Linuxin perusteet / Linux basics

  • 1,512 views
Uploaded on

A slideset for a training event I held while working for COSS in late October 2007.

A slideset for a training event I held while working for COSS in late October 2007.

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,512
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
4
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Linuxin perusteet 26.10.2007 Tampere Miia Ranta miia.ranta(a)coss.fi KESKEYTTÄKÄÄ IHMEESSÄ HETI JOS TULEE KYSYTTÄVÄÄ TAI KOMMENTOITAVAA!
  • 2. Päivän asialistalla ● Linuxin kokeilu/LiveCD ● Linuxin asentaminen ● Linuxin käyttö ● Linux-järjestelmän hallintatyökalut (prosessit, resurssit) ● Varmuuskopiointi ● Tehtävien ajastaminen ● Verkon konfigurointi ja verkkoliikenteen työkalut ● Järjestelmän käynnistys- ja sammutus ● Singlekoneen tietoturvapäivitykset
  • 3. Sitä ennen... ● Linus Torvalds – mies ytimen ja tavaramerkin takana ● *Nix – Linux on Unixin ”murre” ● Avoin lähdekoodi – Vapaa, Avoin, Ilmainen(?) – GNU työkalut → GNU/Linux – Eri levitysversioita ● RedHat, SuSe, Debian, Mandriva, Gentoo, Slackware... joiden mukana käytettäviä sovelluksia
  • 4. Ubuntu Linux ● Ensimmäinen julkaisu lokakuussa 2004 ● Tällä hetkellä Distrowatchin mukaan suosituin jakeluversio ● Perustuu Debianiin – tavoitteena uusi julkaisu puolivuosittain – tuki vähintään 18 kuukaudeksi, LTS-versioille parhaimmillaan viideksi vuodeksi ● Taustalla monimiljonääri Mark Shuttleworth ja Canonical Ltd. ● Kokeiltavissa LiveCD:ltä, josta voidaan myös asentaa
  • 5. Sillä välin... ● Unixit on suunniteltu monikäyttäjäympäristöön, moniajoon ● Jakeluversioitten mukana tulee erilainen kooste sovelluksia palvelin- ja/tai työpöytäkäyttöön ● Ubuntu tunnistaa melko hyvin eri laitteiston osat, mutta jotkut kohdat saattavat tuottaa ongelmia – näytönohjain, oheislaitteet (tulostimet, skannerit yms.)
  • 6. Mitä se Linux sitten maksaa? ● ei mitään – äärettömän paljon – Jakeluversiot itsessään eivät välttämättä maksa mitään, mutta tuki voi maksaa ● käyttötuki ● päivitykset ● lisäominaisuudet – Kaupallista ja/tai suljetun koodin ohjelmistoja on Linuxillekin tarjolla ● Rauta ja työ maksaa aina – halpa (ilmainen, OTO) tarkoittaa yleensä hitautta
  • 7. Missä pingviini luuraa ● Palvelimissa – www-palvelimet, sähköpostipalvelimet, tiedostopalvelimet ● Sulautetuissa järjestelmissä – reitittimet ja kytkimet, palomuurit, kortinlukijat, puhelimet, ohjausjärjestelmät, rannekellot... ● Työpöydillä – Kotona ja kouluissa, enemmän työpaikoillakin
  • 8. D-link WLAN-reititin DI-524
  • 9. Linuxin asentaminen ● Graafinen asennus alkaa olla yleinen, joko LiveCDltä tai muuten – näytönohjaimen nikottelu saattaa pakottaa käyttämään pseudograafista asennusohjelmaa ● Ennen asennusta selvitettävä – nettiasetukset, jos ei DHCP – näytön virkistystaajuudet – kiintolevy(je)n tyyppi (SATA, SCSI, PATA) – CD-aseman tyyppi
  • 10. Levyjen osiointi ● Vähintään kaksi osiota, swap ja muu järjestelmä ( / ) ● Suositeltavaa myös käyttäjien kotihakemistojen (/home) pitäminen erillisellä osiolla, jolloin mahdollisten ongelmatilanteiden ja uudelleenasennuksen jälkeen käyttäjien asetukset ja tiedot helposti palautettavissa ● Osioiden lukumäärästä riippumatta tiedostot ovat yhdessä hakemistopuussa, johon osiot liitetään
  • 11. Mitä ja missä / hakemistopuun juuri /home kotihakemistot /etc useimmat asetustiedostot /var sähköpostit, www-sivut, tapahtumalokit /dev (pseudo)laitteet /usr /bin /sbin ohjelmia, jaettuja tiedostoja /media, /mnt myöhemmin liitetyt mediajärjestelmät (verkkojaot, CD:t, usb-muistit) /tmp väliaikaistiedostot
  • 12. Siirrettävät mediat, verkkolevyjaot ● Siirrettävät mediat, CD- ja DVD-levyt, levykkeet, USB-muistit ja USB-muisteina käyttäytyvät laitteet (mp3-soittimet, kamerat) liitetään yleensä automaattisesti osaksi hakemistopuuta /media -hakemiston alle ● Verkkolevyjaot on liitettävissä GNOMEn työkaluin, mutta sellaiset eivät yleensä näy osana yleistä levyjärjestelmää → eivät näy komentoriviohjelmissa – miten näkyviin ja toimimaan, myöhemmin esityksessä...
