Uploaded on

Varhaiskasvatussuunnitelma Savonlinna

Varhaiskasvatussuunnitelma Savonlinna

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,118
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3

Actions

Shares
Downloads
4
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. SAVONLINNAN KAUPUNGINVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 § 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 § 110
  • 2. SISÄLLYSLUETTELO1. Perusta 1.1 Savonlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen linjaukset 1.2 Varhaiskasvatussuunnitelman miellekartta2. Varhaiskasvatus 2.1 Varhaiskasvatuksen määrittelyä 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohja 2.3 Kasvatuspäämäärät 2.4 Varhaiskasvatusta ohjaavia periaatteita Savonlinnassa3. Varhaiskasvatuksen toteutuminen 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 3.2 Teoreettiset lähtökohdat: kontekstuaalisuus ja konstruktivismi 3.3 Kasvattaja, kasvattajayhteisö 3.4 Leikki- ja kasvuympäristö; Savonlinna kasvuympäristönä 3.5 Lapselle ominaiset tavat toimia: 3.6 Sisällölliset orientaatiot4. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 4.1 Kasvatuskumppanuus 4.2 Päivähoidon aloittaminen 4.3 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa 4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arvioiminen5. Varhainen puuttuminen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointi 5.2 Varhaiskasvatuksen tukitoimet 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen 5.4 Tukipalveluiden toteutus varhaiskasvatuksessa 5.5 Päivähoidon perhetyö6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus7. Verkostoyhteistyö varhaiskasvatuksessa8. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen, arviointi ja seuranta 8.1 Laadunhallinta kaupungin organisaatiossa 8.2 Laadunhallinta varhaiskasvatuspalveluja tuottavissa yksiköissä 8.3 Laadunarviointi 8.4 Arviointisuunnitelma 2
  • 3. 1 PERUSTAVarhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisilla ja kunnan omilla asiakirjoilla. Savonlinnankaupungin varhaiskasvatuksen linjausten lähtökohtana ovat olleet Varhaiskasvatuksenvaltakunnalliset linjaukset (Stakes 2002), kuntakohtainen esiopetussuunnitelma (2002) japäivähoidon laadunhallintasuunnitelma (2003).Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes 2003) on pohjana kaupunginvarhaiskasvatussuunnitelmalle.Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) on varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja jakeskeinen kasvattajan työväline.Vasu-prosessi SavonlinnassaSavonlinnan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa on tehty yhteistyönä varhais-kasvatuksen henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen yksiköistä on valittu edustavatyöryhmä valmistelemaan varhaiskasvatussuunnitelman sisältöä. Prosessin aikana myösyksiköt henkilöstöineen ovat osallistuneet työskentelyyn ja näin vaikuttaneet vasunlopulliseen sisältöön.Lisäksi varhaiskasvatussuunnitelmaa on valmistellut myös päättäjien, eri yhteistyötahojenja vanhempien sekä muita varhaiskasvatuspalveluja tuottavien ryhmien edustajat.Työryhmien laatiman VASU:n sisälle yksiköt työstävät ja kirjaavat omat varhais-kasvatussuunnitelmansa, joissa näkyy yksikön painotukset, erityispiirteet ja mahdollinenpedagoginen suuntautuminen.Vasu on ns. kehkeytyvä suunnitelma, jolla ilmaistaan sitä, että suunnittelu on jatkuvaprosessi, jossa arvioidaan yksiköiden suunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden toteutumista.Savonlinnalainen varhaiskasvatus osallistuu Etelä-Savon seutukunnan varhaiskasva-tuspalvelujen kehittämiseen yhdessä muiden alueen kuntien sekä Itä-Savon sosiaalialanosaamiskeskuksen kanssa. 3
  • 4. 1.1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET 31.1.2005 TAVOITTEET ARVOT PERUSTA LAPSUUDEN ARVOSTA- SAVONLINNA- MINEN LAINEN HYVIN- VOIVA LAPSI ARVOSTUKSET LAPSEN Varhaiskas- OIKEUS  Lapsen arjen vatuksen Valtakunnalliset TURVALLI- arvostaminen sisällön ja varhaiskasvatuk- Varhaiskasvatuksessa SUUTEEN JA  Ihmisenä laadun sen linjaukset  kasvatuksellinen vuorovaikutus HYVIN- kasvaminen kehittäminen  hoidon, kasvatuksen ja opetuksen VOINTIIN  leikkiminen ARVIOINTI Savonlinnan var- kokonaisuus haiskasvatuksen  kasvatuskumppanuus TASA-ARVO linjaukset  osaava, jaksava, riittävä henkilöstö  leikkivä lapsi  Päiväkodit  Kerhotoiminta,  Perhepäivähoito leikkikoulutoiminta  Esiopetus  Yksityinen päivähoito  Erityinen tuki  Yksityisen hoidon tuki  Ennalta ehkäisevä ja sen kuntalisä perhetyö  Yleinen kotihoidontuki 4
  • 5. 1.2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN MIELLEKARTTA KASVUYMPÄRISTÖ LAPSEN IHMISENÄ LAPSEN KASVAMISEN HYVINVOIN- OHJAAMINEN NIN EDISTÄ- MINEN LAPSUUDEN ARVOSTA- NEN JA ELÄMYKSET LEIKKI VAALIMINEN JA KOKEMUKSET PERHE KASVU- -Oman lapsen YMPÄRISTO tuntemus. - Osallisuus. TOIMINTA-kasvua ja KASVATUS-kehitystä tukevaa KUMPPANUUS- sen kautta alkaahahmottua LAPSIRYHMÄ /ihmisenä olemisen LAPSI VERTAIS-perusulottuvuudet- savonlinnalaisuus - Aktiivinen tekijä, RYHMÄ-lapselle ominaiset toimija, leikkijä ja - toisten huomioontavat toimia oppija. ottaminen, - toisista välittäminen V U O R O V A I K U T U S TURVALLI- KASVATTAJA/ SUUS - ihmissuhteet - YHTEISÖ - ympäristö - tukea antava (toiminta) - yhdessä oppiva ja tutkiva - ilmapiiri - herkkä, sitoutunut, havainnoiva - pohtiva, omaa työtä arvioiva - yhteisen toimintakulttuurin luoja 5
