Ekosysteemipalvelut tuottavat hyvinvointia_MKettunen

  • 52 views
Uploaded on

Esitys - Ympäristökasvatuspäivät 2013 …

Esitys - Ympäristökasvatuspäivät 2013

More in: Career
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
52
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
1
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Ekosysteemipalvelut tuottavat hyvinvointia Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE 4 lokakuu 2013 Ympäristökasvatuspäivät 2013 Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo www.ieep.eu @IEEP_eu
  • 2. Sisältö • • • • Picture © IEEP Web Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Miten luonto tukee ja tuottaa hyvinvointia? Mikä on luonnon arvo? Miksi ja mihin tietoa ekosysteemipalveluista ja luonnon arvosta tarvitaan?
  • 3. Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web Ekosysteemipalvelut: ”hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta”. - Millennium Ecosystem Assessmentin 2005 mukaan - Ekosysteemipalvelut = luonnon tuottamien hyötyjen kirjo Hyödyt = luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, ekologiset prosessit
  • 4. Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web Ylläpitävät / tukipalvelut (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille) - Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.) Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo) Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa resursseja) (eli ekosysteemin hyödylliset säätelevät prosessit) (eli ekosysteemin aineettomat hyödyt) - Ravinnontuotanto - Ilmaston säätely - Veden tuotanto - - Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine) Ympäristöriskien säätely ja torjunta - Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.) Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus - Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen) - - Koristekasvien ym. tuotanto - Geneettisen materiaalin tuotanto Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia - Virkistyskäyttö ja matkailu - Esteettiset arvot - Taide, tiede ja teknologinen kehitys - Koulutus ja kasvatus Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinteikkuuden säätely - Henkiset ja uskonnolliset kokemukset - Pölytys - Kulttuuriperimä ja -identiteetti - Tuhoeläinten ja tautien torjunta - © Kettunen & ten Brink 2013 - Melun säätely Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi
  • 5. Mitä ovat ekosysteemipalvelut? © SYKE Web, based on Millennium Ecosystem Assessment 2005 Picture © IEEP Web
  • 6. Biodiversiteetin rooli Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut • Biodiversiteetti perustana kaikille palveluille • Resilienssi: biodiversiteetti varmistaa ekosysteemien palautumiskyvyn Picture © IEEP Web
  • 7. Miksi ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web • Kattavuus: Kattava ymmärrys siitä kuinka laajasti yhteiskunnan, talouden ja ihmisten hyvinvointi riippuu toimivasta luonnosta • Kestävyys: Kestävämpää päätöksentekoa luonnon rajojen ehdoilla, luonnon suojelua samalla tukien • Reiluus: Reilumpaa luonnon hyötyjen käyttöä eri toimijoiden välillä (markkinahyöty vs. ei-markkina hyöty) • Kannattavuus ja arvo: Suojellut / suojelualueet eivät ole sosio-ekonomisesti arvottomia!
  • 8. Kattavuus: EP riippuvuussuhteet Tuotantopalvelut / Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet Pölytys, veden kierto jne. Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Tukipalvelut & biodiversiteetti Picture © IEEP Web Esim. puuntuotanto Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne. Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
  • 9. Kestävyys: ES vaihtosuhteet • xxx Picture © IEEP Web Hiilivarasto/sidonta Biodiversiteetin & ekosysteemien tila Hiilivarasto/sidonta Biodiversiteetin & ekosysteemien tila
  • 10. Reiluus: ES maantiede Miten ”tuotetaan”, kuka hyötyy, missä hyödytään? Picture © IEEP Web Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Viljakasvien pölytys Puhdas juoma- ja uimavesi Mökkimaisema Alueelliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Veden kierto / puhdistus Kansalliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Ruokaturvallisuus Kansanterveys Kansallinen kulttuuriperintö Matkailu Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta Pictures © M. Kettunen
  • 11. Kannattavuus ja arvo Näkyvät arvot: • Markkinalliset tuotantopalvelut, Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet Picture © IEEP Web Esim. puuntuotanto • Matkailu Näkymättömät arvot: Pölytys, veden kierto jne. • Markkinattomat tuotantopalvelut, • Säätelypalvelut, • Muut kulttuuripalvelut, • Tukipalvelut, • Biodiversiteetti Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne. Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen
  • 12. Kalastus Picture © SYKE kuvapankki R. Lumiaro Kalastus • Globaalisti n. miljardi ihmistä riippuvaisia kaloista ravinnonlähteenä (ensisijainen proteiininlähde) (FAO 2002, State of World’s Fisheries and Aquaculture) • Riistokalastus aiheuttaa vuosittain yli US$ 50 miljardin tappiot (World Bank ja FAO 2009) • Pohjoismaissa kalastuksen kansallinen markkina-arvo n. EUR 27 miljoonaa, EUR 110 miljoonaa ja EUR 2 miljardia / vuosi (Suomi, Ruotsi, Norja) (ks. Kettunen et al. 2013) Virkistyskalastus Pohjoismaissa • yli 6 miljoonaa virkistyskalastuksen harrastajaa (European Anglers Alliance 2002) • 30 - 50% väestöstä / maa harrastaa kalastusta (per vuosi) (Suomi, Ruotsi ja Norja) (Sievänen and Neuvonen 2010, Statistics Sweden 2012b and 2012c, Statistics Norway 2012) • Saaliin arvioitu rahallinen arvo n. EUR 80 mil (Ruotsi) (Garpe 2008 ) Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
  • 13. Marjat, sienet ja riista Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen Marjat (Turtiainen ja Nuutinen 2011) • Pohjoismaissa kerätään marjoja 12 -13 mil. kg / maa / vuosi (Suomi ja Ruotsi) • Kerätyn sadon arvo EUR 11 – 32 mil / maa / vuosi (Suomi - Ruotsi) Sienet (Turtiainen ja Nuutinen 2011) • Pohjoismaissa kerätään sieniä 400 – 500 tuhatta kg / vuosi (Suomi - Norja) • Kerätyn sienisadon arvoksi arvioitu EUR 1 – 1.8 mil (Suomi - Norja) Riista (ks. Kettunen et al. 2012) • Pohjoismaissa n. 170 000 – 311 000 metsästäjää / maa (Tanska – Suomi) • Riistan arvioitu rahallinen arvo vaihtelee EUR 44 – 125 mil / maa / vuosi (Norja – Ruotsi)
  • 14. Ilmaston säätely - globaali Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva • Globaali: Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) (TEEB climate issues update 2009) • Globaali: luonnon hiilivarastot kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta, pitkällä aikavälillä jopa US$ 3.7 biljoonan kokonaissäästöt. (Eliasch 2008, US$ 3.7 trillion in net present value) Pohjoismaat • Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) EUR 1 876 miljoonaa (Matero et al 2007) • Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) SEK 29-46 miljardia (2001 SEK) (n. EUR 3.3 – ~5.2 miljardia) (Gren and Svensson 2004) Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
  • 15. Ilmaston säätely - paikallinen Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva • Australia: Canberran kaupunki istuttanut 400 000 puuta paikallisilmaston säätelyä silmälläpitäen (Brack 2002) • Hyödyt: ilman puhdistus, hiilen sidonta ja energiasäästöt • Arvioidut säästöt: US$ 20 – 67 miljoonaa 2008-2012 Tarkemmat viitteet ks. TEEB for Local and Regional Policy and Management www.teebweb.org
  • 16. Pölytys Picture © SYKE kuvapankki J. Lehmuskallio • Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä • EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä • Euroopassa hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo EUR 22 miljardia / vuosi (Gallai et a. 2009) Pohjoismaat • Suomi: pölytyksen rahallinen arvo EUR 18 / 3.9 / 38 mil / vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka / kotipuutarhat, Lehtonen 2012) • Tanska: hyönteispölytyksen arvo n. EUR 60 - 90 mil / vuosi (DKK 421 - 690 miljoona, Axelsen et al. 2011) • Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo n. EUR 21 - 37 mil / vuosi (SEK 189-325 mil , Pedersen 2009) Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
  • 17. Matkailu ja virkistyskäyttö Picture © P. A. Wainwright • Ekoturismi on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista • Ekoturismiin liittyvä rahankäyttö kasvaa 20% vuodessa (CBD 2012) Pohjoismaat • Tanska: n. 70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010) • Norja: n. 50% norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012) • Ruotsi: ulkoiluun liittyvä kulutus luo n. 75 000 työpaikkaa (Fredman et al. 2010) Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org
  • 18. Terveys Picture © SYKE kuvapankki T. Heikkilä Pohjoismaat • Viheralueita käyttävät tai alueiden lähellä asuvat ovat vähemmän stressaantuneita kuin muut (Grahn and Stigsdotter 2003, Hansen and Nielsen 2005) • Viheralueiden lähellä asuvat ovat todennäköisimmin normaalipainoisia kuin muut (Hansen and Nielsen 2005) • Tanska: Ikkunanäkymä luontoon ja luonnossa liikkuminen laskee stressaantuneen verenpainetta (Hartig et al. 2003) • Suomi: Kaupungin viheralueet luovat positiivisia tunteita (Tyrväinen et al. 2007) • Suomi: biodiversiteetti vähentää allergian todennäköisyyttä • Lapset, jotka asuvat lähellä luontoa ovat vähemmän atooppisia kuin lapset, joilla ei säännöllistä pääsyä luontoon (Hanski et al. 2012) Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/
