Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksistaLänsi-Uudenmaan alueen kunnissa                                        ...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa______________________________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa______________________________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa______________________________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                           1__________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                           2__________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                                           3__...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                             4________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                         5____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                                6_____________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                         7____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                          8___________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                         9____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                      10______________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                   11_________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                      12______________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                       13_____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                  14__________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                       15_____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                  16__________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                       17_____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                            18________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                             19_______________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                           20_________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                        21____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                                              ...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                  23__________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                  24__________________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                          25__________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                         26___________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                       27_____________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                            28________________...
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa                  29__________________________...
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

443

Published on

Tämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys perustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja 2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja tekijänä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaan menetelmään.

Published in: Travel
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
443
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

  1. 1. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksistaLänsi-Uudenmaan alueen kunnissa Suomen MatkailuAsianTuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd 20.10.2009 AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  2. 2. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksistaLänsi-Uudenmaan alueen kunnissa, vuoden 2007 aineiston perusteellaTekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n virallisena kannanottona.Suomen Matkailuasiantuntijat Oy / Travel Industry Experts Finland Ltd______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  3. 3. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________Sisällysluettelo1. Tiivistelmä ..................................................................................................................................... 12. Yleistä selvityksestä...................................................................................................................... 3 2.1. Selvityksen organisaatio ........................................................................................................ 3 2.2. Työmetodi .............................................................................................................................. 4 2.3. Selvitysalue ............................................................................................................................ 53. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista.................................................................................. 64. Rekisteröity majoituskapasiteetti................................................................................................. 10 4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa .......................................................... 10 4.2. Huonekäyttöaste .................................................................................................................. 11 4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12 4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12 4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä......................................................... 13 4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä ...................................................... 15 4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 175. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta .............................................................. 18 5.1. Yleistä .................................................................................................................................. 18 5.2. Majoitustoiminta kunnittain................................................................................................... 18 5.3. Majoitusgrafiikoita: ............................................................................................................... 236. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007................................................................................ 257. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät........................................................................................ 28 7.1. Veneilijät .............................................................................................................................. 28 7.2. ”Mökkiläiset” ......................................................................................................................... 30 7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät .................................................................................. 32 7.4. Muut päiväkävijät ................................................................................................................. 328. Matkailutulo ja matkailumeno...................................................................................................... 33 8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot...................................................................... 33 8.2. Matkailijoiden rahankäyttö.................................................................................................... 359. Työllistämis- ja palkkaselvitys ..................................................................................................... 38 9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestä ............................................................................................ 40 9.2. Työllistämistrendi ................................................................................................................. 4010. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista ........................................................................ 41 10.1. Verotulovaikutukset............................................................................................................ 41 10.2. Kiinteistövero ..................................................................................................................... 42 10.3. Yhteisövero ........................................................................................................................ 4311. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä ................................. 44 11.1. Kehittämisen linjauksista.................................................................................................... 44 11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015 .............................. 46 11.3. Otteita eri raporteissa ja lähteissä mainituista matkailun kehitystekijöistä ......................... 4812. Matkailun kehittäminen Länsi-Uudellamaalla............................................................................ 48 12.1. Yleistä ................................................................................................................................ 48 12.2. Majoituselinkeinon kehityksestä Länsi-Uudellamaalla ....................................................... 49 12.3. Länsi-Uusimaalla on erinomaiset matkailulliset edellytykset.............................................. 50______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  4. 4. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________ 12.4. Miksi selvitysalueen majoituksen tunnusluvut ovat silti huonoja ........................................ 50 12.5. Paikallisten toimijoiden ja selvityksen tekijöiden asiantuntijanäkemysten eroista.............. 5213. Suositus kehittämistoimenpiteiden ja investointien suuntaamisesta......................................... 53 13.1. Heti käynnistettäviä kehittämistoimenpiteitä ...................................................................... 53 13.2. Yleisestä kehittämistoimenpiteiden kohdistamisesta ......................................................... 54 13.3. Länsi-Uudenmaan matkailullinen imago ............................................................................ 54 13.4. Alueen matkailuklusteri ...................................................................................................... 55 13.5. Länsi-Uusimaa omaksi matkailun osa-alueeksi ................................................................. 