2. Perinteinen tapa
Opettaja käytti valmista
oppimateriaalia ja omaa materiaalia
Molempia oli helppo (?) jakaa omalle
luokalle joko monisteina tai niin, että
opettaja näytti kalvoja tai kirjoitti
taululle ja opiskelijat kopioivat käsin.
Ei käytännössä tekijänoikeusongelmia.
3. Teekkarit ja prujut
Yliopistoissa opettaja kirjoitti taululle ja
opiskelijat kirjoittivat vihkoon.
Teekkareiden innovaatio 1970 (?) -luvulla: yksi
siistikäsialainen tekee muistiinpanot, ja ne
monistetaan kaikille omakustannushintaan.
Jotkut opettajat antoivat suoraan
oppimateriaalinsa jakoon. Tämä käytössä
vuoteen 2008 asti (Edita luopui
opetusmonisteliiketoiminnasta).
4. Oppimateriaalin jakaminen
internet-aikana
Netti mahdollistaa jakamisen vaivattomasti.
TKK:lla monella opettajalla materiaali netissä
jo 1990-luvulla.
Käytäntö vaihtelee yliopistoittain / laitoksittain
“mikäli aiotte käydä tenttimässä ko. kurssin (siis ilman, että osallistutte luennoille), niin
varmistakaahan, että teillä on kaikki ko. luentoihin liittyvä materiaali tuota tenttiin lukua varten
(mahd. luentopruju, muut luennoilla jaetut monisteet ym.) ...ja kyselkäähän noita matskuja sitten
muilta ko. luennoilla olijoilta...eli, jätetään tuo luennoitsija sitten tämän asian osalta
rauhaan;) ...tämä on yliopistossamme vakiintunut käytäntö...”
- Jyväskylän yliopiston henkilökuntaan kuuluvan sähköposti vuodelta 2005
5. Miksi opettajan kannattaa jakaa
oppimateriaalinsa verkossa kaikille
Jaettu ilo on moninkertainen ilo
Jos todella moni jakaa, opettajat
saavat ideoita toistensa materiaalista.
Oppimateriaalista saa palautetta
(muun muassa virheitä voi löytyä).
PR: hyvä materiaali on mainosta itselle
(työtarjoukset).
6. Miksi opettajan kannattaa jakaa
oppimateriaalinsa verkossa kaikille
Voi houkutella alalle uusia nuoria kykyjä
(näkee etukäteen, mitä oppilaitoksessa pitää/
saa opiskella).
Maailmanparannus
Englanninkielisestä laadukkasta
materiaalista voi olla apua kehitysmaan
yliopistossa.
Nuori opettaja voi vertailla, mitä
kokeneemmat opettavat
7. Miksi opetajan ei kannata (?) jakaa
oppimateriaalinsa verkossa kaikille
Joutuu julkisen kritiikin alaiseksi.
Käyttekö noin helppoja esimerkkejä /
eihän tuollaisia voi kukaan oppia noin
lyhyessä ajassa.
Joku voi napata materiaalin sellaisenaan
omalle kurssille.
Entä sitten?
8. Miten materiaali kannattaa jakaa?
Keskitetty portaali? (noppa.tkk.fi)
Oma/koulun perinteinen nettisivu?
Slideshare/Scribd?
Joku muu, mikä?
9. Tekijänoikeuskysymykset
Materiaali nettiin sellaisenaan, ilman
lisenssilätinöitä?
Käyttäköön kuka haluaa, ei kiinnosta VAI
Itsestään selvää, että saa vain katsella,
muttei hyödyntää.
Kaikkien kannalta kätevää, jos lisenssi
ilmoitetaan, ei väärinkäsityksiä.
10. Miten itse tekisin
Riittävän hyvä materiaali julkiseen jakoon (esim. parin
lukukauden ajan hioutunut).
Vai keskeneräisenä, somen hengessä? :-).
Antaako nopeasti edellisenä iltana kyhätty
kalvosatsi huonon vai realistisen (vai sekä että)
kuvan ammattitaidosta?
Attribution-lisenssillä (“tee mitä haluat, kunhan nimeni
mainitaan”).
Moni haluaa kieltää kaupallisen käytön (mutta missä
menee raja kaupallisen ja ei-kaupallisen välillä?).