• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Compilaiton of Cultural accesibility projects
 

Compilaiton of Cultural accesibility projects

on

  • 746 views

This short description of The Secret Life of Objects was published as part of the compilation of Cultural Accessibility Projects.(April 2008). Turku. Finland. It was presented in the From Monologue to ...

This short description of The Secret Life of Objects was published as part of the compilation of Cultural Accessibility Projects.(April 2008). Turku. Finland. It was presented in the From Monologue to Dialogue. European Year of Intercultural Dialogue.

Statistics

Views

Total Views
746
Views on SlideShare
746
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Compilaiton of Cultural accesibility projects Compilaiton of Cultural accesibility projects Document Transcript

    • Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaariFrån monolog till dialog seminariumFrom Monologue to Dialogue Seminar17.-18.4.2008 TurkuKulttuurisen saavutettavuuden projektitKulttuurisen saavutettavuuden edistäminen ja avoimeen vuoropuheluun pyrkiminenovat tässä ajassa ja yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä toimia. Hyvien käytänteidenkartuttamiseksi sekä mahdollisimman laajan kuvan saamiseksi museo- jakulttuuriperintökentällä tehtävästä työstä toimijoita pyydettiin ilmoittamaan omiakulttuurisen saavutettavuuden projektejaan mukaan seminaariin.Seuraavassa on esitelty kaksitoista (12) kulttuurisen saavutettavuuden projektia.The Secret Life of ObjectsThe Secret Life of Objects, an Interactive Map of Finnish Design, is a selection ofobjects in the collections of the Design Museum in Finland. The objects date from1874 to 2008. In the interactive map visitors can post their comments about theobjects and enjoy comments posted by other visitors. The Secret Life of Objects is aresearch project done in collaboration between the Design Museum and Media Lab,University of Art and Design Helsinki, and a part of Mariana Salgado’’s doctoraldissertation work.From the museum’’s point of view, the main idea of the project was to explore how todiscuss design objects with different groups, using different media resources.Workshops where teenagers and children were invited to work with design objects byusing music, poetry, photography and drawing were organised. Audio-visual materialproduced in the workshops can be accessed in the Secret Life of Objects exhibitioncurrently on display in Design Museum and on-line through the interactive map andthe blog.The central research questions of the project are how to design for participation inmuseums and what are the expected results of this participation. The interactive mapis used as a case study of visitors participating in co-creating the message of theexhibition. Visitors can comment on the historical material related to the objects, thematerial produced in the workshops, the exhibition objects, other visitors comments,Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • the exhibition as a whole, and the future design. Explorations on new ways of sharingvideo material by using the concept of web TV are also a part of this endeavour.The project makes the museum collection accessible to new audiences (children,teenagers, and virtual communities), to different moments (after, during and beforethe visit), to linguistic minorities (written material in Swedish, English and Finnish) andto different perspectives and vocabularies (visitors’’ and museum staff’’s). In parallel, itis improving access by showing different materials (videos, poems, music anddrawings) coming from the museum’’s resources (workshops). All these possibilitiesallow people with different abilities to enhance their experience