Tutkielman kirjoittaminen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Tutkielman kirjoittaminen

on

  • 1,284 views

Selviytymisvinkkejä tieteellisten tutkielmien ja opinnäytetöiden kirjoittajille

Selviytymisvinkkejä tieteellisten tutkielmien ja opinnäytetöiden kirjoittajille

Statistics

Views

Total Views
1,284
Views on SlideShare
441
Embed Views
843

Actions

Likes
1
Downloads
4
Comments
0

4 Embeds 843

http://www.scoop.it 827
https://twitter.com 14
http://plus.url.google.com 1
http://www.google.fi 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Tutkielman kirjoittaminen Tutkielman kirjoittaminen Presentation Transcript

    • eli kuinka onnistua opinnäytetyössä Miia Kosonen, KTT, tietojohtaminen koomikoo@gmail.com 2014
    • Pikatesti 1. Sulje silmäsi ja hengitä syvään noin minuutin ajan. 2. Avaa silmäsi. 3. Jos kandityösi, gradusi tai väitöskirjasi on tekemättä eikä se ollutkaan pahaa unta, sinun voi olla hyödyllistä jatkaa lukemista.
    • Tutkielmien ohjaus yliopistoissa: menneisyys, tulevaisuus ja nykytila
    • Kirjoittamisprosessin osat for dummies  Alku (haastava)  Keskikohta (kaoottinen)  Loppusuora (ahdistunut)  Päätös (palkitseva)
    • Kirjoittamisprosessin osat Tämän esityksen tarkoitus on palauttaa mieleen  millaisia asioita tulee ottaa huomioon kirjoittamisprosessin eri vaiheissa?  mitä kannattaa tehdä, jos opinnäytetyön kirjoittaminen ei suju?
    • Osa 1: alku
    • Matkalla mäkitorniin  Valitse aihepiiri, josta lähdet etsimään tieteellistä tietoa.  Parhaat tietolähteet: verkostot, verkostot ja verkostot. Alan tutkijat, kokeneemmat opiskelijat, tietokannat, Google Scholar, tiedeblogit, linkkivinkit ja listat Twitterissä…  Jos tietoa löytyy tuhottoman paljon: tarkenna aihepiiriäsi.  Jos tietoa ei löydy juuri lainkaan: saatoit juuri valita mahdottoman aiheen – tai sellaisen, jota kukaan ei ole vielä ymmärtänyt tutkia. Jos sinulla on heittää kehään laadukas empiirinen aineisto, go for it.
    • Matkalla mäkitorniin  Kokoa 5-10 mahdollisimman kovatasoista lähdettä esim. oman alasi arvostetuimmista tieteellisistä lehdistä.  Lue. Varaa aikaa kirjallisuuteen tutustumiseen. Jos teet tämän vaiheen kunnolla, helpotat kaikkia seuraavia vaiheita.
    • Mäkitornin huipulla Kun olet tutustunut kirjallisuuteen, määrittele työllesi tarkempi aihe. Kts. Hirsjärvi et al., 2003, s. 67- Viimeinen varoitus ennen hyppyä: älä valitse saati ota vastaan aihetta  joka ei kiinnosta sinua pätkääkään  josta et tiedä mitään – paitsi jos olet todella nopea ja innokas oppimaan uutta.
    • Mäkitornin huipulla  Muotoile alustava tutkimuskysymys huolellisesti A4-arkille ja ripusta seinälle huoneentauluksi, mielellään mahdollisimman lähelle näyttöä.  Kysymyksen pitää kaiken aikaa kertoa sinulle, miksi tämä työ tehdään. Päivitä kysymystä tarvittaessa.  Jos työssäsi on empiirinen osuus, suunnittele aineiston keruu ja analyysitapa.
    • Mäkitornin huipulla  Etsi kirjallisuudesta parhaat palat, jotka auttavat sinut alkuun tutkimuskysymykseen vastaamisessa. Älä yritä ahtaa kaikkea lukemaasi mukaan työhön!  Kirjoititpa sitten alustavaa tutkimussuunnitelmaa tai huipputason journalissa julkaistavan tieteellisen artikkelin johdantolukua, siinä tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi tämä on tärkeä aihe? 2. Mitä siitä jo tiedetään? 3. Mitä siitä ei vielä tiedetä, eli research gap(s)? 4. Millä menetelmillä aiot itse tutkia asiaa? 5. Mitä uutta tutkimus tuottaa? Esim. malli, luokittelu, uusi käsite, parempi ymmärrys (mistä?), hyvä käytäntö?