  • 6. 2 VARHAISKASVATUS2.1 Varhaiskasvatuksen määrittelyäVarhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellistavuorovaikutusta, jonka tavoitteena on hyvinvoiva lapsi.Lapsen ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu on lapsen vanhemmilla.Varhaiskasvatuksessa kuitenkin tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaistenkiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinenkasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se onsuunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikilläon keskeinen merkitys.Lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä jaoppimisesta, ja se perustuu laajaan, monitieteelliseen tietoon ja tutkimukseen sekävarhaiskasvatuksen menetelmien tuntemiseen.Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvatusyhteisöllä jajokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus;ammattitaito.Savonlinnassa varhaiskasvatusta järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa kokopäivä-hoitona ja vuorohoitona sekä kunnallisessa perhepäivähoidossa ja ryhmäperhe-päiväkodeissa. Lisäksi varhaiskasvatusta järjestetään yksityisessä perhepäivähoidossa,Savonlinna-Säämingin seurakunnan kerhotoimintana ja Linnalan Setlementti ry:nkaksikielisenä leikkikoulutoimintana.Tämän palvelujärjestelmän kautta Savonlinnassa perheitä ohjataan tarvittaessa myöserityispalvelujen piiriin. Lapsiperheiden käytettävissä on lastensuojelun perhetyö,kasvatus- ja perheneuvolan sekä päihde- ja mielenterveystyön palvelut.Esiopetusta Savonlinnassa toteutetaan yhteistyössä opetustoimen kanssa. Esiopetustaannetaan kaikissa päiväkodeissa ja joillakin kouluilla sekä Savonlinnan Normaalikoulussa.Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös opetusvelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävätvarhaiskasvatuksen palveluja. 6
  • 7. 2.2 Varhaiskasvatuksen arvopohjaSuomalaisen ja savonlinnalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiinkansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin jamuihin ohjaaviin asiakirjoihin.Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen1 arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo.Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat:  syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus  lapsen etu  lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen  lapsen mielipiteen huomioon ottaminenSuomen perusoikeussäännöksistä, muusta oikeussääntelystä ja asiakirjainformaatiostavoidaan johtaa lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet.Näitä ovat lapsen oikeus  turvallisiin ihmissuhteisiin  turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen  turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti  tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti  saada tarvitsemaansa erityistä tukea  omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen2.3 KasvatuspäämäärätVarhaiskasvatuksessa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalitaan lapsuuttaja ohjataan lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat jakasvattajan työtä viitoittavat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää:  henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen  toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen  itsenäisyyden asteittainen lisääminen1 Lasten inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaava lapsen oikeuksien yleissopimus tuli laintasoisenasäädöksenä Suomessa voimaan vuonna 1991 7
  • 8. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT HENKILÖKOHTAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN  lapsi saa toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutena; yksilöllisyyden kunnioittaminen TOISET HUOMIOON OTTAVIEN KÄYTTÄYTYMIS-MUOTOJEN JA TOIMINTATAPOJEN VAHVISTAMINEN  lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä  lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista ITSENÄISYYDEN ASTEITTAINEN LISÄÄMINEN  lapsi saa taitojensa ja kykyjensä mukaisesti oppia huolehtimaan itsestään ja läheisistään, ja tehdä itseään koskevia päätöksiä ja valintoja  lapsi saa iloita oppimisestaan  lapsi saa oppia omatoimisuutta niin, että huolenpito ja turva ovat koko ajan lähellä VARHAISKASVATUS LUO EDELLYTYKSIÄ HYVÄN YHTEISKUNNAN JAYHTEISEN MAAILMAN MUODOSTUMISELLE 8