56 13.6. Länsi-Uudenmaan matkailun yhteisorganisaatio ............................................................... 57 13.7. Informaatio- ja myyntijärjestelmä ....................................................................................... 60 13.8. Laatukoulutuksesta muutama sana ................................................................................... 63 13.9. Yksittäisiä kehittämiskohteita, investointeja ja vetovoimatekijöiden kehittämistä............... 6314. Länsi-Uudenmaan matkailun kehitysennuste vuosille 2009 - 2015 .......................................... 6615. Kirjallisia lähteitä ja taustatietoaineistoja................................................................................... 68______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  5. 5. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 1________________________________________________________________________________________________1. TiivistelmäTämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sam-matti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys pe-rustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskes-kus Oy ja tekijänä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantunti-jat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaanmenetelmään.Selvitysalueella on rekisteröityjä majoitusliikkeitä keskimäärin vain 23 kpl tilastojen mukaan. Kui-tenkin majoitustoimijoiden määrä on n. 220 kpl, kun mukaan lasketaan myös rekisteröimätön ka-pasiteetti. Vastaavasti rekisteröityyn kapasiteettiin kuuluu n. 2.150 vuodetta, kun niitä kaikkiaan onn. 5.550 kpl. Pieniä majoittajia on paljon ja isommista majoitusliikkeistä poikkeuksellisensuuri mää-rä on oppilaitoksia, leirikeskuksia tms. kohteita. Tämä antaa alueen majoitustoiminnalle oman eri-tyisen luonteensa. Huonekäyttöaste alueen rekisteröidyllä kapasiteetilla oli 43,2 %. Vuodekäyttöas-te oli koko alueella rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 36,2 %, Hiiden alueella 40,4 % ja Raaseporinalueella 29,3 %.Yöpymisen keskihinta oli rekisteröidyissä liikkeissä koko alueella 33,13 €, Hiiden alueella 41,37 €ja Raaseporin alueella vain 29,09 €. Rekisteröimättömissä yöpymisen keskihinta oli 28,29 € Hiidenalueella, 21,47 € Hangon ja Inkoon alueella ja 20,09 € nykyisen Raaseporin kaupungin alueella(Tammisaari, Karjaa, Pohja). Keskihinta oli kesäaikaan alhaisimmillaan, kun tasoltaan vaatimatto-mampi kapasiteetti oli myynnissä. Majoituksen keskihinnan ero heijastuu alueiden matkailutuloneroon. Yöpyneiden matkailijoiden viipymä on koko alueella vuonna 2004 lähtien ollut 1,79 – 2,44vuorokautta, vaikka moni mökki- tai huoneistomajoittaja myykin kapasiteettiaan pääosin viikkoperi-aatteella. Hiiden alueella vapaa-ajan matkustajien osuus oli 68,3 %. Raaseporin alueella työhönliittyviä yöpymisiä oli enemmän, mikä jätti vapaa-ajan yöpymisten osuudeksi 57,3 %. Raaseporinseudulla ulkomaisia yöpymisiä oli vähän, vain 9,6 % ja lähes kaikki niistä keskittyvät kesäkauteen.Hiiden alueella ulkomaalaisyöpymisten määrä oli vieläkin vähäisempi, vain 4,9 %.Matkailun edellytykset Länsi-Uudellamaalla ovat erinomaisen hyvät. Silti edellä mainitut tunnuslu-vut ovat Suomen keskiarvoja alhaisemmat. Ravitsemispaikkoja ravintoloissa, pubeissa, pikaruoka-loissa, kahviloissa on alueella yhteensä n. 21.700. Niistä Raaseporin seudulla on n. 12.700 ja Hii-den alueella noin 9.000 asiakaspaikkaa. Ilman yöpymistä tapahtuvia kiertomatka-, ohjelma-, asioin-ti-, harrastus-, ostos- yms. käyntejä kertyy n. 852.000 kpl. Lukuun eivät sisälly veneilijöiden ja ke-sämökkien aiheuttamat käynnit, koska nämä kohderyhmät yöpyvät – tosin omissa tiloissaan.Veneilijöiden yöpymisvuorokausia alueella on n. 17.200 kpl. Niistä valtaosa kertyy Hangossa, n.12.450 kpl. Veneilijöiden vaikutus alueen matkailuun on merkittävä leimallisesti ja matkailutulonkannalta. Loma-asuntojen määrä alueella on suuri, yhteensä n. 19.800 kpl. Kesämökkien määrästäon vähennetty kuntalaisten omistamat mökit ja lukuun on lisätty ulkokuntalaisten omistamat loma-asuntokäytössä olevat kerrostalohuoneistot. Koska nämä vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähelläomistajien vakituista asunpaikkaa, on niillä enemmän käyntikertoja ja vierailuja kuin muualla Suo-messa keskimäärin. Kaikkiaan kertymä on 2.255.000 yöpymisvuorokautta. Lisäksi yöpymisen si-sältäviä sukulais- ja tuttavavierailuja selvitysalueella asuvien henkilöiden kodeissa on noin 34.000yöpymisvuokautta. Eniten Länsi-Uudellemaalle matkailutuloa henkilöä ja vuorokautta kohti lasket-tuna jättävät majoittuvat liikematkailijat, keskimäärin 103,40 €. Majoittuvilta vapaa-ajan matkailijoil-ta jää vastaavasti n. 79,30 €. Veneilijöiden jättämät ”majoitusmaksut”, eli vierasvenesatamapaik-kamaksut ovat henkilöä kohti keskimäärin vain n. 7 €, mutta koko vuorokausikulutus on yhteensän. 61 € / henkilö. Kyseessä on siis sangen tuottoisa asiakasryhmä.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  6. 6. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 2________________________________________________________________________________________________Päiväkävijät tulevat paikkakunnalle yleensä maksullisen ohjelman tai harrasteen vuoksi tai ostoksil-le. Niinpä tämä ryhmä jättää paikkakunnalle yli 51 euroa / henkilö / käynti. Kesämökeillä omistajienvieraina olevat kuluttavat n. 44 euroa / henkilö / vrk, mistä merkittävä osa menee tuliaisiin, muttamyös isäntäväelle tarjottu ateria ja ohjelmapalvelut vievät osansa. Paikkakuntalaisten kodeissayöpyvät sukulaiset ja tuttavat kuluttavat hieman mökeillä vierailevia vähemmän, noin 43 € / vuoro-kausi.Karavaanarit ja telttailijat käyttävät tunnetusti suhteellisen vähän paikallisia palveluja. Tämän selvi-tyksen mukaan heidän rahankäyttönsä on henkilöä ja vuorokautta kohti noin 36 euroa, mihin sisäl-tyy vaunu- tai telttapaikasta peritty maksu. Loma-asuntojen omistajat ovat suuren määränsä vuoksialueelle hyvin tärkeä ryhmä, vaikka rahan käyttö vuorokautta kohti on vain noin 28 euroa / henkilö /vuorokausi. Kuitenkin on huomattava, että lisäksi tältä ryhmältä jää paikkakunnan rakennus-, tarvi-ke-, puutarha- yms. liikkeille yhteensä 23 – 24 miljoonaa euroa/ vuosi.Selvitysalueen suora matkailutulo on n. 193.660.000 €. Se jakaantuu seuraavasti: maksullisessamajoituksessa olleilta 72.770.000 €, kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000 €, karavaanareilta jatelttailijoilta 3.003.000 €, veneilijöiltä 3.252.000 €, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä1.454.000 € ja päiväkävijöiltä 44.149.000 €. Eri toimijoille matkailutulo jakaantuu seuraavasti: polt-toainemyynti + huoltamotoiminta yms. n. 4 %, liikenne n. 2 %, vähittäiskauppa n. 31 %, majoitus- jaravitsemisliikkeet n. 37 %, ohjelma- ja vastaava virkistystoiminta n. 9 %, aktiviteetit ja harrasteet n.10 %, nimeämätön toiminta 7 %. Epäsuoria matkailutuloja alueelle jää melko vähän, mm. siitäsyystä, että osa tukkukaupoista toimii alueen ulkopuolella. Kuitenkin epäsuoria tuloja kertyy yh-teensä n. 14 – 16 miljoonaa euroa.Matkailu saa alueelle aikaan n. 1920 henkilötyövuotta. Työllistäminen jakaantuu sektoreittain seu-raavasti: polttoaine + huoltamo- yms. toiminta 30, kuntasektori n. 30, epäsuorat toiminnot (tukku-kauppa yms.) n. 40, liikenne n. 50, erittelemättömät toimet n. 110, ohjelma- ja virkistys yms. toimin-ta n. 210, aktiviteetit ja harrasteet n. 270, vähittäiskauppa n. 390, majoitus- ja ravitsemistoiminta n.790 henkilötyövuotta. Mm. voimakkaasta kausiluonteisuudesta johtuen Länsi-Uudellamaalla, erityi-sesti Raaseporin alueella on tavallista enemmän osa-aikaisia työpaikkoja. Matkailun aikaansaa-mista työpaikoista osa-aikaisia on hieman suurempi osuus, kuin keskimäärin Suomessa. Tämäaiheutuu mm. pienten yritysten suuresta määrästä ja voimakkaasta kausivaihtelusta. Palkkatulojamatkailusta kertyy alueelle n. 46.830.000 €, mistä puhdasta verotuloa alueen kunnille syntyy n.7.200.000 €. Matkailutoiminnan (etupäässä ”kesämökkien”) kautta kertyy kunnille kiinteistöverotu-loja n. 2.900.000 €. Arvion mukaan kunnat saavat yhteisöverotuottoa yhteensä noin 800.000 –900.000 euroa. Tärkein syy pienehköön verokertymään on alueen matkailuyritysten pieni koko,suuret poistomahdollisuudet ja suhteellisen matala kannattavuustaso.Selvitystyössä paneuduttiin myös alueen matkailun ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Merkittäväongelma on yhteistyöorganisaation puute ja heikko verkottuminen. Selvitysalueen markkinoinnin jamyynnin tukena oleva informaatiojärjestelmä on pirstoutunut, eikä minkään osoitteen kautta olelöydettävissä tyydyttävän kattavia tietoja. Alueella ei ole yhteistä varausjärjestelmää. Matkailunvoimavarat tulisi konsultin mielestä keskittää tuotekehityksen, laadun, yhteistyön ja myyntijärjes-telmän kehittämiseen. Alhaisia käyttöasteita voitaisiin parantaa, ohjata sesonkien kysyntää ja pa-rantaa kannattavuutta mm. hinnoittelulla, mikä edellyttäisi hinnoittelukoulutusta.Vallitsevan talouslaman ja suhteellisen alhaisten käyttöasteiden vuoksi mm. majoituskapasiteetinlisäysinvestointeja ei juurikaan tarvita. Poikkeuksena voidaan mainita esim. Billnäsin alueen veto-voiman kehittämisinvestointeihin perustuva hotellikapasiteetin lisätarve. Lama ei tule vaikuttamaanselvitysalueen matkailuun yhtä voimakkaasti kuin valtakunnassa yleisesti, mm. siitä syystä, ettälama vaikuttaa voimakkaimmin liikematkailuun ja ulkomaisiin yöpymisiin, joiden osuus tällä alueellaon pieni. Notkahduksen jälkeen alueen matkailu tullee lievästi nousemaan jo vuonna 2013 hiemanalle prosentin ja vuonna 2014 sekä 2015 noin yhden prosentin / vuosi.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  7. 7. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 3________________________________________________________________________________________________2. Yleistä selvityksestä2.1. Selvityksen organisaatioToimeksiantajana oli AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Selvityksen teki-jäksi valittiin tarjousvertailun voittaja Suomen Matkailuasiantuntijat Oy.Toimeksiantaja osoitti ohjausryhmän sekä alueen kuntien ja matkailuyrittäjien välillä toimivaksihenkilöksi Tove Wikströmin, jonka työstä suurin osa koostui tietojen keräämisestä ja karhuamises-ta ruotsinkielisiltä yrittäjiltä. Hänen toimenkuvaansa kuului myös työn aikana tehtävät käännöksetruotsin kielelle. Lisäksi selvityksen tekijä käytti neljän muun haastattelijan palveluksia. Ohjausryh-mä piti kahdeksan kokousta.Ohjasryhmän koostumus: ohjausryhmän Länsi-UudenmaanVaarala Erja projektipäällikkö puheenjohtaja Yrityskeskus Oy ohjausryhmänPulliainen Marika matkailupäällikkö Hangon kaupunki varapuheenjohtaja tekijän edustaja, SuomenAhlsten Erkki johtava konsultti ohjausryhmän sihteeri Matkailuasiantuntijat OyAjo Emma ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Lohjan kaupunki Motipro Oy (Lohja)Arvonen Sirpa ohjausryhmän jäsen liikuntapalveluohjaaja (6 / 08 asti) Tammisaari,Blomberg Viveca ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Raaseporin kaupunki Helsinki West /Ekström Susanne ohjausryhmän jäsen Siuntion kunta ohjausryhmän jäsen,Ermala Minna matkailusihteeri Lohjan kaupunki (Emma Ajon tilalle) ohjausryhmän jäsenHakkarainen Jyrki kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki (työn loppuvaiheessa) Mustion Linna /Lindström Pirkko ohjausryhmän jäsen toimitusjohtaja Svartå Slott Länsi-UudenmaanNyman Outi ohjausryhmän jäsen yritysneuvoja Yrityskeskus OyTamminen Kirsti ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Pohjan kunta______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  8. 8. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 4________________________________________________________________________________________________2.2. Työmetodi Työ toteutettiin käyttäen pohjoismaisen matkailutyöryhmän kehittämää tulo- ja työllisyysvaiku- tusmenetelmää, jota on parannettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämillä täydennyk- sillä.Työn taustatietoina on hyödynnetty Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksen yhteydessä kerättyjätietoja, ohjausryhmän jäsenten keräämiä ja toimittamia esitteitä, osoitteistoja, selvityksiä ja kaiken-laista alueen matkailuun liittyvää vanhempaa ja ajankohtaista aineistoa.Pohjatietoina käytettiin Heikki Artmanin / Art Travel Oy:n jatkuvasti keräämiä ja työstämiä matkai-lun tilastotietoja sekä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n hallussa olevaa laajaa matkailututkimus-aineistoa. Työtä varten hankittiin tilasto- ja tutkimusaineistoja mm. Tilastokeskukselta, AsiakastietoOy:ltä, verottajalta, kaupan järjestöiltä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä, Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Osa tilastoista ja aineistoista tilattiin räätälöityinä.Työmetodi oli valittu siten, että tulokset perustuvat osittain alueen kapasiteettitietoihin ja vastaavienselvitysten yhteydessä saatuihin tunnuslukuihin, joita korjattiin kohdekunnan ominaispiirteidenedellyttämällä tavalla. Osa aineistosta perustuu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n keräämiin jaajan tasalla pitämiin tietopankkitiedostoihin.Tärkeimmät tiedot perustuvat alueen yrittäjille kohdistettuihin luottamuksellisiin haastatteluvastauk-siin. Haastatteluja oli yhteensä hieman yli 700 ja ne jakaantuvat puhelin-, sähköposti-, tiedonke-ruuohjelman avulla suoritettuihin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. Haastatteluista yli 80% johtihalutun tiedon saantiin. Parhaiten toimivat henkilökohtaiset ja tiedonkeruuohjelman avulla tehdythaastattelut ja huonoiten sähköpostikyselyt.Alueen yritykset olivat poikkeuksellisen kitsaita kertomaan tuloihin liittyviä seikkoja, mikä johtuneesiitä, että yritykset ovat keskimäärin poikkeuksellisen pieniä ja sivutoimisesti hoidettuja. Yleisestikintällaiset yritykset ovat varovaisia taloudellisten tietojensa kertomisessa, koska usein tällaiset asiatkoetaan ikään kuin yksityisasioiksi ja tietojen erittely muista tulolähteistä on työlästä. Toimijoidenmatkailuun liittyviä taloudellisia tietoja löytyi tavallista vähemmän myös julkisista tiedostoista – niitäei oltu tavallisessa määrin ilmoitettu tai sivutoimisuuden vuoksi ne sisältyivät toimijan muuhun elin-keino-toimintaan. Tästä syystä matkailutuloon liittyviä seikkoja jouduttiin karhuamaan moneen ker-taan ja täydentämään myös verohallinnon ja Kaupparekisterin tiedostoista. Selvityksen teko viiväs-tyi alkuperäisestä aikataulusta osittain tästä tietojen hankinnan moniportaisuudesta ja tietojensaannin hitaudesta johtuen.Selvityksen eri osa-alueiden, kuten päiväkävijöiden määrän arvion osalla tuloksia verrattiin muidenindikaattoreiden, kuten liikenneanalyysin kautta saatuihin vertailulukuihin. Liikenneanalyysi perustuiTielaitoksen liikennelaskentatietoihin.Matkailijoiden rahan käyttö (matkailumeno) määriteltiin useiden tutkimusten synteesinä muodostu-neita tunnuslukuja käyttäen. Niitä määriteltäessä otettiin huomioon mm. tutkimusalueen erityispiir-teet, matkailukohteiden luonne, taso ja rakenne. Matkailumenon perusteena ei siis käytetty matkai-lijoiden haastatteluja, jotka ovat mm. yleensä käytettyjen otosten suppeuden ja haastattelutapah-tumien rajoitetun ajoituksen aiheuttamien virhetekijöiden vuoksi osoittautuneet epäluotettaviksi.Matkailutuloon sisältyvien eri verotulojen määrittelyssä on käytetty kuntien taloustoimen ja verotoi-men virkailijoiden apua. Työllisyysselvityksessä käytettiin varsinaisten matkailuyritysten kohdallapääosin yrityksiltä saatuja tietoja. Matkailuun liittyvän liiketoiminnan työllistämis- ja palkkavaikutuk-sia selvitettäessä käytettiin niin ikään haastattelutietoja, mutta lisäksi ketjuilta ja keskusjärjestöiltäsaatuja tietoja. Tällä metodilla saatiin aikaan hyvin luotettavat tiedot Länsi-Uusimaan matkailuntulo- ja työllisyys-selvitykselle sekä siihen liittyville alueen matkailun kehittämissuosituksille.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  9. 9. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 5________________________________________________________________________________________________2.3. Selvitysalue Selvitys on tehty Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio sekä Raaseporin alueen kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari.Hiiden seutuHiiden seutuun kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio, Vihti. Näinollen tähän selvitykseen kuuluvat kaikki seudun kunnat Vihtiä lukuun ottamatta. Tämän selvityksenkannalta se merkitsee sitä, että Vihdin matkailua ei ole tutkittu samalla tavalla kuin alueen muitakuntia. Seudullista yhteistyötä on tiivistänyt ja koordinoinut vuonna 2003 käynnistynyt paljon kiitos-ta saanut ’Hiiden pilotin’ toiminta, joka on jatkunut ’Aluekeskusohjelma Länsi-Uusimaana’.Raaseporin seutuRaaseporin seutu sijaitsee Uudenmaan maakunnan läntisessä osassa ja koostuu kunnista Hankoja Inkoo sekä 1.1.2009 Raaseporin kaupungiksi yhtyneistä kunnista Tammisaari, Karjaa ja Pohja.Nimi Raasepori on peräisin keskiaikaisesta linnasta, jonka rauniot vieläkin löytyvät seudulta. Asuk-kaista noin puolet on suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä.Tämä selvitys kohdistuu vuoden 2007 tietoihin, joten alueen kuntia käsitellään sen mukaisen tilan-teen perusteella. Kuitenkin yhteenvedoissa noudatetaan 1.1.2009 syntyneen yhdistymisen mukais-ta jakoa. Kartta selvitysalueesta:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  10. 10. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 6________________________________________________________________________________________________3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnistaKarjalohja, Hiiden seutuKarjalohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 1.465 henkeä. Kyseessä on siis selvitysalueen toiseksipienin kunta. Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivälissä. Vuonna2013 kunta tulee sulautumaan Lohjan kaupunkiin.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 50. Karjalohjan matkailuprofiilia dominoivetovoimatekijöiden osalta luonto ja järvimaisema. Nämä tekijät painottuvat Karkalin luonnonpuis-toon ja kunnan kokoon nähden todella suureen vapaa-ajan asuntojen määrään. Karjalohjan luonto-ja kyläidylli on inspiroinut tunnettuja kirjailijoita ja taiteilijoita. Matkailuyritysten osalta ylitse muidenovat Kylpylähotelli Päiväkumpu ja Katteluksen tila.Karkkila, Hiiden seutuKarkkila on melko nuori kaupunki, joka saa kiittää syntyänsä Kulosuonmäen rautamalmiesiinty-mästä ja sopivan kokoisesta koskesta, jonka partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Hög-forsin rautaruukki. Sijainti muinaisen hämäläisen kauppareitin varrella vahvisti sen asemaa pieneh-könä kaupallisena keskuksena, kun maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivat Karkkilan torilla. Torion edelleenkin kesäisin suosittu kohde sekä paikallisen väestön että matkailijoiden keskuudessa.Karkkilan historia esiteollisena työläispaikkakuntana näkyy edelleen kaupungin poliittisissa voi-masuhteissa. Karkkilan väestömäärä 31.12.2007 oli 8.996 henkeä, eli kyseessä on selvitysalueenviidenneksi suurin kunta – väkiluvultaan vain niukasti Karjaata pienempi.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 130. Luontovetovoimaa paikkakunnallaei ole merkittävästi. Karkkila on pienehkön talousalueen lähikeskus Lohjan, Hyvinkään ja Forssanvälisellä alueella. Näistä seikoista johtuu, että Karkkilan matkailu on pienimuotoista ja painottuulähikuntien asukkaiden ja VT 2 – tien tuomaan päiväkävijöiden asiointi- ja ostosmatkailuun.Lohja, Hiiden seutuLohjan tunnettu historia ulottuu aina 1300 – luvulle saakka. Taajaman aseman vakiinnutti Suomenensimmäinen rautakaivos ja teollisen keskuksen asemaa vahvisti mittava kalkkikaivoksiin perustu-va kaivannaisteollisuus. Myöhemmin metsäteollisuus ja nykyaikaiset muut teollisuushaarat ovatvarmistaneet Lohjan asemaa keskisuurena aluekeskuksena. Siihen onkin sulautunut ympäristönasutustaajamia ja kuntia, viimeisimpänä Sammatin kunta 1.1.2009 ja tämä kehitys jatkuu edelleenKarjalohjan liittyessä osaksi Lohjaa vuonna 2013. Lohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 37.352 hen-keä, eli kyseessä on ylivoimaisesti selvitysalueen suurin kunta.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Maakunnallisena liike-elämän jaostosalueen keskuksena Lohja saa merkittävästi päiväkävijöitä asiointi- ja ostosmatkailun ansiosta.Teollisesta elinkeinopohjastaan huolimatta Lohja on tärkeä alue myös luontoon liittyvän matkailunosalta. Syynä on lähinnä Lohjanjärvi, joka on Uudenmaan maakunnan suurin ja syvin järvi. NiinpäLohjan kaupungin alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupal-lisia mökkimajoittajia. Lohja on lisäksi melko merkittävä koulutuskaupunki, joten ulkopaikkakunta-laisten nuorten ja aikuisoppilaiden kautta muodostuu huomattavan paljon yöpymisvuorokausia jakauppapalvelujen kysyntää. Lohjan matkailuprofiili aiheuttaa sen, että myös ravitsemisliikkeet jaliikenneyritykset, joita molempia on kaupungissa runsaasti, saavat merkittävän tulolisän matkailijoil-ta.Nummi-Pusula, Hiiden seutuTämä kunta koostuu Nummen ja Pusulan kuntien yhdistelmästä ja yli 60 kylästä. Kyseessä onkinalueellisesti hajanainen ja pinta-alaltaan suurehko kunta. Nummi-Pusulan väestömäärä 31.12.2007oli 6.029 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 100. Tälle yhdistelmä-kunnalle matkailullista leimaa antavat monet pienehköt järvet ja monipuolinen luonto. Niinpä vah-vimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kurssi- sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteetti- jamajoitusmatkailua. Vielä selvitysvuonna 2007 valtatie 1 korosti liikenteen monipuolista vaikutusta______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  11. 11. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 7________________________________________________________________________________________________kunnan itäosien matkailuelinkeinoon. Nyt käyttöön otettu moottoritie luo uuden liikenteellisen jakaupallisen tilanteen. Yksi esimerkki kärsijöistä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö.Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuSammatista on löytynyt merkkejä hyvin vanhasta kivikauden aikaisesta asutuksesta. Myös 1800 –luvun loppupuolella tämä pieni kunta lisäsi voimakkaasti väkimääräänsä. Perusteena oli hyväkas-vuinen maaperä ja rehevä luonto. Väestömäärältään tämä kunta on selvitysalueen pienin,31.12.2007 vain 1.334 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on vähänlaisesti, kaikkiaan n. 20. Sammatin kunta onpieni matkailutoiminnoilla mitaten: pienin selvitysalueen kunnista ravitsemistoiminnan mittarilla jatoiseksi pienin vuodepaikkojen perusteella. Ilman Työtehoseuran hoitaman Lönnrot Opiston kapa-siteettia kunnan kaupallinen matkailuvolyymi olisi lähes olematon. Tämäkin kapasiteetti kohdistuupääosin koulutustoimintaan eikä varsinaiseen matkailuliiketoimintaan. Kuitenkin Sammatti on pie-neen kokoonsa suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna; niiden määrä perustuumm. siihen, että alueella on useita järviä.Siuntio, Hiiden seutuMyös Siuntion asutus on vanhaa perustuen siihen, että jääkauden jälkeen merenranta loi hyvätvesiliikenne-edellytykset syvälle kunnan alueelle ja vetäytyessään meri jätti jälkeensä liikennöitäviäjokireittejä. Siuntion väestömäärä 31.12.2007 oli 5.780 henkeä.Siuntiokin edustaa Länsi-Uudenmaan vahvaa ruukkiperinnettä. Arkistolähteiden perusteella ontiedetty, että Erik Fleming (1487–1548) oli perustanut Siuntioon rautaruukin. Nyt Pohjois-SiuntiostaTupalan kylästä, läheltä Lohjan rajaa, pienen puron varrelta on löytynyt Suomen vanhin rautaruuk-ki, se on siis viemässä tämän tittelin Mustiolta. Se on ollut ilmeisesti toiminnassa jo vuonna 1535.Tupala on helposti otettavissa ruukkihistorian nähtävyyksien joukkoon, sillä se on säilynyt läheskoskemattomana toiminnan loputtua vajaat viisisataa vuotta sitten. Kaksi mahtavaa keskiaikaistakartanolinnaa, Sjundby ja Suitia antavat kunnalle vahvan ja jykevän leiman kivisine rakennuksi-neen. Myöhempi historia koskettaa kuntaa mm. Aleksis Kiven ja Porkkalan vuokra-alueen muo-dossa. Siuntio houkuttelee luonnonkauniiseen ympäristöönsä uusia asukkaita, koska se sijaitseehyvän liikenneyhteyden vuoksi vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Matkailijoi-ta palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 60.Hanko, Raaseporin seutuHanko on Suomen eteläisin kaupunki, jota meri saartaa kolmelta suunnalta. MatkailukaupunkiHangolla on hiekkarantoja yli 30 km. Hangon väestömäärä 31.12.2007 oli 9.708 henkeä. Hangonsynty perustuu merenkulkuun ja se on edelleenkin yksi Suomen merkittävimmistä satamakaupun-geista kauppamerenkulun ohella myös vierasvenesatamana. Hangon Itäsataman vierasvenesata-ma on Suomen tunnetuin purjehdusharrastuksen keskus.Jo n. 130 vuotta sitten Hankoon perustettiin maamme ensimmäinen kylpylaitos. Siitä lähtien mat-kailu on ollut oleellisen leimaa antava osa Hangon kesää. Matkailijoita palvelevia toimijoita kun-nassa on kaikkiaan n. 230. Imagoltaan ja hengeltään Hangon matkailu on harvinaislaatuinen Suo-men olosuhteissa: todellinen ”Suomen Etelä”. Leimaa antavia tekijöitä ovat kaupunkia dominoivanmerellisyyden lisäksi korkeatasoiset ravintolat, viehättävät pienimuotoiset majoitusliikkeet, runsasmäärä vapaa-ajan asuntoja, jotka keskieurooppalaisittain voivat merkitä myös kerrostalohuoneisto-ja. Merkittävän leiman antaa myönteisessä merkityksessä vanha rakennuskanta, pikkuputiikit jakahvilat. Tarjolla oleva suuri aktiviteetti- ja ohjelmapalvelujen määrä on myös Hangolle leimaa an-tava ominaisuus.Inkoo, Raaseporin seutuTämä merellinen kunta omaa hienon saariston, pitkän rantaviivan ja satamapaikoiksi soveltuviasuojaisia lahtia. Vesielementin merkittävyyttä lisäävät Ingarskilanjoki ja monet pienet järvet. Sata-mien merkitys Inkoon matkailulle on suuri, onhan kunnan alueella tarjolla venekausipaikkoja vuok-rattavaksi - myös ulkopaikkakuntalaisille - lähes 1.000 kpl, vaikka varsinaisia vierasvenepaikkojaonkin vain 15 kpl.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  12. 12. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 8________________________________________________________________________________________________Tämän Manner-Suomen kolmanneksi eteläisimmän kunnan alueella on hyvin rikas luonto. Kaikkisuomalaiset jalot lehtipuut kasvavat siellä luonnonvaraisina. Inkoo on suotuisaa aluetta herkillekinhedelmäpuille ja puutarhoissa voidaan kasvattaa joitakin erikoisempiakin puutarhakasveja. Van-himmat todisteet ihmisasutuksesta Inkoon alueella ovat kampakeraamiselta kaudelta yli 4000 vuot-ta sitten. Myöhemmin Inkoon vesillä ja saarissa matkailivat venekirveskansan jäsenet ja viikingit.Vakituisen asutuksen seutu sai jo keskiajalla. Alkuperäinen elinkeino oli luonnollisesti kalastus, jotatäydensi hedelmälliseen maahan perustuva maanviljelys. Myös Inkoon teollisen elinkeinoelämänlähtökohtina olivat masuuni ja rautaruukki, jotka toivat mukanaan sekä työväen että kartanon. Pää-kaupunkiseudun läheisyyden vuoksi voimakkaassa kasvussa oleva Inkoon väestömäärä oli 5.460henkeä 31.12.2007. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan 80.Karjaa, Raaseporin kaupunkiPitkään on oletettu, että Kustaa Vaasan Karjaan Mustioon perustama rautaruukki oli Suomen en-simmäinen. Aivan viime aikoina on selvinnyt, että sen kunnian saakin Siuntion Tupalan kohde.Tämä ei kuitenkaan Mustion ruukki- ja linnakokonaisuutta himmennä. Karjaan puutarhakaupunginvahvuus on sen hyvissä liikenneyhteyksissä. Vaikka meriliikenne puuttuukin, sen korvaavat hyvätrautatie- ja maantieyhteydet. Vajaassa tunnissa pääsee niin Helsinkiin kuin Turkuunkin.Kaupungissa on useita koulutusyksiköitä, mitkä vaikuttavat kunnan matkailulliseen asemaan. Li-säksi suosituksi turistikohteeksi kehitetty ja tehokkaasti hoidettu Mustion Linna on merkittävä veto-voimakohde matkailulle. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 110. Karjaa ontämän selvityksen laatijan mielestä jollain tavalla ”piilosuuri matkailukunta”.Sen väkiluku on selvitysalueen neljänneksi suurin, siellä on neljänneksi eniten majoitusvuoteita jaravitsemispaikkoja. Pieni – itse asiassa pienin - koko selvitysalueella se on vain loma-asuntojenmäärässä. 31.12.2007 Karjaan väestömäärä oli 9.044 henkeä. 1.1.2009 lähtien Karjaa on ollut osaRaaseporin kaupunkia.Pohja, Raaseporin kaupunkiPohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja, kun pitäjään perustettiin noin vuonna 1630Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pohjan kunnanväestömäärä 31.12.2007 oli 4.903 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 90. Pohja on vahvasti koko selvitysalu-eelle kulttuuri-imagoa antava osa-alue. Näin on siitä huolimatta, että itse asiassa Pohja on kaikillamittareilla selvitysalueen muihin kuntiin verrattuna pieni: kolmanneksi pienin väkiluku, neljänneksipienin majoitusvuodemäärä, kolmanneksi pienin ravitsemispaikkamäärä, toiseksi vähiten vapaa-ajan asuntoja. Mutta vahva ja elävä ruukki- ja käsityöläiskulttuuri, Billnäs ja Fiskars, tekevät Pohjantietyille matkailijaryhmille lähes pyhiinvaelluskohteen kaltaiseksi alueeksi, mikä nostaa päiväkävi-jöiden määrän todella suureksi. Kunnan matkailullista painoarvoa lisäävät myös kunnassa olevatkaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.1.1.2009 lähtien Pohja on ollut osa Raaseporin kaupunkia.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiTammisaaren edeltäjällä Raaseporilla oli paitsi puolustuksellista ja hallinnollista myös kauppapoliit-tista merkitystä, sillä se puolusti Ruotsin etuja Räävelin (Tallinna) hansakaupunkia vastaan. Kau-pungin kauppapoliittista merkitystä paransi myös syvälle Hämeeseen saakka ulottuva vesireitti,joka kulki Tammisaaren kautta. Näin ollen Tammisaarella ei ollut teollisuuspohjaista elinkeinora-kennetta, kuten suurella osalla muissa selvitysalueen kunnissa. Tammisaaren kaupungin väestö-määrä 31.12.2007 oli 14.784 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Tammisaari on suuri kaupunkimat-kailukohde monella tapaa: Selvitysalueen toiseksi suurin asukasluku, suurin ravitsemispaikkaluku,kolmanneksi suurin majoitusvuodekapasiteetti, merkittävä hallinnollinen kaupunki, aivan erityislaa-tuisella tavalla sympaattisen imagon omaava kaupunkilomailukohde melko monipuolisine putiikkei-neen ja tapahtumineen. Tammisaarella on perinteitä koulukaupunkina ja se on myös tärkeä mat-kailukohde, jonka nähtävyyksiä ovat esim. Raaseporin linnanrauniot ja vanha kaupunki.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  13. 13. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 9________________________________________________________________________________________________Väestö kunnittain:Hangon kaupungissa tapahtunut pitkäaikainen väestömäärän lasku on niin suuri (20 vuodessa yli17 %), että Inkoon 22 % väestönkasvusta huolimatta koko Raaseporin seudun väestökehitys on n.1 % negatiivinen. Yleensä muuttovoittoisen Etelä-Suomen alueen osalta tämä on huolestuttavakehitys.Tässä suhteessa Hiiden alueella ei ole ongelmia, sillä kaikki alueen kunnat ovat olleet muuttovoit-toisia ja 20 vuoden väestönlisäys on koko alueen osalta yli 15 %. Mainittakoon, että Siuntiossalisäys on huikea: lähes 42 %.Tässä selvityksessä huomioon otetut matkailijoita palvelevien yritysten lukumäärät selvitysalueella:Muihin toimijoihin on laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi matkailijoita palvele-vat yritykset ja toimijat, mm. kaupan-, liikenteen-, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettituotannon toimi-aloilla.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  14. 14. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 10________________________________________________________________________________________________4. Rekisteröity majoituskapasiteetti4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoihin. Tilastossa ovat mukana ns. rekisteröidyt majoitusliikkeet. Alle 10 huoneen tai mökin majoitusliik- keet eivät ole aineistossa mukana. Tarkastelujaksona ovat vuodet 2004 – 2007. Länsi-Uudenmaan rekisteröidyssä majoituskapasiteetissa on tapahtunut tarkastelujakson aikana melko vähän muutoksia. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden määrä oli vuonna 2004 keskimäärin 25 liikettä ja vuonna 2007 keskimäärin 23 liikettä. Myös huonemäärä (1015 > 936) ja vuodepaik- kamäärä (2273 > 2146) on jonkin verran pienentynyt.Kesäaikana rekisteröityä kapasiteettia on selvästi enemmän ja vuonna 2007 kesäkuukausina oliavoinna 30 liikettä vuodekapasiteetin ollessa enimmillään yli 2.600.Seuraavassa kuviossa on esitetty huone- ja vuodekapasiteetti kuukausittain (2004 – 2007):Raaseporin seudulta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 13 liikettä ja 1.017 vuode-paikkaa. Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 12 liikettä ja 908 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Raa-seporin seudulla oli vuonna 2007 avoinna 16 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat1.200 vuodepaikkaa.Hiiden alueelta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 12 liikettä ja 1.256 vuodepaikkaa.Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 11 liikettä ja 1.238 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Hiiden alu-eella oli vuonna 2007 avoinna 14 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat 1.400 vuo-depaikkaa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  15. 15. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 11________________________________________________________________________________________________4.2. Huonekäyttöaste Länsi-Uudenmaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2004 oli 43,4 % ja vuonna 2007 44,9 %. Se on jonkin verran alle koko maan keskiarvon (vuonna 2004 45,3 % ja vuonna 2007 50,2 %). Länsi-Uudenmaan huonekäyttöaste on korkeimmillaan heinä- ja elo- kuussa (52 – 58 %). Alhaisimmat käyttöasteet kirjataan yleensä joulukuussa (32 – 37 %).Raaseporin seudulla huonekäyttöaste on alhaisempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Vuon-na 2004 se oli 33,3 % ja vuonna 2007 41,0 %. Käyttöasteen kausivaihtelu on suuri, sillä heinä-kuussa on päästy jopa yli 70 %:n tasolle samalla kun joulukuussa on jääty yleensä alle 20 %:iin.Hiiden alueen rekisteröidyn kapasiteetin huonekäyttöasteet ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaankeskiarvoa korkeammat (vuonna 2004 50,8 % ja vuonna 2007 47,5 %). Kuukausittainen vaihteluon suhteellisen vähäistä ja hyvin erilainen kuin Raaseporin seudulla. Yli 50 %:n käyttöasteita ontarkasteluvuosien aikana kirjattu kaikkina muina kuukausina kesä- ja heinäkuussa.Kuviossa on esitetty huonekäyttöaste kuukausittain Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla jaHiiden alueella (2004 – 2007):Seuraavassa kuviossa käyttöasteet on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös koko maanhuonekäyttöaste:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  16. 16. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 12________________________________________________________________________________________________4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Yöpymisen keskihinta oli Länsi-Uudenmaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna 2004 keskimäärin 33,13 EUR, mutta vuonna 2007 jo selvästi korkeampi eli 36,94 EUR. Kyseessä on siis yöpymisen keskihinta eikä myydyn huoneen keskihinta.Hinta on alhaisimmillaan kesällä, kun edullista kesäaikaista kapasiteettia tulee tilastoihin mukaan.Kuukausikohtainen keskihinta vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta keskimäärin korkeimmillaanhuonehinta on maalis-huhtikuussa ja syys-joulukuussa.Raaseporin seudulla keskihinta on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa alempi (vuonna 2004 27,81 € javuonna 2007 29,09 €). Keskihinnan kuukausivaihtelu on melko suuri ja korkeimmillaan yleensämaaliskuussa ja loka-marraskuussa.Hiiden alueen yöpymisen keskihinnat ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa korkeammat(vuonna 2004 36,34 € ja vuonna 2007 41,73 €). Kuukausittainen vaihtelu on keskimääräistä pie-nempää. Yleensä keskihinta on korkeimmillaan marras-joulukuussa.Seuraavassa kuviossa yöpymisen keskihinnat on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myösyöpymisen keskihinta koko maassa:4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissäMatkailijoiden viipymä voidaan laskea jakamalla yöpymiset saapumisten määrällä. Viipymä on kui-tenkin majoitusliikekohtainen ja useammassa liikkeessä yöpyneet kirjautuvat aina uusina saapumi-sina.Raaseporin seudulla viipymä on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa lyhyempi (1,79 – 1,95 yötä). Kuu-kausitasolla selviä eroja on vaikea löytää. Kuitenkin hieman keskimääräistä kauemmin matkailijatviipyvät loppu- ja alkuvuodesta (marras-joulukuu ja tammi-helmikuu) ja lyhimmän ajan syys-lokakuussa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  17. 17. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 13________________________________________________________________________________________________Hiiden alueella viipymä on vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa pidempi eli keskimäärin 2,75– 3,12 yötä. Vaihtelu kuukausittain on pientä. Elo-syyskuussa se on hieman keskimääräistä lyhy-empi ja joulukuussa jonkin verran tavanomaista pidempi.Seuraavassa kuviossa on esitetty viipymä vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudullaja Hiiden alueella (2004 – 2007):4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissäVuosina 2004 – 2005 selvästi yli puolet ulkomaalaisyöpymisistä tilastoitiin kesä-elokuussa. Vuosi-na 2006 – 2007 kausivaihtelu oli hieman pienempää kesä-elokuun osuuden ulkomaalaisyöpymisis-tä ollessa 42 – 47 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä tulee Länsi-Uudellemaalle Saksasta, Ruotsistaja Venäjältä. Raaseporin seudulla kirjattiin tarkasteluvuosien aikana 120.000 – 133.000 yöpymistä vuodes- sa. Heinäkuu on selvästi vilkkain (32.000 – 35.700 yöpymistä). Joulu- ja tammikuussa on hil- jaisinta (2.500 – 4.700 yöpymistä). Kotimaisten yöpymisten osuus on 88 – 90 % eli hieman vähemmän kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Ulkomaalaisyöpymiset keskittyvät voimak- kaasti kesäkuukausiin: vuosina 2004 – 2005 65 – 66 % ja vuosina 2006 – 2007 53 – 54 % koko vuoden yöpymisistä. Hiiden alueella yöpymismäärä on vuositasolla 195.000 – 213.000. Kesä-elokuu ovat vilkkaim- pia, mutta kausivaihtelu on pienempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Yöpymiset tulevat lähes kokonaan kotimaasta (95 – 97 %). Ulkomaalaisyöpymisissä kesä ei erotu sesonkina samalla tavalla kuin muulla Länsi-Uudellamaalla elokuun ollessa kuitenkin keskimäärin vilkkain kuukausi.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  18. 18. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 14________________________________________________________________________________________________Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kokonaisyöpymisten jakautumista kuukausittain Raaseporinseudulla ja Hiiden alueella:Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Länsi-Uusimaalla:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  19. 19. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 15________________________________________________________________________________________________Seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Raaseporin seudulla jaHiiden alueella:4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on Länsi-Uudellamaalla 66 – 73 % vuosit- tain. Korkeimmillaan osuus on luonnollisesti kesä-elokuussa ja alimmillaan marras- ja tammi- kuussa. Raaseporin seudulla vapaa-ajan matkailijoiden osuus on selvästi pienempi eli vuosita- solla keskimäärin 54 – 57 %. Kesä-elokuussa jopa lähes 80 % voi olla vapaa-ajan matkailijoita, mutta muina kuukausina työajan matkailijat ovat yleensä suurin ryhmä.Hiiden alueella yöpymiset tulevat pääasiassa vapaa-ajan matkailijoilta, vaikka osuus onkin ollutpienenemään päin: vuonna 2004 80 % ja vuonna 2007 68,3 %. Vapaa-ajan matkailijoiden osuuson suuri ympäri vuoden.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  20. 20. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 16________________________________________________________________________________________________Seuraavissa kuvioissa yöpymisen tarkoitusta on tarkastelu Raaseporin seudulla ja Hiiden alueellakuukausittain.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  21. 21. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 17________________________________________________________________________________________________4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Rekisteröityjen majoitusyritysten majoitusmyynnin arvo (yöpymiset x yöpymisen keskihinta) on ollut Länsi-Uudellamaalla lievässä nousussa tarkastelujakson aikana. Se oli vuonna 2004 10,58 milj. EUR ja vuonna 2007 jo 12,27 milj. EUR. Eniten majoitusmyyntiä kertyy kesä- heinäkuussa siitä huolimatta, että keskihinta on tällöin alimmillaan. Yöpymisten määrä on kui- tenkin suuri. Elo-syyskuu ja toukokuu ovat kesäkuukausien jälkeen yleensä tuottoisimmat kuu- kaudet.Raaseporin seudulla majoitusmyynti kävi huipussaan vuonna 2006 (4,36 miljoonaa EUR), muttapieneni jälleen vuonna 2007 (3,66 milj. EUR). Majoitusmyynnin selvästi merkittävin kuukausi onheinäkuu.Hiiden alueella majoitusmyynnin arvo on ollut nousussa: vuonna 2004 7,24 milj. EUR ja vuonna2007 8,61 milj. EUR. Arvon kuukausitason vaihtelut ovat täällä keskimääräistä pienempiä. Myynnil-tään paras kuukausi on vuosittain vaihdellut (loka-, heinä- tai kesäkuu).Kuviossa on majoitusmyynnin arvo esitetty vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudullaja Hiiden alueella. Y-akseli euroina:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  22. 22. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 18________________________________________________________________________________________________5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta5.1. Yleistä Tyypillistä Länsi-Uudenmaan selvitysalueelle on poikkeuksellisen runsas määrä pieniä majoi- tusyrityksiä tai toimijoitaVarsinaisia majoitusyrityksiä on lukumääräisesti laskien vähemmistö majoittajista. Tämä aiheutuusiitä, että selvitysalueella on erittäin runsaasti 1-4 mökin sivutoimisia majoitustoimijoita. Toinen merkittävä seikka on se, että kapasiteetilla mitaten majoitustoimintaa dominoivat epä- tyypilliset majoitustoimintaa harjoittavat yritykset.Tällaisia epätyypillisiä majoitusyrityksiä ovat: • Internaatti- ja muuta opiskelijamajoitusta tarjoavat ja välittävät oppilaitokset • Seurakuntien ja muiden uskonnollisten toimijoiden sekä kuntien ylläpitämät kurssi- ja leiri- keskukset • Majoitusta tai leirintää tarjoavat tutkimuslaitokset, selvitysalueen ulkopuolisten organisaati- oiden hallinnoimat luonto- ja muut keskukset.Joissakin selvitysalueen kunnissa näiden epätyypillisten majoitusyritysten vuodepaikkojen määräon suurempi kuin tyypillisissä majoitusyrityksissä, siis hotelleissa, motelleissa, hostelleissa, matka-kodeissa, gasthauseissa, B&B –kohteissa, omavaraismökeissä jne.5.2. Majoitustoiminta kunnittainKarjalohja, Hiiden seutuRekisteröityä ja rekisteröimätöntä majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 20 janiissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 550. Vain ke-säaikaisia niistä on n. 15 %. Kylpylähotelli Päiväkumpu on kunnan matkailun kiistaton veturi ja alu-een onneksi halukas matkailun kehittämiseen muiden yrittäjien kanssa. Heponiemen Hiljaisuudenkeskus tuo tavallisuudesta poikkeavaa erilaista vetovoimaa Karjalohjan matkailuun. Katteluksentila edustaa suurehkoa ja monipuolista karjalohjalaista täyden palvelun tilamatkailua. Pienemmistämajoituskohteista Laiskanlinnan majatalo on kapasiteettitietojaan merkittävämpi siksi, että sitämarkkinoidaan ja hoidetaan korkean tason ammattitaidolla.Karkkila, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Karkkilassa on vain 7 kpl ja niissä on tarjolla ym-pärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 70. Vain kesäaikaan käytössä ole-via huoneita tai mökkejä on n. 30 %. Vuodemäärällä mitaten suurin yksikkö on kaupungin ylläpitä-mä Vuotinaisten leirikeskus, johon mahtuu majoittumaan alle 30 henkilöä. Kesäaikana asiakkaitaon vain niistä ryhmistä, jotka ovat tehneet varauksensa riittävän aikaisin alkuvuodesta. Varsinaistamatkailijoille suunnattua majoitusta tarjoaa Ravintola Rautaruukki, jossa on 7 majoitushuonetta.Muu kaupungin alueelta löytyvä majoitus koostuu yhteensä viiden huoneen tai mökin yksiköistä.Seitsemäs selvityksessä mukana ollut majoitusyritys on konkurssissa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  23. 23. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 19________________________________________________________________________________________________Lohja, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 30 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia jakesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1.000. Kyseessä on siis majoitusvolyymilla mita-ten alueen toiseksi merkittävin kunta. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n.25 %. Lohja on alueellinen liike-elämän keskus, mistä syystä sieltä löytyy liikematkustukseen so-veltuvia majoitusliikkeitä, mutta yllättävän vähän verrattuna kaupungin volyymiin. Matkan tarkoituk-sesta kerätyt tiedot osoittavat, että liikematkustajat ovat oppineet käyttämään esim. Kisakallionmajoituspalveluja mm. Hotelli Lohjan tarjoamien palvelujen ohella.Lohja on luontoon liittyvän matkailun osalta tärkeä alue lähinnä Lohjanjärven ansiosta. Niinpä alu-eella on hyvin merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupallisia mökkimajoit-tajia. Lohjan matkailun veturina toimii suvereenisti 250 – vuodepaikkainen Kisakallio, joka on urhei-luopisto ja liikunta-alan ammatillinen oppilaitos. Kisakallio tarjoaa majoituksen ohella hyvin moni-puolisia liikunta- ja ohjelmapalveluja. Kisakalliota hallinnoi Kisakalliosäätiö, jossa puolestaan voi-matekijänä on Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry.Majoituskapasiteetilla mitaten Lohjan toiseksi suurin matkailuyritys on Vivamon Toimintakeskus,joka tarjoaa monen eri tasoista majoitusta maksimissaan noin 240 henkilölle. Se on Kansan Raa-mattuseuran toimintakeskus, joka tarjoaa hyvin monipuolisia ohjelma- ja kurssipalveluja sekä kou-lutustiloja ympärivuotisesti. Koulujen kesälomien aikana Vivamo täyttyy rippikoululeiriläisistä. Ke-sähotelli Lohjanrinne on kolmanneksi suurin majoitusliike n. 100 vuodepaikallaan. Näiden lisäksiLohjalla on yli 20 majoitustoimijaa, joiden kirjo kattaa hyvällä tavalla erityyppiset majoitustarpeet.Nummi-Pusula, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 190. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 18 %. Vahvimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kunnassa olevat kurssi-sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteettimatkailua. Majoituspuolella Alhovuori on 320 matkailu-vaunupaikan ansiosta merkittävä vaikuttaja, erityisesti siitä syystä, että nämä vaunupaikat kohdis-tuvat vahvasti talvikauden matkailuun. Alhovuoren kausiluonteisesti vuokraamia matkailuvaunuja eitässä selvityksessä ole laskettu mökeiksi.Hieman yllättäen loma-asuntoja tarjoava Arimaa nouseekin erääksi kunnan vahvimmista majoi-tusyrittäjistä, kun neljästä enemmän vuodepaikkoja tarjoavasta yksiköstä kolme on leirikeskuksia jayksi on entisestä 45 – vuoteisesta hotelliyrityksestä muuntautunut kuntoutus- ja hoitokodiksi. Majoi-tustoiminnan painopiste ei siis Nummi-Pusulassakaan noudata aivan tavanomaista matkailun yri-tysprofiilia.Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on vain 3 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 170. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 10 %. Ilman Työtehoseuran koulutuskeskuksena toimivan Lönnrot Opiston yli100 vuodepaikan kapasiteettia Sammatin majoitusvolyymi olisi lähes olematon. Toisaalta internaat-tityyppisesti toimiva, matkailu-, ravitsemis- ja palvelualaan erikoistunut koulutustoiminta takaa hy-vän käyttöasteen näille vuodepaikoille.Toinen kohtuullisen suuri – noin 50 vuodepaikkaa tarjoava majoitusyksikkö Elämännokka toimiipuolestaan Oulunkylän seurakunnan leirikeskuksena. Varsinaista majoituselinkeinoa Sammatissaedustaa tyylikkäästi Lammin Talo, yksinomaan matkailuun erikoistunut yritys, joka tarjoaa majoitus-ta sekä talon päärakennuksessa että saaristolaishenkisesti Villa Mariellassa yhteensä 14 vuode-paikan voimin. Kuitenkin on huomattava, että Sammatti on pieneen varsinaiseen vuodemääräänsäsuhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna – niitä on yli 1.200 kpl.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  24. 24. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 20________________________________________________________________________________________________Siuntio, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on 4 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja kesä-aikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 480. Lähes koko majoituskapasiteetti on ympärivuo-tista. Siuntion kunta ei siis pääse ylpeilemään majoitustoimijoiden määrällä, mutta Siuntion Hyvin-vointikeskus 320 vuodepaikallaan, kylpylä- ja hoito-osastopalveluillaan sekä tarjolla olevilla aktivi-teetti- ja ohjelmapalveluillaan hyvittää monin verroin yritysten vaatimattoman kappalemäärän. Vuo-depaikkamäärällä mitaten toiseksi suurin majoitusyritys on Helsingin Yliopiston hallinnoima kurssi-palvelukeskus, seuraavana on kohtuullisen kokoinen B & B yritys ja pienimpänä matkailun aktiivi-nen monitoimiyritys, joka tarjoaa pienimuotoisen majoituksen ohella ohjelma- ja muita matkailupal-veluja.Hanko, Raaseporin seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 70 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1170. Vain kesäaikaan käytettävissä oleviahuoneita tai mökkejä kapasiteetista on n. 16 %. Käytännössä kausijousto on suurempi, kun kaikkisellainen majoituskapasiteetti, jota olisi teknisesti mahdollista käyttää myös talvella on mm. kysyn-täsyistä suljettuna.Vuodepaikoilla mitaten Hangon kaupunki on yksittäisistä kunnista tämän selvitysalueen suurin.Majoitusprofiililtaan Hanko on kaikin tavoin erikoinen: kaupungin suurin ”matkailuyritys” on Tvär-minnen eläintieteellinen asema, toiseksi suurin majoituskapasiteetti on Villoista koostuvalla yksiköl-lä. Ja tietysti Länsi-Uusimaalaiseen tapaan kaupungista löytyy kaksi suurehkoa internaattityyppi-sesti toimivaa oppilaitosta: 80 vuodepaikkainen Teologinen opisto ja noin 60 vuodepaikkainenEvangeliska folkhögskolan, joka toimii opiskelijoiden internaattimajoituksen ohella monentasoistamajoitusta tarjoavana, kaikkien matkustajien käytettävissä olevana vieraskotina.Merkittävää on, että majoitustoimijoista 2/3 on alle 10 vuodepaikan yrittäjiä. Hangon majoitusprofiilion todellakin poikkeuksellisen monipuolinen: Laivahotelli, kolmessa saman pihapiirin rakennukses-sa toimiva Hotelli Villa Maija, hyvin runsaasti erillisiä Villoja, erilaista mökkimajoitusta, Suomenolosuhteissa erikoisen paljon lomakäyttöön vuokrattavia kaupunkiasuntoja, leirintäalueita matkailu-vaunupaikkoineen, vierasvenesatamia palveluineen ja yöpymismahdollisuuksineen, todella run-saasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kesämökkejä ja vielä Keski-Euroopan lomailukaupunki-en tapaan erikoisuutena runsaasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kaupunkiasuntoja, jotka onhankittu vain lomailutarkoitukseen. Hangon majoituskokonaisuus henkii vanhaa perinteistä kylpylä-kulttuuria, mistä koko kaupungin matkailu ammentaa ilmeensä. Kaupungin perinteinen Hotelli Re-gatta oli selvitystä tehtäessä todella huonossa kunnossa. Nyt se on suljettuna täydellisen peruskor-jauksen ajaksi ja auennee vuonna 2010.Inkoo, Raaseporin seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Inkoossa on n.15 kpl ja niissä on tarjolla ympäri-vuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 280 kpl. Vain kesäaikaan käytössäolevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Majoitusvuoteiden lukumäärän perusteella selvitysalueenkeskikastiin kuuluva Inkoo on mittavan merenrannan ja saariston omaava kunta, minkä seurauk-sena siellä on selvitysalueen kunnista neljänneksi eniten ulkopaikkakuntalaisten omistamia vapaa-ajan asuntoja.Tässäkin kunnassa – kuten yllättävän monessa muussakin Länsi-Uusimaalaisessa kunnassa –merkittävin majoituskapasiteetti on internaattimajoitusta omaavassa oppilaitoksessa: Yrkeshögsko-lan Sydväst kykenee tarjoamaan lähes 90 vuodepaikkaa. Muu Inkoon majoitustarjonta on moni-puolista: löytyy kartanomajoitusta, kestikievaria, matkailumaatilaa, pienhotellia, omavaraismökkejä,huoneistomajoitusta sekä leirintä + matkailuvaunualuepalveluja. Siis lähes ihanteellinen kirjo majoi-tusmuotoja matkailijan valittavaksi. Tätä kirjoa täydentävät vielä lähes 1.000 kausivenepaikan sa-tamapaikat ja sinänsä vaatimaton määrä - 15 kpl - varsinaisia vierasvenepaikkoja.