of the museum visit.Interactive map of Finnish Design:http://church.uiah.fi:9674/thesecretlifeofobjects/englishThe secret life of objects blog: http://thesecretlifeofobjects.blogspot.com/Contact person: Mariana Salgado msalgado@taik.fiLCI –– Language, culture, identityA Nordic project of cultural accessibilityIn collaboration between:The Aboa Vetus & Ars Nova, Turku, Finland,The Cultural History Museum, University of Oslo, Norway,The Malmö Museums, Malmö Sweden,The Narsaq Museum, Narsaq, Greenland,The National Museum, Copenhagen, DenmarkFinanced by: The Nordic Council of Ministers: Nordic Committee of Museums andNordic Culture Fund.Background: In 2004, the Malmö Museums invited immigrant language students touse the museum for their education. This working well, the museum sought partnersin the Nordic countries to start a project on cultural accessibility. The starting pointwas that museums have to make themselves more accessible to all citizens despitethe experiences, education, gender, cultural, ethnic or social background they mayhave.Objectives To make our Nordic museums attractive sources of knowledge for young people with another background than the Nordic. To strengthen the educational competence in the museums concerning language, culture and identity To strengthen the collaboration between museums, the National Agencies for Education, and language education for immigrants in the Nordic countries.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • To broaden and intensify the work with language, culture, identity in museums To develop educational programmes in the museums to facilitate cultural awareness and intercultural dialogue To oppose racism.The target groups were users of the museums with another background than thetraditional Nordic and multicultural groups where the majority is represented, agedbetween 12 and 25.Method: The students were to come several times to the museum. They hadhomework to prepare in advance. Their visits were to be both theoretical andpractical. The themes in different museums varied greatly, spanning from making ofart to historical comparisons, from environmental issues to religion.Results and experiences: The most important experience from the LCI-project 2006,is that the museum staff needs to be prepared to take part of the students owncircumstances, so that we can make our activities meaningful. Hence, it is importantnot to identify problems only with our target group, but also to question and work withour own qualifications, predispositions and preferences.Further details (in Swedish):http://www.malmo.se/download/18.21deddc811320a4bdec8000582/SKI-rapport.pdfVesi kielelläProjektin toteuttivat yhteistyönä kolme oppilasryhmää Pansion, Puropellon jaSamppalinnan kouluista, Aboa Vetus & Ars Nova -museo ja Wäinö Aaltosen museo.Oppilaat olivat 10 –– 16 -vuotiaita ja pääosa heistä on kotoisin muualta kuin Suomesta.Työn aiheena oli vesi ja sen eri muodot - niin maisemassa kuin eri kielissäkin. Vesivalittiin teemaksi, koska se on elämälle välttämätön aine, jota esiintyy kaikkiallamaailmassa.Projektin aluksi oppilaat tutustuivat Wäinö Aaltosen museossa esillä olleeseenLammaspaimen kaupunkimaisemassa -näyttelyyn, josta poimittiin esiin erityisestivesiaiheisia teoksia. Ars Novassa tutustuttiin Mitkat Suomessa -näyttelyyn, joka kertoivenäläisestä kulttuurista.Mitki-ryhmän taiteilijoita yhdistää sama elämänasenne: elämänilo ja nautinto sekäarjen kauneuden ja ystävyyden ylistäminen. He korostavat yhtenäisyyttäänpukeutumalla samanlaisiin raidallisiin merimiespaitoihin. Myös oppilaat tekivät omatraitapaitansa, joissa on henkilökohtaisia ja toisilta lainattuja aiheita. Raidalliset paidatyllään he muodostavat ryhmän, joka koostuu persoonallisista yksilöistä. Yksilöllisyysnäkyy monimuotoisina ja erivärisinä raitoina, paitoihin kirjoitettuina lempiniminä jamuina teksteinä, jotka kertovat erilaisista kiinnostuksen kohteista ja tärkeistä asioista.