Your SlideShare is downloading. ×
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009

830
views

Published on

Published in: News & Politics

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
830
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide
  • Lhde: Tilastokeskus 2006
  • Lhde: http://ilmastoblogi.wordpress.com/page/7/
  • Transcript

    • 1. Ilmastopolitiikka EU:n silmin Eurooppa-foorumi 22.5.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius
    • 2. Hyviä ja huonoja uutisia
    • 3. Huonoja uutisia • Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. • Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. • Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. • Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. • Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.
    • 4. “Lämpötilan nousu viidellä asteella tällä vuosisadalla saattaisi johtaa siihen, että maapallolla voi elää tulevilla vuosisadoilla vain miljardi ihmistä” - Petteri Taalas, 26.3.2009 (HS) Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja
    • 5. Hyviä uutisia • Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. • Tarvittava teknologia on olemassa. • Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. • Ihmiset ovat valmiita muutokseen.
    • 6. Sisällys • IPCC: Lämpenemisen seuraukset ja globaalit päästövähennystarpeet • Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys • Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja EU:n kannat, tilanne Suomessa • Ydinvoiman rooli • Muutos on mahdollinen • Yhteenveto
    • 7. Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää
    • 8. IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve 80-95 % vuoteen 2050 mennessä
    • 9. Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari 5.5.2009
    • 10. Ilmakehän hiilidioksidi- pitoisuus
    • 11. Yhdysvallat ja Kiina suurimmat päästäjät EU; 14,7 % Muut; 34,2 % Yhdysvallat; 22,2 % Intia; 4,9 % Kiina; 18,4 % Venäjä; 5,6 % Source: Wikipedia, list of countries by carbon dioxide emissions 2004, http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions
    • 12. Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys
    • 13. Miksi teollisuusmaiden ja Suomen pitäisi vähentää päästöjään jos muut maat eivät vähennä ensin?
    • 14. Teollisuusmaissa päästöt syntyvät usein ylellisyydestä - kehitysmaissa eloonjäämisestä Maailman köyhin viidennes tuottaa noin kaksi prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä
    • 15. Miksi teollisuusmaiden vähennettävä päästöjään ensin? • Historiallinen vastuu ilmaston lämpenemisestä • Kyky ja taloudelliset edellytykset päästövähennysten toteuttamiseksi paremmat • Päästöt asukasta kohden suuret
    • 16. Kahden asteen tavoite ei ole mahdollinen ilman kehitysmaiden päästövähennyksiä
    • 17. Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? tonnia hilidioksidia/ asukas Lähde: Tilastokeskus 2006
    • 18. Suomen oikeudenmukainen päästövähennystavoite -125% vuoteen 2030 mennessä! Lähde: Greenhouse Development Rights -malli
    • 19. Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus vaikuttaa päätöksiin? maa delegaatit väestö delegaatteja (milj.as) 100 000 asukasta kohden Tanska 201 5,43 37 Suomi 51 5,33 9,62 Peru 13 27,93 0,47 Bangladesh 17 144,32 0,12 Etiopia 3 73,05 0,04 Kiina 40 1 306,31 0,03
    • 20. Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan
    • 21. EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin Energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla
    • 22. EU:n ilmasto- ja energiapaketti • Päästövähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): – Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta – Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta • Suomen osuus: -16% • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta – Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä – Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
    • 23. EU:n ilmasto- ja energiapaketin taakanjako Kuva: Magnus Cederlöf/YM, Ilmastofoorumi 9.3.2009
    • 24. EU:n kannat Kööpenhaminaan • Komission tiedonanto 28.1.2009 • Ympäristöministerineuvosto 2.3.2009 • EU-huippukokous 19.-20.3.2009 • ECOFIN 10.6.2009 • EU-huippukokous 18.-19.6.2009 • Kesäkuun ja lokakuun ministerineuvostot
    • 25. Kööpenhaminan ilmastosopimuksen elementit: Ympäristöjärjestöjen vaatimukset • Sopimuksen tulee perustua ilmastotieteen mukaisille vaatimuksille pitää lämpeneminen alle kahden asteen: – Teollisuusmaiden 40 % päästövähennykset – Kehitysmaiden 15-30 % päästövähennykset normaaliin päästökehitykseen verrattuna – Rahoitusmekanismit ja teknologian siirto – Metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä
    • 26. Neuvotteluita ennen Kööpenhaminaa • Bonn 1.-12.6. • Bonn 10.-14.8. • Bangkok 28.9.-9.10. • Ylimääräinen kokous 2.-6.11. • Kööpenhamina 7.-18.12.
    • 27. Tilanne Pohjoismaissa ja Suomessa
    • 28. Ilmastojohtajat Pohjoismaissa • Tanska vastaa COP15-järjestelyistä; Kööpenhamina maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki. • Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajana; Tavoitteena 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. • Norjan tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. • Suomi: Tavoitteena vähentää päästöjä 5-10 % vuoteen 2020 mennessä; EU:n energiatehokkuustavoitetta ei täytetä ja turpeen syöttötariffia halutaan jatkaa seuraavat 10 vuotta.
    • 29. Suomen kasvihuonekaasupäästöt -30%! -80%! -95%! Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut
    • 30. Mitä Suomen pitäisi tehdä? • Vähintään 30 prosentin kotimaiset päästövähennystoimet vuoteen 2020 mennessä • Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. – Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja -87 2050) • Energiatehokkuuden parantamien 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä • Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen
    • 31. Ydinvoiman rooli?
    • 32. Ydinvoima Euroopassa • Kapasiteetti laskussa • Ydinvoima hinta nousee, uusiutuvien laskee – Tuulivoima kasvaa nopeasti • Jätteiden loppusijoitus mahdotonta toteuttaa
    • 33. Teesit ydinvoimakeskusteluun • TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos • TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat • TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat • TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen • TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta • TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3
