Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10.11.2011
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10.11.2011

on

  • 1,352 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,352
Views on SlideShare
1,352
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Kuvastanee melko luotettavasti muidenkin 10-15 vuotiaiden käyttöprofiilia
  • Kenen vastuulla näistä asioista puhuminen on? Kodin vai koulun? Entä jos sattuu ope, joka ei juuri näistä tiedä tai innostu? OPS:issa tietotekniikka ja media ovat läpäisyaineen roolissa -> asioiden käsittely voi jäädä hyvin sattumanvaraiseksi ja tuuriin perustuvaksi
  • Lasten koneella vietetyn ajan arviointi on haasteellista. Paljonko itse istut päivässä koneella? Paljonko siitä on suoraan työsidonnaista, paljonko viihteellistä?
  • Aikuisten maailma vs. lasten maailma. Nykynuoret ovat nettinatiiveja, me emme
  • Viime päivien sää, pihat pullollaan lapsia
  • Ei lasten ja nuorten suosikki, mutta luennon mainoksessa lupailtiin tämänkin esittely ;-) Tekstiviestimäisyys, Michael Jackson

Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10.11.2011 Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10.11.2011 Presentation Transcript

  • Lapset ja nuoret netissä, sosiaalisen media palvelut, tekijänoikeudet ja julkaisuoikeudet Mikko Horila
  • Illan sisällöt
    • Mediakasvatus ja OPS
    • Lasten ja nuorten verkonkäyttö
    • Tekijänoikeudet, julkaisuoikeudet
    • Wikit opetuksen tukena
    • Audacity opetuksen tukena
    • Pikkuohjelmia opettajan avuksi
  • Mediakasvatus ja OPS
    • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) ei mainita mediakasvatusta sinällään, mutta median käyttö mainitaan kyllä osana viestintäkasvatusta.
    • Erityisesti mediakasvatus keskittyy äidinkielen ja kuvataiteen osa-alueisiin, mutta sitä löytyy ylemmillä luokilla myös musiikista, terveystiedosta, elämänkatsomustiedosta ja yhteiskuntaopista. Viestintätekniikan hallinta ja viestinnän keinot ovat erityisasemassa.
    View slide
  • Mediakasvatuksen tavoitteena on:
    • että oppilas oppii toimimaan mediassa turvallisesti ja asianmukaisesti: Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia mediatekstejä ja kuvia ja tuottaa niitä myös itse.
    • oppilas kykenee ilmaisemaan itseään ja toimimaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
    • oppilas hallitsee tieto- ja viestintävälineiden käytön ja kykenee hankkimaan tietoa eri mediakanavia hyödyntäen. Median monilaatuisuuden takia oppilaan on myös ymmärrettävä tiedon sisältö ja luonne erottaakseen luotettavan ja olennaisen tiedon kaiken muun keskeltä.
    • oppilas pystyy näin lukemaan ja katselemaan omalle ikätasolle suunnattua mediasisältöä. Mediaa käytetään opetuksen välineenä sekä kohteena. (Opetushallitus 2004.)
    View slide
  • Mediakasvatus eri kouluvuosina
    • Kahtena ensimmäisenä vuotena pyritään oppilaalle rakentamaan riittävä medialukutaito omalle ikäkaudelle soveltuvien tekstien ja median ymmärtämiseen. Oppilas tutustutetaan erilaisiin kulttuureihin elokuvien ja muun median avulla, ja samalla median keinoin tuotettuun fiktioon. Näin oppilaalle kehittyy käsitys todellisuuden ja fiktion eroista. (Opetushallitus 2004, 52.)
    • Seuraavina vuosina median merkitystä mielikuvien tuottajana ja manipuloijana nostetaan esille lisää. Televisio-ohjelmia, elokuvia, mainoksia ja sarjakuvia, jopa tietokonepelejä tarkastellaan kriittisesti, ja tutuksi tulevat myös erilaiset taiteet, kirjallisuus, kertomukset ja kansanperinteet. (Opetushallitus 2004, 56; 151; 237–238.)
  • Mediakasvatus eri kouluvuosina
    • Neljännen vuoden päätteeksi oppilaan tulisi osata hakea ohjatusti tietoa eri lähteistä, arvioida ja perustella omaa mediankäyttöään ja tehdä tähän liittyen omia valintoja. Hän ymmärtää toden ja fiktion erot ja osaa havainnoida ja arvioida niitä. Hän on tutustunut kuvakerronnan perusteisiin ja osaa näitä käyttäen ilmaista itseään. Lukuvuosina 1-6 tutuiksi tulevat niin sähköiset tietolähteet, sosiaaliset verkostot kuin julkiset palvelutkin. Mediaa osataan käyttää tavoitteellisesti tiedonhankintaan sekä viihteeseen. (Opetushallitus 2004, 151; 237–238.)
  • Mediakasvatus eri kouluvuosina
    • Ylemmillä luokilla ilmaisun keinoihin tekstein ja kuvallisin metodein syvennytään tarkemmin. Kuvataiteessa painotetaan kuvallista ilmaisua ja viestintää, tähän liittyen myös kuvantulkintaa, kuvantekotapoja ja mediateknologina hallintaa. Välineet ja materiaalit tulevat tutuiksi, ja niitä opitaan käyttämään. Kuvia ja mediaa analysoidaan ja tulkitaan kriittisesti pohtien niiden etiikkaa, käyttötarkoitusta ja tekijää. (Opetushallitus 2004, 238–239.)
  • Tavoite peruskoulun päätteeksi!