  • 19. Suojelualueet ja hyvinvointi Picture © SYKE kuvapankki U-M Liukko EU:n Natura 2000 alueet • Kokonaishyödyt: EUR 200 – 300 miljardia / vuosi vs. kokonaiskustannukset EUR 5.8 miljardia / vuosi • Hiilivarasto: 6.9 miljardia tonnia CO2 • Arvo EUR 600 – 1 130 miljardia / vuosi • Virkistyskäyttö ja turismi: 1.2 – 2.2 miljardia vierailupäivää / vuosi (min) • EUR 50 – 90 miljardia matkailutuloja / vuosi (visitor expenditure in 2006) • EUR 50 – 85 EUR miljardia EUR matkailun tuomia epäsuoria tuloja / vuosi • 4.5 – 8 miljoonaa työpaikkaa (FTE) / vuosi Lähde: http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/financing/docs/Estimating_economic_value.pdf
  • 20. Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web
  • 21. Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Rockström et al. 2009. Planetary boundaries: Exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society 14(2). Picture © IEEP Web
  • 22. Talous ja ekosysteemipalvelut Picture © IEEP Web Tukipalvelut • xxx (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille) Ei huomioitu! - Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.) Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo) Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa resursseja) (eli ekosysteemin hyödylliset säätelevät prosessit) (eli ekosysteemin aineettomat hyödyt) - Ravinnontuotanto - Ilmaston säätely - Veden tuotanto - Ympäristöriskien säätely ja torjunta - Vain - Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine) markkinahyödyt huomioitu! Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.) - Geneettisen materiaalin tuotanto - Koristekasvien ym. tuotanto - - Ei huomioitu! Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen) Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia - Virkistyskäyttö ja matkailu - Esteettiset arvot - Taide, tiede ja teknologinen kehitys - Koulutus ja kasvatus Vain markkinahyödyt huomioitu! Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinkkuuden säätely - Henkiset ja uskonnolliset kokemukset - Pölytys - Kulttuuriperimä ja -identiteetti - Tuhoeläinten ja tautien torjunta - © Kettunen & ten Brink 2013 - Melun säätely Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi
  • 23. Miten luontoa arvotetaan? Rahallinen Määrällinen Laadullinen Vielä tunnistamattomat arvot Luonnon arvon / arvottamisen hierarkia Picture © IEEP Web - Luonnon arvolla on monta indikaattoria - Arvottaminen ≠ rahallinen arvottaminen - Ei sisällytä luonnon / monimuotoisuuden / suojelun itseisarvoa - Luonnon rahallinen arvottaminen on usein vaikeaa - Luonnon rahallinen arvottaminen ei saa olla itsetarkoitus
  • 24. Tukea suojelulle Picture © SYKE kuvapankki P. Sormunen Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle Suomessa • 1 EUR sijoitus suojelualueiden hoitoon tuo kävijöiden kautta takaisin n.10 EUR / lähialue • Metsähallituksen ja Metlan selvitys auttoi ehkäisemään suojelualueiden hoidon budjetin leikkausta Lähde: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/eraasiatjaretkeily/virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle/Sivut/Kansallispuistoihinsijoitetutrahatpalautuvatmonikertaisina.aspx
  • 25. Kust.tehokasta tulvasuojelua Picture © SYKE kuvapankki T. Unto Tulvasuojelua Napa River Basin, Kalifornia • Tulvasuojelua varten jokialueen tulvien säätelykyky ennallistettu (veden pidätys ja virtaumien säätely) • Pienentynyt tulvariski ja tulvavahingot • Yli US$ 1.6 miljardin säästöt tulvan torjuntatoimissa Tarkemmat viitteet ks. TEEB synthesis reports www.teebweb.org
  • 26. Kust.tehokasta kaupunkisuunnittelua Picture © SYKE kuvapankki P. Ferin Rakennettu kosteikko Nummelassa - Kustannustehokkain tapa hallita hulevesiä : 1 ha kosteikkoa EUR 62 000 EUR vs. 1m hulevesiputkistoa EUR 50 000 EUR - Lisää biodiversiteettiä - Virkistyskäyttömahdollisuuksia Salminen et al. in Kettunen et al. (2012): http://www.teebweb.org/wp-content/uploads/2013/01/TEEB-Nordic-Synthesis-Report.pdf
  • 27. Innovatiivisia ratkaisuja kestävälle käytölle Picture © IEEP M. Kettunen Ekosysteemipalvelumaksut • Ruotsi, Lysekil: Sinisimpukan viljelijöille maksetaan tukea siitä, että simpukkaviljelmät puhdistavat kunnan jätevesiä (typpi) • Säästöt n. 100 000 EUR / vuosi verrattuna perinteiseen jätevedenpuhdistukseen • Ranska, Vosges vuoristo: Vittel-yhtiö tarvitsee luonnollisesti puhdasta vuoristovettä pulloveden tuotantoon • Yhtiö maksaa alueen viljelijöille siitä, että maankäyttömuodot ovat kestäviä ja takaavat veden laadun säilymisen
  • 28. Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web
  • 29. Kiitos ! Picture © IEEP Web Marianne Kettunen Senior Policy Analyst IEEP / Vieraileva tutkija SYKE mkettunen@ieep.eu IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe. www.ieep.eu @IEEP_eu
  • 30. Lisätietoa Picture © IEEP Web • The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) (2008 - ) • Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic • TEEB Water and Wetlands (2013) • TEEB Green Economy (2012) • Kettunen & ten Brink (2013) Social and Economic Benefits of Protected Areas - An Assessment Guide