  • 9. 2.4 Varhaiskasvatusta ohjaavia periaatteita Savonlinnassa LAPSI VANHEMMAT HENKILÖSTÖ Ensisijainen Varhaiskasvatuksessa Lapsilla on yhtäläinen kasvatusoikeus ja –vastuu keskeisin voimavara on oikeus turvattuun on vanhemmilla. ammattitaitoinen ja elinympäristöön, yhteistyökykyinen hoitoon, huolen- Vanhemmat valitsevat henkilöstö, jonka pitoon, kasvuun ja riittävyyteen, lapselleen ja perhe- oppimiseen. koulutukseen ja tilanteeseensa soveltuvimman varhais- jaksamiseen Lapsella on oikeus kiinnitetään huomiota. kasvatuspalvelun. turvallisten kiintymyssuhteiden Varhaiskasvatuksessa kehittymiseen. Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen on tärkeää henkilöstö ovat moniammatillinen Lapsi on aktiivinen yhteistyö ja yhteistyö tekijä, toimija, leikkijä ja kasvatuskumppaneita. lasta ja perhettä oppija. palvelevan verkoston Vanhemmat saavat tietoa lapsen hoitopaikan kanssa. Lapsen osuus toiminnan varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä. Henkilöstö tukee suunnittelussa ja vanhemmuutta ja kodin toteutuksessa otetaan kasvatustyötä. huomioon lapsen iän ja Vanhemmilla on kehitystason mukaisesti. mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen Henkilöstöllä on vastuu suunnitteluun ja kasvatuskumppanuuden Leikki ja lasten ja tasavertaisen omaehtoinen toiminta arviointiin. yhteistyön edellytysten ovat keskeisiä toimin- luomisesta. tamuotoja. Lapsen kasvun, Kasvu- ja oppimis- kehityksen ja oppimisen ympäristön tulee olla jatkuvuus turvataan. fyysisiltä, psyykkisiltä tiedollisilta ja sosiaa- lisilta ominaisuuksiltaan lasten varhaiskasvatukselle soveltuva. Lapsella on oikeus tarvitsemaansa erityiseen tukeen. 9
  • 10. 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsiVarhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointiahuolehtimalla lapsen terveydestä ja perustarpeista sekä vaalimalla hänen toiminta-kykyään.Kun lapsi voi hyvin, hän kasvaa, oppii ja kehittyy.Turvallinen ilmapiiri, hyvät, lämpimät ja pysyvät lasten ja kasvattajien välisetvuorovaikutussuhteet muodostavat hyvän psyykkisen kasvuympäristön, mikä lisää lapsenemotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia.2Läheiset lasten väliset suhteet (toverisuhteet), joita vaalitaan, ovat osa psyykkisesti jasosiaalisesti turvallista kasvuympäristöä. 3Lapsen tulee saada kokea, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään,hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolleen.Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoidon, kasvatuksen ja oppimisenmerkitys vaihtelee eri tilanteissa ja eri ikäkausina.Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsenmyönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä.Lapsen joustavaan päivään kuuluvat hoito- ja vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienettyötehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen toiminta. Nämä kaikki ovat tärkeitä kasvun jaoppimisen tilanteita.3.2 Teoreettiset lähtökohdat: kontekstuaalisuus ja konstruktivismiVarhaiskasvatus on yhteistyöprosessi, jossa lapsi omaehtoisen elämyksellisen jakokemuksellisen toiminnan, vertaisryhmäkontaktien sekä kasvattajan ohjauksen avullakasvaa aktiivisena toimijana ja oppijana. Varhaiskasvatus kytkeytyy lapsen omaankokemusmaailmaan ja kasvuympäristöön. 4Varhaiskasvatuksen kontekstuaalisessa mallissa yhdistyvät perheessä omaksuttukasvatuksen arvopohja, yhteiskunnan kulttuurinen traditio ja varhaiskasvatustieteentuottama teoreettinen tietämys lapsesta, kasvatuksesta ja pienen lapsen oppimisesta. 5Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan lapsi toimiessaan vuorovaikutuksessaympäristön kanssa liittää asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa jakäsiterakenteisiinsa. Kasvattajan tehtävänä on auttaa lasta itse rakentamaan omatajattelumallinsa ja löytämään itselleen sopivat tavat oppia uusia asioita.62 Eira Suhonen, Hgin yliopisto3 Em.4 Eeva Hujala, Tampereen yliopisto5 Em. 10
  • 11. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimiselle. Kasvattajan tuleekuunnella lasta ja antaa hänelle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia,tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan.Lapsi on utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapsellekokonaisvaltainen tapahtuma. Toimiessaan mielekkäällä, itselleen merkityksellisellä tavallahän kokee oppimisen iloa.3.3 Kasvattaja, kasvattajayhteisöVarhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvattajayhteisöllä ja yksittäiselläkasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Yhteisö tai kasvattajatiedostaa oman kasvattajuutensa ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet.Kasvattajat tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet, ylläpitävät ja kehittävätammatillista osaamistaan, ammattitaitoaan.Kasvattajayhteisöllä pitää olla yhteinen näkemys kasvatuksen arvopohjasta. 7Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Omantyön pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti jaammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaisesti.Kasvattajayhteisön tulee keskuudessaan tukea kasvattajien erilaisia ammatillisia taitoja,luovuutta, spontaanisuutta ja uskallusta improvisointiin. Kasvattajat kunnioittavat toistensaja vanhempien kokemuksia ja mielipiteitä.Kasvattajan tärkein tehtävä on luoda hyvä, kiinteä suhde lapseen.Kasvattajalta edellytetään sitoutumista, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin jatarpeisiin.Kasvattajan ja kasvattajayhteisön on oltava lapsia kohtaan johdonmukaisia, empaattisia jatarvittaessa vaativia lasta kunnioittaen.8 Lapsia kohdellaan yksilöinä tasa-arvoisesti.Kasvattaja varmistaa rauhan lapsen kasvulle kiirehtimättä hänen kehitystään. Kasvattajaon myös aina esimerkki lapselle.Varhaiskasvatuksen kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdolli-simman hyvää ja tarkkaa kieltä.Kasvattaja havainnoi ja arvioi leikkiä ja lasten omaehtoista toimintaa. Havaintojensapohjalta hän tekee tulkinnat ja johtopäätökset lasten toiminnan suunnittelua ja ohjaamistavarten. Toiminnan lähtökohtana on aina lapsi ja hänen hyvinvointinsa. 9Kasvattajat ovat tietoisia siitä todellisuudesta, jota lasten leikit heijastavat, seuraamallalasten kulttuuria, myös populäärikulttuuria.6 Eeva Hujala, Tampereen yliopisto7 Eira Suhonen, Hgin yliopisto8 Em.9 Eeva Hujala, Tampereen yliopisto 11
