Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävä käyttö

290 views
156 views

Published on

Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön? (21.1.2014)

Suot ovat Suomen tärkein hiilivarasto, keskeinen vesien säätelijä ja lähes kaikkien jokiemme alkupiste. Niillä on suuri merkitys virkistyskäytölle, mutta samalla soiden tuottama turve on myös raaka-aineresurssi ja energiapolitiikan kuuma keskustelunaihe. Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua turhaan ojitettujen ja vielä pääosin ojittamattomien soiden jatkokäytöstä.

Published in: Career
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
290
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävä käyttö

  1. 1. Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön? 21 tammi 2014, Euroopan komission Suomen edustusto, Helsinki www.ieep.eu @IEEP_eu
  2. 2. Soiden hyödyt ennen … Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen Luontomatkailu Puuntuotanto Ulkoilu ja virkistyskäyttö Marjat Riista Energiaturpeen tuotanto Kasvu- ja kuiviketurve Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja Kulttuuriarvot
  3. 3. … ja soiden hyödyt nyt ! Paikallisilmastonsäätely Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen Luontomatkailu ja turismi Ulkoilu ja virkistyskäyttö Kulttuuriarvot Opetus, tutkimus ja kasvatus Hyvinvointi ja terveys Puuntuotanto Bioenergian tuotanto Luonnon lääkeaineet Kosmetiikka Lääke- ja muut bioinnovaatiot Energiaturpeen tuotanto Kasvu- ja kuiviketurve Marjat Riista Globaalin ilmastonsäätely: Hiilivarasto (turve ja puut) Hiilen sidonta Veden puhdistus Tulvasuojelu Kalakantojen säätely Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja
  4. 4. Kestävän käytön haasteet Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
  5. 5. Hyötyjen ja arvojen kirjo: Taloudellinen vs. hyvinvointi Rahallinen vs. ”rahaton” Hyöty Puuntuotanto Bioenergian tuotanto Energiaturpeen tuotanto Kasvu- ja kuiviketurve Luonnon lääkeaineet Kosmetiikka Lääke- ja muut bioinnovaatiot Marjat Riista Kalakannat (säätely) Hyödyn laatu € € € € € € € taloudellinen (mutta usein ei €) taloudellinen (mutta usein ei €) taloudellinen (mutta usein ei €) Hyödynsaaja yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yleinen / yksityinen yleinen / yksityinen yleinen / yksityinen aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi yleinen yleinen yleinen yleinen yleinen € aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi aineeton / hyvinvointi / taloudellinen yksityinen yleinen / yksityinen yleinen yleinen yleinen / yksityinen Hiilivarasto (turve ja puut) Hiilen sidonta Paikallisilmastonsäätely Veden puhdistus Tulvasuojelu Luontomatkailu ja turismi Ulkoilu ja virkistyskäyttö Kulttuuriarvot Opetus, tutkimus ja kasvatus Hyvinvointi ja terveys Lähde: M Kettunen, karkea luokittelu ko. esitelmää varten, samankaltaista luokittelua käytetty myös Aapala et al. 2014. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Pictures © M. Kettunen Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa. Pictures © M. Kettunen
  6. 6. ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen nykyinen merkitys Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30) Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
  7. 7. ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen merkitys tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30). Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
  8. 8. Vaihtosuhteet: Mitä hyötyjä pystytään ylläpitämään saman aikaisesti? Kuinka ylläpitää sekä hyötyjä että monimuotoisuutta? Luonnontilainen suo vs. Trade-offs Metsätaloussuo vs. Turvesuo Trade-offs Total trade-off Trade-offs Picture © SYKE kuvapankki S. Saarinen Pictures © M. Kettunen Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Pictures © M. Kettunen
  9. 9. Mittakaava: Kuka hyötyy, missä hyödytään → kuinka soita tulisi käyttää? Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Puhdas juoma- ja uimavesi Virkistyskäyttö Paikallinen kulttuuriperintö (mm. mökkimaisemat) Alueelliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Veden kierto / puhdistus Matkailu ja virkistyskäyttö Kansalliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Virkistyskäyttö → kansanterveys Matkailu Pictures © M. Kettunen Kansallinen kulttuuriperintö Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta Pictures © M. Kettunen