  • 13. Käyttäjätunnuksista ja -oikeuksista ● *Nixien käyttäjähallinta ja -oikeudet on perinteisesti olleet hyvät, käyttäjällä ei esim. ole oikeuksia asentaa ohjelmia tai kirjoittaa kotihakemistonsa ulkopuolelle mitään ● Tärkeimmät toimet, ohjelmien asennukset yms. tekee järjestelmän pääkäyttäjä, root ● yleensä rootille annetaan salasana... – ei Ubuntussa!
  • 14. Miksei roottia? ● Asennusohjelmassa vähemmän kysymyksiä ● Yksi salasana vähemmän muistettavaksi ● Yksi askel lisää vaikeuttamassa koneen kräkkeröintiä ● sudolla tehdyt toimet kirjautuvat paremmin lokeihin ● Ei houkutusta kirjautua suoraan rootiksi ● Hieman ”hankaloittaa” tottumatonta ylläpitäjää tekemästä suurta vahinkoa ● Oikeuksien delegointi turvallisempaa
  • 15. Ubuntun asennus ETA: 40 minuuttia
  • 16. Graafinen käyttöliittymä ● X on palvelin-asiakas -tyyppinen graafisten käyttöliittymien toteuttamiseen tarkoitettu protokolla, joka voi toimia myös verkon yli – soveltuu erinomaisesti etäkäyttöön (SSH, VNC...) ● X-palvelin pyörii käyttäjän koneessa piirtäen asiakasohjelman pyyntöjä näytölle ja toimittaen hiiren ja näppäimistön syötteet eteenpäin asiakasohjelmalla
  • 17. X:n asetukset ● Jos kaikki on mennyt hyvin, Ubuntu on osannut itse havaita laitteiston ominaisuudet ja asettanut X:n tarvitsemat tiedot kohdalleen LiveCD:llä – jos ei, edessä on pseudograafinen asennus ● Jos kaikki asetukset eivät ole tyydyttävät, parhaiten ja laajimmin asetuksia pääsee muuttamaan tekstitiedostosta /etc/X11/xorg.conf ● Sitä ennen kannattaa katsoa mm. lspci ja lsmod -tulosteet
  • 18. Tekstitiedostojen muokkaus ● Pääsääntöisesti kaikki Linuxin järjestelmäasetukset ovat muokattavissa tekstitiedostoissa, Ubuntussa ne sijaitsevat yleensä /etc-hakemistossa ● Suosittuja editoreja vim, nano, emacs – graafisella puolella myös gedit, kwrite, emacs, jne. ● Kaikissa Ubuntuissa tulee mukana nano, jota ohjeet usein käyttävät tekstieditorina ● Käytetään terminaali(ikkuna)ssa
  • 19. Ennen kuin unohtuu ● Terminaali-ikkunassa toimii myös ohjelma nimeltä man ● Lähes kaikilla Linuxin ohjelmilla on man-sivu, joka on useimmiten kaikkein parhain tietolähde sille, mitä toimintoja ohjelmaan kuuluu ● man-sivut löytyvät myös Internetistä ● man-ohjelman voi lopettaa painamalla näppäintä Q
  • 20. nano 1) Avaa terminaali 2) nano /polku/tiedostonimi 3) Liikkumiseen nuolinäppäimet, home, end, pgup, pgdown 4) muutamia komentoja 1) ^w (CTRL-W) tuo haku-dialogin 2) ^c kertoo rivinumeron 3) ^o tallentaa 4) ^x tallentaa ja lopettaa nanon
  • 21. sudo ja gksudo / kdesu ● Ohjelmat, joita halutaan ajaa pääkäyttäjän, rootin oikeuksin, voidaan käynnistää sudolla (graafiset gksudolla tai kdesulla) ● /etc/X11/xorg.conf ei ole tavallisen käyttäjän tallennettavissa, joten sudo nano /etc/X11/xorg.conf gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf kdesu kwrite /etc/X11/xorg.conf ● gksudo ja kdesu graafisten ohjelmien käynnistämiseen pääkäyttäjän oikeuksin
