Eläke kaupasta vai kaupan päälle

438 views

Published on

This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
438
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Eläke kaupasta vai kaupan päälle

  1. 1. Eläke kaupan päälle vai kaupasta?Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012Professori Olli-Pekka RuuskanenVakuutustiedeJohtamiskorkeakouluTampereen yliopisto
  2. 2. 2Sisällöstä• Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle?• Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta?• Ketkä hyötyvät järjestelmästä?• Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee?• Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisen kestävyyden heikkenemiseen?• Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan.• Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot.• Uusien tariffitekijöiden käyttö.• Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?
  3. 3. Vakuutusperiaate eläkkeissä
  4. 4. 4Kokonaiseläketurva koostuu….• I. Pilari: Kansaneläkkeestä• II. Pilari: Työeläkkeestä• III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta
  5. 5. 5Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986)• Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmä tekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäiset rahavirrat.• Rationaalisuus korvaa empatian.• Vakuutusperiaate on tekninen – ei sisällä arvostelmia.• Vakuutus liittää suurimman mahdollisen yhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseen yksilöllistämiseen.• Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus. (Lehtonen and Liukko, 2010).
  6. 6. 6Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae• Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteita koska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseen paljastamalla järjestelmään sisältyvät tulonsiirrot. (Julkunen, 2001)
  7. 7. 7Työeläke on konservatiivinen järjestelmä• Perusperiaatteet: (…kulmakivinä tulee säilyä…) • Kulutustason säilyminen • Ansaintaperiaate • Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä • Indeksiturva • Koskemattomuus • Katottomuus • Erillinen, itsenäinen rahoitus.• Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta.• Bertola et al. (2006) ”Income distribution in macroeconomic models”• Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä.• Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.
  8. 8. Kaupasta:Vapaaehtoinen eläkevakuutus
  9. 9. 9Vapaaehtoinen eläkevakuutus• Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita, nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed)• Vastaava periaate on työeläkkeessä.• Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja.• Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000 euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa.• Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja tasainen takaisinmaksu.• Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen, jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.
  10. 10. 10Muutokset ja niiden vaikutukset• Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeuden enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia.• Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin.• Asiakkaat äänestävät jaloillaan: • 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30% • 2010 aloitus 63 vuoteen -20% • 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl • 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu
  11. 11. 11Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista• FK:n kyselytutkimus 2007: • 75 % täydentää työeläkettä. • 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk. • 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus. • 60 % alle 30.000 euron vuositulot.
  12. 12. Aikaulottuvuus:eläkeikä ja elinaikakerroin
  13. 13. 13Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö• Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näy työeläkejärjestelmän periaatteissa.• Goodin et al. (2008) ”Discretionary Time”• Ajankäyttötutkimukset.• Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset.• Value-of-life-kirjallisuus.• Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus.• Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinen ulottuvuus.• Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?
  14. 14. 14Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniänvallitessa• Kestävyys kahdella tavalla: • Lisätään työn tarjontaa. • Leikataan eläke-etuja: • Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä. • Alennetaan eläkkeitä.• ”Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit.” • 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista. • 2009 elinaikakerroin.
  15. 15. 15Elinaikakerroin• Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen eläkeosaan.• Eläke pienenee koko ikäryhmällä elinaikakertoimen verran.• Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräisen eliniän kasvuvauhdilla.• Käytössä eri muodoissa useassa maassa.
  16. 16. 16Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo• Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaasti eläkkeitä.• Tulevien sukupolvien eläketasot alas.• Maksavat enemmän kuin saavat.• Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80% ansaitusta eläkkeestä.• Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saa korvattua menetyksen. • Uusitalo, 2010
  17. 17. Kaupan päälle:elinaikaodotteen erot
  18. 18. 18Elinaikakertoimen reiluus• On reilu, jos elinajanodote kunakin vuonna syntyneille on satunnaisprosessi.• Ei ole reilu, jos kunakin vuonna syntyneet muodostavat ryhmiä, joiden elinajanodote eroaa ei-satunnaisesti toisistaan.• Tällaisessa tilanteessa keskimääräistä elinajanodotetta lyhyemmän elinajanodotteen ryhmät joutuvat maksamaan pienempinä eläkkeinä pidempään elävien ryhmien eläkkeet.• Esim. Sukupuolesta riippuva kuolleisuus tarkoittaa, että miehet subventoivat naisia.
  19. 19. 19Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset• Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot.• Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain.• Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen ja ammattiaseman mukaisesti.• Nyt myös tuloluokittain.• Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet.• Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa: • miehet +6,1 vuotta • naiset +3,3 vuotta• ”Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkiset ja syvään juurtuneet” STM-raportti 2007
  20. 20. 20Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva erotarkoittaa?• Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta.• Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta. • Eläkkeellä 60 % kauemmin.• Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta.• Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta. • Eläkkeellä 17 % kauemmin.• 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta.• 30 % naisilla.
  21. 21. 21Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa.• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmän ja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa. • Tarkiainen et al. (2012)• Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä: vaikutus – 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa.• Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.
  22. 22. 22Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisenjärjestelmän seurauksia• Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavat eläkkeelle aikaisemmin. • Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa.• Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa.• Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmät eivät suostuisi mukaan.• Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissa ryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä. • Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä.• Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritään vakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.
  23. 23. 23Elinaikakerroin perustuu keskimääräisenelinajanodotteen kasvuun• Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei oteta huomioon.• Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, jos erot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat.• Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeammin akateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla. (3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)
  24. 24. Vaihtoehtoja
  25. 25. 25Laskennallinen annuiteetti• Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti.• Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä.• Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke suurempi.• Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke pienempi.• Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa, huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisesti reilumman eläkkeen.• Kustannusneutraali.• Sukupolvittain oikeudenmukainen• Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.
  26. 26. 26Puolesta ja vastaan• Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa. • Tässä annuiteetti pakollinen.• Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodote kasvaa, kerroin kaikille sama. • Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaa huomioon.• Entä jos elävät pidempään. • Katetaan sen hetken maksuilla.
  27. 27. 27Vapaaehtoinen täydentäminen• Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistä ja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutus sopii huonosti tähän suunnitelmaan.• Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuva eläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmien tippumisen eläkeköyhyyteen?• Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?
  28. 28. 28Siis kaupasta vai kaupan päälle?• Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempia sosioekonomisia ryhmiä eniten.• Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmilta sosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistä niukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta.• Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi.• Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat ja hyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle.• Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?
  29. 29. Kiitos. e-mail: olli-pekka.ruuskanen@uta.fi twitter: @opruuskanen linkedin: Olli-Pekka Ruuskanen

×