    • Mäkitornin huipulla Tieteellinen kirjoittaminen on haastavaa työtä, jolla on tavoite. Älä välitä tässä kohtaa siitä, että tavoite voi ilmalennon aikana muuttua tai kadota. Tärkeintä, että sellainen on! TARVITSET SUUNNITELMAN. 1 A4 itse työstämääsi ja ajatuksella kokoamaasi miellekarttaa on parempi alku kuin 30 sivua muualta kopioitua palapelitekstiä. ÄLÄ TEE NÄENNÄISTYÖTÄ. Vähemmän on enemmän: muista kirjailija Miika Nousiaisen vinkki, 15 minuutissa voi saada enemmän aikaan kuin 8 tunnissa.
    • Kohti hyppyrin nokkaa Järjellistä tekstiä ei synny ilman ajattelua. Aina kun luet mitä muut ovat sanoneet, pohdi ja kommentoi lukemaasi. Kirjaa omat ideasi ja havaintosi muistiin. Ilmaan ponnistaminen: Kaikkein helpointa on aloittaa 1) alustavasta sisällysluettelosta 2) työsi avainkäsitteistä. Miten ne on määritelty? Vai onko niitä edes määritelty kunnolla? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät kirjallisuudessa esitetyistä määritelmistä? Mikä on oma määritelmäsi? Ennen kuin huomaatkaan, on sinulla 3-5 sivua käyttökelpoista tekstiä – ja se on jo puoli voittoa.
    • Osa 2: keskikohta
    • Ilmalento 1/4 Tässä vaiheessa paperilla on joukko käsitteitä. Mitä nyt tapahtuu?  Palataan tutkimuskysymykseen, jonka olet ripustanut seinälle: esimerkiksi ”millainen on luottamuksen vaikutus hajautuneen tiimin tuloksellisuuteen?”  Hyvin muotoiltu tutkimuskysymys paljastaa joukon tekijöitä, joiden väliset suhteet on kirjoitettava auki. Mitä tiedetään luottamuksesta yleisesti? Entä luottamuksesta hajautuneissa tiimeissä? Kuinka tiimien tuloksellisuutta on yleensä mitattu? Miten luottamuksen on havaittu vaikuttaneen hajautuneiden tiimien tuloksellisuuteen?  Kun olet vastannut näihin kysymyksiin, on sinulla valmis kirjallisuuskatsaus alalukuineen. Helppoa, vai mitä?
    • Ilmalento 2/4  Tästä esityksestä metodit on rajattu pois – kts. tarkemmin menetelmäkirjallisuus ja erityisesti laadukkaat gradut ja väitöskirjat!  Kiteytettynä, kun kirjoitat empiiristä osuutta, pidä kaiken aikaa mielessä jäljitettävyys: lukijan on voitava seurata, mitä aineistoa sinulla on ja paljonko, mistä olet sen saanut ja miten, mitä olet sillä tehnyt, ja millaisia tuloksia sait?  HAASTATTELUSITAATTI EI OLE TULOS. Se on vasta havainnollistus. Sinun on tehtävä analyysi ja kerrottava tulokset omin sanoin, ei aineistosta copypasteamalla. Kts. slideshare.net/miiak ja Laadullinen analyysi for realists.
    • Ilmalento 3/4 Ole uskollinen omalle kirjoitustyylillesi – opinnäytteen tekeminen ei edellytä persoonallisuuden vaihtamista toiseksi. Rönsyilevä kirjoittaja Harkitseva kirjoittaja tuottaa tekstiä niukasti analysoi maailmaa mielessään editoinnin tarve vähäinen tuottaa tekstiä paljon analysoi maailmaa toimimalla editoinnin tarve suuri
    • Ilmalento 4/4  Saat lisää metrejä työhösi keskusteluttamalla kirjallisuutta keskenään.  Jos ajatuksesi näyttää katkeavan kerta toisensa jälkeen yhteen virkkeeseen, aseta virkkeelle kysymys ja kirjoita siihen vastaus. Esimerkiksi  Kari Koljan ja Tiina Vikun (2004) mukaan tiedon jakamiseen motivoi erityisesti mahdollisuus oppia vastavuoroisesti muilta. Ketkä muut tätä ovat tutkineet? Millaisessa yhteydessä? Mitä tieto/tiedon jakaminen tässä tapauksessa tarkoittaa? Mitä muita motivaatiotekijöitä on löydetty? Miten voisin jäsennellä ne, tekisinkö vaikkapa yhteenvetotaulukon?  Älä töksäyttele: muista kirjoittaa oma yhteenveto jokaisen osuuden loppuun. Auta lukijaa pysymään mukana matkassa.  Pidä kiinni tieteellisen tekstin tyylistä ja hyvästä argumentaatiosta: vältä kehäpäätelmiä, omia mielipiteitä, hämmästelyä, normatiivisia väittämiä…