    • ” Peruskoulun päätteeksi oppilaan tulisi pystyä toimimaan omatoimisesti ja monipuolisesti median parissa, hyödyntämään tietoteknisiä laitteita ja viestimiä.”
    • Päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteereiden (Opetushallitus 2004; 69–70; 219; 229; 239–240.) mukaisesti oppilaan tulisi hallita melkoinen määrä erilaisia mediataitoja:
  • Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
    • kyetä tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä,
    • ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on ratkaiseva merkitys tekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja sisällölle,
    • lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä käyttää toimivia lukustrategioita,
    • tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja mediatekstejä, erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita sekä kykenee suhtautumaan niihin analyyttisesti ja kriittisesti,
    • osata käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä tekstejä, asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään,
  • Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
    • osata poimia oleellinen tieto eri lähteistä ja pohtia lähteiden luotettavuutta,
    • pystyä tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä
    • ymmärtää pääpiirteissään asia- ja mediatekstien asiasisältö,
    • kyetä havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kyetä perustelemaan ero eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä,
    • osata ilmaista itseään kuvallisin keinoin,
    • osata käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita,
  • Peruskoulun jälkeen oppilaan tulisi:
    • osata tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
    • osata hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja,
    • osata kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua,
    • osata analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta,
    • osata ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.
  • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä suunnitelma
    • Liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat linjanneet tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttöä kouluopetuksessa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma julkistettiin Arjen tietoyhteiskunta -hankkeen seminaarissa 1.12.2010
    • Linjaukset ja toimenpiteet koskevat koko peruskoulutusjärjestelmää kuten koulun toimintakulttuuria, opettajankoulutusta, tekniikkaa ja yhteyksiä, opetustiloja sekä oppimateriaaleja. Kolmivuotisen hankkeen loppuraportissa esitellään konkreettisia toimenpiteitä, jotka perustuvat 20 hankkeessa mukana olleen koulun kokemuksiin sekä aiheeseen liittyvän tutkimushankkeen tuloksiin.
  • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä suunnitelma
    • Keskeiseksi kysymykseksi suunnitelmassa nousee opettajien valmius käyttää opetuskäyttöön tehtyjä tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvia palveluja. Toisen tärkeän kokonaisuuden muodostavat opettajien ja oppilaiden käytössä oleva laitetekniikka sekä tietoliikenneyhteydet. Suunnitelmassa käsitellään yhteyksiä ja laitteita, pedagogisia malleja, oppimateriaaleja, koulun toimintakulttuurin kehittämistä sekä koulujen ja yritysten kumppanuutta.
    • Suunnitelmassa on myös arvioitu, mitä ehdotusten toteuttaminen valtakunnallisesti tulisi maksamaan. Toimenpiteiden laajentaminen koko suomalaiseen perusopetukseen maksaisi vuosina 2011-2015 yhteensä 397 miljoonaa euroa. Tästä laitteiden osuus olisi 182 miljoonaa ja palvelujen 112 miljoonaa euroa.
  • Poimintoja suunnitelmasta
    • Verkkoon perustetaan kansallinen opetuksen tietopalvelu, joka sisältää mm. verkkopohjaiset alustavaihtoehdot ja oppimisympäristöt, työvälineet, opetussuunnitelmat ja linkit materiaalipankkeihin.
    • Oppilaille varmistetaan riittävät valmiudet toimia verkossa. Tiedon jakamisesta siirrytään ideoiden yhteiseen tuottamiseen ja tiedon yhdistämiseen. Otetaan käyttöön tätä tukevia sovelluksia ja välineitä.
    • Sähköiset oppimateriaalit kootaan yhden hakupalvelun saavutettaville. Tämä väylä olisi edu.fi, joka olisi sekä opettajien että oppilaiden käytössä. Sähköisten oppimateriaalien arvonlisäveron tulisi olla sama kuin painettujen materiaalien.
  • Poimintoja suunnitelmasta
    • Ajanmukaistetaan tietoverkot. Koulujen opetustilat varustetaan valokuituyhteyksillä valtion, opetuksen järjestäjien ja yritysten yhteistyönä. Opettajien ja opetustilojen tieto- ja viestintätekniselle varustukselle asetetaan tavoitetaso.
    • Opettajankoulutuslaitosten tutkintovaatimukset ajanmukaistetaan mediakasvatuksen ja TVT:n käytön osalta. Opettajien täydennyskoulutukseen lisätään TVT:n opetuskäyttöä ja verkostoyhteistyön osaamista kehittäviä teemoja.
    • Opettajien välistä yhteistyötä lisätään ja sisällytetään TVT:n opetuskäyttö osaksi paikallisia suunnitelmia.
    • Kehitetään koulujen verkostoyhteistyötä. Luodaan eettiset pelisäännöt sekä koulujen keskinäiseen että koulun ja yritysten väliseen verkostoyhteistyöhön.
  • OPH & mediakasvatus
    • Oppimisympäristöhankkeet
      • http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2010
      • http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2009
      • http://www.oph.fi/oppimisymparistohankkeet_2008
    • Mediakasvatusta yhteistyössä kodin ja koulun kanssa
      • http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivinen_kansalaisuus/kuukausiteemat/marraskuu_lapset_nuoret_ja_perhe/mediakasvatusta_yhteistyossa_kodin_ja_koulun_ka
  • LASTEN JA NUORTEN VERKONKÄYTTÖ - UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Mikko Horila 10.11.11
  • Missä mennään?