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Oppilaat maalasivat lisäksi suurikokoiset maisemamaalaukset omalla tyylillään. Toisettyöt ovat muistumia aikaisemmista kotimaista, toiset nykyisestä kotikaupungista taihaavemaailmoista. Jokaisessa maalauksessa on mukana vesielementti.Oppilaat ripustivat työnsä itse valitsemaansa kohtaan ja liittivät kaikki työt yhdeksiverkoksi maalaamalla teoksista reittejä toisiin teoksiin. Reittejä etsittäessä haettiinomasta ja naapurin työstä samankaltaisuuksia. Tällä tavoin tehtiin näkyväksi se, ettäsamoin kuin kaikki työt näyttelyssä, myös kaikki ihmiset maailmassa ovat väistämättätekemisissä toistensa kanssa. Kuten teokset, ihmisetkin voivat liittyä yhteen,erottautua muista, lainata toisilta ja toisille. Maalausten lailla myös kaikista ihmisistälöytyy samankaltaisuuksia joita voi nostaa esiin ja yhdistää. Toiset yhteydet ovatilmeisiä, toisia täytyy hakea kauempaa.Näyttelyyn kuului lisäksi äänimaisema, joka koostui oppilaiden omalla kielelläänlausumista, veteen liittyvistä sanoista. Avajaisissa nähtiin myös oppilaidenvesiaiheinen sanaperformanssi.Projekti liittyy teemallisesti Kehyksen hankkeeseen Taide meille ja heti! Projektitoteutettiin pääosin vuonna 2007. Oppilaat kävivät museossa noin 5 kertaa, työpajatkestivät kerrallaan noin 2-3 tuntia.Lisätietoja: minna.hautio@aboavetusarsnova.fi ja satu.reinikka@turku.fiKuurojen museon viittomakielinen museo-opasKuurojen museo on Kuurojen Liitto ry:n omistuksessa oleva erikoismuseo, jokatallentaa ja esittelee kuurojen kulttuuriperintöä. Suomen n. 5000 kuurolle viittomakielion äidinkieli, jonka asema on perustuslaissa turvattu.Museomme tarjoaa kuuroille kävijöilleen viittomakielisiä opastuksia (tai tulkkauksia).Ne ovat olennainen osa museokäyntiä, mutta opastus on yleensä tilattavahuomattavasti ennen varsinaista museokäyntiä, eikä näin spontaani päätösmuseovierailusta ole useinkaan mahdollista. Ratkaisuna esille on tuotu, että kuurojenkäytössä voisi olla kannettava laite, joka tarjoaisi viittomakielisen opastuksen samaantapaan kuin museoiden äänioppaat tarjoavat puheopastuksen kuuleville.Tällaisen viittomakielisen virtuaalioppaan tekoa kokeiltiin museossamme vuonna2006 opetusministeriön avustuksen turvin. Tuolloin valmistui kämmentietokoneellatoimiva opas, jossa informaatio on saatavissa suomalaisella viittomakielellä jakansainvälisin viittomin. Oppaasta saatiin koti- ja ulkomailla erinomaista palautetta,joten kehittämistyötä päätettiin jatkaa Museoviraston avustuksen turvin vv. 2006-2007. Tavoitteena oli tuottaa entistä laajempi tietosisältö ja parantaa käytettävyyttä.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Oppaan rakenne, sisältö ja tekniikkaOppaan käyttö alkaa kielivalikosta, josta valitaan haluttu kieli. Viittomakielen lisäksiinformaatio on saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen jälkeen museontarjoama tieto on jaettu kolmeen osaan: yleisluontoiseen tietoon museosta, museonperusnäyttelyyn ja vaihtuviin näyttelyihin. Vaihtuvien näyttelyiden osiota voidaanpäivittää tarpeen mukaan.Opas valmistettiin yhtä aikaa kuurojen ammateista kertovan vaihtuvan näyttelynkanssa. Näin opas ja uusi näyttely voitiin heti suunnitella sekä rakenteellisesti ettävisuaalisesti toisiaan tukeviksi. Näyttely ””Suutarista räppäriin –– viittomakielistenammatteja”” on oppaassa jaettu 13 teemaan. Oppaassa navigointi tapahtuunäyttelyssä toistuvien piirrossymbolien avulla.Laiteratkaisua etsittäessä pohdittiin mm. mobiiliteknologian ja pienten pelikonsoleidenkäytettävyyttä. Kämmentietokoneeseen päädyttiin siksi, että