Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

  • 707 views
Uploaded on

Tämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja ...

Tämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys perustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja 2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja tekijänä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaan menetelmään.

More in: Travel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
707
On Slideshare
707
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
2
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksistaLänsi-Uudenmaan alueen kunnissa Suomen MatkailuAsianTuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd 20.10.2009 AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 2. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksistaLänsi-Uudenmaan alueen kunnissa, vuoden 2007 aineiston perusteellaTekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n virallisena kannanottona.Suomen Matkailuasiantuntijat Oy / Travel Industry Experts Finland Ltd______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 3. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________Sisällysluettelo1. Tiivistelmä ..................................................................................................................................... 12. Yleistä selvityksestä...................................................................................................................... 3 2.1. Selvityksen organisaatio ........................................................................................................ 3 2.2. Työmetodi .............................................................................................................................. 4 2.3. Selvitysalue ............................................................................................................................ 53. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista.................................................................................. 64. Rekisteröity majoituskapasiteetti................................................................................................. 10 4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa .......................................................... 10 4.2. Huonekäyttöaste .................................................................................................................. 11 4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12 4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12 4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä......................................................... 13 4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä ...................................................... 15 4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 175. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta .............................................................. 18 5.1. Yleistä .................................................................................................................................. 18 5.2. Majoitustoiminta kunnittain................................................................................................... 18 5.3. Majoitusgrafiikoita: ............................................................................................................... 236. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007................................................................................ 257. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät........................................................................................ 28 7.1. Veneilijät .............................................................................................................................. 28 7.2. ”Mökkiläiset” ......................................................................................................................... 30 7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät .................................................................................. 32 7.4. Muut päiväkävijät ................................................................................................................. 328. Matkailutulo ja matkailumeno...................................................................................................... 