    • Kirjoita välillä jotain muuta. Saat 1) etäisyyttä työhösi 2) apurahoja.
    • Osa 3: loppusuora
    • Hallittu telemark-alastulo  Älä unohda johtopäätöksiä. Loppukiireessä ja valmistumisen paineessa tämä usein unohtuu, mutta kirjallisuuteen tutustumisen ja tutkimuskysymyksen valinnan ohella johtopäätökset ovat työsi tärkein osa!  Jokainen osaa referoida, mutta parhaan arvosanan saavat ne, jotka osaavat kertoa ääneen työnsä uutuusarvon. (Ja pitäytyä tutkimuskysymyksessä.)  Unohda hetkeksi tiede: ole mahdollisimman selkokielinen. Kuvittele, että sinun pitäisi kertoa työsi ydinsisältö äidillesi/isällesi/ystävällesi. Kertaa mitä teit ja miksi.  Jos sinulla ei tunnu olevan mitään sanottavaa, ota muutamaksi päiväksi tai viikoksi etäisyyttä tekstiin.
    • Hallittu telemark-alastulo  Etäisyyden ottaminen varmistaa, että pystyt lukemaan omaa tekstiäsi ulkopuolisen silmin.  Onko juoni selkeä? Kuljettaako teksti lukijaa mukanaan kappaleesta toiseen ja kerrotaanko selvästi, mitä seuraavaksi tapahtuu? Onko lukujen tärkein sisältö tiivistetty yhteenvedoiksi? Pitäytyykö teksti aiheessa ja vain siinä? Onko tyyli yhdenmukainen, entä fontit, kuvat, taulukot, sisennykset, muut muotoilut? Entä oikeinkirjoitus?  Ja tärkeimpänä kaikista: onhan tutkimuskysymykseen vastattu?
    • Hallittu telemark-alastulo  Kerro lopuksi, mitä arvoa löydöksilläsi on käytäntöön ja tutkimukseen, ja mitä jatkotutkimusaiheita löysit.  Jatkotutkimusaiheet liittyvät tyypillisesti esimerkiksi saman tutkimuksen toistamiseen erilaisessa ympäristössä tai laajemmalla aineistolla, pitkittäistutkimusten tekemiseen, tai työssä rakennetun käsitteellisen mallin testaamiseen empiirisesti.
    • Hallittu telemark-alastulo Taikurin neuvot sille, joka haluaa hyväksi taikuriksi: 1) Harjoittele 2) Harjoittele lisää 3) Harjoittele vielä lisää 4) Harjoittele, kunnes kaikki sujuu vaivatta. Kirjoittajan neuvot sille, joka haluaa hyväksi kirjoittajaksi: 1) Muokkaa tekstiä 2) Muokkaa tekstiä lisää 3) Muokkaa tekstiä vielä lisää 4) Muokkaa tekstiä, kunnes siitä syntyy järkevä kokonaisuus.
    • Osa 4: the end
    • Lopputuuletukset Vasta nyt kirjoittaja näkee, mitä on tehnyt – on aika katsoa rohkeasti peiliin ja varmistaa, että  Työn otsikko vastaa todellista sisältöä ja on silti napakka  Sisällysluetteloon ei ole jäänyt ylimääräisiä rönsyjä  Tutkimuskysymys ja vastaus siihen ovat samaa paria  Työ on huolellisesti viimeistelty. Jäljellä on vain yksi (kivulias) kohta: malta jättää valmis työ käsistäsi, sillä täydellistä opinnäytetyötä ei ole olemassakaan!
    • Bonussääntö Älä koskaan jää yksin. Etsi muita opinnäytetyön kanssa kärvisteleviä ja jaa kokemuksesi heidän kanssaan. Muista erityisesti huumori – se parantaa sekä hyvinvointiasi että tuottavuuttasi enemmän kuin yksikään yliopistokurssi. Ole itse aktiivinen. Löydät apua, konkreettisia neuvoja ja emotionaalista tukea niin omasta opiskelijajoukosta kuin verkostakin, esimerkiksi Facebook-ryhmistä, keskustelufoorumeilta, Twitteristä ja opiskelijoiden/tutkijoiden blogeista.