  • 12. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekälapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot.Kasvattajat joutuvat tekemään monia arvovalintoja (mm. varhaiskasvatusympäristönrakentaminen) toteuttaessaan tietoista ja tavoitteista kasvatusta.3.4 Leikki- ja kasvuympäristö sekä Savonlinna kasvuympäristönäMonipuolisen, innostavan, lasten taidoille sopivan ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävänkasvuympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on merkityksellistä. 10Savonlinnan ainutlaatuinen järviluonto, lähiympäristö ja linna historiallisine ympäristöineenmahdollistavat monipuolisen leikki- ja kasvuympäristön lapsille.Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhunhyvinvointiin liittyvät tekijät. Savonlinnan päivähoidossa on laadittu kuntakohtainenesiopetuksen oppilashuollon käsikirja ja yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat.Molemmissa asiakirjoissa kiinnitetään huomiota lapsen turvallisuuteen ja määritellääntoimintaohjeet.Lapsikeskeisen ajattelun, emotionaalisesti lämpimän ilmapiirin, selkeiden rajojenasettamisen ja toiminnan valvonnan avulla kasvattajayhteisö luo lapselle turvallisenkasvuympäristön, jossa oppiminen mahdollistuu. 11 Kasvattaja toimii niin, että eliminoivaarat, mutta tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia kokeilla ja tutkia.12Leikki- ja kasvuympäristön suunnittelussa otetaan huomioon sekä toiminnalliset ettäesteettiset näkökulmat. Joustavaksi suunniteltu ja hyvin rakennettu ympäristö kannustaalasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eritavoin.Kasvattaja kehittää leikki- ja kasvuympäristöä lasten aloitteiden ja ideoiden sekä omienhavaintojensa pohjalta.Yksikkömme leikki- ja kasvuympäristönä.3.5 Lapselle ominaiset tavat toimiaLeikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovatlapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapsille ominaisissa tavoissa toimia toteutuvatvuorovaikutus ja kielen merkitys, sisällölliset orientaatiot sekä lapsen oppiminen.Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltätoiminnassaan, ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen ja tutkimisen sekä taiteellisenkokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kielen hallinta on perustana oppimisvalmiuksille.10 Eira Suhonen, Hgin yliopisto11 Em.12 Pentti Hakkarainen, Oulun yliopisto 12
  • 13. LeikkiminenLeikki on lasten elämän ja toiminnan perusmuoto. Lapselle leikin merkitys on leikissäitsessään. Lapset eivät leiki oppiakseen mutta oppivat leikkiessään. 13Leikki on mukana kaikissa lapselle ominaisissa tavoissa toimia. Koska leikki onluonteeltaan sosiaalista, vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Lapsetkäyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa.Leikissään lapset jäljittelevät vanhaa ja luovat uutta.LiikkuminenLiikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin jaympäristöönsä.VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET antavat ohjeita liikkumisenkokonaismäärästä, laadusta, ympäristöstä sekä sopivasta välineistöstä.14 Suositustenmukaan lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Hänen tulee saadaharjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä; kävelemistä,juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottamista, potkaisemista ja lyömistä.Kasvattajien tulee luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö ja suunnitella sekäjärjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin.Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminenTaidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on elämyksiä, oppimiseniloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueidenkokemusten yhdistelmiä.TutkiminenTutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillä olevaanmaailmaan ja yhteisöön. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä,pohdintansa ja toimintansa on merkityksellistä. Yksin tai vuorovaikutuksessa toistenkanssa hän voi rauhassa kokeillen tutkia uusia asioita. Yrityksen, erehdyksen jaoivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa.Miten yksikössämme mahdollistamme lapselle ominaiset tavat toimia?13 Eira Suhonen, Hgin yliopisto14 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, sosiaali- ja terveysministeriö 2005 13