33 8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot...................................................................... 33 8.2. Matkailijoiden rahankäyttö.................................................................................................... 359. Työllistämis- ja palkkaselvitys ..................................................................................................... 38 9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestä ............................................................................................ 40 9.2. Työllistämistrendi ................................................................................................................. 4010. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista ........................................................................ 41 10.1. Verotulovaikutukset............................................................................................................ 41 10.2. Kiinteistövero ..................................................................................................................... 42 10.3. Yhteisövero ........................................................................................................................ 4311. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä ................................. 44 11.1. Kehittämisen linjauksista.................................................................................................... 44 11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015 .............................. 46 11.3. Otteita eri raporteissa ja lähteissä mainituista matkailun kehitystekijöistä ......................... 4812. Matkailun kehittäminen Länsi-Uudellamaalla............................................................................ 48 12.1. Yleistä ................................................................................................................................ 48 12.2. Majoituselinkeinon kehityksestä Länsi-Uudellamaalla ....................................................... 49 12.3. Länsi-Uusimaalla on erinomaiset matkailulliset edellytykset.............................................. 50______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 4. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa________________________________________________________________________________________________ 12.4. Miksi selvitysalueen majoituksen tunnusluvut ovat silti huonoja ........................................ 50 12.5. Paikallisten toimijoiden ja selvityksen tekijöiden asiantuntijanäkemysten eroista.............. 5213. Suositus kehittämistoimenpiteiden ja investointien suuntaamisesta......................................... 53 13.1. Heti käynnistettäviä kehittämistoimenpiteitä ...................................................................... 53 13.2. Yleisestä kehittämistoimenpiteiden kohdistamisesta ......................................................... 54 13.3. Länsi-Uudenmaan matkailullinen imago ............................................................................ 54 13.4. Alueen matkailuklusteri ...................................................................................................... 55 13.5. Länsi-Uusimaa omaksi matkailun osa-alueeksi ................................................................. 56 13.6. Länsi-Uudenmaan matkailun yhteisorganisaatio ............................................................... 57 13.7. Informaatio- ja myyntijärjestelmä ....................................................................................... 60 13.8. Laatukoulutuksesta muutama sana ................................................................................... 63 13.9. Yksittäisiä kehittämiskohteita, investointeja ja vetovoimatekijöiden kehittämistä............... 6314. Länsi-Uudenmaan matkailun kehitysennuste vuosille 2009 - 2015 .......................................... 6615. Kirjallisia lähteitä ja taustatietoaineistoja................................................................................... 68______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 5. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 1________________________________________________________________________________________________1. TiivistelmäTämä on raportti matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sam-matti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys pe-rustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskes-kus Oy ja tekijänä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantunti-jat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaanmenetelmään.Selvitysalueella on rekisteröityjä majoitusliikkeitä keskimäärin vain 23 kpl tilastojen mukaan. Kui-tenkin majoitustoimijoiden määrä on n. 220 kpl, kun mukaan lasketaan myös rekisteröimätön ka-pasiteetti. Vastaavasti rekisteröityyn kapasiteettiin kuuluu n. 2.150 vuodetta, kun niitä kaikkiaan onn. 5.550 kpl. Pieniä majoittajia on paljon ja isommista majoitusliikkeistä poikkeuksellisensuuri mää-rä on oppilaitoksia, leirikeskuksia tms. kohteita. Tämä antaa alueen majoitustoiminnalle oman eri-tyisen luonteensa. Huonekäyttöaste alueen rekisteröidyllä kapasiteetilla oli 43,2 %. Vuodekäyttöas-te oli koko alueella rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 36,2 %, Hiiden alueella 40,4 % ja Raaseporinalueella 29,3 %.Yöpymisen keskihinta oli rekisteröidyissä liikkeissä koko alueella 33,13 €, Hiiden alueella 41,37 €ja Raaseporin alueella vain 29,09 €. Rekisteröimättömissä yöpymisen keskihinta oli 28,29 € Hiidenalueella, 21,47 € Hangon ja Inkoon alueella ja 20,09 € nykyisen Raaseporin kaupungin alueella(Tammisaari, Karjaa, Pohja). Keskihinta oli kesäaikaan alhaisimmillaan, kun tasoltaan vaatimatto-mampi kapasiteetti oli myynnissä. Majoituksen keskihinnan ero heijastuu alueiden matkailutuloneroon. Yöpyneiden matkailijoiden viipymä on koko alueella vuonna 2004 lähtien ollut 1,79 – 2,44vuorokautta, vaikka moni mökki- tai huoneistomajoittaja myykin kapasiteettiaan pääosin viikkoperi-aatteella. Hiiden alueella vapaa-ajan matkustajien osuus oli 68,3 %. Raaseporin alueella työhönliittyviä yöpymisiä oli enemmän, mikä jätti vapaa-ajan yöpymisten osuudeksi 57,3 %. Raaseporinseudulla ulkomaisia yöpymisiä oli vähän, vain 9,6 % ja lähes kaikki niistä keskittyvät kesäkauteen.Hiiden alueella ulkomaalaisyöpymisten määrä oli vieläkin vähäisempi, vain 4,9 %.Matkailun edellytykset Länsi-Uudellamaalla ovat erinomaisen hyvät. Silti edellä mainitut tunnuslu-vut ovat Suomen keskiarvoja alhaisemmat. Ravitsemispaikkoja ravintoloissa, pubeissa, pikaruoka-loissa, kahviloissa on alueella yhteensä n. 21.700. Niistä Raaseporin seudulla on n. 12.700 ja Hii-den alueella noin 9.000 asiakaspaikkaa. Ilman yöpymistä tapahtuvia kiertomatka-, ohjelma-, asioin-ti-, harrastus-, ostos- yms. käyntejä kertyy n. 852.000 kpl. Lukuun eivät sisälly veneilijöiden ja ke-sämökkien aiheuttamat käynnit, koska nämä kohderyhmät yöpyvät – tosin omissa tiloissaan.Veneilijöiden yöpymisvuorokausia alueella on n. 17.200 kpl. Niistä valtaosa kertyy Hangossa, n.12.450 kpl. Veneilijöiden vaikutus alueen matkailuun on merkittävä leimallisesti ja matkailutulonkannalta. Loma-asuntojen määrä alueella on suuri, yhteensä n. 19.800 kpl. Kesämökkien määrästäon vähennetty kuntalaisten omistamat mökit ja lukuun on lisätty ulkokuntalaisten omistamat loma-asuntokäytössä olevat kerrostalohuoneistot. Koska nämä vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähelläomistajien vakituista asunpaikkaa, on niillä enemmän käyntikertoja ja vierailuja kuin muualla Suo-messa keskimäärin. Kaikkiaan kertymä on 2.255.000 yöpymisvuorokautta. Lisäksi yöpymisen si-sältäviä sukulais- ja tuttavavierailuja selvitysalueella asuvien henkilöiden kodeissa on noin 34.000yöpymisvuokautta. Eniten Länsi-Uudellemaalle matkailutuloa henkilöä ja vuorokautta kohti lasket-tuna jättävät majoittuvat liikematkailijat, keskimäärin 103,40 €. Majoittuvilta vapaa-ajan matkailijoil-ta jää vastaavasti n. 79,30 €. Veneilijöiden jättämät ”majoitusmaksut”, eli vierasvenesatamapaik-kamaksut ovat henkilöä kohti keskimäärin vain n. 7 €, mutta koko vuorokausikulutus on yhteensän. 61 € / henkilö. Kyseessä on siis sangen tuottoisa asiakasryhmä.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 6. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 2________________________________________________________________________________________________Päiväkävijät tulevat paikkakunnalle yleensä maksullisen ohjelman tai harrasteen vuoksi tai ostoksil-le. Niinpä tämä ryhmä jättää paikkakunnalle yli 51 euroa / henkilö / käynti. Kesämökeillä omistajienvieraina olevat kuluttavat n. 44 euroa / henkilö / vrk, mistä merkittävä osa menee tuliaisiin, muttamyös isäntäväelle tarjottu ateria ja ohjelmapalvelut vievät osansa. Paikkakuntalaisten kodeissayöpyvät sukulaiset ja tuttavat kuluttavat hieman mökeillä vierailevia vähemmän, noin 43 € / vuoro-kausi.Karavaanarit ja telttailijat käyttävät tunnetusti suhteellisen vähän paikallisia palveluja. Tämän selvi-tyksen mukaan heidän rahankäyttönsä on henkilöä ja vuorokautta kohti noin 36 euroa, mihin sisäl-tyy vaunu- tai telttapaikasta peritty maksu. Loma-asuntojen omistajat ovat suuren määränsä vuoksialueelle hyvin tärkeä ryhmä, vaikka rahan käyttö vuorokautta kohti on vain noin 28 euroa / henkilö /vuorokausi. Kuitenkin on huomattava, että lisäksi tältä ryhmältä jää paikkakunnan rakennus-, tarvi-ke-, puutarha- yms. liikkeille yhteensä 23 – 24 miljoonaa euroa/ vuosi.Selvitysalueen suora matkailutulo on n. 193.660.000 €. Se jakaantuu seuraavasti: maksullisessamajoituksessa olleilta 72.770.000 €, kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000 €, karavaanareilta jatelttailijoilta 3.003.000 €, veneilijöiltä 3.252.000 €, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä1.454.000 € ja päiväkävijöiltä 44.149.000 €. Eri toimijoille matkailutulo jakaantuu seuraavasti: polt-toainemyynti + huoltamotoiminta yms. n. 4 %, liikenne n. 2 %, vähittäiskauppa n. 31 %, majoitus- jaravitsemisliikkeet n. 37 %, ohjelma- ja vastaava virkistystoiminta n. 9 %, aktiviteetit ja harrasteet n.10 %, nimeämätön toiminta 7 %. Epäsuoria matkailutuloja alueelle jää melko vähän, mm. siitäsyystä, että osa tukkukaupoista toimii alueen ulkopuolella. Kuitenkin epäsuoria tuloja kertyy yh-teensä n. 14 – 16 miljoonaa euroa.Matkailu saa alueelle aikaan n. 1920 henkilötyövuotta. Työllistäminen jakaantuu sektoreittain seu-raavasti: polttoaine + huoltamo- yms. toiminta 30, kuntasektori n. 30, epäsuorat toiminnot (tukku-kauppa yms.) n. 40, liikenne n. 50, erittelemättömät toimet n. 110, ohjelma- ja virkistys yms. toimin-ta n. 210, aktiviteetit ja harrasteet n. 270, vähittäiskauppa n. 390, majoitus- ja ravitsemistoiminta n.790 henkilötyövuotta. Mm. voimakkaasta kausiluonteisuudesta johtuen Länsi-Uudellamaalla, erityi-sesti Raaseporin alueella on tavallista enemmän osa-aikaisia työpaikkoja. Matkailun aikaansaa-mista työpaikoista osa-aikaisia on hieman suurempi osuus, kuin keskimäärin Suomessa. Tämäaiheutuu mm. pienten yritysten suuresta määrästä ja voimakkaasta kausivaihtelusta. Palkkatulojamatkailusta kertyy alueelle n. 46.830.000 €, mistä puhdasta verotuloa alueen kunnille syntyy n.7.200.000 €. Matkailutoiminnan (etupäässä ”kesämökkien”) kautta kertyy kunnille kiinteistöverotu-loja n. 2.900.000 €. Arvion mukaan kunnat saavat yhteisöverotuottoa yhteensä noin 800.000 –900.000 euroa. Tärkein syy pienehköön verokertymään on alueen matkailuyritysten pieni koko,suuret poistomahdollisuudet ja suhteellisen matala kannattavuustaso.Selvitystyössä paneuduttiin myös alueen matkailun ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Merkittäväongelma on yhteistyöorganisaation puute ja heikko verkottuminen. Selvitysalueen markkinoinnin jamyynnin tukena oleva informaatiojärjestelmä on pirstoutunut, eikä minkään osoitteen kautta olelöydettävissä tyydyttävän kattavia tietoja. Alueella ei ole yhteistä varausjärjestelmää. Matkailunvoimavarat tulisi konsultin mielestä keskittää tuotekehityksen, laadun, yhteistyön ja myyntijärjes-telmän kehittämiseen. Alhaisia käyttöasteita voitaisiin parantaa, ohjata sesonkien kysyntää ja pa-rantaa kannattavuutta mm. hinnoittelulla, mikä edellyttäisi hinnoittelukoulutusta.Vallitsevan talouslaman ja suhteellisen alhaisten käyttöasteiden vuoksi mm. majoituskapasiteetinlisäysinvestointeja ei juurikaan tarvita. Poikkeuksena voidaan mainita esim. Billnäsin alueen veto-voiman kehittämisinvestointeihin perustuva hotellikapasiteetin lisätarve. Lama ei tule vaikuttamaanselvitysalueen matkailuun yhtä voimakkaasti kuin valtakunnassa yleisesti, mm. siitä syystä, ettälama vaikuttaa voimakkaimmin liikematkailuun ja ulkomaisiin yöpymisiin, joiden osuus tällä alueellaon pieni. Notkahduksen jälkeen alueen matkailu tullee lievästi nousemaan jo vuonna 2013 hiemanalle prosentin ja vuonna 2014 sekä 2015 noin yhden prosentin / vuosi.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 7. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 3________________________________________________________________________________________________2. Yleistä selvityksestä2.1. Selvityksen organisaatioToimeksiantajana oli AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Selvityksen teki-jäksi valittiin tarjousvertailun voittaja Suomen Matkailuasiantuntijat Oy.Toimeksiantaja osoitti ohjausryhmän sekä alueen kuntien ja matkailuyrittäjien välillä toimivaksihenkilöksi Tove Wikströmin, jonka työstä suurin osa koostui tietojen keräämisestä ja karhuamises-ta ruotsinkielisiltä yrittäjiltä. Hänen toimenkuvaansa kuului myös työn aikana tehtävät käännöksetruotsin kielelle. Lisäksi selvityksen tekijä käytti neljän muun haastattelijan palveluksia. Ohjausryh-mä piti kahdeksan kokousta.Ohjasryhmän koostumus: ohjausryhmän Länsi-UudenmaanVaarala Erja projektipäällikkö puheenjohtaja Yrityskeskus Oy ohjausryhmänPulliainen Marika matkailupäällikkö Hangon kaupunki varapuheenjohtaja tekijän edustaja, SuomenAhlsten Erkki johtava konsultti ohjausryhmän sihteeri Matkailuasiantuntijat OyAjo Emma ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Lohjan kaupunki Motipro Oy (Lohja)Arvonen Sirpa ohjausryhmän jäsen liikuntapalveluohjaaja (6 / 08 asti) Tammisaari,Blomberg Viveca ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Raaseporin kaupunki Helsinki West /Ekström Susanne ohjausryhmän jäsen Siuntion kunta ohjausryhmän jäsen,Ermala Minna matkailusihteeri Lohjan kaupunki (Emma Ajon tilalle) ohjausryhmän jäsenHakkarainen Jyrki kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki (työn loppuvaiheessa) Mustion Linna /Lindström Pirkko ohjausryhmän jäsen toimitusjohtaja Svartå Slott Länsi-UudenmaanNyman Outi ohjausryhmän jäsen yritysneuvoja Yrityskeskus OyTamminen Kirsti ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Pohjan kunta______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 8. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 4________________________________________________________________________________________________2.2. Työmetodi Työ toteutettiin käyttäen pohjoismaisen matkailutyöryhmän kehittämää tulo- ja työllisyysvaiku- tusmenetelmää, jota on parannettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämillä täydennyk- sillä.Työn taustatietoina on hyödynnetty Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksen yhteydessä kerättyjätietoja, ohjausryhmän jäsenten keräämiä ja toimittamia esitteitä, osoitteistoja, selvityksiä ja kaiken-laista alueen matkailuun liittyvää vanhempaa ja ajankohtaista aineistoa.Pohjatietoina käytettiin Heikki Artmanin / Art Travel Oy:n jatkuvasti keräämiä ja työstämiä matkai-lun tilastotietoja sekä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n hallussa olevaa laajaa matkailututkimus-aineistoa. Työtä varten hankittiin tilasto- ja tutkimusaineistoja mm. Tilastokeskukselta, AsiakastietoOy:ltä, verottajalta, kaupan järjestöiltä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä, Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Osa tilastoista ja aineistoista tilattiin räätälöityinä.Työmetodi oli valittu siten, että tulokset perustuvat osittain alueen kapasiteettitietoihin ja vastaavienselvitysten yhteydessä saatuihin tunnuslukuihin, joita korjattiin kohdekunnan ominaispiirteidenedellyttämällä tavalla. Osa aineistosta perustuu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n keräämiin jaajan tasalla pitämiin tietopankkitiedostoihin.Tärkeimmät tiedot perustuvat alueen yrittäjille kohdistettuihin luottamuksellisiin haastatteluvastauk-siin. Haastatteluja oli yhteensä hieman yli 700 ja ne jakaantuvat puhelin-, sähköposti-, tiedonke-ruuohjelman avulla suoritettuihin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. Haastatteluista yli 80% johtihalutun tiedon saantiin. Parhaiten toimivat henkilökohtaiset ja tiedonkeruuohjelman avulla tehdythaastattelut ja huonoiten sähköpostikyselyt.Alueen yritykset olivat poikkeuksellisen kitsaita kertomaan tuloihin liittyviä seikkoja, mikä johtuneesiitä, että yritykset ovat keskimäärin poikkeuksellisen pieniä ja sivutoimisesti hoidettuja. Yleisestikintällaiset yritykset ovat varovaisia taloudellisten tietojensa kertomisessa, koska usein tällaiset asiatkoetaan ikään kuin yksityisasioiksi ja tietojen erittely muista tulolähteistä on työlästä. Toimijoidenmatkailuun liittyviä taloudellisia tietoja löytyi tavallista