0
Luento2: Teoria
410014Y Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena
työvälineenä
Jari Laru, KT
yliopistonlehtori, teknologia...
”Technology is now rapidly transitioning a
tool for exploratory tinkering at the margins
of mainstream education to becomi...
Oppimisen perusteet ja hype pitää
erottaa
”We need distinguish between enduring
fundamentals of learning and the transient...
• ”Learning is often hard, but it’s never
been more important”
Learning is key..
..but why?
KESKUSTELE: MIKSI OPPIMINEN ON
TÄRKEÄMPÄÄ KUIN KOSKAAN?
Brown, A. L., & Cocking, R. R. (2000). How people
learn. J. D. Bransford (Ed.). Washington, DC: National
Academy Press.
Sa...
Kognitiiviset työkalut (erottava tekijä)
Kognitiiviset työkalut
Davidson, I. (2010). Stone tools and the evolution of hominin and human cognition. Stone Tools and ...
Learning and adaptation are closely linked
”some of the oldest, most deeply-
rooted and most powerful
methods of human lea...
TEOLLISTUMINEN 1700-
(NYKYAIKAINEN KOULU)
1800 luvun loppu 1930-luku
Haasteet ja vaatimukset muuttuvat
Jäljittelystä itse-ilmaisuun. Kirjoitustaito
Haasteet ja vaatimukset muuttuvat
”Factory model” – massatuotannon
jäljittely kouluissa
“Within classrooms, too, the facto...
Behaviorismi (1940-)
Kaikki toimintamme perustuu
käyttäytymiseen, mukaan lukien
toimintamme, ajattelumme ja
tunteemme. Käy...
16
Skinner, B. F. (1958). Teaching machines. Science.
http://www.scribd.com/doc/13551290/Teaching-Machines-SKINNER
“Skinne...
Kognitivismi (1940-1970)
Jean Piaget
Oppiminen perustuu tietorakenteiden
muuttumiseen
Organisoituminen (Organisation /
equilibrium): kaikki kognitiiviset
raken...
Konstruktivismi 1950-
1. Valmius assimiloida. Jos lapsi ei ymmärrä
opetettavaa asiaa, sillä ei ole merkitystä
2. Opetuksen...
Bruner osoitti että (hyvinkin
nuoret) oppilaat voivat oppia
mitä tahansa kunhan opetus on
järjestetty asianmukaisesti.
Eli...
Konstruktivismi
Nykyaikaisten
oppimisympäristöjen taustateoria
Oppiminen nähdään laajasti ottaen
aktiivisena tietojen, mer...
http://3.bp.blogspot.com/_akgCqCWNQNE/S_o-VDbKVoI/AAAAAAAAApI/qxHQdxOf4ro/s640/seventies_chic_small.jpg
• ”Ability to distinguish between what is
changing and what is staying the same.
Adaptation is not enough”
1970- alkaen: Mielen
rakenteet ja prosessit
pääteltäviä, ei
suoraan
observoitavia
Esim. Oppiminen
prosessina, joka
johtaa ...
Brown, A. L., & Cocking, R. R. (2000). How
people learn. J. D. Bransford (Ed.).
Washington, DC: National Academy Press.
Ti...
Epämääräiset ongelmat
opetuksessa
Jerome Bruner
cognitive psychology
and cognitive learning
theory in educational
psychology
Seymort Papert
Artificial
Intel...
A Personal computer for Children of All Ages
He thought that computers might be instruments
that would support the constru...
"The word constructionism is a
mnemonic for two aspects of the
theory of science education
underlying this project.
From c...
Tietotekninen
vallankumous
1970-1980
henk.koht.
koneet
Two strategiesA.Language
• Abstract thought and ability to deal with complex
conceptual systems
• Creation and manipulatio...
TIETOTEKNIIKKA KOGNITIIVISENA
TYÖKALUNA
KESKUSTELE: MITÄ ARJEN SUJUMISEN
KANNALTA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ VÄLINEITÄ
TIEDÄT?
MITÄ KOGNITIIVISIA TYÖVÄLINEITÄ OLET
KÄYTTÄNYT
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632
&juttuID=1355755409...
Yhteisöllinen oppiminen
(1970)
“Collaborative education in the U.S. began in the
1970s as a response to the previous decad...
Dickson, W. & Vereen, M. A. (1983). Two students at one microcomputer. Theory Into Practice, 22(4), 296-300. doi:10.1080/0...