siinä on selkeä, riittävänkokoinen kosketusnäyttö, joka pystyy toistamaan viittomakieltä riittävällä tarkkuudella.Laite myös tuki käyttöliittymän Flash-tekniikkaa. Viittomakieliset selostukset on liitettyoppaaseen videoklippeinä.Työryhmä ja yhteistyökumppanitHankkeesta vastasi suunnittelutyöryhmä, jossa oli viittomakielen ja viittomakielisenyhteisön, verkkoviestinnän ja museoalan asiantuntijoita. Oppaan ja näyttelynsisällöstä vastasivat Kuurojen museon työntekijät. Oppaan teknisestätaustatutkimuksesta, käyttöliittymäsuunnittelusta, videokuvauksesta ja ohjelmoinnistavastasi viittomakielisen median valmistamiseen erikoistunut yritys, SignFuse.Viittomakieliset käännökset tilattiin yrityksestä nimeltä Viparo.Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda oppaasta sellainen, että se soveltuisi myösmuiden museoiden käyttöön. Siksi työryhmässä oli sekä Museoviraston että Valtiontaidemuseon edustajia. Oppaan antama esimerkki onkin hyvin muiden museoidenhyödynnettävissä luomalla vastaavanlaiseen laitteeseen oma museokohtainensisältö.LiplaputusLiplaputus-projekti 2004 oli Espoon taidemuseon (nyk. EMMA) museopedagogisenosaston yhteistyöprojekti Espoon kulttuuritoimen, Ruusutorpan koulun ja LipputehdasFinnMarin Oy:n kanssa. Museopedagogisen osaston järjestämän Liplaputus-projektintarkoituksena oli antaa tietoa Leppävaaran Alberganesplanadin lippuaukiolletoteutetusta Leppävaara flag (2003) ympäristötaideteoksesta ja rohkaista erilaisiayhteisöjä tekemään omia lipputeoksiaan aukiolle.EMMAn kokoelmiin kuuluva Lippumereksikin kutsuttu ympäristötaideteos onEuroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • hollantilaisen taiteilija Huijbers German suunnittelema. Leppävaarassa sijaitsevateos koostuu 21 alumiinisesta lipputangosta sekä Suomen kesää kuvaavistarasteroiduista lipuista. German toiveena oli teosta suunnitellessa ollut, että melkomonikulttuurisen alueen yhteisöt, koulut, kulttuuri- ja asukasyhteisöt sekä yrityksetvoisivat omilla lipuillaan osallistua esplanadin vaihtuvan ilmeen luomiseen.Ruusutorpan koulua pyydettiin joulukuussa 2003 toteuttamaan Espoon taidemuseonavustuksella ensimmäiset omat liput aukiolle. Koulun 6J-luokka teki omakuva-aiheisetlippunsa tekstiilitaiteilija Maiju Ahlgrénin ohjauksessa touko-lokakuussa 2004.Projektin tarkoitus oli yhteisötaiteellinen, eli sillä haluttiin nostaa esiinmonikulttuurisista taustoista tulevat 12-13-vuotiaat espoolaisnuoret, joiden on muutoinvaikea saada itseään yhteisössä näkyville. Nuorten lippujen haluttiin kertovan heidäntaustoistaan, tarinoista ja arvostuksista, mutta myös uuden kaupunginosankuulumisesta heille, niin kasvuympäristönä kuin paikkana, jossa on tilaa heille jaheidän tarpeilleen.Liplaputuksen lipuissa oli monta koskettavaa tarinaa. Niissä näki selvästi 21 erilaista,ajattelevaa ja tuntevaa nuorta ihmistä. Nuoret kertoivat lipuissa itsestään ja siitä, miltätuntuu elää Espoossa tänään. Samalla he kertoivat alueen muista kanssaeläjistä,kommentoiden samalla omaa elinympäristöään.Lisätietoa: Nana Salin, vastaava museolehtori, EMMA, p. (09) 816 57538,nana.salin@espoo.fiMaahanmuuttajien muistot -projektiMaahanmuuttajien kulttuuriperintöä alettiin tallentaa Työväenmuseo Werstaalleelokuussa 2006 ””Maahanmuuttajat työelämässä ja politiikassa”” -hankkeen puitteissa.Hanke sai Museoviraston innovatiivista hankerahoitusta.Museolle pyrittiin tallentamaan maahanmuuttajien henkilökohtaisia kokemuksiasopeutumisesta Suomeen ja työllistymisestä suomalaisille työmarkkinoille. Lisäksitutkittiin maahanmuuttajien toimintaa puolueissa, kansalaisjärjestöissä jaammattiyhdistysliikkeissä. Kokemukset työelämästä ja politiikasta dokumentoitiinpääasiassa haastattelujen avulla.Hanke sai jatkoa vuonna 2007, jolloin käynnistyi jatkohanke ””Maahanmuuttajienmuistot””. Jatkohankkeen painopiste oli aineiston kartuttamisessa, jatkotyöstämisessäja julkistamisessa. Tavoitteena oli koota ja järjestää tutkimuksellisesti tasapainoista jakäyttökelpoista aineistoa, joka avaa uusia näkökulmia suomalaisen työn historiantutkimukseen. Kerättävä aineisto tulee palvelemaan tulevaisuudessa eri alojentutkijoita mm. syrjinnän ja toiseuden tutkimuksessa.