  • 22. Windows ja Linux ne yhteen soppii ● Asennusvaiheessa tutkitaan, majaileeko koneella muita käyttöjärjestelmiä, esimerkiksi Windows ● Puhtaassa asennuksessa ensin asennettava Windows, sillä se ei tunnista koneelle asennettua Linuxia ● Käynnistysvaihtoehdoiksi asennetaan Linux (eri ytimineen ja levitysversioineen myös vikasietotilaan), muut havaitut käyttöjärjestelmät (Windows) ja memtest86+ muistien tarkistukseen ● Käynnistysvalintoja ylläpitävä ohjelma on Ubuntussa nimeltään GRUB
  • 23. No milloin kuin Mars ja Venus? ● Erilainen ja erilainen ja eRilainen ovat erilaiset ● Tiedostotyypit tunnistetaan MIME-tunnisteen, ei kolmikirjaimisen tiedostopäätteen mukaan ● Symbolisilla linkeillä voidaan komento ohjata tarvittaviin hakemistoihin ja tiedostoihin ● Yhä useammin järjestelmän merkistö on UTF-8 ● mm. virtuaalityöpöydät kuuluvat useimpiin jakeluversioihin automaattisesti, Windowsissa se hoidetaan näytönohjaimen ajureitten ja lisäohjelmien kautta
  • 24. Työpöytäympäristöstä ● Ubuntun kehitystyön alkaessa työpöytäympäristöksi valittiin Gnome ● Muita vaihtoehtoja ovat – KDE (Kubuntu) – XFCE (Xubuntu) – Enlightement – IceWM ... ● Eri ympäristöt saattavat käyttää eri käyttöliittymäkirjastoja → ohjelmat näyttävät erilaisilta tai käytössä on eri ohjelmat
  • 25. Ohjelmien asennus ● Linux-jakeluiden mukana tulee runsaasti ohjelmia, mutta ne eivät useimmiten riitä ● Ubuntussa esim. mp3-tuki tai toinen työpöytäympäristö on asennettava esim. Internetistä ● Useimmilla jakeluversioilla on oma ohjelmien asennusmenettely, -ohjelma ja -paketit – Lähdekoodeja voi toki käännellä ja asentaa, useimmiten se ei ole kuitenkaan tarpeellista eikä aloittelijalle suositeltavaakaan
  • 26. Paketinhallinta (ohjelmien asennus) ● Ubuntu perustuu Debianiin, joka käyttää pakkausformaattinaan .deb -muotoisia paketteja ● Paketinhallintaan kuuluu se, että tarkistetaan, mistä ohjelmista ja käyttökirjastoista asennettava ohjelma on riippuvainen, ja asennetaan myös ne ● Ohjelmia voidaan asentaa usealla eri tavalla, myös komentorivillä ● Graafinen synaptic aloittelijalle turvallinen
  • 27. Singlekoneen tietoturvapäivitykset ● Ubuntun päivitysten hallinta voidaan asettaa ilmoittamaan päivityksistä tai asentamaan ne automaattisesti ● Ubuntu 6.06 LTS ”Dapper Drake” on nimilyhenteensä LTS mukaisesti tuettu kauan, joten ”kriittisessä” yritysympäristössä / palvelinympäristössä se on ainakin tällä hetkellä suositellumpi kuin muut versiot ● Keskitetty tietoturvapäivityspalvelin on melko triviaali tehdä – kuitenkin se on kannattava vain, jos kaistaa on rajoitetusti tai ylempi ylläpito haluaa valvoa mitä koneille asennetaan
  • 28. Update-manager ● Update-manager hoitaa riippuvuudet aivan kuten muu paketinhallinta ● Ohjaa käyttäjän käynnistämään sovelluksia tai laitteen uudestaan tarvittaessa
  • 29. Verkon konfigurointi, verkkoliikenteen työkalut ● Historiansa vuoksi *Nixeissa on loistavat verkon konfigurointimahdollisuudet ja verkkotyökalut ● Ubuntussa ja nykyään yleensä kaikissa *Nixeissa ei ole oletusasennuksen jälkeen mitään palvelintoimintoja päällä ja portteja auki ● Linuxin ytimeen on sisäänrakennettuna iptables - palomuuri, jota voi konfiguroida myös graafisin työkaluin ● Joillekin langattomille verkkokorteille ei ole olemassa kunnollisia ajureita → ei toimi
