Your SlideShare is downloading. ×
Yhdistyksen kirjanpito
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Yhdistyksen kirjanpito

17,837
views

Published on

Todella tiivis paketti pienen yhdistyksen kirjanpidosta. Puuttuuko jotain olennaista - anna palautetta!

Todella tiivis paketti pienen yhdistyksen kirjanpidosta. Puuttuuko jotain olennaista - anna palautetta!

Published in: Economy & Finance

2 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total Views
17,837
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
79
Comments
2
Likes
3
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Yhdistyksen kirjanpito ja talous Vesa Linja-aho 16. kesäkuuta 2011 Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 2. Kirjanpito Pakollista kaikille yhteisöille ja elinkeinotoiminnan harjoittajille (oy, ky, ay, ry, tmi. . . ). Yksityishenkilöiltä ei vaadita kirjanpidon pitämistä. Ainoastaan ammatinharjoittaja saa pitää yksinkertaista kirjanpitoa. Muilta vaaditaan kaksinkertaisen kirjanpidon tekemistä.1 1 Joskus käytetään myös termejä yhdenkertainen kirjanpito ja kahdenkertainen kirjanpito. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 3. Yksinkertainen kirjanpito Tässä ei ole mitään vaikeaa: tulot (+) ja menot (-) lasketaan yhteen, jolloin saadaan toiminnan tulos. Nro Pvm Selite Summa 1 1.3.2011 Myyty konsultointia 1000,00 2 7.4.2011 Ostettu kannettava tietokone -700,00 3 30.11.2011 Puhelinlasku -50,00 Tulos 250,00 Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 4. Kaksinkertainen kirjanpito Yksinkertainen kirjanpito ei kerro, kuinka paljon rahaa kirjanpitovelvollisella on, eikä myöskään mitään veloista, saatavista ja omaisuudesta. Kaksinkertaisessa kirjanpito kannattaa ajatella tietokantajärjestelmänä, jossa rahasummia kirjataan eri kenttiin. Näitä kenttiä kutsutaan tileiksi. Ei mitään tekemistä pankkitilin kanssa (paitsi että pankkitilikin on tili kirjanpidossa). Kaksinkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma kirjataan kahdelle eri tilille, toiselle plusmerkkisenä ja toiselle miinusmerkkisenä. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 5. Yksinkertainen esimerkki kaksinkertaisestakirjanpidosta Perustetaan uusi yhdistys Otetaan 2000 euron laina pankista. Kerätään 1000 euron edestä jäsenmaksuja. Järjestetään tapahtuma, jossa kuluu 70 euroa. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 6. Yksinkertainen esimerkki kaksinkertaisestakirjanpidosta Pankkitili, tilikauden tulostili sekä velkatili ovat tasetilejä, muut ovat tulostilejä. Tulostilien loppusaldot lasketaan tuloslaskelmassa yhteen, jolloin saadaan tilikauden tulos. Pankkitili Jäs.maksut Tapaht.kulut Tilik.tulos Velat D K D K D K D K D K 2000 2000 1000 1000 70 70 2930 1000 70 2000 1000 70 930 2930 930 2000 Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 7. Tilitapahtumien kirjaamisen termistöä Yhtä tilille tehtyä kirjausta kutsutaan vienniksi. Kun kaksinkertainen kirjanpito kehitettiin 1400-luvun Italiassa, ei silloin vielä tunnettu plus- ja miinusmerkkejä. Siksi termistöön on vakiintunut termit debet (+) ja kredit (-). Käytetään myös termejä per ja an. Esimerkiksi edellisen esimerkin ensimmäinen vienti voidaan lausua per Pankkitili and Velat. Tai D Pankkitili / K Velat. Jos kirjanpidon tekee excelillä, kannattaa debetistä ja kreditistä höpinä jättää pois, ja käyttää plus- ja miinusmerkkisiä vientejä. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 8. Edellinen esimerkki ilman erillisiä D & K-sarakkeita Pankkitili Jäs.maksut Tapaht.kulut Tilik.tulos Velat 2000 -2000 1000 -1000 -70 70 2930 -1000 70 -2000 1000 -70 -930 2930 -930 -2000 Jokaiselta riviltä lasketun summan tulee olla nolla. Jos näin ei ole, jotain on sählätty! Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 9. Tuloslaskelma Jäsenmaksut 1000 Tapahtumakakulut -70 Tilikauden ylijäämä 930 Tuloslaskelmassa näkyvät tulostilien loppusaldot. Näin saadaan kuva tuloista ja menoista. Rahoitustapahtumat, eli rahan siirtely pankkitilin ja käteiskassan välillä, tai rahan lainaaminen sisään tai ulos ei näy tuloslaskelmassa. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 10. Tase Vastaavaa Vaihtuvat vastaavat Pankkitili 2930 Vastaavaa yhteensä 2930 Vastattavaa Oma pääoma Tilikauden ylijäämä 930 Vieras pääoma Velat 2000 Vastattavaa yhteensä 2930 Jos vastaavaa- ja vastattavaa-puolen loppusaldot eivät ole samat, jossain on sössitty. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 11. Mitä tase kertoo Tase kertoo kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman. Vastaavaa -puoli kertoo, mihin rahat on laitettu (pankkiin, vai ovatko ne saamisina tai onko niillä ostettu kalustoa ym.) Vastattavaa -puoli kertoo, mistä rahat on saatu (onko ne tienattu itse vai lainattu muualta?). Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 12. Yhdistyksen taloushallintoa koskevat tärkeimmätsäännökset Yhdistyslaki Kirjanpitolaki Kirjanpitoasetus Tuloverolaki Työsopimuslaki Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 13. Aatteellisen yhteisön tuloslaskelmakaava Varsinainen toiminta 1. Tuotot 2. Kulut Satunnaiset erät a) Henkilöstökulut 10. Satunnaiset tuotot b) Poistot 11. Satunnaiset kulut c) Muut kulut 12. Yleisavustukset 3. Tuotto-/Kulujäämä 13. Tilikauden tulos Varainhankinta 14. Tilinpäätössiirrot 4. Tuotot a) Poistoeron muutos 5. Kulut b) Vapaaehtoisten 6. Tuotto-/Kulujäämä varausten muutos Sijoitus- ja 15. Tilikauden ylijäämä rahoitustoiminta (alijäämä) 7. Tuotot 8. Kulut 9. Tuotto-/Kulujäämä Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 14. Pienen kirjanpitovelvollisen tasekaava Vastattavaa A Oma pääoma 1. Osake-, osuus- tai muu Vastaavaa vastaava pääoma A Pysyvät vastaavat 2. Ylikurssirahasto 1. Aineettomat hyödykkeet 3. Arvonkorotusrahasto 2. Aineelliset hyödykkeet 4. Käyvän arvon rahasto 3. Sijoitukset 5. Muut rahastot B Vaihtuvat vastaavat 6. Edellisten tilikausien 1. Vaihto-omaisuus voitto (tappio) 2. Saamiset; lyhyt- ja 7. Tilikauden voitto pitkäaikaiset erikseen (tappio) 3. Rahoitusarvopaperit B Tilinpäätössiirtojen 4. Rahat ja pankkisaamiset kertymä C Pakolliset varaukset D Vieras pääoma; lyhyt- ja pitkäaikainen erikseen Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 15. Oikeat ja riittävät tiedot Kirjanpitolaki: "Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta". Harva pieni yhdistys noudattaa pilkuntarkasti jokikistä vaatimusta, jota periaatteessa pitäisi noudattaa. Esimerkiksi kuinka monella yhdistyksellä on sidottu tasekirja (veikkaus: alle kymmenellä prosentilla)? Käytännössä pienen harrastusyhdistyksen kirjanpidon tarkoitus on: Kertoa riittävällä tarkkuudella, paljonko rahaa on, mistä sitä saadaan ja mihin sitä kuluu. Ehkäistä väärinkäytöksiä (= rahan pistämistä omaan taskuun). Keitä varten kirjanpito tehdään: jäsenet, rahoittajat ja verottaja. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 16. Suoriteperusteinen vai maksuperusteinen? Kirjanpidon voi tehdä joko maksuperusteisesti tai suoriteperusteisesti. Maksuperusteisuus tarkoittaa, että kirjanpitoon tehdään merkintä vasta, kun rahaa siirrellään. Esimerkiksi jos tilataan yhdistykselle kuoropaidat, niin lasku maksetaan ja kirjataan kirjanpitoon. Suoriteperusteisuus tarkoittaa, että tapahtuma kirjataan kirjanpitoon sillä hetkellä, kun maksuvelvoite syntyy (tai tavara vastaanotetaan). Esimerkiksi kuoropaidat kirjataan velaksi heti, kun ne saapuvat, ja jäsenmaksu kirjataan saataviksi heti, kun jäsenmaksulasku lähetetään. Tilikauden vaihteessa tulee merkittävän suuret erät oikaista suoriteperusteisiksi. Pienissä yhdistyksissä on usein kätevämpää käyttää maksuperusteisuutta (→ vähemmän tapahtumia kirjanpitoon). Tällöin pitää muuten huolehtia, että saatavat tulee perittyä ja velat maksettua. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 17. Menojen jaksottaminen Pienissä yhdistyksissä tämä tulee harvemmin vastaan. Jos yhdistys, jonka vuosibudjetti on tavallisesti muutaman tuhannen euron luokkaa, investoi 10000 euron hintaiseen äänentoistojärjestelmään, antaisi tilinpäätös väärän kuvan yhdistyksen taloustilanteesta, jos yhdistyksen tulos olisi 10000 euroa alijäämäinen. Koska äänentoistolaitejärjestelmän voidaan olettaa toimivan (esimerkiksi) 10 vuotta, voidaan meno jaksottaa niin, että 10000 euron hankintameno jaksotetaan tasaisesti seuraavalle 10 vuodelle. 10000 euron hankintameno kirjataan (aktivoidaan) ensin taseeseen, ja seuraavan 10 vuoden ajan tehdään vuosittainen 1000 euron poisto hankintamenosta. Pikkuhankintoja ei kannata aktivoida taseeseen — siitä on vain päänvaivaa, muttei mitään hyötyä! Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 18. Vaatimukset tositteelle (KPL 5 §) Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Jos peruskirjanpidosta ei ilmene eikä muutoinkaan ole selvää, miten liiketapahtuma on kirjattu, tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen tai sen liitteen avulla taikka muutoin. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 19. Yleisiä virheitä pienen yhdistyksen kirjanpidossa Kaikenlaista pikkusälää aktivoidaan taseeseen. Käytetään kökköä kirjanpito-ohjelmaa tai tökeröä Excel-viritelmää, jota seuraava taloudenhoitaja ei osaa käyttää. Haaskataan aikaa ja vaivaa jonkun pienen virheen selvittämiseen (esimerkiksi jos käteiskassasta puuttuu vitonen). Rakennetaan monimutkaisia viritelmiä, jotka jäävät oman onnensa nojaan, jos taloudenhoitajalla on kiire. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 20. Palkan tai työkorvauksen maksaminen Olennainen asia: muodostuuko työsuhde vai ei. Jos työsuhdetta ei muodostu, yhdistys toimittaa ainoastaan ennakonpidätyksen. Jos työsuhde muodostuu, tulee maksaa myös sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut. Jos teetettyjä työpäiviä on enemmän kuin 12 vuodessa, tulee yhdistyksen ottaa tapaturma- ja työttömyysvakuutus. Se, että yhdistyksissä usein maksetaan pimeitä palkkioita, ei tee asiasta laillista. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 21. Palkkaa vai työkorvausta? Työsuhteen tunnusmerkit (työsopimuslaki) "Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan." Käytännössä "johdon tai valvonnan alaisena" on usein rajanvetäjänä. Esimerkiksi tilintarkastaja, luennon pitäjä tai musiikkiesityksen esittäjä tai muu näihin rinnastettava "pikkukeikka" ei täytä työsuhteen tunnusmerkkejä. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 22. Palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset ja maksut Suosittelen: palkka.fi Jos ei makseta palkkaa, vaan ainoastaan esim. kilometrikorvaukset, tulisi nekin ilmoittaa verottajalle. Tämä usein unohtuu yhdistyksissä. Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on verottajan halu valvoa, ettei kilometrikorvauksia, päivärahoja ym. laskuteta väärin perustein. Jos jotain korvataan kuitteja vastaan (esimerkiksi junalippuja), ei sitä tarvitse ilmoittaa. Ennakonpidätykset ja mahdolliset sosiaaliturvamaksut tulee tilittää ja ilmoittaa verottajalle palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Vuoden aikana maksetuista palkoista ja työkorvauksista on tehtävä vuosi-ilmoitus verottajalle seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 23. Yhdistyksen verotus lyhyesti 1990-luvulla verottaja ei käytännössä kiinnittänyt huomiota pieniin yhdistyksiin. Hämärämiehet huomasivat tämän. Kertomuksia on monenlaisia: toisessa ääripäässä ovat ammattirikolliset, toisessa taas tapaukset, jossa "Esan ja Pertsan hupiyhdistys"teki muuttokeikkoja ja kävi rahoilla etelänmatkoilla. Jos yhdistyksellä on verotettavaa tuloa, tulee veroilmoitus antaa. Samoin, jos verottaja lähettää veroilmoituskaavakkeen, tulee veroilmoitus antaa. Yleensä verottaja haluaa veroilmoituksen, jos yhdistys on maksanut palkkoja. Suositeltavaa luettavaa: yhdistyksen veroilmoituslomake ja lomakkeen täyttöohje. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 24. Yhdistyksen verotus lyhyesti "Yleishyödyllinen yhteisö"(jollaiseksi harrastusyhdistykset käytännössä aina lasketaan), on vapautettu mm. lahjaverosta ja perintöverosta. Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen elinkeinotulosta. Esimerkiksi, jos yhdistys pitää nakkikioskia, niin tuotosta joutuu maksamaan 26 % tuloveron (ja lisäksi arvonlisäveron, jos liikevaihto on yli 8500 euroa vuodessa). Tuloverolaissa on erikseen määritelty, millaista toimintaa ei pidetä elinkeinotulona. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 25. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous
  • 26. Mistä apua ja lisätietoa? Finlex: Yhdistyslaki, kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus, tuloverolaki, laki elinkeinotulon verottamisesta. Vero.fi: Verottaja vastaa kysymyksiin maksutta. Suosittelen käyttämään kirjallista palvelua http://www.vero.fi/fi-FI/palaute, niin ei tarvitse tyytyä tyytyä virkailijan puhelimessa hätäisesti heittämään arvaukseen. Varo: verottaja neuvoo joskus väärin (ja yleensä verovelvollisen vahingoksi). Kirja: Samuli ja Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjapito ja verotus. Vesa Linja-aho Yhdistyksen kirjanpito ja talous