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Työn historian tallennuksessa on aikaisemmin keskitytty lähinnä kantaväestöön.Projektissa paikattiin tätä havaittua tiedon aukkoa tallentamalla maahanmuuttajientyöelämäkokemuksia.Kerätystä aineistosta työstettiin multimedia Juuret maailmalla, koti Suomessa, jokajulkaistiin 21.11.2007 verkkonäyttelyn muodossa Internetissä osoitteessawww.tyovaenmuseo.fi. Verkkonäyttelyssä 32 maahanmuuttajaa 24 eri maasta kertooelämäntarinansa. Verkkonäyttely mukailee virtuaaliyhteisöjen rakennetta profiileineen,omakuvineen ja yhteisöineen ja on kaikille avoin selattavaksi. Kokonaisuus soveltuumyös koulujen opetukseen, mm. suvaitsevaisuuskasvatukseen ja historianopetukseen.Myös Maahanmuuttajien muistot -projekti sai rahoitusta Museovirastolta. Projektipäättyi marraskuussa 2007.””Meillä alkaa seikkailu”” - Helinä Rautavaaran museoHelinä Rautavaaran museo on erikoistunut Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin jakulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Erityiseksi painopisteeksi on nostettukansainvälisyyskasvatus.Museon uusin monikulttuurisuushanke on Meillä alkaa seikkailu -niminenyhteisötaideprojekti, jossa pohditaan aikuiseksi kasvamista, ryhmään liittymistä jaelämää eri kulttuurien keskellä Espoossa.Espoolaiset 12-24 -vuotiaat nuoret ovat yhdessä kuvataiteilija Tiina Kuhasen jamuiden yhteisö-, teatteri-, tanssi- ja elokuvataiteen ammattilaisten kanssavalmistaneet kuvitteellisia videojatkosarjoja nuorten elämästä. Itse kehittelemiensäroolihahmojen kautta nuoret ovat käsitelleet elämään liittyviä asioita, toteuttaneettoiveitaan ja käyneet läpi erilaisia seikkailuja. Työskentelymetodi materiaalinkokoamiseksi valittiin keväällä ja kesällä 2007 tehdyn kenttätyön pohjalta.Projekti alkoi Suvelan, Matinkylän, Leppävaaran ja Kivenlahden nuorisotiloillasyyskuussa 2007 ja kestää toukokuuhun 2008. Mukaan on voinut liittyä missävaiheessa tahansa, aikaisempaa kokemusta ei ole vaadittu ja toiminta on ollutilmaista. Hankkeessa on erityisesti haluttu tavoittaa ne nuoret, jotka jäävät tavallisenharrastustoiminnan ulkopuolelle. Toiminta on ollut ohjattua mutta vapaata - nuoretovat saaneet osallistua siihen omien aikataulujensa puitteissa ja kynnys osallistua ontehty hyvin matalaksi. Nuoria on tavoitettu nuorisotilojen lisäksi kouluista jakirjastoista.Yhteisötaidehankkeen pohjalta rakennettaan ““Elä oma elämäsi”” -näyttely, joka onesillä Helinä Rautavaaran museossa 22.8.2008 - 22.2.2009. Näyttelyhankkeessa ovatEuroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • mukana myös Espoon kaupunginmuseo ja Espoon nuorisotoimi. Näyttely on osaEspoon 550 juhlavuoden ohjelmistoa. Näyttely ja hanke ovat saaneet tukea Suomenkulttuurirahastolta, Museovirastolta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Espoonkulttuurilautakunnalta.Lisätietoja projektista: http://meillaalkaaseikkailu.helinamuseo.fi/Merihistoriaa kaikille -hankeMerenkulun valtakunnallisessa erikoismuseossa, Forum Marinumissa, käynnistyikulttuuriperinnön saavutettavuuden problematisointi vuosina 2005––2006 toteutetunMerimuseo-opetuksen kehittämishankkeen yhteydessä. Tuolloin todettiin, ettäolennainen osa Forum Marinumin tallentamasta merellisestä kulttuuriperinnöstä onmuseoaluksissa, mutta ne ovat fyysisesti vaikeasti saavutettavia ja toimintaesteisellejopa vaarallisia kohteita. Keskeistä oli, miten