  • 30. Verkkolaitteet ● Verkkolaitteitten hallinnassa voi määritellä laitteen käyttämään staattisia tai dynaamisia IP- osoitteita ● Asetuksille voi tehdä myös sijaintiprofiileja ● Kannettavissa, joissa WLAN, ei kovin hyödyllinen
  • 31. NetworkManager ● Langattoman verkkokortin kanssa toimivan kannettavan ehdoton valinta ● Verkot valittavissa helposti listasta ● WPA/WEP -salauksen salasana helposti muistiin ja käyttöön
  • 32. Firestarter ● firestarterilla saa palomuurisäännöt nopeasti koneeseen, ● Komentoriviltä ohjattu iptables on kuitenkin huomattavasti joustavampi ja paremmin konfiguroitava
  • 33. Firestarter
  • 34. Muut työkalut ja ohjelmat ● MS-VPN on saatavissa toimimaan Ubuntussa ja Linuxissa – Uusimmassa Ubuntun versiossa VPN-asetukset yhdistetty NetworkManageriin ● SSH-palvelimen ja -asiakasohjelman välillä voidaan helposti välittää salattuna myös kuvaa ● SSH, FTP yms. verkkoprotokollan yli kulkevat tiedostojaot on liitettävissä osaksi järjestelmän hakemistopuuta FUSE:n avulla
  • 35. SAMBA ● Linuxin saa jakamaan tiedostojaan Windows- koneiden ymmärtämällä tavalla ja lukemaan Windows-palvelimien tiedostoja SAMBAlla ● Levyjaot voi liittää komennolla mount liitoshakemistoon, joka ensin tehdään sudo mkdir /media/samba sudo mount /media/samba //palvelin/jako -t smbfs -o username=työryhmätunnus, password=salasana, gid=${USER}, uid=${USER} ● /media :n alle liitetyt näkyvät yleensä työpöydällä
  • 36. Peruskäyttö ● Yhä suurempi osa Linuxin peruskäytöstä voidaan tehdä graafisia työkaluja käyttäen – kuvankäsittely, multimedia, toimistosovellukset, sähköposti, www-selaus, ohjelmistokehitys, pelaaminen ● Useimmissa ohjelmissa on kuitenkin enemmän asetusmahdollisuuksia komentoriviltä käynnistäessä erilaisin parametrein kuin graafisen käyttöliittymän kautta ● Tehokäyttäjän / ohjelmistokehittäjän on jollain tasolla hallittava komentorivityöskentely
  • 37. Muutamia peruskomentoja ● sudo gksudo, kdesu ● nano gedit, kate, emacs, vim ● man, info ● pwd, ls, cd, mv, cp, mkdir, rm, rmdir, touch ● du, file, chown, chgrp, chmod ● cat, grep, less, head, tail ● which, locate ● top, ps, kill, reboot, shutdown
  • 38. Komentorivivinkkejä ● Aiemmin käytetyt komennot löytyvät nuolinäppäilemällä ylöspäin ● Komentoja ja tiedostonimiä voi yrittää täydentää sarkaimella ● > ohjaa ohjelman tulosteen tiedostoon, esim. ls /media/cdrom > biisit.txt ● >> ohjaa tiedoston loppuun tyhjentämättä olemassa olevaa sisältöä ● | putkittaa toiselle ohjelmalle, esim. ps axu|grep soffice listaa kaikki käynnissä olevat prosessit ja hakee sieltä ne rivit, joissa on ”soffice”
  • 39. Peruskomentoja, 1 ● pwd – tulostaa missä hakemistossa työskentelet ● ls – listaa työhakemiston tiedostot ja hakemistot ● cd – siirtyy hakemistoissa ● mv – siirtää tiedostot tai hakemistot ● cp – kopioi tiedostot tai hakemistot ● mkdir – tekee uuden hakemiston ● rm – poistaa tiedoston ● rmdir – poistaa tyhjän hakemiston ● touch – luo tyhjän tiedoston tai vaihtaa olemassaolevan päiväyksiä
  • 40. Peruskomentoja, 2 ● du – ilmoittaa tiedoston tai hakemiston levynkäytön ● file – kertoo tiedoston ominaisuuksista ● chown – vaihtaa tiedoston tai hakemiston omistajan ● chgrp – vaihtaa tiedoston tai hakemiston ryhmän ● chmod – vaihtaa tiedoston tai hakemiston oikeuksia
