Haastavat vuorovaikutustilanteet keinoja kohtaamiseen  msh2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Haastavat vuorovaikutustilanteet keinoja kohtaamiseen msh2013

on

  • 592 views

Muistisairaanhoito 2013

Muistisairaanhoito 2013
Raul Soisalo: Haastavat vuorovaikutustilanteet - keinoja kohtaamisiin

Statistics

Views

Total Views
592
Views on SlideShare
592
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
6
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Haastavat vuorovaikutustilanteet keinoja kohtaamiseen  msh2013 Haastavat vuorovaikutustilanteet keinoja kohtaamiseen msh2013 Presentation Transcript

  • HAASTAVAT VUOROVAIKUTUSTILANTEE T KEINOJA KOHTAAMISIIN Suomen Psykologinen Instituutti www.psyk.fi Raul Soisalo, VET kouluttajapsykoterapeutti
  • MINKÄLAISET KEMIAT KOHTAAVAT JA MINKÄLAISET EIVÄT NIIN HYVIN? Pohdi hetki omasta todellisuudesta viimeisimpiä kokemuksia kemioiden kohtaamiseen liittyen?  Ovatko ne ”menestystarinoita”?  Vai liittyykö niihin jokin toivomisen vara?  Jos kemiat kohtasivat  miksi arvelet näin käyneen?  Jos toivomisen varaa  miksi kemiat eivät kohdanneet?  2
  • KEMIOIDEN KOHTAAMISEN EDISTÄMINEN          Vaikka ”kemiat eivät kohtaisikaan 100%”, voimme tietoisesti tehdä asioita, jotka edistävät kemioiden kohtaamisen mahdollisuuksia. - kuunteleminen (AIKA, HUOMIO) - arvostaminen (KUNNIOITUS) - ammatillisuus - rauhallisuus - empatia ja tykkääminen tai sen yritys - luottamus (ensin itseen) - keskity siihen osaan toisessa, mistä pidät tai mikä ärsyttää vähiten. - muista, ettei geenejään voi valita 3
  • KEMIOIDEN KOHTAAMISTA EDISTÄÄ RYTMIN TASAAMINEN…  Erilaiset ihmiset ovat käsiteltävien asioiden/ ongelmien suhteen eri vaiheissa.  A) VAIHE: mistä on kysymys? B) VAIHE: B1) mitä A vaiheessa ilmenneelle asialle pitäisi/ voisi/ kannattaisi tehdä? B2) Mitkä ovat kaikki eri vaihtoehdot? B3) Valitaan näistä strategia ja sovitaan seuranta. C) VAIHE: miten implementoida kohdan B strategia, tuumasta toimeen vaihe. Pohditaan etukäteen mikä voi mennä pieleen ja varaudutaan siihen.    Useimmiten ongelmana on, että yritetään tehdä A, B jopa C samaan aikaan, tai joku työntekijä on vaiheessa A, kun joku menee jo C:ssä. Myös asiakkaiden tulisi kulkea samassa rytmissä. 4
  • MONENLAISET ONGELMAT VAATIVAT MONENLAISIA INTERVENTIOITA… Yleisin ongelma on, ettemme riittävän hyvin tunnista minkälaisesta ongelmasta milloinkin on kyse.  Siksi emme aina tule valinneeksi oikeanlaisia interventioita.  On harvoja interventioita, jotka kävisi ”kaikkiin mahdollisiin ongelmiin”.  Joskus ongelmana on myös interventiovalikon valinnaisten vaihtoehtojen vähyys.  5
  • IKÄVÄNÄ KOETTU KÄYTÖS/TOIMINTA  Kuulen usein ammattilaistenkin sanovan, että jonkun kanssa eivät vain kemiat kohtaa, vaikka kyse olisikin muusta kuin erilaisuudesta sinänsä.  Seuraavassa käsittelen aggression ja aggressiivisuuden käsitteiden alla erilaisia ikävinä koettuja käyttäytymiskuvioita ja toimintamalleja, joita työssä kohtaamme. 6
  • AGGRESSIIVISUUS ON USEIN VIHAN TUNTEEN SEURAUSTA…  Ikävänä tai epämiellyttävänä koettu käyttäytyminen voi olla joko tiedostetun tai tiedostamattoman vihan seurausta.  Yllättävän usein ihminen repression seurauksena ei tiedosta vihaansa tai sen aiheuttajaa, joskus myös supressio onnistuu niin, että ihminen ei tiedosta vihaansa eikä juuri sillä hetkellä oivalla sen aiheuttajaa, vaikka sen periaatteessa tietääkin. 7
