Demos Helsinki City 2

City 2.0 1

Demos Helsinki Suomen ensimmäinen itsenäinen ajatushautomo • Perustettu v. 2005 • 4 työntekijää • Laaja kansainvälinen think tank -verkosto • Ensimmäinen korkean tason tutkimus “Yksilön • ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla” julkistettiin 2006, tilaaja SITRA • Voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen, yhdistysmuotoinen, tutkimusmenetelmiltään ja - tuloksiltaan täysin avoin.

3

Mihin think tankkejä tarvitaan? • Riippumattomuus Suomessa harvinaista, • Monimuotoisuus sinänsä arvokasta, • Osaamisten kohtauspaikka: – Eri alojen eri tasoiset asiantuntijat ja tekijät, – Kansalaiset, kuluttajat, käyttäjät, erityisryhmät – Yritysmaailman innovaattorit, – Kansainvälinen verkosto. • Thinking the unthinkable - poliittisesti vaikeiden ideoiden esittäminen maltillisesta ja perustellusti • Ei päätöksentekoa ohjaavaa vaan demokratisoivaa tutkimusta.

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma) Julkinen sektori Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma) Julkinen sektori Käyttäjät Valtio

Suoritetalous (systeeminäkökulma) Julkinen sektori Palvelun tuottaja Käyttäjä

Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma) Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottaja Julkinen sektori

Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma) Käyttäjien yhteisöt Palvelu Palvelun tuottaja Julkinen sektori

Toimiva osallistuva tuotanto edellyttää Käyttäjien yhteisöjen tunnistaminen ja tukeminen  Palautteen keräämistä riittävän suoraan ja matalalla  tasolla Rohkeutta hyväksyä kokeileva asenne  Käyttäjien informoimista heille relevantilla toiminnan  tasolla. Uutta roolia ammattilaisille: suunnittelijat, opettajat,  lääkärit jne eivät ole “oppineita” vaan palvelun kehittäjiä yhdessä käyttäjän kanssa.

Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006) Perinteinen Suoritetalous Osallistuva tuotanto hyvinvointivaltio Palveluiden Poliitikkojen ja Asiakastutkimukset ja Dialogi palveluntarjoajien, tavoitteet asiantuntijoiden kyselyt kertovat käyttäjien ja rahoittajien määrittelemä välillä määrittää Suorituskykyä Panosten hallinnalla, Tehokkuudella, panosten ja Käyttäjäkokemuksen mitataan hyvän hallinnon tuotosten suhteella laadulla ja palvelun periaatteilla yhteiskunnallisella arvolla Johtavien Miellyttää poliittisia Urakoiden Käyttäjätyytyväisyys, tavoitteet hallitsijoita tehokkuustavoitteista laajempi yhteiskunnallinen huolehtiminen hyöty Käyttäjä Auktoriteettia Itsepalveluun tottunut Osallistuva käyttäjä kunnioittava kuluttaja ratkaisemassa ongelmia ammattilaisen kanssa Innovaatiot Institutionaalisia ja Keskittyvät suorituskyvyn Ruohonjuuritason arkisia rakenteellisia parantamiseen innovaatioita Eetos Teknokraattinen, Markkinoiden ohjaama Demokraattinen, elitistinen personalisoitu, käyttäjäkeskeinen

Demos NOW Roope Mokka • Aleksi Neuvonen • Hans Park • Tuomas Toivonen •

GHV 2050 • Kaikki työt perustuivat samoihin kolmeen haastavaan trendiin – ilmastonmuutos – diversiﬁkaatio – yhdyskuntarakenteen hajaantuminen

City 2.0 peruskysymys Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan kaupungin? Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

David Miliband: “We can -politics” “I call it the politics of \"I can\". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy. [...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘ Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

City 2.0 Encyclopedia Modernistinen Britannica kaupunkisuunnittelu Wikipedia Ihmisten suunnittelema kaupunki

City 2.0 trendianalyysi Ikääntyminen Ageing

City 2.0 trendianalyysi Ilmastonmuutos Climate change

City 2.0 trendianalyysi Liikkuvuus Mobility

City 2.0 trendianalyysi Itsensä rakentavat kaupungit The Rise of Self-Built Cities

City 2.0 trendianalyysi Yksilöllistyminen Individualisation

City 2.0 trendianalyysi Vertaisuus Peer Power

City 2.0 peruskysymys 1. Kuinka me voimme tuottaa näin valtavan muutoksen? Ilmastonmuutos vaati disruptiivista muutosta, inkrementaalisuus ei riitä.