vähemmän myös julkisista tiedostoista – niitäei oltu tavallisessa määrin ilmoitettu tai sivutoimisuuden vuoksi ne sisältyivät toimijan muuhun elin-keino-toimintaan. Tästä syystä matkailutuloon liittyviä seikkoja jouduttiin karhuamaan moneen ker-taan ja täydentämään myös verohallinnon ja Kaupparekisterin tiedostoista. Selvityksen teko viiväs-tyi alkuperäisestä aikataulusta osittain tästä tietojen hankinnan moniportaisuudesta ja tietojensaannin hitaudesta johtuen.Selvityksen eri osa-alueiden, kuten päiväkävijöiden määrän arvion osalla tuloksia verrattiin muidenindikaattoreiden, kuten liikenneanalyysin kautta saatuihin vertailulukuihin. Liikenneanalyysi perustuiTielaitoksen liikennelaskentatietoihin.Matkailijoiden rahan käyttö (matkailumeno) määriteltiin useiden tutkimusten synteesinä muodostu-neita tunnuslukuja käyttäen. Niitä määriteltäessä otettiin huomioon mm. tutkimusalueen erityispiir-teet, matkailukohteiden luonne, taso ja rakenne. Matkailumenon perusteena ei siis käytetty matkai-lijoiden haastatteluja, jotka ovat mm. yleensä käytettyjen otosten suppeuden ja haastattelutapah-tumien rajoitetun ajoituksen aiheuttamien virhetekijöiden vuoksi osoittautuneet epäluotettaviksi.Matkailutuloon sisältyvien eri verotulojen määrittelyssä on käytetty kuntien taloustoimen ja verotoi-men virkailijoiden apua. Työllisyysselvityksessä käytettiin varsinaisten matkailuyritysten kohdallapääosin yrityksiltä saatuja tietoja. Matkailuun liittyvän liiketoiminnan työllistämis- ja palkkavaikutuk-sia selvitettäessä käytettiin niin ikään haastattelutietoja, mutta lisäksi ketjuilta ja keskusjärjestöiltäsaatuja tietoja. Tällä metodilla saatiin aikaan hyvin luotettavat tiedot Länsi-Uusimaan matkailuntulo- ja työllisyys-selvitykselle sekä siihen liittyville alueen matkailun kehittämissuosituksille.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 9. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 5________________________________________________________________________________________________2.3. Selvitysalue Selvitys on tehty Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio sekä Raaseporin alueen kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari.Hiiden seutuHiiden seutuun kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio, Vihti. Näinollen tähän selvitykseen kuuluvat kaikki seudun kunnat Vihtiä lukuun ottamatta. Tämän selvityksenkannalta se merkitsee sitä, että Vihdin matkailua ei ole tutkittu samalla tavalla kuin alueen muitakuntia. Seudullista yhteistyötä on tiivistänyt ja koordinoinut vuonna 2003 käynnistynyt paljon kiitos-ta saanut ’Hiiden pilotin’ toiminta, joka on jatkunut ’Aluekeskusohjelma Länsi-Uusimaana’.Raaseporin seutuRaaseporin seutu sijaitsee Uudenmaan maakunnan läntisessä osassa ja koostuu kunnista Hankoja Inkoo sekä 1.1.2009 Raaseporin kaupungiksi yhtyneistä kunnista Tammisaari, Karjaa ja Pohja.Nimi Raasepori on peräisin keskiaikaisesta linnasta, jonka rauniot vieläkin löytyvät seudulta. Asuk-kaista noin puolet on suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä.Tämä selvitys kohdistuu vuoden 2007 tietoihin, joten alueen kuntia käsitellään sen mukaisen tilan-teen perusteella. Kuitenkin yhteenvedoissa noudatetaan 1.1.2009 syntyneen yhdistymisen mukais-ta jakoa. Kartta selvitysalueesta:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 10. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 6________________________________________________________________________________________________3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnistaKarjalohja, Hiiden seutuKarjalohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 1.465 henkeä. Kyseessä on siis selvitysalueen toiseksipienin kunta. Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivälissä. Vuonna2013 kunta tulee sulautumaan Lohjan kaupunkiin.