Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius

711
-1

Published on

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
711
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius

  1. 1. Ilmastonmuutos ja ydinvoima Pohjanmaan piirin kevätkokous 15.3.2008 Leo Stranius Ilmastovastaava
  2. 2. ” Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana” ” Pääministeri on kertonut käyttävänsä kaikki virkamatkansa edesauttaakseen Kööpenhaminan ilmastokokouksen onnistumista.” Lähde: SK 9/2008 29.2.2008
  3. 3. Esityksen sisältö <ul><li>Ilmastonmuutos </li></ul><ul><ul><li>Kansainvälisen ilmastopolitiikan ajankohtaiskatsaus </li></ul></ul><ul><ul><li>Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka </li></ul></ul><ul><li>Ydinvoima ja ilmastonmuutos </li></ul><ul><li>Fennovoima ja Kristiinankaupunki </li></ul>
  4. 4. Kansainvälisen ilmastopolitiikan ajankohtaiskatsaus
  5. 5. Nicholas Sternin raportti 2006 <ul><li>Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä . </li></ul><ul><li>Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. </li></ul>Stern Review on the Economics of Climate Change
  6. 6. EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä
  7. 7. IPCC:n neljäs arviointiraportti <ul><li>Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2 ºC esiteolliseen aikaan verrattuna . </li></ul><ul><li>Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. </li></ul><ul><li>Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä </li></ul>IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5
  8. 8. IPCC:n neljäs arviointiraportti
  9. 9. Nobelin rauhanpalkinto 2007 <ul><li>Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore . </li></ul><ul><li>Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. </li></ul>
  10. 10. YK:n ilmastohuippukokous syyskuussa 2007 <ul><li>YK:n pääsihteeri järjesti syyskuussa korkean tason ilmastokokouksen, johon osallitui yli 150 maata. </li></ul><ul><ul><li>80 maata lähetti paikalle valtionpäämiehen </li></ul></ul><ul><li>Tapaamisessa pyrittiin luomaan yhteisymmärrystä päästöjen rajoittamisen kiireellisyydestä ennen varsinaista Balin ilmastokonferenssia joulukuussa. </li></ul>
  11. 11. Balin ilmastokokous <ul><li>Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat </li></ul><ul><li>Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 </li></ul><ul><li>Lisäksi neuvottelupaketissa mukana </li></ul><ul><ul><li>Teknologian siirto </li></ul></ul><ul><ul><li>Metsäkadon hillitseminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Sopeutumisrahasto </li></ul></ul>
  12. 12. Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 <ul><li>Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): </li></ul><ul><ul><li>Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta </li></ul></ul><ul><ul><li>Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Suomen osuus: -16% </li></ul></ul></ul><ul><li>Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta </li></ul><ul><ul><li>Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä </li></ul></ul><ul><li>Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä </li></ul><ul><li>Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS) </li></ul>
  13. 13. Eurooppa-neuvosto 14.3.2008 <ul><li>Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen. </li></ul><ul><li>Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa. </li></ul><ul><li>Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009. </li></ul><ul><li>Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle. </li></ul>
  14. 14. Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus vuonna 2020, %
  15. 15. Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %
  16. 16. Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka
  17. 17. Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka <ul><li>Ilmasto- ja energiastrategia sekä tulevaisuusselonteko </li></ul><ul><li>EU:n uusiutuvien tavoite ja päästötavoite </li></ul><ul><li>Ydinvoima, Vuotos, turve... </li></ul>
  18. 18. Ilmastoasiat hallitusohjelmassa <ul><li>Ilmastoasiat yksi hallitusohjelman keskeisistä, horisontaalisista lähtökohdista. </li></ul><ul><li>Ilmastoasiat esillä ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi myös kehityspolitiikassa, EU-politiikassa, talousstrategiassa, liikenne- ja viestintäpolitiikassa sekä maatalouspolitiikassa ja metsätaloudessa. </li></ul>
  19. 19. Vanhasen II hallituksen meneillään olevat ilmastoprosessit <ul><li>Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian . </li></ul><ul><ul><li>Strategian valmistelua ohjaamaan on perustettu kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toimiva ilmasto ja energiapolitiikan ministerityöryhmä </li></ul></ul><ul><li>Hallitus laatii energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon . </li></ul>