  • MISTÄ VIHAN TUNTEET JA AGGRESSIOT KUMPUAVAT? Aggressio on siis tunne ja aggressiivisuus sekä muukin ikävä käytös voidaan nähdä tämän tunteen seurauksena tilanteessa, jossa tunteelle ei ole muuta osattu tehdä.  Pätee muihinkin tunteisiin, kuten suruun, ahdistukseen, epätoivoon, häpeään, syyllisyyteen, jne…   Tunne voi olla seurausta menetyksestä tai sen uhasta:  Menettää hallinnan tilanteesta / elämästä  Jokin ei toivottu lopputulos tai seuraus  Jokin pettymisen kokemus 8
  • TARVEHIERARKIA Ongelmia tulee erityisesti tilanteissa, joissa henkilön sillä hetkellä tärkeimpinä kokemiensa tarpeiden tyydyttämiseen aiheutuu kontrollin menetyksen tunne tai epäily siitä.  Maslowin tarvehierarkiaa voi myös muistella:   Kuva seuraavassa diassa.  Selitys sitä seuraavassa 9
  • 10
  • ESIMERKIKSI… 1. Ihminen ”voi ruveta hieman reagoimaan”, jos häneltä evätään hengittäminen, sopiva lämpötila, kuivat vaatteet, ruoka ja juoma.  2. Ihminen reagoi, jos kokee oman tai läheisten turvallisuuden uhatuksi.  3. Ihminen reagoi, jos ei milloinkaan saa mahdollisuutta vastavuoroiseen läheisyyteen ja rakkauteen.  hommaa kymmenen kissaa tai koiraa, tai ryhtyy intohimoiseksi keräilijäksi.  4. Tai miten käy, jos ei milloinkaan saa arvostusta mistään vaikka mitä yrittäisi?  11
  • 5. Entäpä, jos ihminen joutuu jatkuvasti tekemään kompetenssiinsa nähden liian helppoa työtä ympäristössä, jota ei mitenkään koe esteettisesti miellyttävänä?  6. Tai, jos ihmisellä on haaveita, unelmia ja ideoita, eikä hän milloinkaan saa niitä tavoitella? Vaikkapa tilanne työpaikalla, ettei kukaan milloinkaan kysy mielipidettä tai millään lailla pyri ottamaan sitä muutoinkaan huomioon.  12
  • On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee negatiivisen tunteen. Tämä on hyvin tavallista, jos henkilö on itse joutunut traumaattisten kokemusten kohteeksi, jolloin hän on defenssiivisesti torjunut (repressio, supressio) näitä itsessään olevia negatiivisia tuntemuksia.  On mahdollista, että henkilö ei itse edes oivalla että hänen käyttäytymisensä on toisille haitaksi.  HUOMAA:  Hyväksikäytön ja kaltoin kohtelun uhrien aggressiivisuuden ensisijainen intentio on itsen suojeleminen eikä muiden vahingoittaminen. 13
  • AGGRESSIIVISUUDEN TRIGGERIT Mikä tahansa tilanne, joka aikaansaa mitä tahansa pelkoa tai toivottomuutta voi olla riittävä.  Riittää henkilön oma tulkinta, sillä ei ole niinkään merkitystä onko tulkinta tilanteesta ”oikea”.   Tunteet ovat useimmiten joko  reaktioita johonkin triggeriin, eli reaktiivisia,  tai niillä on jokin funktio eli käyttötarkoitus, jolloin ne ovat funktionaalisia tai proaktiivisia, eivätkä edellytä ärsykettä. 14
  • MINKÄLAISTA AGGRESSIIVISUUTTA ON?  Reaktiivinen; aggressiivisuus on reaktio johonkin. Se voi olla reaktio myös virheellisesti tulkittuun ärsykkeeseen tai havaintoon.  Proaktiivinen; aggressiivisuus lähtee henkilöstä itsestään ja sillä on välinearvo, henkilö käyttää sitä keinona saada itsellensä jotakin mitä kokee tarvitsevansa. Ei edellytä ulkopuolisia ärsykkeitä, vaan voi lähteä täysin yksilön omista tarpeista käsin. 15
  • MITEN REAKTIIVINEN AGGRESSIIVISUUS ILMENEE?      Henkilöllä on aina jotkut perustunteet tilanteessa, ja nämä vaikuttavat attribuutioon. Tapahtuma X  Henkilön tulkinta Y Henkilön psykoemotionaaliset tiedostetut tai tiedostamattomat reaktiot Y:n johdosta. ENSIN TUNNE  SITTEN TEKO  TEON SEURAUS Tunne voi olla:   pelko, viha, suru, pettymys, ja tunteeseen voi liittyä limbisen järjestelmän aktivoituminen, jolloin kognitiivisrationaalinen toimintakyky heikkenee ja voi tulla näkyviin sympaattisen hermoston aktivoituminen. Teko voi olla:  Ilme, ele, liike, ajatus, sananvalinta, äänenpaino, olankohautus, pakeneminen tai askel johonkin suuntaan… 16