    • 81 kuudesluokkalaista (12 – 13 –vuotiasta) vastasi kyselyyn omasta verkonkäytöstään…
      • Koneen käyttöaika kouluvuoden aikana n. 1h 50min päivässä
      • Valtaosalla ei ole määriteltyä aikarajaa koneen käyttöön
      • Noin puolet on päätynyt epäsoveliaille sivuille
  • 6. –luokkalaisten verkonkäyttö
  • ” Oletteko kotona keskustelleet netin käyttösäännöistä? Millaisia sääntöjä sinulle on asetettu? Jos sinulla on käyttömäärää rajoitettu, kauanko saat päivässä konetta käyttää ja valvotaanko käyttömäärää tarkasti?”
    •   Noin 2/3 oppilaista kertoi, ettei hänellä ole rajoituksia käytön suhteen ja asioista ei ole juurikaan puhuttu kotona.
    • ” Ei mitään rajaa, mutta en saa/halua käydä aikuisviihdesivuilla.”
    • ” Juu ollaan kaikki tärkeimmät. Saisin olla koneella korkeintaan 2h päivässä, mutta kun vanhemmat eivät ole kotona saatan olla hetken ”salaa” koneella. Käyttömäärää valvotaan tarkasti.”
    • ” Ollaan keskusteltu. Ei sääntöjä. Noin 4h.”
    • ” Ei olla keskusteltu erityisemmin. Saan olla koneella kunhan kaikki tärkeät työt on eka hoidettu.”
    • ” Saan mennä koneelle kun kysyn luvan. Äiti ja isä sanovat sit kun pitää lopettaa.”
    • ” Ei valvota tarkasti, on äiti asentanut lapsilukon.”
    • ” Saisin olla 1h päivässä mutta kun ei valvota niin saattaa venähtää kahteen tuntiin.”
    • ” Ollaan keskusteltu, että joku voi olla vanha mies ja pedofiili. Ei saa olla hirveän myöhään koneella.”
    • ” No silleen etten saisi antaa numerooni tai nimee nettiin”
    • ” En saa mennä koneelle ennen välipalaa tai aamupalaa.”
    • ” Koneessani on tietty nettiaika joka sammuttaa netin kun aika on kulunut.”
    ” Oletteko kotona keskustelleet netin käyttösäännöistä? Millaisia sääntöjä sinulle on asetettu? Jos sinulla on käyttömäärää rajoitettu, kauanko saat päivässä konetta käyttää ja valvotaanko käyttömäärää tarkasti?”
  • ” Miltä sinusta tuntuu, kuinka hyvin tiedät, mitä netissä saa tehdä ja mitä puolestaan ei? Millaisissa asioissa kaipaisit lisätietoa?”
    • Oppilaiden kuva omista tiedoista oli optimistinen. Kukaan ei kaivannut lisää tietoa ja päinvastoin monet oppilaat kertoivat tietävänsä kaiken tarpeellisen…
    • ” todella hyvin”
    • ” Tiedän netistä kaiken.”
    • ” No tiedän aika hyvin että ei saa lisätä esim. Facebookiin tuntemattomia.”
    • ” Tiedän, koska me ollaan juteltu siitä koulussa.”
    • ” Tiedän, ettei epämääräisistä linkeistä saa klikata”
  • ” Kuvittele tilanne, että sinulla on käytössä jatkuvasti oma kone nettiyhteydellä ja lupa surffailla netissä ihan vapaasti aikarajoista murehtimatta. Millainen ”nettikesä” sinulla olisi tiedossa? Mitä tekisit, missä kaikkialla surffailisit?”
    • Oli lohdullista huomata, ettei rajoitteeton netinkäyttömahdollisuus ja oma kone tuntuneet erityiset kiehtovalta. Selkeästi enemmän kesässä odotettiin ulkona oloa ja kavereiden kanssa touhuamista. Toki muutama tapaus koki ajatuksen mahdollisuudeksi.
    • ” En olis juurikaan koneella vaan ulkona kavereiden kanssa.”
    • ” Siis ihan niin kuin arkisinkin, youtube, IRC-galleria ja kattoisin joskus elokuvia netistä.”
    • ” En olisi kesällä juurikaan koneella. Ehkä korkeintaan 2h päivässä. Sadepäivinä olisin enemmän.”
    • ” En usko, että netinkäyttöni olisi erilaista, liian pitkään kun on netissä tulee tylsää.”
    • ” Alkuun olisin varmaan paljon koneella, mutta uskon että aikaa myöten siihen kyllästyisi.”
    • ” Olisin normaaleilla sivuilla ehkä 2-4 tuntia.”
    • “ Olisin aika kauan pelipaikoissa.”
    • ” Pelisivuilla ja varmaan mätääntyisin koneelle jos teen kaiken mikä vähänkin kiinnostaa.”
    • ” Surffaisin tosi paljon, mutta olisin myös ulkona.”
    • ” Jos olis käytössä oma kone niin se olisi päällä koko ajan, mutta en istuis sen edessä koko aikaa.”
    • ” Heittäisin koneen meneen ja menisin rannalle kavereiden kaa.”
    ” Kuvittele tilanne, että sinulla on käytössä jatkuvasti oma kone nettiyhteydellä ja lupa surffailla netissä ihan vapaasti aikarajoista murehtimatta. Millainen ”nettikesä” sinulla olisi tiedossa? Mitä tekisit, missä kaikkialla surffailisit?”
  • Lasten ja nuorten suosikit
    • Verkkopelit (Miniclip, Aapeli, Topkani jne.)
    • GoSuperModel
    • YouTube
    • FaceBook
    • IRC Galleria
    • Panfu
    • Habbo Hotel
    • Messenger
    • Wikipedia
  • Mikä on messenger?