  20. 20. Strategia ja tulevaisuusselonteko ilmastoon vaikuttavat tekijät energia ja muut päästölähteet sektorit + sopeutuminen torjunta sisältö + maailma Suomi alue (2020) – 2050( – 2100) – 2020( – 2050) aikajänne kevät 2009 kevät 2008 aikataulu VNK TEM vastuutaho tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiastrategia
  21. 21. Kansalaisten käsitykset ilmastonmuutoksesta <ul><li>Ajatuspaja e2 (29.1.2007): Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. </li></ul><ul><li>Taloustutkimuksen KTM:lle teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista pitää ilmastonmuutosta tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista asettaa ilmastonmuutoksen kolmelle kärkisijalle, kun heiltä kysyttiin tärkeimpiä omaan elämään vaikuttavia asioita. </li></ul><ul><ul><ul><li>KTM ilmastonmuutosviestintäohjelma 16.3.2007: Tutkimusraportti kansalaisten ilmastonmuutoskäsityksistä </li></ul></ul></ul>
  22. 22. HS Gallup 26.9.2007: Ilmastonmuutosta pidetään merkittävänä uhkana <ul><li>Enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta ainakin melko suurena uhkana. Reilu neljännes arvioi ilmastonmuutoksen hyvin suureksi uhkaksi. </li></ul><ul><li>Suomalaiset ovat periaatteessa valmiita esimerkiksi tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. </li></ul><ul><li>Enemmistö kuitenkin torjuu hintoihin lisättävän niin sanotun ilmastoveron. </li></ul>
  23. 23. Ydinvoima ja ilmastonmuutos
  24. 24. Teesit ydinvoimakeskusteluun <ul><li>TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos </li></ul><ul><li>TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat </li></ul><ul><li>TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat </li></ul><ul><li>TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen </li></ul><ul><li>TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta </li></ul><ul><li>TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 </li></ul>
  25. 25. TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos <ul><li>Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. </li></ul><ul><ul><li>Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana. </li></ul></ul><ul><ul><li>Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. </li></ul></ul>
  26. 26. TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat <ul><li>Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen </li></ul><ul><ul><li>Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön. </li></ul></ul><ul><li>EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle. </li></ul>
  27. 27. TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat <ul><li>Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta. </li></ul><ul><li>Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle. </li></ul><ul><li>Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia. </li></ul><ul><li>Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä. </li></ul><ul><li>OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella </li></ul>
  28. 28. TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen <ul><li>Ydinvoima levittää ydinaseita </li></ul><ul><li>On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen. </li></ul><ul><li>Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia. </li></ul>
  29. 29. TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta <ul><li>Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta. </li></ul><ul><ul><li>Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta. </li></ul></ul><ul><ul><li>Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä. </li></ul></ul><ul><li>Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua. </li></ul>
  30. 30. TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2) <ul><li>Kustannukset karanneet käsistä </li></ul><ul><ul><li>2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa </li></ul></ul><ul><li>Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta </li></ul><ul><ul><li>Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7 vuotta. </li></ul></ul><ul><li>Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen </li></ul><ul><ul><li>Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan. </li></ul></ul>
  31. 31. TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2) <ul><li>Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa </li></ul><ul><ul><li>Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001) päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista. </li></ul></ul><ul><li>Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty. </li></ul><ul><ul><li>Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. </li></ul></ul>
  32. 32. <ul><li>Jos ydinvoimaa ei rakenneta vapautuu 3000 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. </li></ul>
  33. 33. Ihmiset lottoavat, koska uskovat voittavansa. Todennäköisyys vakavaan ydinturmaan Suomessakin on paljon suurempi kuin lottovoittoon.