  • Teon seuraus voi olla, että teko osoittautuu jollakin tavoin hyödylliseksi henkilölle, jolloin uusiutumisen todennäköisyys on suuri.  Teon seuraus voi olla, että teko ei aikaansaakaan toivottua hyötyä, jolloin on todennäköistä että negatiiviset tunteet voimistuvat ja henkilö kokeilee jotakin astetta voimakkaampaa tekoa.   Ympäristön reaktiot teolle useimmiten reaktiivisessa aggressiossa pahentavat tilannetta, koska pitäisi palata siihen mihin henkilö reagoi eikä se ole usein helppoa. 17
  • Äkkipikainen  Räjähtää helposti  Suuttuu helposti ja rupeaa heti ”ilkeäksi”  ”Nyrkit pystyssä” pienimmästäkin syystä  Kokee herkästi ympäristön uhkaavaksi ja vihamieliseksi  18
  • MITEN FUNKTIONAALINEN/ PROAKTIIVINEN AGGRESSIO ILMENEE? Henkilö kiusaa tahallaan toisia  Määräilee ja pakottaa toisia  Haluaa nolata toisia ilman syytä  Uskoo, että aggressio kannattaa  Voi olla, että ajan saatossa aggressiivisuus on osoittautunut hänelle empiirisesti myöskin parhaimmaksi strategiaksi.  Ainakaan hänelle ei tule helposti mieleen vaihtoehtoisia keinoja, jotka olisivat yhtä tehokkaita.  19
  • PROAKTIIVISESTI AGGRESSIIVINEN KOKEE Varmiten pärjään porukassa olemalla aina ilkein tai vastarannankiiski tai besservisseri, tms.  Pomot jättävät minut rauhaan kun olen hankala.  Kannattaa ensin itse suuttua.  Kannattaa jättää itse muut, niin eipähän tule jätetyksi.  Happamia sanoi kettu, pihlajanmarjoista.  Muuta? Kokemuksia?  20
  • VALLITSEVIIN KEMIOIHIN VAIKUTTAVAT VARHAISET KIINTYMYSKOKEMUKSET  Emme ole tietyn luonteisia sattumalta tai pelkästään geneettisistä syistä.  Ympäristötekijät ovat muovanneet luonnettamme.  Lähtökohdan luonteen kehittymiselle tarjoavat varhaiset kiintymyssuhdekokemukset.  On hyvä ymmärtää, että se ei ole ihmisen oma vika tai ansio, minkälaiset lähtökohdat on saanut. 21
  •  Parhaat lähtökohdat saa, jos lapsena voi tuoda vuorovaikutukseen kaikenlaisia tunteita, vihamielisetkin, tämä on mahdollista, jos tietää, että rakkautta on enemmän kuin vihaa (nk. turvallinen kiintymyssuhde)  Lapsen aggressio ei silloin johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn, ei myöskään vähättelyyn tai moittimiseen  Jotkut lapset kasvavat pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteensa (nk. välttelevä kiintymyssuhde) 22
  •  Nk. organisoimaton kiintymyssuhde tarkoittaa, että lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelemällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla  Hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava  Lapsi voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa, vaikka äiti/isä on paikalla  Lapsella voi olla tuolloin outoa käytöstä 23
  •  Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi käyttää aggressiota vuorovaikutuksessa, sillä tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle.   Erittäin hyvät lähtökohdat proaktiiviselle aggressiivisuudelle!  Lapsi kokee olevansa yksin ja avuton haasteiden edessä  Arvaamattomia ja ailahtelevia, mutta ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken 24
  • OMAT TUNTEET JA ELÄMÄNTILANNE On hyvä tiedostaa, että omiin havaintoihimme ja attribuutioihimme vaikuttavat kovasti omat sen hetkiset tunteet sekä elämäntilanne.  Jos olemme itse esimerkiksi valmiiksi vihaisia, surullisia, huojentuneita, väsyneitä, pettyneitä, peloissamme, jne…, kiinnitämme huomiota muiden tarinoissa ja toiminnoissa erilaisiin asioihin.  Mitä enemmän itsellämme on voimakkaita tuntemuksia, sitä isompi riski on virhetulkintoihin.  25