    • ” Windows Live Messenger (kutsumanimi Messenger, nettislangissa MSN tai suomalaisittain Mese) on Microsoftin kehittämä ja julkaisema pikaviestintäohjelma .”
    • haettu 17.9.2009
    • http://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_Live_Messenger
  • Verkkopelit, minipelit
    • 72% Suomalaisista pelaa jotakin (Franz Mäyrä)
    • ” pelit tehostavat aivojen käyttöä”
    • ” pelit tarjoavat vanhoja hermosolujen välisiä yhteyksiä ja luo uusia. Esimerkiksi räiskintäpelit parantavat tarkkaavaisuutta ja visuaalista hahmotuskykyä.”
      • Aapeli
      • Miniclip
      • Älypää
      • TopKani
  • Mikä on YouTube?
    • ” YouTube on Googlen omistama suosittu 19 eri kielellä tarjottu videopalvelu. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu.”
    • haettu 17.9.2009
    • www.wikipedia.org
  • Mikä on Habbo?
    • ”Habbo on virtuaalinen hotelli, jossa nuoret voivat tavata ystäviään, viettää aikaa ja chattaillä. Jokaisella kävijällä on oma pieni hahmonsa, jonka avulla hotellissa liikutaan ja jutellaan. Habbo on kuin tietokonepeli, mutta kaikkien pelin hahmojen takana on oikea ihminen. Joskus näitä pelihahmoja kutsutaan myös nimellä "habbo".”
    • Haettu 18.3.2010
    • http://www.habbo.fi/help/41
  • Mikä on GoSupermodel?
    • ”GoSupermodel on tytöille tarkoitettu internetsivusto, jossa tytöt voivat pitää hauskaa, löytää uusia ystäviä ja toteuttaa luovuuttaan. Sivusto on ilmainen ja turvallinen, ja sen periaatteena on, että tytöt määräävät.”
    • Haettu 15.3.2010
    • http://fi.gosupermodel.com/support/parents.jsp?pageidx=0
  • Kuvagalleriat
    • Kuvagalleriohin liittyy paljon epäluuloja ja ihan syystä. Kuvamateriaali, jota lapsista (ja nuorista) verkosta löytyy, on vähintäänkin hämmentävää ja vanhemmat tuskin hyväksyisivät lapsiensa verkossa julkaisemaa materiaalia.
      • IRC-Galleria
      • Kuvake.net
      • ii2
  • Mikä on Wiki(pedia)?
    • ” Wiki on verkkosivusto , jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.
    • Nimi juontuu havaijin kielen sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.”
    • haettu 17.9.2009, www.wikipedia.org
  • Mikä on Twitter?
    • ” Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-websivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta. Palvelun kehitys aloitettiin keväällä 2006 ja palvelu julkaistiin heinäkuussa 2006.”
    • Haettu 14.5.2010
    • http://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter
    ” Discover what’s happening right now, anywhere in the world”
  • Mikä on Facebook?
    • ” Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista.”
    • Haettu 15.4.2010
    • http://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook
  • Facebook South Parkin keinoin…
  • Rajoittaminen?
    • Munakello soimaan? Kuinka pian?
    • Pitäisikö luottaa lapsen omaan itsesäätelyyn?
    • Rajoittaminen rankaisukeinona? Lisäaika palkkiona
    • ” Minuutti, minuutista” vaikkapa vaihdossa kirjan lukemiseen…
    • Lapsilukko?
  • Selainhistoria, palomuuri, lapsilukko jne.
    • CTRL + H, sivuhistoria
      • Helppo tapa tarkistaa, missä osoitteissa koneella on vierailtu
    • Selaimen Internethaun ominaisuudet
    • Palomuurin asetukset, sivujen blokkaus
    • Virustorjuntaohjelman ”lapsilukko”
  • Itsensä suojaaminen
    • Mitä itsestään kannattaa kertoa verkossa?
    • Omalla nimellä toimiminen? Vai nimimerkillä toimiminen?
    • Verkossa kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa – tämä on hyvä tiedostaa pienestä pitäen, mediakriittisyys.
    • Tunnukset, salasanat
    • Kirjesalaisuus (sähköpostissa samat säädökset)
    • Nettirahavarkaudet, yhteisöjen tavaravarkaudet
  • Tekijänoikeus: teos
    • Teos Lakiteksti puhuu tekijänoikeuden piiriin kuluvista tuotoksista teoksina. Teoksia ovat mm. tekstit, piirrokset, valokuvat, sävellykset, elokuvat ja tietokoneohjelmat.
    • ” Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.” ( 24.3.1995/446 )
    • Tekijänoikeuslaki
  • Copyright-merkintä ©
    • Copyright-merkintää ei tarvita. Vaikka teoksessa ei ole copyright-merkintää eikä ehkä edes tekijän nimeä, ei poista tekijänoikeutta.
    • Toisaalta mikään copyright-merkintä ei voi synnyttää tekijänoikeutta.
    • Mikään ei estä tekijää kirjoittamasta teokseensa copyright-merkintää. Vaikka sillä ei ole oikeudellista sisältöä, se saattaa käytännössä havahduttaa ihmisiä niin, että he tajuavat, että teosta ei saa laittomasti kopioida.
    • (Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html)
    10.11.11
  • Tekijänoikeus: muuntelu
    • Tekijänoikeuteen kuuluu myös teoksen muuntelu.
    • Teosta voidaan muunnella vain tekijän nimenomaisella luvalla. Tämä koskee myös digitoimista muuntelua (esim. kuvan editoiminen).