vastaavan tiedon voisi välittää vaaranta-matta museokävijää. Päätimme tuottaa museoaluksia esittelevät elokuvat ja toteuttaane erillisenä, Merihistoriaa kaikille -hankkeena. Opetusministeriö myönsi hankkeelletaloudellista tukea. Hanke toteutettiin 2006––2007, ja elokuvat ovat nyt saatavilla jakatseltavissa museon auditoriossa ja seminaariluokassa.Hankkeen tavoitteena on tehdä museoaluksista sellaisia kulttuurikohteita, joidenhistorian ymmärtäminen ja sitä koskevan tiedon hankkiminen on esteetöntä henkilöntoimintaesteisyydestä huolimatta. Elokuvien tarkoitus on antaa kävijälle kattavakokonaiskuva museoaluksista ja niiden sisätiloista sekä tuottaa aito kokemuksentunne niiden tunnelmasta. Kerronnan lähtökohtana on museokierros ja se, mitäkävijät sen aikana näkevät.Tuotannossa käytettiin asiantuntijana vammaisjärjestöjen edustajaa. Tuotanto-sopimus tehtiin turkulaisen Montaasi Media SHL Oy:n kanssa, ja Forum Marinum -säätiössä hankkeesta vastasi intendentti Ulla Kallberg.Elokuvat perustuvat pääasiassa liikkuvaan kuvaan, mutta hankalimmassa kohteessa,sota-alusten ahtaissa sisätiloissa, myös still-kuviin. Elokuvien pituus alusta kohti onnoin 7––15 minuuttia. Tuotantoformaatti on DVCpro 16 x 9 laajakuva, ja esitysformaattiDVD.Tilaaja ja tuottaja laativat yhdessä käsikirjoituksen. Forum Marinum vastasiasiasisällöstä ja Montaasi Media Oy visualisoinnista ja kerronnasta. Ruotsin- jaenglanninkieliset käännökset tehtiin käännöstoimistossa ja tarkastettiin merihistorial-listen ja sotahistoriallisten termien osalta Forum Marinumissa. Puhutut versiottaltioitiin Tampereella ja Turussa. Kertojat puhuvat äidinkielenään suomea, ruotsia jaenglantia. Aineiston editoitiin ja esityskopiot valmistettiin Montaasi Media Oy:ssä.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Jouluksi kotiinNykytaiteen museo Kiasmassa, Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoissajärjestettiin maahanmuuttajanuorille Jouluksi kotiin -työpajasarja loppusyksyllä 2007.Erilaisissa työpajoissa pohdittiin yhdessä, mistä joulussa on kyse eri ihmisille jayhteisöille - keitä me olemme, mikä on joulu, koti, juhla, traditiot, ilo ja taide. Työpaja-sarjaa koordinoi Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS.Jouluksi kotiin -hankkeen tavoitteena oli kaksisuuntainen oppiminen ja havainnointisekä voimaantuminen taiteen kokemisen ja tekemisen avulla. Tarkoituksena oli luodavuorovaikutuksen malli, jota muokataan ja sovelletaan käyttöön kulttuurilaitoksissa.Nyt jo toista kertaa toteutettavassa Jouluksi kotiin -tapahtumassa tarjottiin "ei jouluajuhlivalle yleisölle" mahdollisuus osallistua työpajoihin, joissa kulttuurin ja taiteenkokemisen ja tekemisen kautta voitiin yhdessä löytää uusia työkaluja joulunvastaanottoon.TyöpajatKiasman maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatussa My Future Family -työpajassa 12 nuorta toteuttivat digitaalisen kuva- ja ääniteoksen itsestään jatulevaisuuden kuvistaan tai haaveistaan. Työpajan vetäjäparina toimivat Kiasmanmuseolehtori Elina Katara ja medianomi Fernando Colombo.Ateneumin Kuka minä olen -työpajaan osallistui 6 maahanmuuttajataustaista 15 -17 -vuotiasta tyttöä. Työpajassa pohdittiin erilaisten kuvien kautta omaa itseä ja kulttuuriasekä elinympäristöjä. Työpajan vetäjäparina työskentelivät Ateneumin museolehtoriErica Othman ja nuorisotyöntekijä Wisam Elfadl.Sinebrychoffin taidemuseon Jouluksi kotiin -työpajojen teemaksi muodostui kahvi jakaakao. Syöminen ja juominen ovat kulttuuritausta katsomatta kaikille läheisiä, jasiten myös museossa helposti lähestyttäviä. Suklaa- ja kaakaoteemat koettiinmantereita yhdistäväksi tekijäksi. Kohderyhmänä olivat mahanmuuttajanaiset jalapset, jotka halusivat tulla jakamaan kokemuksia ja tietoa kahvikulttuurista jasuklaanautinnoista. Työpajojen vetäjinä toimivat museolehtori Leena Hannula ja FMPilar Valdivia.Jouluksi kotiin -tapahtuman mahdollisti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksienteemavuoden 2007 ohjelma.Taide Meille ja Heti!Taide Meille ja Heti! (TMH) on kaksivuotinen hanke jossa yhdistyvät kulttuuri- jaopetusala, erityisesti lasten ja nuorten perusopetus. Hanketta koordinoi Valtiontaidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS.Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Hankkeessa on luotu pilottihankkeena verkosto, jossa taide- ja kulttuurilaitostentekemä yleisötyö ja koulujen kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toimivat työpareina. TMHon valtakunnallinen ja toteutetaan paikkakuntakohtaisesti osahankkeina.14 osahankkeen periaatteena on kaksisuuntaisuus: erilaisten vähemmistöjenosallisuus kulttuurilaitosten tarjontaan sekä kulttuurilaitoksen tarjonnan tarkastelumoninaisuuden näkökulmasta. Hankkeen kuluessa kouluille ja kulttuuritoimijoillekehitetään yhteistyön tueksi työkalupakki, joka julkaistaan ja levitetään laajempaankäyttöön.Hankkeen kulkuVuoden 2007 aikana työparit ja hankkeen vetäjät kohtasivat kolme kertaa yhdenpäivän seminaareissa. Seminaarien välillä työparit työskentelivät itsenäisesti jatuottivat erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia kouluissa ja kulttuurilaitoksissaan.Hankkeen päätösseminaari on kesäkuussa 2008.TyökalupakkiTekeillä oleva työkalupakki julkaistaan verkkojulkaisuna. Se integroi kaksi hankkeenalkuperäistä tavoitetta eli toimii tulevaisuudessa työskentelyn tukena vastaaviaprojekteja tekeville tai niistä haaveileville sekä luo tekijöiden ja projektien verkostoa.Työkalupakin aineistoa kerätään keväällä 2008, testataan syksyllä ja työkalupakkijulkaistaan alkuvuodesta 2009.Hanke on osa Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta 2007.Lisätietoja: kristiina.tuura@fng.fi ja paivi.matala@kiasma.fiTeatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijat Stadiasta lisäävät museoidensaavutettavuutta draaman keinoinHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian Esittävän taiteen koulutusohjelmassakoulutetaan Teatteri-ilmaisun ohjaajia (AMK) nelivuotisessa tutkintoon johtavassakoulutuksessa. Teatteri-ilmaisun ohjaajien ammattitaito vastaa nyky-yhteiskunnanhaasteisiin. He kutovat eri alojen osaamista yhteen draaman keinoin ja avaavatkulttuurisen ja yhteiskunnallisen saavutettavuuden ovia draamamenetelmin erilaisilleihmisryhmille.Teatteri-ilmaisun ohjaajan osaaminen nivoo yhteen perinteisiä teatterin osa-alueita(ohjaajuus, käsikirjoittajuus ja esiintyjyys) sekä soveltavaa draamaa. Soveltavalladraamalla tarkoitetaan draamamenetelmien käyttöä jossakin muussa yhteydessä kuinperinteisenä nähdyssä teatterissa. Usein esitykset ovat räätälöidysti tietyllekohderyhmälle tai tiettyyn aihepiiriin toteutettuja ja usein ne myös osallistavat yleisönEuroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • keskustelemaan esityksen teemoista ja vaikuttamaan esityksen kulkuun. Soveltavandraaman keinoin voi työskennellä erilaisten ryhmien kanssa teatterikentällä,kulttuurialalla sekä muilla elämänalueilla, kuten opetuksen ja kasvatuksen,hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan sekä yhteisöllisen toiminnan piirissä.Tärkeä osa Teatteri-ilmaisun ohjaajan opintoja on draaman keinoin työskentelymuseoissa. Teatteri-ilmaisun ohjaajia on koulutettu kymmenen vuoden ajan ja noidenvuosien sisään mahtuu monenlaisia yhteistyössä museoiden kanssa toteutettujaprojekteja. Monista pääkaupunkiseudun museoista on kehittynyt Stadian pitkäaikaisiayhteistyökumppaneita. Museoyhteistyön punaisena lankana toimii uusien näkö-kulmien luominen: draaman keinoin pyritään parantamaan museoiden saavutetta-vuutta herättämällä