  • 14. 3.6 Sisällölliset orientaatiotLapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Orientaatiot ovat tapahahmottaa maailmaa. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, ettei ole tarkoituksenaoppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnanaloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään jakokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä.Matemaattinen orientaatioMatemaattiset teot arjessa ja leikissä.Vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen.Luonnontieteellinen orientaatioLapset kokevat luonnossa elämyksiä ja saavat kokemuksia, joiden myötä heidäntunnesiteensä luontoon muotoutuu. He alkavat arvostaa luontoa, ja heille syntyy halusuojella ja säilyttää sitä.Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla lapset syventyvät luonnon ilmiöihin. Lähiympäristö eri vuodenaikoina Järviluonto - vesi Saimaa -norppa Kestävä kehitysHistoriallis-yhteiskunnallinen orientaatioTässä orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuinnykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet Olavinlinna Museot ja museolaivat Linnankadun miljööEsteettinen orientaatioEsteettinen orientaatio avautuu havaitsemisen, tuntemisen, kuuntelemisen, luomisen,kuvittelun ja intuition avulla.Esteettisistä kohteista mutta myös niiden vastakohdista sekä näihin kohdistuen lapsillesyntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon omakohtaisiaaistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. 14
  • 15. Eettinen orientaatioLapsen jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita pohditaan jatarkastellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista.Oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, kunnioitusta, vapautta, pelkoja, rohkeutta, ahdistusta jasyyllisyyttä käsitellään luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä ottaen huomioonlapsen kehitystaso.Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatioTämän orientaation muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt.Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihinperehdytään. Lapselle ovat merkittäviä omat kokemukset, hiljentymisen hetket jayhteisölliset tavat. Toteuttamisessa painottuvat yhteinen kokeminen, keskustelu japohtiminen.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.Tässä kohdassa yksikkö pohtii miten meillä? 15
  • 16. 4 Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa4.1 KasvatuskumppanuusSavonlinnalaisella kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidonkasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan tasavertaisina yhdessä lapsen kasvun,kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyykahden tahon; perheen ja kasvattajan tietämys lapsesta. Vanhemmilla on lapsensaensisijainen kasvatusoikeus, -vastuu ja tuntemus. Päivähoidon kasvattajilla on koulutuksenantama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden jatasavertaisen yhteistyön luomisesta jokaisen perheen kanssa sekä näiden liittämisestäluontevasti varhaiskasvatukseen kuuluvaksi osa-alueeksi.Kasvatuskumppanuus on suhteen rakentamista, yhteistä määrittelyä tulevastasuhteesta ja tulevasta yleensä. Lähtökohtaisesti se ei ole tukemista. Se on suhteenluomista jokaiseen perheeseen, ei ainoastaan riskiperheiden löytämistä.Kasvatuskumppanuus koostuu neljästä periaatteesta, jotka muodostuvatkasvattajalle työkaluiksi: kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi (lapsikeskiössä).Kasvatuskumppanuuden juuret ovat:  Lapsen ja kasvattajan suhde , joka alkaa perheen tutustumisesta päivähoitoon, päivittäiset kohtaamiset, kasvatuskeskustelut ja lapsen erityisen tuen tilanteet.  Kasvattajan ja vanhemman suhde.  Lapsen ja vanhemman suhteen kannatteleminenKasvatuskumppanuudessa keskeistä on lapsen näkeminen osana perheyhteisöä, jolloinlapsen hyvinvointi on riippuvainen perheen hyvinvoinnista. Lapsen kannalta onmerkittävää, että hänelle tärkeät aikuiset keskustellen ja tutustuen löytävät yhteisestihyväksyttävän tavan elää kodin ja päivähoidon arkea lapsen kehitystä ja kasvua tukevallatavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee aina lapsen tilanteesta ja tarpeista. 15Tässä kohdassa yksikkö pohtii, mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa meillä?15 Aila Tiilikka 2004, Vasu 16
  • 17. 4.2 Päivähoidon aloittaminen 1. Päivähoitohakemuksen ● hakemus jätetään päivähoitotoimistoon jättäminen hakuvastaavalle ● päätös hoitopaikasta: tutustumiskutsu/tiedote 2. Päivähoidosta otetaan ● nopea päivähoidon aloitus: kun hoitopaikka on yhteyttä perheeseen selvillä, päiväkodinjohtaja / perhepäivähoidon- ohjaaja ottaa yhteyttä perheeseen 3. ● perheen toiveet / näkökulma kuullaan Lapsen ja vanhemman tutustuminen päivähoitopaikkaan ● hoitosopimuslomakkeen täyttäminen - aloituskeskustelu ● keskustelut lapsen ja vanhemman kanssa - aloituspaketti (tiedote päivähoito-paikasta) ● yksilöllinen tutustuminen sovitaan perheen 4. kanssa (lapsi käy tutustumassa äidin/isän Tutustumisjakso kanssa ;lapsi harjoittelee yksin päivähoidossa) ● oman ryhmän esittely ; toiminnan esittely ja talon tapojen esittely lapselle ja vanhemmille 5. ● vanhempainiltatilaisuudet Vanhempainilta, ● juhlat ym. Vertaisyhteistyö ● lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmantekeminen 6. Lapsen Vasu yhdessä vanhempien kanssa → tarkistetaan aina toimintakauden alussa / tarvittaessa 7. Arviointi ● yhdessä vanhempien kanssa keskustellen 17
