytään teokseen - melodiasoittimet: soittimen hallinnan harjoit- taa. Suunnitelmallisella, säännöllisellä musiikki-
liikunnan, kuvataiteen ja draaman keinoin taminen, yhteissoitto, improvisaatioharjoitukset toiminnalla lapsi oppii uusia asioita kokonais-
- analysoiva kuuntelu: tarkkaillaan teoksessa - äänenvoimakkuuden vaihtelu: valtaisesti sekä saa elämää rikastuttavia koke-
esiintyviä soittimia, tempoja, rytmejä, tunnel- voimakas (f)/ hiljainen (p) muksia ja elämyksiä. Monipuolinen musiikkiin
mia, melodiakulkuja, rakenteita ja teemoja - voimistuva < / > hiljenevä tutustuminen kannustaa lasta kokeiluihin ja mah-
- äänenkorkeuden vaihtelu: korkea / matala dollisesti oman musiikin tekemiseen. Oppimis-
*LAULAMINEN - tempovaihtelu: nopea / hidas tapahtuma ei saisi olla luonteeltaan pakonomai-
- rytmiharjoituksia: perussyke, sanarytmi, ryt- nen. Aikuisen tulisi tukea ja auttaa lasta itse
- äänenkäytön- ja hengitysharjoituksia päämää- mikuvioiden ( ) kuunteleminen, löytämään ja oivaltamaan opeteltava asia. Aikui-
ränä kevyt, jännittämätön laulutapa lukeminen ja tuottaminen sen tulisi havainnoinnin kautta löytää lapsen
- äänenvoimakkuuden vaihtelu: voimakas(f )/ - tahti, tahtiviiva, tahtilajit: 2/4 marssi, oppimisen herkkyystaso, ja tarjota hänelle tähän
hiljainen (p), voimistuva < / > hiljenevä 3/4 valssi vaiheeseen sopivaa oppimismateriaalia. Musii-
42

7. kin avulla oppimistapahtumat saadaan mielek- Ravel: Bolero real dolphin voices
käiksi kokonaisuuksiksi. Rimski-Korsakov: Kimalaisen lento * Karunesh: Sounds of the heart, Colours of light
Saint-Saens: Eläinten karnevaali Kenny G: Breathless (1992), The Moment (1996)
6. Arviointi Stravinski: Satakielen laulu, Velho Kastchein ala- * Alpha Wave oy 014-445140
maisten laulu, Sirkuspolkka elefanteille
Musiikkikasvatuksessa arviointi perustuu jatku- Tsaikovski: Pähkinänsärkijä, Joutsenlampi MUUTA MUSIIKKIA:
vaan havainnointiin ja vuorovaikutuksessa lap- Waldteufel: Luistelijat ( Jazzia, afrikkal. ym.)
silta ja vanhemmilta saatavaan palautteeseen. Vivaldi: Vuodenajat
Niiden avulla kasvattaja arvioi tavoitteiden toteu- Smetana: Moldau Art Porter: Straight to the point (1995)
tumista ja kehittää toimintatapojaan. Samalla Kabalevski: Ilveilijät Baron Paakkunainen & Karelia croup´:
lasta ohjataan arvioimaan erilaisia musiikkiesi- Mozart: Taikahuilu, Pieni yösoitto The Sound of Birchbark
tyksiä sekä omaa osuuttaan musiikin tekemises- Villa-Lobos: Caipiran pieni juna (sarjasta Bach- The Best of Karelia
sä. Arviointikeskusteluilla työyhteisön jäsenten ianasa Brasilieras ) Kalevi Kiviniemi: Sabre Dance (1993)
kesken voidaan kehittää koko kasvuympäristöä. Sonninen: Pessi ja Illusia, Hiirten häävalssi Lenni-Kalle Taipale: Nothing to hide (1998)
Händel: Ilotulitusmusiikkia, Vesimusiikkia Lotilan musiikkiluokat:
7. Ehdotuksia kuunneltaviksi teoksiksi Haydn: Sinfonia 94 Rummuniskusinfonia, Lap- Meidän on pidettävä yhtä (1997)
sisinfonia Mikko Perkoila: Hyönteiselämää
KLASSINEN MUSIIKKI: Strauss: Valsseja Pentti Rasinkangas ja Ohilyöntiorkesteri:
Sibelius: Satu, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen, Markan possu
Chopin: Preludi (op.28) nro 15 Des Kuusi, Finlandia Ankkapäällikkö Annaliisa
Debussy: Childrens‘ corner On karhut nousseet juhlimaan
Dukas: Noidan oppipoika HILJAISIIN HETKIIN JA RENTOUTUMISEEN Piirpauke: Laula sinäkin (1998)
Faure: Perhonen SOPIVAA MUSIIKKIA: Rinneradio: Rok (1996)
Grieg: Peer Gynt-sarja,Kääpiöitten marssi Risto Järvenpää: Tatsia ja janssia lapsille (1993)
Hatsaturian: Miekkatanssi Albinoni: Adagio Tatsin ja janssin poika (1995)
Honegger: Pacific 231 (juna) * Anthony Miles: Music for Children Sillanpää: Siljakudaa
Melartin: Musiikkia näytelmään Prinsessa Ruu- Bach: Air Akustin polska
sunen, Perhosvalssi Beethoven: Kuutamosonaatti Lamen tarola
Mendelssohn: Musiikkia näytelmään Kesäyön Debussy: Meri, Aaltojen leikkiä Steel pan lovers:(1994)
unelma * Goodall Medwyn: Medicine woman Traditional songs & dances from Africa (1999)
Musorgski: Näyttelykuvia Hatsaturian: Adagio baletista Spartacus
Prokofjev: Pekka ja susi * Michel Chris: Dolphin Love, flute music and
43