  • 41. Peruskomentoja, 3 ● cat – lukee tiedoston ulostuloon (ruudulle, tekstiksi) ● grep – etsii rivin, jossa esiintyy haettava ● less – sivuttaa tiedon näytettäväksi ruudullinen kerrallaan ● head – näyttää tiedoston alkua ● tail – näyttää tiedoston loppua
  • 42. Peruskomentoja, 4 ● which – etsii ajettavan ohjelman hakupolulta ● locate – etsii tiedoston – locate vaatii toimiakseen, että sen käyttämä hakutietokanta päivitetään aika ajoin; se ei löydä edellisen päivityskerran jälkeen tulleita uusia tiedostoja. Se kannattaa päivittää vähintään kerran viikossa ja uusien ohjelmien asennuksen jälkeen – Hakutietokanta päivitetään pääkäyttäjän oikeuksin komennolla sudo updatedb (ja se vie sitä kauemmin, mitä enemmän sillä on päivitettävää)
  • 43. Peruskomentoja, 5 ● top – päivittyvä lista järjestelmän eniten tehoja vievistä prosesseista ● ps – näyttää tietoa ajossa olevista prosesseista ● kill – lopettaa prosessin ● reboot – uudelleenkäynnistää koneen ● shutdown – sammuttaa koneen
  • 44. Linuxin prosessienhallinta ● Linuxin prosessit voidaan saada näkyville mm. topin ja ps:n kautta (ja graafisesti) ● Suositulla yhdistelmällä ps axu|grep ohjelma saadaan selvitettyä, millä id:llä prosessia ajetaan ● Ohjelma voidaan sen jälkeen tappaa killillä ps axu|grep xfce4-terminal myrtti 6019 0.2 3.3 51336 8620 ? Ss 19:31 0:26 xfce4-terminal kill -9 6019 ● Kannattaa kokeilla myös killall xfce4-terminal
  • 45. Tausta-ajo ● Komentoriviohjelmia voi siirtää ajettavaksi taustalle, jolloin terminaali-ikkunaa voi käyttää muuhun eikä tarvitse jäädä odottamaan ohjelman suorittamisen loppumista ● Käynnistäessä se onnistuu &-merkillä sudo updatedb& ● Käytössä olevan terminaalin ajossa olevat ohjelmat voi listata komennolla jobs ● Taustalla olevat ohjelmat voi nostaa etualalle komennolla fg ja takaisin taakse komennolla bg
  • 46. Tehtävien ajoittaminen ● Ohjelmien ajoittaminen käynnistymään Gnomen käynnistyttyä onnistuu sen istunnonhallinnan kautta – Järjestelmä - Asetukset - Istunnot: Käynnistyvät ohjelmat ● Tiettyyn aikaan suorittamiseen at at 5pm at>tracepath google.com ● Toistuvasti suorittamiseen tiettyyn aikaan ja tietyin aikavälein crontab
  • 47. crontab ● crontab on ohjelma, joka lukee tiedostoa /etc/crontab ● Sen muoto on mm hh pp kk viikonpäivä käyttäjä komento esim. 07 * * * * myrtti xterm -e echo ”kello on seitsemää yli” 7 13 * * * myrtti xterm -e echo ”kello on seitsemää yli yksi” * * 13 * 5 myrtti xterm -e echo ”perjantai kolmastoista” 0 * */3 * * myrtti xterm -e echo ”muista kastella kukat”
  • 48. Varmuuskopiointi ● *Nixien alkuperäisen käyttöympäristön vuoksi varmuuskopiointiohjelmat ja -ominaisuudet ovat yleensä paremmat kuin Windowsien ● Tärkeimmät varmuuskopioitavat ovat käyttäjien kotihakemistot ja asetustiedostot /home /etc /var (jos sähköposti- tai www-palvelinkäytössä) ● /etc mahtuu hyvin pienellekin USB-muistille