Yleinen käsitys tvt-tuetusta oppimisesta
on kuitenkin edelleen individualistinen..
• ”The modern fable is that
computers w...
Teknologia(n käyttö) on kuitenkin
muuttunut sosiaaliseksi..
Oppiminenkin on muuttumassa
yhteisölliseksi, ihan kuten teknologiakin..
• In the 20th century, (collaborative) learning wa...
Oppilaiden yhteistyötaitoja tultaneen
mittaamaan OECD:n PISA-testissä 2015
PISA 2015. DRAFT COLLABORATIVE PROBLEM SOLVING ...
KESKUSTELE: JOS YHTEISTYÖTAITOJA
RYHDYTÄÄN MITTAAMAAN, TULEEKO
KOULUN MUUTTUA JA JOS TULEE, NIIN
MITEN?
Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by collaborative
learning. Collaborative learning Cognitive and computational
app...
• Structure of interaction
designed to facilitate
accomplishment of an
end product or goal
through people working
together...
Commonalities
• Learning is active
• The teacher is usually more a facilitator than a “sage
on the stage”
• Teaching and l...
Four instructional motives for the use of
technology in support of collaborative learning
1. To prepare students for the k...
Computer-
Supported
Collaborative
Learning
Dillenbourg, P., Järvelä, S., & Fischer, F. (2009). The
evolution of research o...
52
LET - Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Jari Laru, 22.4.2009
Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä
CSCL:n opetus...
53
OPPIMISEN ITSESÄÄTELY
Despite intensive research in computer-
supported collaborative learning (CSCL) over
the last decade, there is relatively ...
Pelkkä jakaminen ja yhteistyö ei riitä
• Sekä itsenäinen että yhteisöllinen oppiminen
vaatii strategista otetta oppimiseen...
Itsesäätelytaitoja
•Tehtävän ymmärtäminen: mitä teen, miksi
teen, mistä tässä on kyse, miksi tästä on
hyötyä, miksi tämä o...
http://www.youtube.com/watch?v=lowJzysaXJg
http://sannajarvela.wordpress.com/
”Tulevaisuuden” luokka
• Active learning, active student’s minds
• Support students Ask questions, find
answers, arque, di...
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä

2,354

Published on

410014Y Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä 2. luento. Tämä luento keskittyy oppimiseen ja oppimisteorioihin.

Published in: Education
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
2,354
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
13
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Prosperity for individualpeoplefor the firmsorotherorganisations in whichtheyworkCompetitiveness of national economiesglobalstability and survival
  • Perinteinen koululuokka Tietojen siirto tavoitteena. 1800-luvulta 1930-luvulle saakka oppilaiden tuli oppia jäljittelemään simppeleitä tekstejä. 1930-luvulla oma ilmaisu tuli enemmän keskiöön..Tekstin tulkinta ja ymmärtäminen on ihan viimeisten vuosikymmenten juttu.
  • Tulevaisuuden tyäelämä: oppilaamme joutuvat hyvin todennäköisesti työskentelemään yhdessä, ajattelemaan yhdessä ja jakamaan ongelmia yhdessä eri experttien kanssa. Problems (global and local) aresocomplex. Kukaan ei pysty ratkomaan ongelmia enää yksin. Tarvitaan ihmisiä eri tieteenaloilta/toiminnan sektoreilta eri kokemuksella/mielipiteillä. => kasvihuoneilmiö, ydinvoima, talous, energia, jätteet, kilpailukyky ym.Kaikenlainen jaettu osaaminen ja ongelmanratkaisu on tarpeen nyky-yhteiskunnassa.TÄMÄ ON ISO HAASTE IHMISELLE. Esim. yliopisto-opiskeloijat ovat todella stressaantuneita: some, opinnot, harrasteet ym.ON JOPA riski että nuoret sukupolvet joutuvat burn-outiin => varsinkin he joilla on heikot oppimistrategiat ja itsesäätelytaidot on riski pudota tässä sosiaalisessa ja kognitiivisesäs tykityksessä 7:49 youtube loppui tämä.Muistimme on erittäin rajallinen, meidän täytyy panostaa ymmärtämiseen. Oppimisstrategiat on helppo oppia, mutta niitä ei sovelleta silloin kun tarvitaan. Vain parhaat oppilat tahtovat käyttää strategioita ja säädellä omaa oppimistaan. OPPIMINEN ei ole pelkästään kognitiivista, vaan motivaatio liittyy siihen erittäin tiukasti: on paljon turhautumista, mutta myös ilon hetkiä.Hyvät oppijat pystyvät säätelemään strategioita ja motivaatiota sekä