City 2.0 peruskysymys 2. Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan kaupungin? Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

“We-Can” aikakausi

“We-Can” aikakausi • 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

“We-Can” aikakausi • 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio • 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi

“We-Can” aikakausi • 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio • 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi • 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta

“We-Can” aikakausi • 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio • 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi • 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta • 2010 -luku We can vertaisyhteiskunta

Arjen Demokratia Sosiaalisten innovaatioiden järjestelmä Sääntöjen ja työkalun muodostama toiminta-alusta

City 2.0 työkalut -Julkisesta tilasta “yksityiseen julkiseen” tilaan -Yhteiskunnallinen yrittäjä-malli -Monimuotoiset toiminnan tilat -Jaettu luksus -Wikidemokratia -Avoin päivä -Hajautettu koti

City 2.0 säännöt -Sissikansalaisten verkostot -Verovapaat ihmisten väliset tukipalvelut -Henkilökohtaiset päästöpisteet ja -kauppa -etc.

City 2.0 hallinnonrakenteet -Yhteiskunnallinen riskirahoitus -Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto -Pitkän aikavälin ennakointi

City 2.0 hallinnonrakenteet Yhteiskunnallinen riskirahoitus -Yhteiskunnallinen riskirahoitus -Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto -Pitkän aikavälin ennakointi

Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto

Ennakointi

City 2.0 peruskysymys Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan kaupungin? Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

Kehitysjohtaja Roope Mokka roope.mokka@demos.fi Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen aleksi.neuvonen@demos.fi www.demos.fi www.demos.co.uk

Energian tarve

Autojen määrä

Lentokilometrit

Globaalit materiaalivirrat

Eläinproteiinien kulutus

Hiilidioksidipäästöt

“Forecasting” menetelmä perustuu tähän päivään eikä saa aikaiseksi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Entä jos aloittaisimme tulevaisuudesta?

Forecasting Backcasting Toimijan Toimintaympäristön Tutkimuskohde vaikutuskeinojen analyysi tutkiminen Skenaariot Strategioiden testaus Asema taustamateriaalia skenaarioiden sisällä strategiaprosessissa strategioille Laaja toimijaryhmä, Suppea, yhtenäiseen jonka intressejä pyritään Kohderyhmä toimintaan kykenevä yhteensovittamaan toimijaryhmä Yleensä tarve suureen Yleensä strateginen Tavoite muutokseen voitontavoittelu Pyrittäessä toteuttamaan visio, johon liittyvät Keskeinen Haluttaessa selviytyä vaihtoehdoista, joihin ei vaikutusmahdollisuudet valintakriteeri ovat suuret toteuttamaan voi vaikuttaa jokin visio, johon liittyvät

2050 Forecasting Intia Demokratian muuttuminen Yksilöllistyminen Kiina Vertaisyhteisöt Geopolitiikka Ikääntyminen Väestönkasvu Ubicomp Ilmastonmuutos 2008

Counting backwards Helsingin metropolialue 2050 co2-päästöt -80% 2050 2048204520422039203620332030202720252023202120192017201520132011 20102009 2007 2008 Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta 100% 0-päästöistä uudisrakentamista Salmisaaren fuusiovoimala Viimeinen hiilivoimala suljetaan Ruuhkamaksut Kiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä Henkilökohtaiset päästökiintiöt Gazprom Fortum Helsinki-Pietari maglev-rata rakentaa 1. fuusiovoimalan Länsiväylästä pyörätie HKI keke-ohjelma

Counting backwards Helsingin metropolialue 2050 co2-päästöt -80% 2020 2050 2048204520422039203620332030202720252023202120192017201520132011 20102009 2007 2008 Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta 100% 0-päästöistä uudisrakentamista Salmisaaren fuusiovoimala Viimeinen hiilivoimala suljetaan Ruuhkamaksut Kiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä Henkilökohtaiset päästökiintiöt Gazprom Fortum Helsinki-Pietari maglev-rata rakentaa 1. fuusiovoimalan Länsiväylästä pyörätie CO2 -30% HKI keke-ohjelma

Teollinen massatuotanto No CO2

Teollinen Design, massatuotanto kuluttajalähtöisyys Yhteisöllinen No CO2 tuotanto, pro-am

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures •Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures •Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020) •Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures •Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020) •Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen •Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures •Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020) •Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen •Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista •Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate Neutral Futures •Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020) •Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen •Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista •Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä •Eri ryhmien skenaarioiden taustaoletukset helposti vertailtavia

Demos Helsinki City 2

0 comments

Notes on slide 1

1 Favorite