8. Trio Töykeät: Trio Töykeät - Päivää! (1990) Laulan lasten lailla
Jazzlantis (1995) Pium, paum, paukkaa
Sisu (1997) Pikkuväen musiikki. 1994. Lasten Keskus
Zap Mama: Sabsylma (1994) Setälä. 1995 Alussa oli rumpu
Simojoki. Vauvojen laulut
8. Kirjallisuutta ym.: Szilvay 1996. Eläinten laulukilpailut ja muita mu-
siikkiaiheisia satuja
Afrikan kaikuja. 1999. Sibelius-Akatemia, Lauluviikarin ABC
musiikkikasvatuksen osasto. Taikakynä
Alho, Perkiö. 1994. Taito- ja taideaineiden opetuksen integrointi
Kuuntelun aika 1998. Helsingin yliopisto,
Laulun aika Opettajankoulutuslaitos
Musiikin aika Tassutellen ja tanssien.1998. Helsingin konser-
Vauvojen laulun aika vatorio.
Harju. 1998. Kiiltomato laulupolulla.
Hongisto-Åberg. 1993. Musiikki varhaiskasva-
tuksessa
Hongisto-Åberg, Lindeberg-Piiroinen, Mäkinen.
1991. Hip hoi musisoi
Huovi, Wäre, Louhi : Salaisen maan laulut ja lei-
kit. WSOY.
Salaisen maan laulut CD. WSOY.
Keltti-Laine. Montessori-musiikkikasvatus. Yli-
opistopaino.
Kukkula. 1998. Musiikki, WSOY:n opetusmateriaalia
Kurkela. 1997. Mielen maisemat ja musiikki.
Sibelius-Akatemia.
Linnankivi, Tenkku, Urho. 1998. Musiikin didak-
tiikka.
Löytöretki musiikkimaassa. 1997. Pohjoinen.
Meidän muksun laulut ja leikit. 1994. Otava.
Ollaranta, Simojoki: Muksut musiikkimaassa
44

9. Taulu 4: MUSIIKIN KOKONAISSUUNNITELMA
alue/ikätaso varhaiskasvatus esiopetus alkuopetus
MUSIIKIN * hiljaisuus * eläytyvä kuuntelu * aikaisempien sisältöjen syventelyä
KUUNTELU * ympäristön ja oman kehon äänet * analysoiva kuuntelu
* lorut, laulut, riimit, musiikkisadut
* elävä musiikki
* äänitteet
LAULAMINEN * lauletaan lapselle ja lapsen kanssa * erilaiset laulut * aikaisempien sisältöjen syventelyä
* äänenkäyttö ja laulutapa * DO - RE - MI - SO - LA käsimerkein
* äänen voimakkuuden, korkeuden ja * voimistuva < , hiljenevä >
tempon vaihtelut
* rytmi- ja melodiaharjoituksia
* omat sävellykset ja äänikokeilut
* tahtilajit ja muotorakenteet
* SO - MI käsimerkein
SOITTAMINEN
* kehon kaavion selkiinnyttäminen
* kehosoittimet * mediasoittimet * voimistuva < , hiljenevä >
* rytmisoittimet * improvisointi * rytmiostinatot
* rytmiharjoituksia * tutustumista erilaisiin soittimiin ja
* äänen voimakkuuden, kkorkeuden ja niiden soittotapoihin
tempon vaihtelut
* tahtilaji ja muotorakenteet
MUSIIKKI- * perussykkeen vahvistaminen ja tuottaminen
© Lahden kaupungin painatuskeskus
LIIKUNTA * lorut, laululeikit, roolileikit, tanssit, tanhut
* eläytyvä liikkuminen
Aikaisemmat sisällöt jatkuvat varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen asti.
45