yksin, yhdessä että ryhmässä.SRL teoria ei ole mitään uutta. ”Old ideasareusyally the bestones”Youstudyyourownlearning: mitä tunnet, mitä teet.. Monitorointia, kontrollointia, säätelyä, muuttamista. Kontrollointia: Ajattelua ja kognitiota, motivaatiota, tunteita, tavoitteita, toimintaa. Kukaan ei syntyessään ole hyvä reguloija. Tätä taitoa voi harjoitella ja kehittää. Mitä SRL on käytännössä:SyklinenTaskunderstanding: mitä teen, miksi teen, mistä tässä on kyse, miksi tästä on hyötyä, miksi tämä on tärkeäSuunnittelu: tehdään suunnitelmia ja asetetaan tavoitteita. Mitä minun tulisi ymmärtää, mitä minun tulisi tehdä saavuttaakseni tavoitteeni?SRL oppilaat hyödyntävät strategioita opiskellessaan: alleviivauksia, linkittämisiä, käsitekarttoja ym.Me ihmiset olemme metakognitiivisa eli voimme ajatella omaa ajatteluamme. Voimme tarkkailla omia tunteitamme, omaa etenmistämme. SRL oppilaat monitoroivat (kuinka tehtävä etenee) ja kontrolloivat samanaikaisesti (miten pääsen tavoitteeseeni)Kollaboraatio on tärkeä kaikkialla elämässämme. Kollaboraatio on hankalaa: se on haastavaa ja se ei ole spontaania. Eri yksilöillä on omat käsitykset, taustat, mielipiteet, tavoitteet. Sociallyshared SRL on tärkeätä kollaboraation onnistumiseksi.
  • Transcript of "Luento 2. Teoria (410014Y) Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena välineenä"

    1. 1. Luento2: Teoria 410014Y Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä Jari Laru, KT yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
    2. 2. ”Technology is now rapidly transitioning a tool for exploratory tinkering at the margins of mainstream education to becoming an expected component of the core, universal infrastructure of education” (Roschelle, 2013) Roschelle, J. (2013). Special Issue on CSCL: Discussion. Educational Psychologist, 48(1), 67- 70.
    3. 3. Oppimisen perusteet ja hype pitää erottaa ”We need distinguish between enduring fundamentals of learning and the transient froth splashed up by each new wave of innovation” (Goodyear & Retalis, 2010). http://www.flickr.com/photos/42956340@N00/11223187/ Oppiminen Hype
    4. 4. • ”Learning is often hard, but it’s never been more important” Learning is key.. ..but why?
    5. 5. KESKUSTELE: MIKSI OPPIMINEN ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN KOSKAAN?
    6. 6. Brown, A. L., & Cocking, R. R. (2000). How people learn. J. D. Bransford (Ed.). Washington, DC: National Academy Press. Sawyer, R. K. (Ed.). (2006). The Cambridge handbook of the learning sciences (Vol. 2, No. 5). New York: Cambridge University Press. ILMAINEN http://nap.edu/catalog.php?record_id=9853
    7. 7. Kognitiiviset työkalut (erottava tekijä)
    8. 8. Kognitiiviset työkalut Davidson, I. (2010). Stone tools and the evolution of hominin and human cognition. Stone Tools and the Evolution of Human Cognition, 185-205. http://www.academia.edu/235788/Chapter_9._Stone_tools_and_the_evolution_of_hominin_and_human_cognition
    9. 9. Learning and adaptation are closely linked ”some of the oldest, most deeply- rooted and most powerful methods of human learning through - Observation, - Imitation and - Participation Works best when what must be learned is directly available to senses” => native language, pre-linguistic sharing of tool-making skills (Goodyear & Retalis, 2010). http://www.flickr.com/photos/vastateparksstaff/4170372067/
    10. 10. TEOLLISTUMINEN 1700- (NYKYAIKAINEN KOULU)
    11. 11. 1800 luvun loppu 1930-luku Haasteet ja vaatimukset muuttuvat Jäljittelystä itse-ilmaisuun. Kirjoitustaito
    12. 12. Haasteet ja vaatimukset muuttuvat ”Factory model” – massatuotannon jäljittely kouluissa “Within classrooms, too, the factory-model school is pictured as imposing uniformity on students. They are described as sitting in rows, passively listening while an authoritative teacher indoctrinates them in what the system wants them to know and how the system wants them to think.” (Hirch, 2010). Hirsch Jr, E. D. (2010). The schools we need: And why we don't have them. Random House Digital, Inc.