  • 18. 4.3 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissaKasvattaja vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Vanhemmilla tuleeolla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistuasen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. Kukin yksikkö on velvollinenmiettimään niitä toimintatapoja, joilla vanhemmat perehdytetään varhaiskasvatus-suunnitelmaan, ja sitä, miten he voivat osallistua sen suunnitteluun ja arviointiin.Lähtökohtana vanhempien ja lasten antamalle arvioinnille on, että varhaiskasvatus-suunnitelma on koko kasvatusyhteisön yhdessä laatima, se on aktiivisessa käytössä jasen sisältö perusteineen on koko kasvattajayhteisön ja vanhempien tiedossa. Vanhempienja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä.Vanhemmat seuraavat ja arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista,ja henkilöstö arvioi ja kehittää suunnitelmaa sekä määräajoin että aina tarvittaessa.Tässä kohdassa yksikkö laatii suunnitelman yhteistyöstä vanhempien kanssa, jossa näkyymyös vanhempien osallisuus.4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointiLapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselleyhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu kasvattajan ja vanhempien yhdessähoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteenaon: ● lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ● vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä ja ● jatkumon turvaaminen lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. (Pitää ajatuksen tiedonsiirrosta / dokumenttien siirtäminen / ryhmästä toiseen / pk:sta toiseen / kouluun)…näin tuntemus lapsesta siirtyy uuteen kasvuympäristöön.Suunnitelman perusteella kasvattajat toimivat johdonmukaisesti ja lapsen yksilöllisettarpeet tiedostaen.Kasvattajien tehtävänä on: ● havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti ● ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa. 18
  • 19. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet jatulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä lapsen yksilöllisettuen ja ohjauksen tarpeet. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistähuomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Myös lapsen hyvinvointiinliittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihinhaetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa.Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista.Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiinvanhempien ja kasvattajien yhdessä sopimalla tavalla. Lapsen varhaiskasvatus-suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä kasvattajien keskenettä vanhempien kanssa. 19
  • 20. 5 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointiLapsen tuen tarpeen havaitseminen ja arvioiminen on osa varhaiskasvatuksen tehtävää.Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien jakasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu erityisen tuentarve sekä niiden pohjalta tarvittavien tukitoimien aloittaminen. Vanhempien ja kasvattajienerilaiset havainnot lapsesta täydentävät toisiaan ja luovat kokonaiskuvaa hänenyksilöllisistä taidoistaan ja tarpeistaan.Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yleisesti sitä, että erilaiset lapsen tuen tarpeethavaitaan ja niihin yritetään löytää ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.Varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitaan ennalta ehkäisevää ja lapsen hyvinvointiaedistävää työtä. Varhaiskasvatuksen kasvattajilla on omalta osaltaan ja omienhavaintojensa pohjalta vuorovaikutusvastuu asioiden puheeksiottamisessa. Arvioitaessalapsen tuen tarvetta on tärkeää tunnistaa ja määritellä lapsen yksilöllisettoimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekäpäivittäisissä toiminnoissa. Tuen tarve voi olla akuuttia, tilapäistä tai jatkuvaa.5.2 Varhaiskasvatuksen tukitoimetVarhaiskasvatuksen tukitoimet ovat päivähoidon omaa toimintaa eivät erillinen palvelu.16 Tukitoimet – tehostettu varhaiskasvatus - käynnistetään heti, kun tuen tarve havaitaan.Kyseessä ovat kasvatukselliset keinot, joilla ympäristöä ja toimintaa muokataanvastaamaan paremmin lapsen tarpeita. Tarvittaessa konsultoidaan erityislasten-tarhanopettajaa tai muuta asiantuntijatahoa ja sovitaan tukitoimien muodosta jamahdollisesta lapsen tutkimukseen ohjaamisesta. Kaikki tämä tapahtuu yhteistyönävanhempien kanssa. Tehostettu varhaiskasvatus toimii osaltaan myös erityisen tuentarvetta ennaltaehkäisevästi.Varhaiskasvatustoiminnalle ominaista kuntouttavaa arkea, kuten ryhmätoimintaa,päivittäistä struktuuria, vuorovaikutteisuutta ja lapsen oman toiminnan ohjausta käytetäänsuunnitelmallisesti lapsen hyväksi.5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminenLapselle laaditaan suunnitelma erityisen tuen järjestämisestä, kun sen tarve on todettu.Yksilöllisen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman laatii varhaiskasvatushenkilöstöyhteistyössä vanhempien, erityislastentarhanopettajan ja muiden tarvittavienasiantuntijoiden kanssa, ja sen kirjaa päivähoitoryhmän lastentarhanopettaja.Suunnitelman pohjana ovat lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä arvioidutkuntoutettavat kehityksen alueet.16 Liisa Heinämäki 2004, s 4. 20