    • Tekijänoikeussäännöstö koskee myös teoksen siirtämistä toiseen muotoon tai toiseen mediaan.
    10.11.11
  • Tekijänoikeus: skannaus, kopio
    • Teoksen skannaus edellyttää normaalisti tekijän lupaa.
    • Teoksesta (paitsi tietokoneohjelmasta) saa tehdä kopion yksityiseen käyttöön ilman erityistä tekijän lupaa. Tämä ei koske opetus- tai tutkimuskäyttöä!
    10.11.11
  • Tekijänoikeus: tekijä
    • Tekijällä on pääsääntöisesti yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.
    • Pääsääntöisesti tekijänoikeus on aina tekijällä/tekijöillä (henkilöt), ei esim. organisaatiolla.
    • Tekijänoikeus ei siirry, ellei oikeuden haltija itse siirrä tekijänoikeutta toiselle (lupa, tai sopimus).
    • Tekijänoikeus yleensä säilyy, vaikka julkaisuoikeus luovutetaan toiselle.
    10.11.11
  • Tekijänoikeus, rikkomuksen seuraukset
    • huomautus, korjauspyyntö
    • sakko
    • korvaus tekijänoikeuden rikkomisesta tai/ja saadusta oikeudettomasta hyödystä
    • oikeudenkäyntikulut
    10.11.11
  • Tekijänoikeus: lähioikeus
    • Seuraava taulukko esittää tiivistetyssä muodossa tekijänoikeuden lähioikeudet. Suojan laadussa ja laajuudessa on huomattavaa vaihtelua.
    10.11.11 (Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html)
  • Julkaisuoikeus
    • ” Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. (31.7.1974/648)”
    • ” Tekijänoikeus voidaan, 3 § :n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain. Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.”
    • Julkaisuoikeus on tavallaan osa tekijänoikeutta. Luvalla tai sopimuksella voidaan jollekin taholle myöntää oikeus julkaista teosta (ei välttämättä silti muuttaa sitä).
    10.11.11
  • Julkaisuoikeus: lupa, lainaaminen
    • Teoksen julkaiseminen voidaan antaa luvalliseksi jollekin nimetylle taholle tai vaikkapa kaikille.
    • Jos lupaa ei ole myönnetty, teos ei ole muiden julkaistavissa. Esim. WWW-sivulla olevat tekstit tai kuvat eivät ole kaikille julkaisuvapaita.
    • Voit toki tallentaa materiaalia Internetistä itsellesi, mutta et voi koskaan julkaista sitä ilman lupaa!
    • Tekstin lainaaminen on yleistä. Digitaalisissa lähteissä se tapahtuu samaan tapaan kuin perinteisissä kirjallisissa lähteissä. ” Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.” ( 22 §/24.3.1995/446)
    10.11.11
  • Julkaisuoikeus: lupa, ehdot
    • Teoksen julkaiseminen esim. Internetissä tai käyttäminen osana omaa teosta edellyttää lupaa tekijältä tai, jos tekijöitä on useita, kultakin tekijältä erikseen.
    • Mikään hiljainen suostumus tai nimenomaisen kiellon puuttuminen ei riitä.
    • Tekijä voi asettaa luvan myöntämiselle haluamiaan ehtoja (esim. rahallinen korvaus). Luvan kysyjä voi suostua niihin tai olla suostumatta.
    10.11.11
  • Julkaisuoikeus: opetuskäyttö
    • 14 § . ( 24.3.1995/446 )
    • Milloin lukuisia tietyn alan suomalaisia tekijöitä edustava järjestö on antanut luvan sovituilla ehdoilla valmistaa äänen tai kuvan talteenottamisen avulla radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän julkistetun teoksen kappaleita opetustoiminnassa tai tieteellisessä tutkimuksessa käytettäväksi, luvan saaja voi vastaavin ehdoin valmistaa kappaleita sellaisestakin lähetykseen sisältyvästä saman alan teoksesta, jonka tekijää järjestö ei edusta.
    • Opetustoiminnassa saa äänen tai kuvan suoran talteenottamisen avulla valmistaa kappaleita opettajan tai oppilaan esittämästä julkistetusta teoksesta opetustoiminnassa tilapäisesti käytettäväksi. Siten valmistettua kappaletta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.
    • Ylioppilastutkintoon kuuluvaan tai muuhun vastaavanlaiseen kokeeseen saadaan ottaa osia julkistetusta kirjallisesta teoksesta tai, milloin teos ei ole laaja, koko teos. Samaan tarkoitukseen saadaan ottaa kuva julkistetusta taideteoksesta.
    10.11.11
    • ( 24.3.1995/446 )
    • Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa sellaisten teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa , niin myös kansanvalistustoiminnassa sekä hyväntekeväisyys- tai muussa yleishyödyllisessä tarkoituksessa, jos teoksen esittäjä tai, milloin heitä on useampia, kaikki esittäjät tekevät sen korvauksetta.
    • Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske näytelmä- eikä elokuvateosta.
    10.11.11
  • Taideteosten ja rakennusten toisintaminen
    • 25 § . ( 24.3.1995/446 ) Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:
    • arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä
    • sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi. Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu taikka taideteos on julkaistu, saa taideteoksen sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisioesitykseen, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai esityksessä toisarvoinen merkitys.
    10.11.11
  • Kustannussopimus
    • 31 § . Kustannussopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Käsikirjoitus tai muu teoksen kappale, jonka mukaan teos on monistettava, jää tekijän omaksi.