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  25. 25. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 21________________________________________________________________________________________________Karjaa, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 630. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 10 %. Tyypilliseen Länsi-Uusimaalaiseen tapaan tässä kunnassa korostuu inter-naattityyppistä majoitusta tarjoavien oppilaitosten vuodepaikkamäärä. Oppilaitoksia on kolme kap-paletta ja niissä on yhteensä noin 640 vuodepaikkaa. Tilapäisesti paikkakunnalla asuvat opiskelijatovat kuitenkin määritelmän mukaan matkailijoita ja saavat aikaan merkittävän määrän majoitusvuo-rokausia, vaikka näin kertyvä majoitusmaksu yötä kohti onkin tietysti hyvin pieni esim. hotellissayöpyvän matkailijan jättämään majoitusmaksuun verrattuna.Onhan Karjaalla lisäksi tarjolla monen muunkin tyyppisiä majoitusliikkeitä: vetovoimainen, historial-lisen miljöön ja korkealaatuisen palvelun tarjoava Mustion linna, perinteinen pienhotelli Socis, mini-kokoinen bed & breakfast -palveluja tarjoava hotelli, pari leirikeskusta ja lisäksi aito, nostalgiseenmajoitukseen valjastettu heinälato! Pieni – itse asiassa pienin koko selvitysalueella Karjaa on vainloma-asuntojen määrässä.Pohja, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 300. Huonekapasiteetista alle 10 % ei ole käyt-tökelpoista kylmänä vuodenaikana. Pohjan kunnan matkailullinen merkitys ei piilekään majoitusyri-tyksissä, vaan vahvassa kulttuuri-imagossa. Pohjan majoitustarjonta olisi todella minimaalista il-man Työväen Urheiluliiton hallinnoiman Kisakeskuksen yli 200 vuodepaikan kapasiteettia. Kisa-keskus on merkittävä matkailutoimija myös tuottamiensa korkeatasoisten urheiluopistopalvelujen,monipuolisen ohjelmatarjonnan sekä kokous- ja ryhmäohjelmien vuoksi. Lisäksi Pohjassa on mah-dollisuus majoittua perinteisen Wärdshusin uudenaikaisissa hotellihuoneissa tai eri pienmajoittajienhistoriaa havisevassa ihastuttavissa bed & breakfast – kohteissa ja huone- tai mökkimajoituksissa.Imagon kannalta on mainio asia, että Pohjan pienimuotoinen majoitustarjonta heijastaa niin tyylik-käästi Pohjan kulttuuria.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 40 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 770. Vain kesäaikaan käytettävissä olevan ka-pasiteetin osuus on n. 25 %. Tammisaari on virkistävä poikkeus tämän selvitysalueen kuntien jou-kossa: täällä merkittävimmän majoituskapasiteetin tarjoaa varsinaisena matkailuyrityksenä toimivahyvätasoinen kaupunkimotelli, Motelli Marine ja sen varauspalveluihin kuuluva Villa Vitsten, joissaon yhteensä 50 huonetta ja 133 vuodepaikkaa. Toiseksi suurin yksikkö on internaattimajoitustatarjoava oppilaitos Tammisaaren Axxell, jolla on n. 100 vuodepaikkaa. Seuraavana suuruusjärjes-tyksessä on korkeatasoinen koulutuskeskus Calliola 62 vuodepaikallaan. Seuraavina vuodemää-rän perusteella ovat hyvätasoiset kaupunkihotellit Stadshotellet ja Sea Front.Tammisaaresta löytyy todellakin kaikentasoista ja kaikkiin makusuuntiin sopivaa majoitusta: onmajoitusta kartanomiljöössä, vuokrattavia huipputasoisia ja tavallisia kaupunkihuoneistoja, ohjel-maa (mm. metsästystä) tarjoavia bed & breakfast – kohteita, retkeilymaja, omavaraismökkejä, lei-rintä- ja matkailuvaunualueita. Tammisaaressa on tarjolla yöpymismahdollisuus vaikkapa uudiste-tussa kivinavetassa tai laavumajoituksessa. Vapaa-ajan asuntoja, tilastokeskuksen kielellä ”kesä-mökkejä” Tammisaaressa on todella paljon - toiseksi eniten kaikista Suomen kunnista.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  26. 26. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 22________________________________________________________________________________________________Majoitukseen liittyviä tietoja taulukkona Länsi- Hiiden Raasepo- Raasepo- Karkki- Hanko+Tarkasteluvuosi: 2007 Uusimaa alueen la Lohja rin alueen Inkoo rin kau- AKO-alue kunnat kunnat punkiREKIST. maj. liikk. keskim. 23 11 0 6 12 - 7MUITA majoittajia kpl 193 63 7 24 130 - 50KAIKKI majoittajat kpl 216 74 7 30 142 - 57REKIST. huon. + mökk. 940 564 - 250 370 - 275MUITA huoneita + mökk. 1.100 336 20 150 760 - 325KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 - 600REKIST. vuod. paikk. 2.150 1.240 0 550 910 - 690MUITA vuodepaikkoja 3.730 1.270 70 500 2.460 - 1.230KAIKKI vuodepaikat 5.880 2.500 70 1.050 3.370 - 1.920REKIST. yöp. vuorokausia 332.000 206.300 0 72.100 125.700 38.200 87.500MUU yöp. vuorokausia 337.100 143.900 7.000 50.200 193.200 101.200 92.000YHT yöp. vuorokausia 669.100 350.200 7.000 122.300 318.900 139.400 179.500REKIST. vuodekäyttöaste 40 % - 40 % 29 % 30 % 28 %MUU vuodekäyttöaste 31 % 27 % 28 % 22 % 22 % 21 %REKIST. huonekäyttöaste 48 % 0% 40 % 41 % 42 % 40 %MUU huonekäyttöaste 33 % 29 % 29 % 28 % 28 % 28 %REKIST. ammatti. yöp. 86.700 42.100 - 28.800 44.600 13.500 31.100MUU ammattiin liitt. yöp. 32.600 9.800 500 3.400 22.800 11.900 10.900KAIKKI ammattiin liitt. yöp. 119.300 51.900 500 32.200 67.400 25.400 42.000REKIST. vapaa-ajan yöp. 245.300 164.200 - 43.300 81.100 24.700 56.400MUU vapaa-ajan yöp. 304.500 134.100 6.500 46.800 170.400 89.300 81.100YHT. vapaa-ajan yöp. 549.800 298.300 6.500 90.100 251.500 114.000 137.500REKIST. yöp. keskihinta € 41,73 - 26,67 29,09 30,47 29,09MUUN yöp. keskihinta € 28,29 20,6 20,76 20,09 21,47 20,09Kesämökkejä kpl 18.878 9.818 962 2.367 9.060 2.864 6.196Mök. kuntal. omistamia 2.509 1.348 218 534 1.161 292 869Vapaa-ajan huoneistoja 873 298 65 222 575 210 365YHT. vap.ajan mökit+huon 17.240 8.770 810 2.060 8.470 2.780 5.700REKIST. maj. liikkeitä 23 11 - 6 11 - 7MUITA majoittajia kpl 196 66 7 24 130,3 - 50KAIKKI majoittajat kpl 219 77 7 30 142 85 57REKIST. Huon + mökk. 940 560 - 250 372 - 275MUITA huoneita + mökk. 1.100 340 20 150 760 - 325KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 530 600REKIST. vuodepaikkoja 2.150 1.240 0 550 910 220 690MUITA vuodepaikkoja 3.740 1.270 70 500 2.460 1.230 1.230YHT. vuodepaikkoja 5.880 2.510 70 1.050 3.370 1.450 1.920______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  27. 27. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 23________________________________________________________________________________________________5.3. Majoitusgrafiikoita:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  28. 28. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 24________________________________________________________________________________________________Vuodepaikkojen jakaantuminen tyypillisiin ja ei-tyypillisiin kunnittain:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  29. 29. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 25________________________________________________________________________________________________6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007Karjalohja, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on 6 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaik-koja on n. 850 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 740. Valtaosa kunnan ravit-semistoiminnasta keskittyy Kylpylähotelli Päiväkumpuun, jossa on 400 ravintolapaikkaa ja yli 100paikkaa kokoustiloissa. Lähes kaikki Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen, Laiskanlinnan majata-lon ja Katteluksen tilan ravitsemismyynti suuntautuu matkailijoille. Lisäksi Karjalohjan huoltoasemi-en kahviloiden ravitsemismyynti kohdistuu suurimmaksi osaksi matkailijoiden palvelemiseen. Mat-kailun kannalta muita merkittäviä ravitsemisliikkeitä ei Karjalohjalla ole.Karkkila, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 30 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakas-paikkoja yhteensä n. 1.900 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja on n. 1.600 kpl. Ma-joitusliikkeiden yhteydessä olevat ravitsemispalvelut keskittyvät Hotelli-ravintola Rautaruukkiin jaHeinojan kestitupaan. Lisäksi tarjolla on oheistoiminnan luonteisia ravitsemispalveluja vähäisessämäärin muutaman aktiviteetti- ja ohjelmapalveluyritysten toimesta. Varsinaisista ravitsemisliikkeistäovat matkailun kannalta merkittäviä Karkkilan Kehäkahvio, Lounaspirtti / Pohjanpirtti, ABC- ja Shellliikenneasemien yhteydessä olevat ravitsemisliikkeet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoi-ta - pääasiassa päiväkävijöitä - melko vähäisessä määrin.Lohja, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja Lohjalla on runsaasti, yhteensä n. 70 kpl ja niissä sisätiloissa + ka-bineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 4.300 ja sisätiloissa olevia ravintola-paikkoja n. 3.600. Tämä merkittävä ravitsemistoimijoiden ja asiakaspaikkojen määrä selittyy sillä,että kaupunki on sekä väkirikas että luonteeltaan alueellinen asiointikeskus. Pääsääntöisesti mat-kailijoille suuntautuvia ravitsemispalveluja tuottavat majoituspalvelujen ohella Martinpiha, VivamonToimintakeskus, Lylyisten Kartano, Hotelli Gasthaus-Laurinportti ja Kesähotelli Lohjanrinne. Näi-den toimijoiden joukkoon – ehkä merkittävimpänä - kuuluu Kisakallion Urheiluopisto, joka on sikälierilainen, että sen ravitsemistuotanto on ulkoistettu Fazer Amicalle.Lohjan keskeinen liikenteellinen asema saa aikaan sen, että huoltoasemien yhteydessä olevatravitsemispalvelut ovat matkailullisesti merkittäviä. Varsinaisista kahviloista, pikaruokaloista ja ra-vintoloista eniten matkailullista merkitystä omaavat mm. tavaratalojen, Neidonkeitaan yms. yhtey-dessä olevat toimipisteet. Erityisesti matkailijoita ulkopaikkakunnilta vetäviä ravintoloita ei Lohjallaole, mutta asiointi-, ostos- ja ohjelmapalvelujen vuoksi Lohjalla päiväkäynnillä vierailevat tai yöpy-vät matkailijat käyttävät jossain määrin lähes kaikkien Lohjan ravitsemisliikkeitten palveluja, jotenmatkailu antaa niille tärkeän tulolisän.Nummi-Pusula, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 25 ja niissä sisätiloissa +kabineteissa +terasseilla olevia asiakas-paikkoja yhteensä n. 1.600 ja ravintolasaleissa n. 1.300. Majoitusyritysten yhteydessä ei Nummi-Pusulassa ole merkittäviä tai leimaa antavia ravitsemisliikkeitä, koska kurssi- sekä leirikeskuksetdominoivat majoitustarjontaa. Valtatie 1 ja moottoritie korostavat liikenteen monipuolista vaikutustakunnan matkailuelinkeinoon. Hyvä esimerkki tästä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö kahvila- jaravintolapalveluineen. Selvitysajankohdan jälkeen liikenteen siirryttyä uudelle, toimipisteen ohitta-valle moottoritielle hiljeni sen ravitsemismyynti oleellisesti. Omistajilla on uusia suunnitelmia, muttaniitä ei haluttu kertoa vielä selvitystä tehtäessä. Suhteellisen merkittäviä matkailuun liittyviä ravit-semistoimijoita ovat lisäksi mm. Alhovuori ja Kultahiekka. Vuonna 2007 toimi vielä matkailullistakinmerkitystä omaava Saukkolan Seurahuone, mutta se lopetti toimintansa. Nyt Nummi-Pusulassatämäntyyppistä ravitsemistoimintaa edustaa lähinnä vain Lahjahovi 100 asiakaspaikallaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  30. 30. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 26________________________________________________________________________________________________Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuVarsinaisia jatkuvatoimisia ravitsemistoimipaikkoja on 3 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkojaterassi- ja kabinettipaikkoineen n. 850 ja sisätiloissa n. 490. Lönnrot Opisto dominoi kunnan ravit-semistarjontaa noin 300 asiakaspaikallaan + terassillaan. Sammatin Kievarin ravintola kykeneetarjoamaan ravintolapalveluja 120 hengelle ja Laten kuppila antaa kunnan ravitsemistoiminnallepaikallisväriä. Lisäksi tarjontaa täydentävät tilauksesta toimivat yritykset.Siuntio, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 15 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja terassi- ja kabinetti-paikkoineen n. 1.600 ja sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 1.200. Siuntion hyvinvointikeskuson merkittävin kunnan ravitsemisliikkeistä 250 ravintolapaikallaan ja parinsadan hengen kokousti-loillaan. Myös Gårdskulla Gård, Artalli ja Pickalan Golfravintolat ovat merkittäviä matkailullisia ra-vitsemispalvelujen tuottajia. Aivan vailla merkitystä eivät ole myöskään kunnassa toimivat koulutus-ja leirikohteet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoita melko pienessä määrin.Hanko, Raaseporin seutuRavitsemistoimipaikkoja Hangossa on n. 70. Sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja onyhteensä n. 4.900 ja asiakaspaikkoja varsinaisissa ravintolasaleissa n. 3.700. Hangossa on siislähes sama määrä toimipaikkoja ja asiakaspaikkoja kuin Lohjalla. Ero on kuitenkin selvä: Hangonravitsemisliikkeiden toiminta kohdistuu selvästi enemmän varsinaisten matkailijoiden palveluun jaon samalla selvästi enemmän kausiluonteista.Paikallinen matkailuväki on erityisen ylpeä siitä, että ensimmäisenä Suomessa Hanko on pyrkinytprofiloitumaan ruokamatkailu-kaupunkina. Kulinaristien suosimat ravintolat, mm. Origo, Makasiini,Pirate ja HSF edustavat tätä perinnettä. Ravintola Casino on kaupungin ravintolaelämän lippulaivasekä n. 400 asiakaspaikan kapasiteetillaan että perinteisellä toiminnallaan. Kaupungin monipuoli-seen tarjontaan kuuluu laaja kirjo hyvin erilaisia ravintoloita, kuten tanssi- ja ohjelmaravintola Lap-pohjan Tähti, joka on yksi Hangon suurimmista ravintoloista, tai todella suuren terassin, ohjelmaa,karaokea ja laajan palvelukokonaisuuden Itäsataman veneilijöille tarjoava Roxx Café & Pub. Kai-ken kaikkiaan Hangon ravintolatarjonta on niin monimuotoista, että kiinnostaviakin toimipaikkojajää suuri määrä pois tältä listalta. Kuitenkaan ei missään nimessä saa jättää mainitsematta kau-pungin luonteeseen oleellisesti liittyvien monilukuisten ja –puolisten kahviloiden merkitystä sekäravitsemismielessä että imagon antajina. Esimerkkinä keskikaupungin kahviloiden lisäksi olkoonperinteinen Neljän Tuulen Tupa.Inkoo, Raaseporin seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 20 ja niissä sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on yh-teensä n. 1.400. Niistä sisätiloissa olevia varsinaisia ravitsemispaikkoja on n. 1.000. Inkoon ravit-semispalvelut jakaantuvat liikennetyyppisiin toimipaikkoihin, kuten Café restaurant 51, varsinaistenmatkailuyritysten yhteydessä oleviin toimipaikkoihin, kuten Kopparnäsin Kestikievari ja Hotelli Tig-ris sekä Yrkeshögskolan Sydvästin yhteydessä olevaan tarjontaan. Lisäksi erityisesti satamankahvilat luovat väriä kunnan ravitsemisimagoon.Karjaa, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja on n. 35 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensän. 3.400 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 2.600. Asiakaspaikkamäärää kas-vattaa monitoimiravintola After Eight. Sen vetovoima vaikuttaa laajalti kunnan ulkopuolellekin mo-nen sadan asiakaspaikan kapasiteetilla sekä tanssi- ja ohjelmapalveluilla. After Eight ei olekaanpelkästään ravitsemisliike, vaan merkittävä matkailullinen vetovoimatekijä. Karjaan yllättävän run-sasta ja monimuotoista ravintolatoimintaa täydentävät suurehkot Art café, Ravintola Knäppen, mo-net suurehkot pikaruokapaikat ja kahvilat. Yksi peruste runsaalle ravintolapaikkatarjonnalle on kou-lutuslaitosten oppilaspaikkojen merkittävä määrä, mikä lisää sekä huvittelutyyppisten ravintoloidenmyyntiä että myös arkipäivästä ravitsemistarjontaa oppilaitosten yhteydessä olevien ravitsemistilo-jen kautta. Oman merkittävän lisänsä korkeampitasoiseen ravitsemistarjontaan tuovat myös majoi-tusyritykset, erityisesti Mustion Linna.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  31. 31. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 27________________________________________________________________________________________________Pohja, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja on 17 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n.1.100 ja sisätiloissa n. 900. Pohjan ravintolapalveluissa Fazer Amica / Kisakeskus on merkittävätekijä, kuten Lohjan Kisakalliossakin. Kuitenkin Pohjan varsinainen ravintolaimago pohjautuu erin-omaisiin, omintakeisiin ruoka- ja anniskeluravintoloihin, kuten Fiskars Wärdshus, Ruukinpatruunaja Ravintola Kuparipaja. Lisäksi runsas päiväkävijöiden määrä on luonut paikkakunnalle pienempiäravitsemisliikkeitä.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja Tammisaaressa on paljon - yhteensä n. 90. Niissä on asiakaspaikkojayhteensä n. 5.100 sisätiloissa ja terasseilla. Sisätiloissa asiakaspaikkoja on n. 4.300. Tammisaarion siis selvitysalueen merkittävin paikkakunta toimipaikoilla ja asiakaspaikoilla mitattuna. Tammi-saari kykenee ravitsemispalvelujensa laadun ja monipuolisuuden puolesta ylpeilemään matkailu-kaupungin maineellaan. Korkeatasoisista ravintoloista voidaan mainita esim. Knipan, RavintolaGH, Rusthållets Stallkrog, Restaurant Marine, ja koulutuskeskusravintola Calliola - Conference &Event Center sekä tilausravintolat Sea Front ja Gullö Krog. Ravintoloiden lisäksi Tammisaaressaon suuri määrä hyvätasoisia kahviloita, pikaruokaloita, koulutus- ja oppilaitosten yhteydessä oleviaruokaloita sekä liikennettä ja veneilyä palvelevia yksiköitä. Näiden liikevaihdosta merkittävä osatulee matkailijoilta - erityisesti kesäaikaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  32. 32. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 28________________________________________________________________________________________________7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijätTässä kohdassa tarkoitetaan matkailijoita, jotka eivät yövy varsinaisissa maksullisissa kohteissa,vaan omissa veneissään, kesämökeillään, matkailuvaunuissa, sukulaisten tai tuttavien luona taiovat selvitysalueella vain päiväkäynnillä.7.1. VeneilijätTätä selvitystä tehtäessä sovittiin, että veneilijät otetaan erityisen tarkastelun kohteeksi. Useat Län-si-Uudenmaan kunnat ovat merellisiä ja niiden vierasvenesatamissa yöpyy merkittävä määrä tilas-toimattomia matkailijoita ja lisäksi lähialueilla asuvat veneilyn harrastajat ovat vuokranneet sata-määrin kausipaikkoja veneilleen. Veneily-yöpymiset on saatu haastattelemalla yrittäjiä.Veneilijät käsitellään tässä selvityksessä päiväkävijöiden yhteydessä, vaikka valtaosa heistä onkinyöpyviä vieraita - siis omassa veneessään yöpyviä. Maksullistakin tämä yöpyminen on, mutta vie-rasvenesatamamaksut ovat kuitenkin huonemajoitukseen verrattuna pienet. Hyvin kirjavista laituri-tai satamapaikkamaksuista voi venevuorokauden keskiarvoksi määritellä n. 15 €. Kausipaikastahinta voi olla hyvinkin edullinen, esim. Inkoossa keskimäärin 300 € koko kaudelta. Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävää, vaikka yöpymismaksu / henkilö onkin vaatimaton.Venematkailijoiden rahankäytöstä on käytettävissä eräitä kyselytutkimustuloksia Suomeneri vesistöalueilta. Niissä rahan käyttöä on selvitetty henkilön tai venekunnan tasolla päivässä taimatkaa kohti. Matkailun välitöntä kokonaistaloudellista merkitystä voidaan arvioida vain karkeasti,koska riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tutkimusta ei tämän selvityksen laatijan tiedossa ole.Pohjois-Savon veneilijäkyselyn mukaan veneilijät käyttivät veneilykaudella 2003 päiväretkillä rahaakeskimäärin 35,8 euroa/venekunta. Nauvossa vuonna 2003 tehdyn veneilijä- ja yrittäjäkyselyn mu-kaan venekunta (keskimäärin kolme henkeä) käytti rahaa Nauvossa käyntipäivien yhteydessä kes-kimäärin 200 euroa. Yöpyneiden venekuntien kokonaismäärän mukaan arvioituna veneilykaudenaikana kuntaan jäi rahaa noin 1 miljoonaa euroa. Ahvenanmaalla on arvioitu, että saaren vieras-venesatamissa yöpyjät käyttävät rahaa yhteensä noin 4 miljoonan euron verran vuodessa. Myö-hempinäkin vuosina tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että rahan käyttö ei venekuntien osalta olemerkittävästi noussut.Veneilijöiden aikaan saamaan matkailutuloon palataan tulolaskelman yhteydessä. Nyt tehdyn selvi-tyksen ja aiempien rahankäyttöhaastattelujen perusteella voidaan todeta veneilyn olevan merkittä-vä matkailun osa-alue etenkin Hangossa ja Tammisaaressa. Ei niinkään satamamaksujen vuoksi,vaan lähinnä muun rahankäytön perusteella, sillä veneilijät käyttävät rahaa reippaammin kuin mi-kään muu päiväkävijöihin luokiteltava ryhmä. Seuraavissa luvuissa on mukana myös pitkäaikais-paikoista perityt maksut:Selite / kunta Hanko Tammisaari InkooVeneyöpymisvuorokausia 12.000 4.000 600Henkilöyöpymisvuorokausia 39.000 13.000 2.000Kertyneitä satamamaksuja 296.000 70.000 14.000Siuntion Pickalassakin on muutama veneyöpyminen, mutta niin vähän, että niitä ei ole mielekästäeritellä muualla kuin grafiikassa. Hangon Itäsatama tuli selvitystyön aikana korostetusti esille kah-destakin syystä: Se on merkittävän suuri ja suosittu matkailutoimija. Paikkapula pakottaa lähinnäheinäkuussa 1.000 – 2.000 venekuntaa etsimään jotain muuta satamapaikkaa, kun Itäsatamasta eienää löydy tilaa. Hanko siis menettää tästä syystä vuosittain n. 3.000 – 6.000 venematkailijaa, elin. 180.000 – 370.000 euroa matkailutuloja.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  33. 33. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 29______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi

×