  10. 10. Käytännön päätöksenteko: Kuinka ymmärrystä ekosysteemipalveluista voidaan hyödyntää käytännössä? • Tietopohjan lisääminen: aineettomien / markkinattomien hyötyjen määrä, arvo ja ekologia hyötyjen takana (esim. veden puhdistus ja säätely) • Valtavirtaistaminen: EPS näkökulma systemaattisesti mukaan päätöksen tekoon, erit. alueellisella ja paikallisella tasolla • Linkit laajempaan maankäyttöön: soiden ESP:hin vaikuttaa myös laajempi maankäyttö. (esim. ympäröivät ojitukset heikentävät ojittamattomien suoalueiden hydrologisia ekosysteemipalveluita.) • Laajempi ohjauskeinojen valikoima: lakisääteisen suojelun lisäksi / tueksi innovatiivisia keinoja. Esim. investointi ”vihreään infrastruktuuriin”, ekosysteemipalvelumaksut (PES schemes), jne. Pictures © M. Kettunen Pictures © M. Kettunen
  11. 11. Kestävän käytön mahdollisuudet Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
  12. 12. Esimerkki: suot veden puhdistajina, Suomi • Suot poistavat vesistä merkittävästi mm. fosforia, epäorgaanista typpeä, kiintoainesta. • Esim. Suurisuon pidättämä fosforimäärä tällä hetkellä 2/3 tulevasta fosforista (n. 100 g/ha/v) • Jos valuma-alueella tehdään vesistöjä kuormittavia toimia → suot puskuroivat muutoksia • Ojitukset heikentävät sekä soiden luontoarvoja että niiden roolia veden puhdistajana • Ojittamattomienkin suoalueiden veden puhdistuskyky on heikentynyt, koska ympäröivät ojitukset estävät valuma-alueen vesien pääsyn ojittamattomalle osalle. • Vihreä investointi: ojittamattomien suoalueiden vesitalouden korjaaminen voisi olla kustannustehokas tapa sekä biodiversiteetin suojelun (ennallistaminen) että veden puhdistuksen turvaamiseksi Lähde: Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. S. 18-19 teoksessa: Toimiva suoluonto vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Pictures © M. Kettunen Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3. 9. 2013. Ympäristöakatemia, Helsinki. 40 s. Suurisuon suojelualue (103 ha) Miehikkälä Suurisuon seurattu valuma-alue osavaluma-alueineen, korkeusmallin laskemana, Punaiset pallukat veden laadun havaintopisteet. Lähtevä havaintopiste on hyvin vanhassa ojassa, joka kerää vedet yhteen uomaan, purkautuen länsilounaaseen, tuleva samoin ojassa. Pictures © M. Kettunen
  13. 13. Esimerkki: suot ilmaston muutoksen torjunnassa • Suojellut ja ennallistetut suo- ja turvemaat voivat olla osa ilmastonmuutoksen hillintää • EU EAKR rahaston prioriteetit 2014-2020: ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen, vihreä infrastruktuuri, innovaatio, kustannustehokkuus, kaupunkien vähähiilisyys (Art. 5.5a ja 5.4e) • Vihreä investointi: Useat EU maat suunnittelevat suo- ja turvemaiden suojelua ja ennallistamista EAKR:n avulla • Esim. Saksassa suunnitteilla EUR 55 mil. EAKR sijoitus soiden suojeluun ja ennallistamiseen • Esim. Mecklenburg-Vorpommern alueella > 29 000 ha soita on ennallistettu 2000-2008. Ennallistamisen seurauksena on vältytty CO2 päästöiltä (300,000 tCO2-equivalent / vuosi). Lähde: Förster in the context of TEEB , based on Schäfer (2009 ) Peatlands restoration in Germany – a potential win-win-win solution for climate protection, biodiversity conservation and land use Pictures © M. Kettunen http://www.moorfutures.de/en/moorfutures/example-project Pictures © M. Kettunen
  14. 14. Summa summarum … Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen • Soiden ekosysteemipalvelujen ymmartaminen tukee kestävääkäyttöä • Haasteita: arvojen kirjo, mittakaava, tietopohja, valtavirtaistaminen … • Mahdollisuuksia: investointi soiden suojeluun ja ennallistamiseen
  15. 15. Kiitos ! Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen Marianne Kettunen Senior Policy Analyst IEEP / Vieraileva tutkija SYKE mkettunen@ieep.eu IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe. www.ieep.eu @IEEP_eu

×