  • NAPIT VASTAKKAIN TILANTEESSA  Vastapuolen 26 rauhoittaminen puhuttamalla on paras tapa, mutta vaati kuitenkin taidon harjoittamista.  Oma ego voi olla suurin este puhejudon onnistumista ajatellen.  Puhuttamisessa on kyse tietoisesta ja viisaasta vallinnasta, joukosta sanoja, eleitä ja sanatonta viestintää, joiden avulla saadaan hankalakin vastapuoli yhteistyöhön.
  • VIESTINNÄN PERIAATTEET          27  vältä provosoivia ilmaisuja kohtele yksilöllisesti, puhuttele nimellä ole aidosti kiinnostunut Esim. toista mitä hän on sanonut; olet kuullut viestin ole empaattinen rohkaise henkilöä puhumaan, pyydä esim. toistamaan keskeiset asiat tai kysy tarkentavia kysymyksiä kuuntele, osoita kiinnostuksesi käytä ME-muotoa – ”yhdessä löydämme ratkaisun” henkilöi itsesi tarvittaessa Kaikki eivät saa puhua yhtä aikaa! Ei saa hosua.
  •           28  kiinnitä huomio äänenkäyttöön (äänenpaino, äänensävyt, tauot) pidä ääni rauhallisena ja matalana käytä kuuluvaa ääntä kerro selkeästi omat aikomuksesi ja toiveesi käytä yksinkertaisia ilmaisuja toista viestisi tarvittaessa vältä ylimielisyyttä vältä vihjailua keskity asioihin, älä provosoidu kuuntele – myötäile, usein anteeksipyyntö on hyvä avaus! Älä keskeytä anna kunniakas perääntymismahdollisuus
  • HYVÄ MUISTAA…  Hallita omat ahdistuksen, pelon ja vihan tunteet        Keskity positiivisiin ajatuksiin, älä menetä itseluottamusta. Hengitä syvään ja rauhallisesti. Puhu rauhallisesti ja selkeästi. Pyri säilyttämään katsekontakti, vältä katselemasta muualle. Pidä asento luontevana ja rentona. Älä pidä käsiä taskussa tai edessä ristissä tai selän takana. Pysy rauhallisesti paikallasi ja vältä ylimääräistä liikehdintää. 29  älä vähättele, älä provosoidu vastauhkailuun
  • ERITYISEN TIUKAT TILANTEET Suostu aseella tai muulla väkivallalla uhkaavan henkilön vaatimuksiin ja hälytä apua heti henkilön lähdettyä  Kutsu virka-apua ( poliisi, vartija, kollega,) mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään  Kutsu apua paikalle heti, kun se ensimmäisen kerran käy mielessäsi.  30
  • VASTUSTUKSEN PURKU  On hyvä toisaalta muistaa, että kaikki defenssit ovat olemassa ”tilauksesta ja tarpeesta”. Niiden väkisin purkaminen on psykologista väkivaltaa ja manipulaatiota, josta voi koitua ihmiselle vakavia seurauksia. Ihmisen on voitava itse luopua omista defensseistään ja hän useimmiten tekeekin niin siinä vaiheessa kun hän huomaa, ettei hän enää niitä tarvitse. Nämä prosessit voivat tapahtua myös alitajuisesti. Ohessa on esimerkkejä, joiden avulla ihminen yleensä saa perusturvallisuuden tunnettaan lisättyä siinä määrin, että vastustus ja muutkin defenssit vähenevät. 31
  • * kiihtynyt ihminen kuunnellaan rauhalliseksi.  * tärkeää on, että johtaja pysyy rauhallisena.  * älä vastaa vastustukseen (juupas – eipäs).  * nosta johdettavan puheesta jotain rakentavaa.  * tee myönnytyksiä ja ole kiertäen samaa mieltä  ”tilannehan on vaikea…”  * myötääminen kysyy voimia, mutta tuo voiton!  32
  • VALIDOI TUNTEET Käytöstä joutuu kyllä tämän tuosta rajaamaan.  Mutta tunteet olisi hyvä ottaa vastaan, sillä silloin asiakkaan ei ehkä niin hanakasti tarvitse reagoida tunteisiinsa ongelmallisella käytöksellä tai defenssillä.  Me olemme työntekijöinä aina enemmän tai vähemmän emootioiden containereita.  33
  • MIKROELEISTÄ JA TIEDOSTAMATTOMISTA POSITIOISTA
  •  http://kiwiwebhost.prion.net.nz/~mwmailer/lightmantests/  http://oldface.paulekman.com/face/default.aspx 35
  • KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA ?  Keskustele heti vierustoverin kanssa siitä, tulisiko mieleen jotakin kysyttävää tai kommentoitavaa?  36