    • 34. TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos • Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. – Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana. – Ydinvoiman elinkaaren aikaiset päästöt ovat selvästi suuremmat kuin uusiutuvilla energialähteillä. – Lisäydinvoimalla päästövähennyksiä ei saada ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta aikaiseksi tarpeeksi nopeasti verrattuna energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen.
    • 35. TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat • Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen on Suomessa laiminlyöty. – Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. • EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.
    • 36. TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat • Ydinvoima lisää riippuvuutta ulkomaisesta uraanista. – Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta. – Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle. – Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia. • Myös Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.
    • 37. TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen • Ydinvoima levittää ydinaseita – On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen. • Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.
    • 38. TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta • Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta. – Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa. – Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta. – Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä. • Jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.
    • 39. TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2) • Kustannukset karanneet käsistä – 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa • Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta – Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7 vuotta. • Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen – Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.
    • 40. TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2) • Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001) päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa. – Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.
    • 41. Tuulivoimaa vai ydinvoimaa?
    • 42. Kuka sitä oikein haluaa? • Vain 37 % suomalaista kannattaa ydinvoiman lisärakentamista (YLE 22.2.2009) • Tavoitteena perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.
    • 43. Muutos on mahdollinen
    • 44. Muutos on mahdollinen • 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK) • 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS) • Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK) • Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2) – Lähteet: HS 26.9.2007, SK 19.6.2008, Ajatuspaja e2 29.1.2007
    • 45. Entä talouskriisi?
    • 46. Talouskriisi uhkaa ilmastotoimenpiteitä • Talouskriisi varastaa huomion • Julkisen talouden supistuminen uhkaa ympäristöinvestointeja • Yksityisen sektorin osallistuminen ympäristötalkoisiin vähenee • Protektionismi ja kansallisten etujen tavoittelu korostuu
    • 47. Talouskriisi edistää ilmastonsuojelua • Luonnonvarojen kulutus, päästöt ja liikenne vähenevät • Elvytyksellä on mahdollisuus vauhdittaa ilmastoystävällisiä investointeja • Energiatehokkuus houkuttelee entistä enemmän • Vanhaa teknologiaa poistuu käytöstä • Supistuvat voimavarat kannustavat yhteistyöhön
    • 48. Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia kaikkein eniten TNS Gallup Oy 1/2009
    • 49. • Jokainen suomalainen on valmis tekemään jotain ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi! • 81 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan • 76 % valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi • 45 % valmis maksamaan ilmastoveroa Source: Helsingin Sanomat/Gallup 19.4.2009
    • 50. Yhteenveto • Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan ennusteet. • Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla vähintään 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. – Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. • Ydinvoimakapasiteetti laskussa: Energiatehokkuustoimenpiteet ja uusiutuvat POP. • Ihmiset ovat valmiita muutokseen. – Pelkkä tieto ei riitä. Tarvitaan vertaistukea ja yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.
    • 51. Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan
    • 52. KIITOS ! • Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto Ilmastoblogi osoitteessa: http ://ilmastoblogi.wordpress.com/
    • 53. Lisätietoja • SLL:n ilmasto- ja energiatoiminta: – http://www.sll.fi/ilmasto • Ilmastoblogi osoitteessa: – http://www.sll.fi/ilmastoblogi • Ilmasto lautasella -kampanja: – http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella • Ilmastolaki -kampanja: – http://www.polttavakysymys.fi • Eurovaalit: – http://www.sll.fi/eurovaalit • Ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: – http://www.ilmasto.org
    • 54. Suomen luonnonsuojeluliiitto • Suomen suurin ympäristöjärjestö – Perustettu 1938 – 15 alueellista piiriä + nuorisojärjestö Luonto-Liitto – Lähes 200 paikallisyhdistystä, henkilöjäseniä n. 35 000 – Työntekijöitä noin 30 – Suomen Luonto -lehti ja jäsenlehti Luonnonsuojelija • Tavoitteena suomalaisen luonnon ja ympäristön suojelu: – Haasteet: Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto, luonnonvarojen ylikulutus • Saavutuksia: Ympäristölainsäädäntö, kansallispuistot, ympäristöhallinto...
    • 55. Backup: Mitä minä voin tehdä?
    • 56. Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä 3/4 muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.
    • 57. Mittatikkuhanke: Kulutuksen ympäristövaikutukset Lähde: SYKE Mittatikkuhanke, http://www.ymparisto.fi/mittatikku elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri
    • 58. Ilmastonystävän TOP5 vinkkiä! • Vähennä omaa energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta – Vaihda ekoenergiaan osoitteessa: http://www.norppaenergia.fi • Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua. • Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihansyöntiä. • Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi vaikutuksia. • Kannusta päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.