    13. 13. Behaviorismi (1940-) Kaikki toimintamme perustuu käyttäytymiseen, mukaan lukien toimintamme, ajattelumme ja tunteemme. Käytöstä voi säädellä hyvällä ja huonolla palautteella
    14. 14. 16 Skinner, B. F. (1958). Teaching machines. Science. http://www.scribd.com/doc/13551290/Teaching-Machines-SKINNER “Skinner first conceptualized a teaching machine for the classroom for use by individual students. This machine could present information, reinforce appropriately and then branch to the next level of difficulty depending on the individual's performance. The roots of computer-assisted instruction can be easily seen in Skinner's teaching machine.” Programmed Instruction was characterized by: • clearly stated behavioral objectives • small frames of instruction • self-pacing • active learner response to inserted questions • immediate feedback to the correctness of the response
    15. 15. Kognitivismi (1940-1970) Jean Piaget
    16. 16. Oppiminen perustuu tietorakenteiden muuttumiseen Organisoituminen (Organisation / equilibrium): kaikki kognitiiviset rakenteet ovat keskenään riippuvaisia ja uuden tiedon täytyy sopia olemassaolevaan systeemiin. Sopeutuminen (adaptation): Organismi pyrkii sopeutumaan ympäristöönsä selviytyäkseen. • Assimilitaatio: • Akkommodaatio:
    17. 17. Konstruktivismi 1950- 1. Valmius assimiloida. Jos lapsi ei ymmärrä opetettavaa asiaa, sillä ei ole merkitystä 2. Opetuksen tulee olla riittävän simppeliä (assimilitaatio onnistuu), mutta samalla haastavaa (disequialibirum tapahtuu) 3. Pitää olla tietoinen lapsen kehitystasosta, mitä milläkin tasolla voi edellyttää ja mitä ei. (kehitystasot) 4. Älykkyys syntyy toiminnassa. Lapsi on luonnostan utelias ja tietoa pitää pystyä rakentelemaan itse => konstruktivismi. Jean Piaget
    18. 18. Bruner osoitti että (hyvinkin nuoret) oppilaat voivat oppia mitä tahansa kunhan opetus on järjestetty asianmukaisesti. Eli Brunerin näkemys on, että Kehityksen taso ei rajoita symbolista ajattelua. Tämä oli voimakkaassa ristiriidassa Piagetin ajatusten kanssa. Mieli jatkuvasti kehittyvänä prosessina => rooli sosiaaliselle vuorovaikutukselle, kielelle ja opetukselle mielen muodostumisessa
    19. 19. Konstruktivismi Nykyaikaisten oppimisympäristöjen taustateoria Oppiminen nähdään laajasti ottaen aktiivisena tietojen, merkityksien ja käsityksien rakentamisena.
    20. 20. http://3.bp.blogspot.com/_akgCqCWNQNE/S_o-VDbKVoI/AAAAAAAAApI/qxHQdxOf4ro/s640/seventies_chic_small.jpg
    21. 21. • ”Ability to distinguish between what is changing and what is staying the same. Adaptation is not enough”
    22. 22. 1970- alkaen: Mielen rakenteet ja prosessit pääteltäviä, ei suoraan observoitavia Esim. Oppiminen prosessina, joka johtaa muutoksiin syvämuistissa.