    • 32 § . Kustantajalla on oikeus julkaista painos, joka kirjallisesta teoksesta saa olla enintään 2 000, sävellysteoksesta 1 000 ja taideteoksesta 200 kappaletta.
    • Painoksella tarkoitetaan sitä määrää, jonka kustantaja yhdellä kertaa valmistuttaa.
    • 33 § . Kustantajan on julkaistava teos kohtuullisessa ajassa, tavanmukaisesti huolehdittava sen levittämisestä sekä saatettava julkaiseminen loppuun menekin ja muiden asianhaarojen edellyttämässä laajuudessa...
    10.11.11
  • Yleisiä harhaluuloja
    • ” Oppilaitoksella on tekijänoikeudet opiskelijan tuotoksiin.”
    • - Opiskelijan kirjoittamaan tutkielmaan, ohjelmaan tai muuhun teokseen on hänellä itsellään tekijänoikeus. Oppilaitoksella ei ole siihen minkäänlaista tekijänoikeutta. Jos oppilaitos haluaa käyttää opiskelijan tekemää ohjelmaa opetuksessaan tai muutoin, sen on saatava siihen opiskelijan lupa. Opiskelija saa oppilaitokselta lupaa pyytämättä julkaista teoksensa, myydä sen julkaisuoikeudet yms.
    • ” Opinnäytetyö ei ole julkinen asiakirja.” - Jos opiskelija esittää tekemänsä tutkielman, ohjelman tai muun teoksen esim. harjoitustyönä, pro gradu -työnä, diplomityönä tms., siitä tulee julkinen asiakirja sillä perusteella, että se on viranomaiselle annettu asiakirja. Asiakirjojen julkisuus menee tekijänoikeuden edelle määrätyssä mielessä ( 25d § ), mutta tämä ei kumoa tekijänoikeutta.
    • ” Jos teos on luotu työnantajan tai oppilaitoksen koneilla, niin työnantajalla tai oppilaitoksella on teokseen oikeudet.” - Tämä ei pidä paikkaansa. Tekijänoikeuslakiin ei sisälly mitään sellaista, että tekijän käyttämien työvälineiden omistajalla olisi osuutta tekijänoikeuteen.
    10.11.11
  • Onko linkkien teko luvanvaraista?
    • Viittaaminen teokseen esimerkiksi ilmoittamalla, mikä on teoksen nimi ja mistä se on saatavissa, on sallittua ilman tekijän lupaakin. Tämä koskee myös teoksen WWW-osoitteen ilmoittamista ja sitä, että joku kirjoittaa omaan WWW-dokumenttiinsa linkin, joka viittaa jonkun toisen tekemään WWW-dokumenttiin. Linkki on viittaus, referenssi, ja verrattavissa kirjan ISBN-numeroon tai sen kertomiseen, mistä kirjan kappale löytyy jostakin kirjastosta.
    • Epäselviä asioita toki on: linkin avautuminen frameen, linkit laittomiin materiaaleihin jne.
    • Hyvän tavan mukaista on pyytää lupa linkittämiseen!
    10.11.11
  • Kopiosto ja Teosto
    • Kopiosto pyrkii turvaamaan tekijänoikeuksien toteutumista ja asianmukaista korvausten saamista teosten käytöstä sekä tiedottamaan tekijänoikeudesta selkeästi. - www.kopiosto.fi
    • Opetuskäytön säännöistä ja sopimuksista hyvän koosteen tarjoaa - www.kopiraitti.fi
    • Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö. - www.teosto.fi
    10.11.11
  • Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
    • ” Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä on oppimateriaali tekijänoikeuksista. Aineisto on suunnattu neljäsluokkalaisille ja se postitettiin kaikkiin Suomen alakouluihin kevään 2008 aikana. Oppimateriaali on kaksikielinen ja kouluille maksuton.”
    • http://www.tslt.fi
  • TV-ohjelmat
    • Opetusministeriön hankkimalla opetustallennusluvalla saa pysyvään käyttöön tallentaa:
      • YLE TV1:n, YLE TV2:n, MTV3:n, YLE Teeman ja FST5:n kotimaisia ja yhteispohjoismaisia opetusohjelmia.
      • Kahden (2) vuoden ajaksi saa tallentaa YLE TV1-, YLE TV2-, MTV3-,YLE Teema- ja FST5-kanavien muita televisio-ohjelmia.
    •   Seuraavien ohjelmien tallennus ei kuitenkaan ole sallittua:
      • kotimaiset tai ulkomaiset elokuvateatteri- tai videolevityksessä olevat elokuvat
      • ulkomaiset jatkuvajuoniset sarjat
      • mainokset
      • muiden kuin YLE TV1 -, YLE TV2 -, MTV3-, YLE Teema - ja FST5-kanavien ohjelmat, mukaan lukien ulkomaisten tv-kanavien ohjelmat
  • TV-ohjelmat
    • Opetusministeriön luvan nojalla valmistettujen tallenteiden käyttö muuhun kuin opetus- ja tutkimustoimintaan on myöhemminkin kielletty. 
    • Jokaiseen tallenteeseen on merkittävä ohjelman nimi, kesto, lähetysajankohta ja sallittu käyttöaika (esim. yllä mainittu 2 vuotta). Ajallisesti ja asiasisällöltään vanhentunut ohjelma on poistettava käytöstä. Tutkimuskäytössä televisio-ohjelmia saa käyttää tutkimuksen edellyttämän ajan. 
    • Tv-ohjelmien tallentamisesta saa lisätietoa Kopioston asiakaspalvelusta, [email_address] .