kiinnostusta ja antamalla avaimia ymmärtää näyttelyiden sisältöjäentistä paremmin. Lopullisena tavoitteena on katsojan kulttuurista saaman elämyksenvahvistaminen.Museoyhteistyötä on koulutusohjelmassa toteutettu vuodesta 2006 alkaen osanaACTS of Service/CREA-ACTS - teatterin ja luovan talouden kehittäminenpääkaupunkiseudulla -hanketta. CREA-ACTS -teemahankkeessa tavoitteena onalueellisen taidekasvatuksen vahvistaminen, jolloin taidekasvatus on tukemassataiteen perusopetusta, alueellisen luovuuden kehittymistä ja vaihtoehtojen antamistamediakasvatukseen. CREA-ACTS toteutuksessa tehdään yhteistyötäpääkaupunkiseudun peruskoulujen, museoiden ja ammattiteattereiden kanssa, joissaerityisenä tehtävänä yleisökasvatuksen ohella on ammatillisen teatteritoiminnankonseptin laajentaminen.Museodraamaa toteutetaan museotiloissa tapahtuvien esitysten keinoin sekäerilaisten yleisöä osallistavien työpajojen tai muiden menetelmien muodossa.Lisätietoja koulutuksesta ja sen yhteydessä toteutetuista projekteista löytyyosoitteesta: http://www.stadia.fi/opiskelu/kulpa/esittavataide/. Helsinginammattikorkeakoulu Stadia ja Evtek-ammattikorkeakoulu yhdistyvät 1.8.2008Metropolia Ammattikorkeakouluksi, joten tietoa löytyy laajenevasti keväästä 2008alkaen myös osoitteesta www.metropolia.fi koulutusohjelmat esittävä taideLisätietoja antavat myös:Koulutuspäällikkö Siri Kolu p. 09-310 84208 / GSM 050-401 3466 / siri.kolu@stadia.fi(tietoa koulutuksesta)Tuottaja Elina Arola p. 09-310 84242 / GSM 040-334 0920 / elina.arola@stadia.fi(tuotannot)Dramaturgian lehtori Sussa Lavonen GSM 040-334 5654 / sussa.lavonen@stadia.fi(museodraamaprosessit)Lehtori Petri Pullinen GSM 050-321 5915 / petri.pullinen@stadia.fi (CREA-ACTS -hanke)Euroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi
    • Kulttuurien museon näyttelyt draaman keinoin lapsille ja nuorilleHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötäTennispalatsissa Helsingissä sijaitsevan Kulttuurien museon kanssa. Museoissatapahtuvilla vaellusesityksillä sekä niihin liittyneillä osallistavilla työpajoilla on valotettunäyttelyiden teemoja erityisesti lasten ja nuorten ryhmille.Alla yksi esimerkki Kulttuurien museoon toteutetuista museodraamaesityksistä jatyöpajoista:Case: Museodraamaa Kulttuurien museon Siperia -näyttelyynKulttuurien museossa 14.5.2002––28.9.2003 esillä olleeseen Siperia - Taigan jatundran kansoja -näyttelyyn toteutettiin vuosien 2002 ja 2003 aikana museodraamaa.Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman lisäksi esitysten toteutuksessa oli mukanamyös Teatteri Feeniks.Siperia-näyttely vei katsojan arktisten alkuperäiskansojen pariin laajalle alueelleUralilta Kamtššatkan niemimaalle, jossa luonto on säädellyt elinkeinoja, elämäntapaaja maailmankuvaa. Yhteensä näyttelyyn toteutettiin kolmen esityksen sarja:Shamaanin sukua (kevät 2002), Siperian satuja (syksy 2002) ja Tutkimusmatkailijantie (kevät 2003). Shamaanin sukua -esityksen kohderyhmänä olivat ala-asteikäisetlapset, Siperian satuja -esityksen kohderyhmänä päiväkoti-ikäiset lapset jaTutkimusmatkailijan tie oli suunnattu ala-asteille, erityisesti 5-luokkalaisille pojille.Siperian satuja sekä Tutkimusmatkailijan tie -esityksiin liittyi myös toiminnallisiatyöpajoja, joista osa järjestettiin museossa ja osa jalkautettiin kouluihin japäiväkoteihin. Koulu- ja päiväkotiryhmien lisäksi järjestettiin myös kaikille avoimia,mm. perheille suunnattuja esityksiä.Projektissa mukana olleet Stadian opiskelijat olivat esittävän taiteen koulutusohjelman2.-4. vuosikurssin opiskelijoita.Ohjaus ja opetus: Marjaana CastrénLisää esimerkkejä Stadian toteuttamista draamaprojekteista on tulossa pianteemavuoden kansalliseen verkkopalveluun http://www.vuoropuhelu.fiEuroopan unionin aloite www.vuoropuhelu.fi