    23. 23. Brown, A. L., & Cocking, R. R. (2000). How people learn. J. D. Bransford (Ed.). Washington, DC: National Academy Press. Tiedon luonteen muutos
    24. 24. Epämääräiset ongelmat opetuksessa
    25. 25. Jerome Bruner cognitive psychology and cognitive learning theory in educational psychology Seymort Papert Artificial Intelligence, Constructi onism, Logo programming language Jean Piaget Developmental Psychology, Constructi vism, Cognitive Development Kay, A. (1990). User Interface: A Personal View. The Art of HumanComputer Interface Design (pp. 191-207). Addison-Wesley. http://proteus.fau.edu/practicum/texts/kay.pdf Alan Kay: Doing with Images Makes Symbols Pt 1 (1987). http://www.archive.org/details/AlanKeyD198 7
    26. 26. A Personal computer for Children of All Ages He thought that computers might be instruments that would support the construction of the knowledge in a variety of media anytime, anywhere (Feldman, 2004; Kay, 1972)
    27. 27. "The word constructionism is a mnemonic for two aspects of the theory of science education underlying this project. From constructivist theories of psychology we take a view of learning as a reconstruction rather than as a transmission of knowledge. Then we extend the idea of manipulative materials to the idea that learning is most effective when part of an activity the learner experiences as constructing is a meaningful product.” (Papert, 1980)http://nsf.gov/awardsearch/showAward?AWD_ID=875119
    28. 28. Tietotekninen vallankumous 1970-1980 henk.koht. koneet
    29. 29. Two strategiesA.Language • Abstract thought and ability to deal with complex conceptual systems • Creation and manipulation of symbolic representations of the world B.Use of ICT • to render visible – more broadly – to make available to the senses – that which would otherwise be abstract or hidden” • THESE two strategies are often combined. (Goodyear & Retalis, 2010)
    30. 30. TIETOTEKNIIKKA KOGNITIIVISENA TYÖKALUNA
    31. 31. KESKUSTELE: MITÄ ARJEN SUJUMISEN KANNALTA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ VÄLINEITÄ TIEDÄT? MITÄ KOGNITIIVISIA TYÖVÄLINEITÄ OLET KÄYTTÄNYT
    32. 32. YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
    33. 33. http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632 &juttuID=1355755409657
    34. 34. Yhteisöllinen oppiminen (1970) “Collaborative education in the U.S. began in the 1970s as a response to the previous decade’s mentality that students who needed help and didn’t seek this help did not belong in college. In response to this, colleges began providing peer tutoring and in-class group work. This led to the discovery that these forms of collaboration did not change what people learned, but how they learned”
    35. 35. Dickson, W. & Vereen, M. A. (1983). Two students at one microcomputer. Theory Into Practice, 22(4), 296-300. doi:10.1080/00405848309543077 Tutkimus: parityöskentelyä tietokoneen äärellä “it appeared that when we did have to put two children in front of a computer, the results were actually positive: the imperfect individualisation was compensated for by the benefits of social interactions” 1983: Key educational principle was the adaptation of instruction to individual needs
    36. 36. Yleinen käsitys tvt-tuetusta oppimisesta on kuitenkin edelleen individualistinen.. • ”The modern fable is that computers will precisely track and monitor the exact state of every student’s needs, capabilities, and preferences. In this vision, students work in isolation so that they can move at their own pace” (Roschelle, 2013).Roschelle, J. (2013). Special Issue on CSCL: Discussion. Educational Psychologist, 48(1), 67-70.
    37. 37. Teknologia(n käyttö) on kuitenkin muuttunut sosiaaliseksi..
    38. 38. Oppiminenkin on muuttumassa yhteisölliseksi, ihan kuten teknologiakin.. • In the 20th century, (collaborative) learning was almost always in the service of individual knowledge outcomes • Now ability to participate in a collaborative knowledge building activities is a core ability that schools and societies should cultivate in order to prepare students for the realities of knowledge work (Bereiter, 2002) • OECD is planning to asses students’ collaboration skills in 2015
    39. 39. Oppilaiden yhteistyötaitoja tultaneen mittaamaan OECD:n PISA-testissä 2015 PISA 2015. DRAFT COLLABORATIVE PROBLEM SOLVING FRAMEWORK. March 2013. http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf
    40. 40. KESKUSTELE: JOS YHTEISTYÖTAITOJA RYHDYTÄÄN MITTAAMAAN, TULEEKO KOULUN MUUTTUA JA JOS TULEE, NIIN MITEN?
    41. 41. Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by collaborative learning. Collaborative learning Cognitive and computational approaches, 1–16. Citeseer. Retrieved from http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.167.4 896&rep=rep1&type=pdf A coordinated synchronous activity that is the result of continued attempt to construct and maintain a shared conception of a problem (Roschelle & Teasley, 1995) Roschelle, J., & Teasley, S. (1995). The construction of shared knowledge in paired problem solving. Computersupported collaborative learning (pp. 69-97). Springer-Verlag. What is collaborative learning?