  • Kansainvälisiä tekijänoikeusalan sopimuksia
    • Bernin sopimus (engl. Berne convention , virallinen suomenkielinen nimi: kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskeva Bernin yleissopimus). Se tehtiin alun perin jo vuonna 1886, ja sitä on täydennelty parinkymmenen vuoden välein, viimeksi vuonna 1979. Se muodostaa pohjan, jolle kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä on rakennettu, ja muissa sopimuksissa usein vahvistetaan, että Bernin sopimusta noudatetaan, ja sovitaan joistakin sitä täydentävistä asioista. Useimmat kehittyneet maat ja lukuisat muut maat ovat liittyneet Bernin sopimukseen . Sopimusta hallinnoi nykyisin WIPO .
    • Yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus ( Universal Copyright Convention , UCC). Tämä sopimus sallii (artiklassa III) muotovaatimusten, kuten copyright-merkinnän käytön, asettamisen. Osa kehitysmaista on liittynyt tähän sopimukseen mutta ei Bernin sopimukseen . Sopimuksen merkitys on 1990-luvulla vähentynyt, koska mm. Yhdysvallat ja Kiina ovat liittyneet Bernin sopimukseen.
    • Rooman sopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta.
    • TRIPS -sopimus , joka käsittelee tekijänoikeutta erityisesti kansainvälisen kaupan vapauden näkökulmasta.
    • WIPO :n tekijänoikeussopimus . (Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html)
    10.11.11
  • Lähteet :
    • Tekij ä noikeuslaki http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekl.html
    • Tekij ä noikeus http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/
    • Kooste tekij ä noikeuksista http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html
    • Teosto http://www.teosto.fi
    • Kopiraitti http://www.kopiraitti.fi
    • Kopiosto http://www.kopiosto.fi
    • Tietol ä hteet ja niiden hakeminen http://www.cs.jyu.fi/~miko/Tutkielmaopinnot/TJTC86k/luennot/tietolahteet.html
    10.11.11
  • WIKISPACES
  • Mikä on Wiki(pedia)?
    • ” Wiki on verkkosivusto , jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.
    • Nimi juontuu havaijin kielen sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.”
    • haettu 17.9.2009, www.wikipedia.org
    10.11.11 Mikko Horila
  • WIKI in plain English http://www.youtube.com/watch?v=-dnL00TdmLY
  • Wiki
    • Wikin käyttöönotto toimii aika pitkälle blogin käyttöönoton tavoin.
    • Alkuun pääset osoitteesta: http://www.wikispaces.com/ valitsemalla ” get started ”.
    • Tunnuksen luomisen jälkeen etenemään pääset valitsemalla oikeasta yläkulmasta ” create a new wiki ”.
    • Taas täytyy miettiä hyvä osoite, eli pääset vaikuttamaan wikisi tuikitärkeään osoitteeseen. Hyvä osoite jää mieleen ja sinne on helppo palata. Tämä jälkeen valitset wikisi tyypin, käyttöoikeudet ja vapaavalintaisen kuvauksen. Ja Voilà – wiki on luotu.
  • Wiki
    • Tämän jälkeen työ etenee tehden uusia sivuja (new page) ja tavallaan luoden selkärangan, sisällysluettelon wikille. Sisällysluettelossa ei voi käyttää skandinaavisia merkkejä, joten joudut miettimään rakenteen tärkeitä sanoja hiukan enemmän.
    • Varsinainen sivujen tekstisisällön luominen tapahtuu siirtymällä vasemman reunan sivulinkeistä haluamallesi sivulle. Sivun muokkaaminen käynnistyy aina valitsemalla edit this page.
    • Editointitilaan siirtyminen avaa näytön, jossa voit kirjoitella, muokata tekstiä ja lisätä kuvia yms. Kuvan lisäämiseksi kirjoittajan tulee olla kirjautunut, tekstiä voi kirjoittaa kuka tahansa.
  • Wiki
    • Paluu ”katselutilaan” tapahtuu tallentamalla (save) sivu. Wiki-luonteen mukaisesti wikispaces kerää automaattisesti kaikesta historian, eli näet history välilehdeltä kaiken sivuun liittyvän muokkaustiedon.
  • Wiki – mitä, miten ja miksi?
    • Häme Wiki http://www.hamewiki.fi
    • eNorssi TVT strategia / eNorssisopimus http://enorssi.wikispaces.com/ http://enorssisopimus.wikispaces.com
    • Oppilaiden omat työt http://hnk-5b-lansieurooppa.wikispaces.com/
    • http://6bhistoria.wikispaces.com/
    • Wikipedia http://fi.wikipedia.org/
    • Hikipedia… http://hiki.pedia.ws/
  • Wiki koulukäytössä
    • Wikit toimivat mainiona ryhmätyövälineenä koulutyössä.
    • Wikit mahdollistavat ryhmätyön työstämisen myös kotoa tietokoneen välityksellä.
    • Wiki tarjoaa mahdollisuuden kommentoida muiden ryhmien tuotoksia.
    • Wiki tallentaa prosessin – kaikki vaiheet ja muokkaukset on jäljitettävissä jälkikäteen.
  • Wiki koulukäytössä
    • Etelä-Eurooppa
    • 6b historia
    10.11.11 Mikko Horila
  • Wiki opetusharjoittelussa?
    • Opiskelijalle:
    • Jaksosuunnitelman tekemisen väline?
    • Harjoittelun palauteväline?
    • Oppilaalle:
    • Prosessikirjoittamisen väline?
    • Ryhmätyöväline?
    • Tuotosten julkaisuväline?