  • 49. Varmuuskopiointi etäpalvelimelle ● Jos konetta käytetään paljon ja hakemistojen sisältö vaihtuu taajaan, kannattaa harkita varmuuskopioiden tekemistä etäpalvelimelle ● Työkaluina voidaan käyttää esim. rsync -ohjelmaa, jonka voi asettaa käyttämään tiedoston siirtoon ssh-salattua yhteyttä ● rsync voidaan asettaa siirtämään vain ne tiedostot, jotka ovat muuttuneet ● Palvelimelle ajastettu pakkausskripti, joka pyörittää pakkauksia uusimmasta vanhimpaan
  • 50. Pakkausohjelmat ● Pakkausohjelmista yleisimmät ovat zip, gzip ja bzip2 – harvinaisempia useimmat kaupalliset ja/tai suljetut ● Usein varsinkin gzipiä ja bzip2:sta käytetään yhdessä tar -ohjelman kanssa, joka kokoaa tiedostoja yhteen ● tar itsessään soveltuu myös nauhojen ja muiden moniosaisten varmuuskopiointimedioiden käsittelyyn
  • 51. Sovelluksia ● Toimisto-ohjelmat ● Kuvankäsittely – OpenOffice.org2, – Gimp, Inkscape, F-spot KOffice ● DTP – Abiword, Gnumeric – Scribus ● Selaimet ● Ohjelmointi – Firefox, Konqueror, – Eclipse, Screem, Epiphany Bluefish ● Sähköposti ● Multimedia – Thunderbird, Evolution – VLC, Rhythmbox, ● Pikaviestimet amaroK, totem, kaffeine – Gaim, kopete, amsn
  • 52. Windows -ohjelmat ● Jotkut Windows-ohjelmat on mahdollista saada toimimaan Linuxissakin WINEn kautta ● WINE on rajapintaohjelmisto ja -kirjasto, joka muuttaa Windows-ohjelmien kirjastokutsut Linuxin vastaaviksi ● WINEstä kehitetty mm. Crossover Office, MS Office Linuxille ja Cedega pelaajille ● Varmin (hitain) ratkaisu on jakaa Windowsin työpöytä esim. VNC:n kautta
  • 53. Vielä muuta? ● Tulostaminen voi olla haasteellista – PostScriptiä ymmärtävät tulostimet toimivat varmasti – PXL -tulostimet toimivat useimmiten ● Skannerien kanssa tarvitaan hyvää tuuria ● WLAN -korttia ostaessa oltava tarkkana ● 3D-kiihdytyksen saaminen voi epäonnistua vaikka käytössä olisikin oikeat ajurit ● Matkapuhelimen ja Linuxin yhteistyö ● Eksoottisempia ongelmia ratkaistessa englannin kielitaito välttämätön
  • 54. Järjestelmän sammutus ja käynnistys ● Suorituskykysyistä Linux tallettaa tiedostojärjestelmään kohdistuvat kirjoitusoperaatiot kiintolevyn sijasta keskusmuistiin ja ”synkronisoi” levyt kerran 30 sekunnissa. ● Mm. tästä syystä järjestelmästä ei koskaan saa katkaista virtaa ajamatta sitä hallitusti alas ● Valikoista tai komentoriviltä: shutdown -h now ● Virransäästöominaisuudet eivät välttämättä toimi halutulla tavalla!
  • 55. Jos tiedot loppuvat kesken... ● http://www.ubuntu-fi.org ● http://help.ubuntu.com/ ● http://linux.fi
  • 56. Maksullista tukea on olemassa! ... ja jopa suomeksi ● Osuuskunta Sange - http://www.linux-tuki.fi ● Inoi - http://www.inoi.fi ● Radiant Bytes - http://www.radiant.fi ● Stinghorn - http://www.stinghorn.com ● Tksoft - http://www.tksoft.com ● Jopa esiasennettuja laitteita: LinuxComp - http://www.linuxcomp.net
  • 57. Kiitokset ● Timo Jyrinki, Mikko Huovila ja Ubuntu Suomi -yhteisö – http://www.ubuntu-fi.org – http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi ● Manu Setälä Tämä diasarja on julkaistu Creative Commons 2.5 Nimi mainittava – Sama lisenssi -lisenssillä. Kuvituksena käytetyt kuvakaappaukset ovat käytössä Suomen tekijänoikeuslain sitaattisäännöksen mukaisesti niitä käsittelevän tekstin tai esityksen osan kuvituksena.