    42. 42. • Structure of interaction designed to facilitate accomplishment of an end product or goal through people working together in groups • well-stuctured knowledge domain • is accomplished by the division of labor among participants, as an activity where each person is responsible for a portion of the problem solving Cooperative vs. Collaborative • Collaboration as a philiosophy of interaction and personal lifestyle • Ill-structured knowledge domain • mutual engagement of participants in a coordinated effort to solve problem together Cooperative learning Collaborative learning Resta & Laferriere, 2007; Panitz, 1996; Slavin, 1997; Teasley, 1995
    43. 43. Commonalities • Learning is active • The teacher is usually more a facilitator than a “sage on the stage” • Teaching and learning are shared experiences • Students participate in small-group activities • Students take responsibility for learning • Students reflect on their own assumptions and thought processes • Social and team skills are developed through the give- and-take of consensus-building Kirchner, 2001
    44. 44. Four instructional motives for the use of technology in support of collaborative learning 1. To prepare students for the knowledge society (collaboration skills and knowledge creation 2. To enhance students cognitive performance or foster deep understanding 3. To add flexibility of time and space for cooperative/collaborative learning 4. To foster student engagement and keep track of student cooperative/collaborative work Resta & Laferriere, 2007
    45. 45. Computer- Supported Collaborative Learning Dillenbourg, P., Järvelä, S., & Fischer, F. (2009). The evolution of research on computer-supported collaborative learning: from design to orchestration. In Technology-Enhanced Learning. Principles and products (p. 3-19). Edited by N. Balacheff, S. Ludvigsen, T. de Jong, T., A. Lazonder & S. Barnes. Springer. most of images used have been retrieved from commons.wikipedia.org
    46. 46. 52 LET - Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Jari Laru, 22.4.2009 Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä CSCL:n opetuskäytössä • Kollaboraatio itsessään ei synnytä oppimistuloksia; se on riippuvaista siitä kuinka ryhmät sitoutuvat vuorovaikutukseen • Tutkijoita laajalti kiinnostava kysymys on: mitkä ovat ne olosuhteet jossa CSCL ympäristö tukee tehokkaasti oppimista (Dillenbourg, Baker, Blaye, & O’Malley, 1996) – Missä olosuhteissa spesifit vuorovaikutusprosessit tapahtuvat? – Mitä vuorovaikutusprosesseja voidaan pitää oppimista ennakoivina? • Kolme oppimista edistävää oppimisprosessia – Selittäminen – Argumentointi / väittely – Yhteisen ymmärryksen hakeminen
    47. 47. 53
    48. 48. OPPIMISEN ITSESÄÄTELY
    49. 49. Despite intensive research in computer- supported collaborative learning (CSCL) over the last decade, there is relatively little research about how groups and individuals in groups engage, sustain, support, and productively regulate collaborative processes. (Järvelä & Hadwyn, 2013) Järvelä, S., & Hadwin, A. F. (2013). New frontiers: Regulating learning in CSCL. Educational
    50. 50. Pelkkä jakaminen ja yhteistyö ei riitä • Sekä itsenäinen että yhteisöllinen oppiminen vaatii strategista otetta oppimiseen – me tarvitsemme itsesäätelyn taitoja oppimisesta (self-regulated learning) • Kollaboraatio on hankalaa: se on haastavaa ja se ei ole spontaania. Eri yksilöillä on omat käsitykset, taustat, mielipiteet, tavoitteet. • Itsesäätelytaitoja voi opetella
    51. 51. Itsesäätelytaitoja •Tehtävän ymmärtäminen: mitä teen, miksi teen, mistä tässä on kyse, miksi tästä on hyötyä, miksi tämä on tärkeä •Suunnittelu: tehdään suunnitelmia ja asetetaan tavoitteita. Mitä minun tulisi ymmärtää, mitä minun tulisi tehdä saavuttaakseni tavoitteeni? •Työskentely: SRL oppilaat hyödyntävät strategioita opiskellessaan: alleviivauksia, linkittämisiä, käsitekarttoja ym, oman toiminnan tarkkailu
    52. 52. http://www.youtube.com/watch?v=lowJzysaXJg http://sannajarvela.wordpress.com/
    53. 53. ”Tulevaisuuden” luokka • Active learning, active student’s minds • Support students Ask questions, find answers, arque, disarque.. => stimulate active engagement (Järvelä, 2013)
    1. A particular slide catching your eye?

      Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

    ×