  • 21. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaanyhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössätoteutetaan.Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa jamahdollisuuksiaan ohjata lasta. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekähoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudestahuolehditaan. Yksilöllisen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman toteutumista valvoopäiväkodin johtaja.5.4 Tukipalveluiden toteutus varhaiskasvatuksessaLapsen erityinen tuki toteutuu kokonaiskuntoutuksena, jonka suunnitteluun ja toteutukseenvarhaiskasvatuksen kasvattajien ja vanhempien ohella osallistuu tarvittaessa myös muitaasiantuntijoita ja kuntouttavia tahoja. Lapsen erityisen tuen tarpeen edellyttäessäyhteistyössä mukana voi olla esim. lääkäreitä, terapeutteja, psykologeja,sosiaalityöntekijöitä, palveluohjaajia, ym.Näitä palveluja Savonlinnassa tarjoavat mm.;  terveyskeskus / lastenneuvola  kasvatus- ja perheneuvola  vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto  lastensuojelu  Savonlinnan keskussairaala  yksityiset palveluntarjoajat5.5 Päivähoidon perhetyöSyksyllä 2004 aloitettiin Savonlinnan kaupungin päivähoidon perhetyö uutena ennalta-ehkäisevänä työmuotona, joka toimii osana varhaiskasvatuspalveluja.Perhetyöhön ovat oikeutettuja perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.Toiminta-ajatuksena on tarjota perheille heidän tarvitsemaansa tukea erilaisissamuuttuvissa elämäntilanteissa;  kun perhe tarvitsee tukea vanhemmuudessa tai arjen hallinnassa  voimavarat ovat vähissä  perheessä on pitkäaikaissairaus  perheessä on muu äkillinen kriisi.Päivähoidon perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen jatukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekäkäytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi.Yhteydenotto voi tulla perheen kanssa yhteistyötä tekevän tahon kautta.Asiakasperheille pyritään sopimaan tapaamisaika, jolloin perheen kanssa tehdäänsuunnitelma yhteistyön toteuttamisesta sekä kartoitetaan muut mahdolliset yhteistyötahotmahdollisimman pian yhteydenoton jälkeen. 21
  • 22. 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN VARHAISKASVATUSVarhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsillatarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisialapsia.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksentavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen.Kulttuurivähemmistöihin kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaamonikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnanjäseneksi. Varhaiskasvatuksen suunnitelmissa on huomioitava eri kulttuuritaustaisetlapset ja monikulttuurinen kasvatus. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa,suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus.Savonlinnalaisessa varhaiskasvatuksessa romanilasten tulee kokea olevansa hyväksyttyjäomana itsenään. Lapsen kulttuurin ja kielen tulisi olla arvokas osa päiväkodin arkea.Ensiarvoisen tärkeää hyväksynnän ja molemminpuolisen luottamuksen saavuttamiseksi onyhteistyö lapsen vanhempien ja perheen kanssa.Kotouttamisprosessin aikana maahanmuuttajaperheillä tulee olla oikeusvarhaiskasvatuspalveluihin. Maahanmuuttajalapsen vanhemmilla on oikeus osallistuayhteistyöhön ja lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun omalla äidinkielellään. Tämänyhteistyön mahdollistamiseksi käytetään tulkkipalveluja. Päivähoidossa lapsi tutustuusuomalaiseen kulttuuriin, vahvistaa suomen kielen taitoaan ja sosiaalisia valmiuksiaanluonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksitehostettua opetusta suomen kielen omaksumiseen ja käyttöön. Savonlinnassa tuetaanlasten suomen kielen oppimista ryhmätoiminnan lisäksi pienryhmätoiminnassa tai tarpeenmukaan myös yksilötoimintana.Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukena käytetään tarvittaessa vaihtoehtoisiakommunikaatiokeinoja. Suomen kielen osaamista arvioidaan paitsi havainnoiden myöskielen taitoa mittaavien testien avulla (mm. Kettu-testi).Vanhemmille korostetaan vastuuta oman äidinkielen ja kulttuuriperimän säilyttämisestä.Lasta ja perhettä rohkaistaan mm. omien uskonnollisten erityispiirteiden säilyttämiseen jaoman äidinkielen käyttämiseen. Äidinkielen hallitseminen on välttämätöntä yhteydenpitämiseksi omaan perheeseen, kulttuuriin ja historiaan. Kielen avulla lapsi tulee tietoiseksiomista juuristaan. Tämä vahvistaa hänen itsetuntoaan ja identiteettiään. Äidinkielellä onratkaiseva merkitys lapsen kehitykseen. Se on perusta tasapainoiselle tunne-elämänkehitykselle ja lapsen ajattelulle. Näin luodaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle.Vertaistuen periaatteen mukaan samankieliset maahanmuuttajalapset pyritäänmahdollisuuksien mukaan integroimaan samaan päivähoitoryhmään.Monikulttuurisuus ja monikielisyys rikastuttavat savonlinnalaista varhaiskasvatusta.Vieraan kulttuurin ja kielen läsnäolo totuttaa meidät hyväksymään erilaisuutta ja oppimaansuvaitsevaisuutta. 22