  34. 34. Ydinvoima: Muutamia argumentteja <ul><li>Näitä muutkin tuovat esille: </li></ul><ul><ul><li>Olkiluoto 3 ongelmat </li></ul></ul><ul><ul><li>Uraanikaivokset </li></ul></ul><ul><ul><li>Useat hakemukset syövät toisiaan </li></ul></ul><ul><li>Näitä meidän pitää tuoda esille: </li></ul><ul><ul><li>Uusiutuvien potentiaali </li></ul></ul><ul><ul><li>Ydinaseiden leviäminen / terrorismi </li></ul></ul><ul><ul><li>Onnettomuudet ja ongelmat muualla </li></ul></ul><ul><ul><li>Olkiluoto ei vähennä hiilidioksidipäästöjä eikä auta Kioton tavoitteisiin pääsemistä </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä tarkoittaa kun ydinvoimalla vähennetään 2-3 prosenttia päästöjä </li></ul></ul>
  35. 35. Tuulivoima kasvaa <ul><li>Tuulivoima maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto </li></ul><ul><li>Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto </li></ul><ul><li>Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia) </li></ul><ul><ul><li>Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna </li></ul></ul>
  36. 36. Tuulivoima kilpailee ydinvoiman kanssa <ul><li>Molemmista saadaan vain sähköä </li></ul><ul><li>Huono säädettävyys - Tarvitsee säätövoimaa </li></ul><ul><li>Kalliita rakentaa – halpoja käyttää </li></ul><ul><li>Tuulivoimalan rakentaa alle vuodessa – purkaminen yksinkertaista eikä jäteongelmaa ole </li></ul><ul><li>Tuulivoiman paikalle voi myöhemmin rakentaa isomman voimalan. </li></ul>
  37. 37. Fennovoima ja Kristiinankaupunki
  38. 38. Fennovoiman hakemuksen mahdolliset heikkoudet <ul><li>Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. </li></ul><ul><li>Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää. </li></ul><ul><li>Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä. </li></ul><ul><li>Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä. </li></ul><ul><li>Epäonnistuneet maakaupat </li></ul><ul><li>Ydinjätteen loppusijoitus auki </li></ul>
  39. 39. Fennovoiman maahankinnat <ul><li>Fennovoima hankki 11.3.2008 200 hehtaarin verran maata Simosta. </li></ul><ul><li>Yhtiö hankki jo ennen joulua 600 hehtaaria maata Ruotsinpyhtäältä. </li></ul><ul><li>Kristiinankaupungissa maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maata. </li></ul><ul><li>YVA-menettely valmistuu ensi vuoden helmikuussa, jonka jälkeen yhtiö aikoo jättää ydinvoimalahakemuksen valtioneuvostolle. </li></ul>
  40. 40. Fennovoima pelkää selkäsaunaa <ul><li>Fennovoima teki rikosilmoituksen mielipidekirjoituksesta, kertoo sanomalehti Hufvudstadsbladet verkkosivuillaan. </li></ul><ul><li>Rikosilmoitus koskee sanomalehti Vasabaldetissa ilmestynyttä kirjoitusta, jonka kirjoittaja Rita J. Bertils vaatii Fennovoimalle selkäsaunaa. </li></ul><ul><li>“ Pelkäävätkö he vanhaa eukkoa ja kolmea pientä sanaa? Tässä nähdään kynän mahti,” Bertils toteaa. </li></ul>
  41. 42. Lisätietoja <ul><li>SLL:n Energia- ja ilmastoviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit </li></ul><ul><li>Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf </li></ul><ul><li>Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 </li></ul>
  42. 43. KIITOS! Leo Stranius [email_address] Puh. 040-754 7371
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×