    • esimerkki
  • Tehdään yhdessä Wiki!
    • Päätetään aihe yhdessä
    • Luodaan fiksusti nimetty wiki
    • Jaetaan tehtävät pareittain/jokaiselle oma
    • Tuotetaan sisältö, joka on julkaisuoikeuksiltaan ok. (Creative Commons)
    • Käydään kommentoimassa toisen tekemää sivua
  • MUITA SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUITA
  • Skype
    • Skype on ruotsalais-virolaisen Skype Limited -yrityksen tekemä suosittu Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus, jolla on 338 000 000 käyttäjää
    • Skypen käyttäjät pystyvät ohjelman avulla internetin kautta keskustelemaan keskenään maksutta sekä maksusta soittamaan yleisen puhelinverkon puhelimiin.
    • Skype-ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden henkilön välisiin puheluihin, mutta periaatteessa konferenssipuhelun avulla mukana voi olla jopa yhdeksän samanaikaista keskustelijaa. Lisäksi käyttäjät pystyvät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja.
    • Skype-ohjelmalla voidaan myös käydä videopuheluita (Skypen versiosta 2.0 lähtien).
  • Adobe Connect
    • Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmä on
      • Monipuolinen, silti helppokäyttöinen verkkokokousjärjestelmä
      • Helppo luoda tapahtumia, helppo osallistua
      • Ei erillisiä ohjelmistoasennuksia
      • Kokouksen vetäjä tai osallistuja tarvitsee vain tietokoneen, nettiyhteyden ja selaimen, jossa Flash –laajennus (valmiina jo 98% tietokoneista)
      • Tällä hetkellä Suomen suosituin verkkokokousjärjestelmä
      • connect.uta.fi/hokl_hnk
  • Doodle varausjärjestelmä
  • Audacity
    • Audacity on ilmainen äänenkäsittelyohjelma, jolla voi helposti tehdä digitaalisia äänityksiä ja leikata niitä. Ohjelma toimii mainiosti koulukäytössä ja on varmasti ainakin musiikinopen hyvä kaveri. Ohjelma sopii jossakin määrin myös erilaisien ääniformaattien muutokseen.
    • Audacityllä voit mm.:
      • Nauhoittaa
      • käsitellä
      • Miksata
      • ja muokata ääntä.
  • Audacity-ohjeet
    • Audacityn saat haltuun aika nopesti ihan kokeilemalla, mutta hiukan voit oppimista nopeuttaa kurkkaamalla läpi esim. Sibelius-Akatemian mainiot ohjeet:
      • http://www2.siba.fi/aanityo/index.php?id=1&la=fi
    • Kurkkaamme Audacityä toki myös yhdessä (mutta melko nopeasti) ja kierrän auttamassa tarpeen mukaan.
  • Audacity
    • Teemme Audacity-tehtävän lähtökohtaisesti ryhmätehtävänä. Valittavissa on joko pienimuotoinen kuunnelma, radiomainos, selostus (esim. urheilusuorituksen), aamunavaus tai vaikkapa autotallibändin demo…
    • Kaikki edelliset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan julkaista MP3-podcasteina verkossa. Myös omat muut ideat huomioidaan.
    • Jos oman äänen kuunteleminen hirvittää, niin ohjelmaan voi toki tuoda ääntä myös tiedostomuodossa tai vaikkapa nopeuttaa oman äänen ”pikkuoravaääneksi”.
    • Audacityyn voi helposti tuoda myös mm. Freesoundin ääniefektejä tai Jamendon musaa. Kun juttunne julkaistaan lopuksi verkossa, huolehdittehan, ettei tekijänoikeuksia loukata.
  • Audacity
    • Sitten ei muuta kuin hetki tutustumista ohjeisiin, linkkejä löydät alta! Tehtävässä on mahdollista hyödyntää omia läppäreitä ja/tai vaikkapa kännykkää äänentallentimena.
    • Oma puhelimeni tekee amr-muotoa, joka toimii Audacityssä, mutta tässä on malli ja merkkikohtaisia eroja. Kannattaa siis varmistaa yhteensopivuus ja tiedonsiirron (esim. Bluetooth) onnistuminen, ettei lopuksi tule ylläreitä…
  • Audacity
    • Audacityn voi ladata Windows-, Linux- tai Macintosh-tietokoneelle osoitteesta: http://audacity.sourceforge.net/
    • Audacity ohjeita:
    • http://www2.siba.fi/aanityo/
    • http://verkko-opas.fi/?id=158
    • http://www.youtube.com/results?search_type=YouTube&search_query=audacity&hl=fi
    • http://audacity.sourceforge.net/help/?lang=fi
    • http://koti.mbnet.fi/error/cx65/soittoaaniohje/
  • Audacity-tehtävä:
    • Teemme Audacity-tehtävän lähtökohtaisesti ryhmätehtävänä. Muodostakaa 2-4 hengen ryhmät ja valitkaa itsellenne aihe. Valittavissa on joko pienimuotoinen kuunnelma, radiomainos, selostus (esim. urheilusuorituksen), aamunavaus tai vaikkapa autotallibändin demo…
    • Aloittakaa tutustumalla Audacityn peruskäyttöön; nauhoittakaa ensin muutama kokeilupätkä ja kokeilkaa editointia – vasta sitten kannattaa siirtyä todellisen materiaalin tuottamiseen ja leikkaamiseen.
    • Ja niin muuten… PodCast pitäisi julkaista jossakin… Miten saatte juttunne julki? Toimittakaa minulle linkki sähköpostitse osoitteeseen: [email_address]