  • 23. 7 VERKOSTOYHTEISTYÖLaadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojenyhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti kokolaajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti.Verkostoyhteistyön keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminenriskitilanteissa.Varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat:  muut varhaiskasvatuksen yksiköt: päiväkodit, perhepäivähoito, erityispäivähoito, päivähoidon perhetyö ja koulut. Tavoitteena on lapsesta hankitun tiedon siirtyminen (vasu, esiopetussuunnitelma).  Sosiaali- ja terveyspalvelut (lastensuojelu, lastensuojelun perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalityötekijät, lastenneuvolat sekä fysio-, toiminta- ja puheterapiat). Tavoitteena on lapsesta ja perheestä olevan tiedon jakaminen, yhteistyö, varhainen puuttuminen. Yhteistyömuotoina toimivat verkostopalaverit kaksi kertaa toimintakaudessa ja 5- vuotisneuvolalomake.Yhteistyö perusopetuksen kanssa:Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyö-muotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapsellekasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Savonlinnan kaupungissa on aloitettupäivähoidon ja koulutoimen yhdistymisen valmistelu 1.1.2006 lukien. Sosiaali- jakoulutuslautakunnat ovat vahvistaneet yhditymisen ajankohdaksi 1.1.2007. 23
  • 24. 8 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JASEURANTAVarhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi, mikä vaatii sitoutunuttakehittämistä, hyvää suunnittelua ja koulutusta. Silloin se voi muotoutua jatkuvaksi jaluonnolliseksi osaksi arkipäivän työtä. Varhaiskasvatuksen kuntakohtaiset linjaukset janiiden pohjalta laadittu kuntakohtainen vasu toimivat perusteina, kunkunnassa/kuntatasolla arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatustoimintaa.Varhaiskasvatuksen arvioinnin, kehittämisen ja laadunhallinnan tavoitteena on turvatavarhaiskasvatuksen hyvä laatu eri toimijoiden näkökulmasta.Savonlinnassa on laadittu päivähoidon laadunhallinnan suunnitelma (29.4.2003), jokasisältää laadunhallinnan periaatteet. Suunnitelman mukaan laadunhallinta ontoimintatapa, jonka avulla lapset, vanhemmat, henkilöstö ja hallinto jatkuvasti arvioivat jakehittävät varhaiskasvatuspalveluja niille asetettujen laatuvaatimusten ja -tavoitteidensuuntaisesti.Päivähoidon laadunhallinnan ajattelumallina käytetään Kari Murron prosessikeskeistäajattelumallia, Elämällä oppimisen mallia.Eletään ja Pysäh- Eletään ja Pysähdytääntehdään dytään tehdään Tutkitaan Tutkitaan yhdessä Yhdessä8.1 Laadunhallinta kaupungin organisaatiossa 24
  • 25. LAPSI , kasvu, kehitys ja oppiminen PERHEJatkuva Jatkuvaarvioiminen kehittäminen Kunnallinen päivähoito päiväkotitoiminta perhepäivähoitotoiminta erityispäivähoito Yksikkö Johtaja Muu henkilöstö Laatuvastaava Yksikkö - asettavat tavoitteita - arvioivat ja kehittävät toimintaa Yksikkö Kehittämistyöryhmä - määrittelee laatutavoitteet - arvioi niiden toteutumista - kehittää palveluja Päivähoidon Sosiaalijohtaja vastuuhenkilö - vastaa laadun - vastaa laadun Sosiaalilautakunta kehittämisestä kehittämisestä - hyväksyy laatutavoitteet ja palvelujen kehittämisen niiden mukaisesti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto -vahvistavat laatutason 25
  • 26. 8.2 Laadunhallinta varhaiskasvatuspalveluja tuottavissa yksiköissäYksikössä tapahtuva laadunhallinta on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisenmuotoutumiselle erittäin merkityksellistä. Toiminnan laatu määrittyy ensisijassa juuriyksikön ja sen laatutekijöiden kautta. Laadunhallinnan päähuomio on lapsenkasvuprosessissa.Yksikön laadunhallinnasta vastaa esimies pedagogisen johtamisen avulla.Lapsen kasvuprosessiin ja lapsen arjen laadukkuuteen vaikuttaa eniten yksikön yksittäinentyöntekijä.8.3 LaadunarviointiArvioinnin työkaluja kuntatasolla ovat asiakaskysely, jolla kerätään tietoa vanhemmilta,henkilöstökysely sekä hallintokysely päättäjille.Arvioinnin toteuttaminen käytännössä ratkaistaan myöhemmin. (millaiset lomakkeet,mittarit (valmis – oma), miten kysely toteutetaan ? )Arviointisuunnitelma 26
  • 27. ARVIOINTISUUNNITELMA:MITÄ ARVIOIDAAN MILLOIN KUKA VASTAA DOKUMENTOINTI1. LAPSEN KASVUN JA maalis- / toukokuu Lto Lapsen vasu KEHITTYMISEN Perhepäivähoitaja ARVIOINTI Lapsen itsearviointi jatkuva2. TIIMIEN ARVIOINTI Lomake - tiimityön arviointi huhtikuu Tiimi - varhaiskasvatuksen joulu - / toukokuu Lto arviointi3. TYÖYHTEISÖN ARVIOINTI jatkuvaa - työolojen ja toiminta- Työntekijät tapojen arviointi kerran toimintakauden - työilmapiirin arviointi aikana Päiväkodinjohtaja / Perhepäivähoidonohjaaja4. KEHITTÄMISKESKUSTELU kerran toimintakauden Päiväkodinjohtaja / Lomake, keskustelu - ammatillinen kasvu ja aikana Perhepäivähoidonohjaaja johtaminen5. ASIAKASPALAUTE huhti- / toukokuu Tiimit ja Päiväkodinjohtaja / Lomake - varhaiskasvatuksen Perhepäivähoidonohjaaja palaute 27