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 50. Karjalohjan matkailuprofiilia dominoivetovoimatekijöiden osalta luonto ja järvimaisema. Nämä tekijät painottuvat Karkalin luonnonpuis-toon ja kunnan kokoon nähden todella suureen vapaa-ajan asuntojen määrään. Karjalohjan luonto-ja kyläidylli on inspiroinut tunnettuja kirjailijoita ja taiteilijoita. Matkailuyritysten osalta ylitse muidenovat Kylpylähotelli Päiväkumpu ja Katteluksen tila.Karkkila, Hiiden seutuKarkkila on melko nuori kaupunki, joka saa kiittää syntyänsä Kulosuonmäen rautamalmiesiinty-mästä ja sopivan kokoisesta koskesta, jonka partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Hög-forsin rautaruukki. Sijainti muinaisen hämäläisen kauppareitin varrella vahvisti sen asemaa pieneh-könä kaupallisena keskuksena, kun maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivat Karkkilan torilla. Torion edelleenkin kesäisin suosittu kohde sekä paikallisen väestön että matkailijoiden keskuudessa.Karkkilan historia esiteollisena työläispaikkakuntana näkyy edelleen kaupungin poliittisissa voi-masuhteissa. Karkkilan väestömäärä 31.12.2007 oli 8.996 henkeä, eli kyseessä on selvitysalueenviidenneksi suurin kunta – väkiluvultaan vain niukasti Karjaata pienempi.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 130. Luontovetovoimaa paikkakunnallaei ole merkittävästi. Karkkila on pienehkön talousalueen lähikeskus Lohjan, Hyvinkään ja Forssanvälisellä alueella. Näistä seikoista johtuu, että Karkkilan matkailu on pienimuotoista ja painottuulähikuntien asukkaiden ja VT 2 – tien tuomaan päiväkävijöiden asiointi- ja ostosmatkailuun.Lohja, Hiiden seutuLohjan tunnettu historia ulottuu aina 1300 – luvulle saakka. Taajaman aseman vakiinnutti Suomenensimmäinen rautakaivos ja teollisen keskuksen asemaa vahvisti mittava kalkkikaivoksiin perustu-va kaivannaisteollisuus. Myöhemmin metsäteollisuus ja nykyaikaiset muut teollisuushaarat ovatvarmistaneet Lohjan asemaa keskisuurena aluekeskuksena. Siihen onkin sulautunut ympäristönasutustaajamia ja kuntia, viimeisimpänä Sammatin kunta 1.1.2009 ja tämä kehitys jatkuu edelleenKarjalohjan liittyessä osaksi Lohjaa vuonna 2013. Lohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 37.352 hen-keä, eli kyseessä on ylivoimaisesti selvitysalueen suurin kunta.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Maakunnallisena liike-elämän jaostosalueen keskuksena Lohja saa merkittävästi päiväkävijöitä asiointi- ja ostosmatkailun ansiosta.Teollisesta elinkeinopohjastaan huolimatta Lohja on tärkeä alue myös luontoon liittyvän matkailunosalta. Syynä on lähinnä Lohjanjärvi, joka on Uudenmaan maakunnan suurin ja syvin järvi. NiinpäLohjan kaupungin alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupal-lisia mökkimajoittajia. Lohja on lisäksi melko merkittävä koulutuskaupunki, joten ulkopaikkakunta-laisten nuorten ja aikuisoppilaiden kautta muodostuu huomattavan paljon yöpymisvuorokausia jakauppapalvelujen kysyntää. Lohjan matkailuprofiili aiheuttaa sen, että myös ravitsemisliikkeet jaliikenneyritykset, joita molempia on kaupungissa runsaasti, saavat merkittävän tulolisän matkailijoil-ta.Nummi-Pusula, Hiiden seutuTämä kunta koostuu Nummen ja Pusulan kuntien yhdistelmästä ja yli 60 kylästä. Kyseessä onkinalueellisesti hajanainen ja pinta-alaltaan suurehko kunta. Nummi-Pusulan väestömäärä 31.12.2007oli 6.029 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 100. Tälle yhdistelmä-kunnalle matkailullista leimaa antavat monet pienehköt järvet ja monipuolinen luonto. Niinpä vah-vimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kurssi- sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteetti- jamajoitusmatkailua. Vielä selvitysvuonna 2007 valtatie 1 korosti liikenteen monipuolista vaikutusta______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 11. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 7________________________________________________________________________________________________kunnan itäosien matkailuelinkeinoon. Nyt käyttöön otettu moottoritie luo uuden liikenteellisen jakaupallisen tilanteen. Yksi esimerkki kärsijöistä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö.Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuSammatista on löytynyt merkkejä hyvin vanhasta kivikauden aikaisesta asutuksesta. Myös 1800 –luvun loppupuolella tämä pieni kunta lisäsi voimakkaasti väkimääräänsä. Perusteena oli hyväkas-vuinen maaperä ja rehevä luonto. Väestömäärältään tämä kunta on selvitysalueen pienin,31.12.2007 vain 1.334 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on vähänlaisesti, kaikkiaan n. 20. Sammatin kunta onpieni matkailutoiminnoilla mitaten: pienin selvitysalueen kunnista ravitsemistoiminnan mittarilla jatoiseksi pienin vuodepaikkojen perusteella. Ilman Työtehoseuran hoitaman Lönnrot Opiston kapa-siteettia kunnan kaupallinen matkailuvolyymi olisi lähes olematon. Tämäkin kapasiteetti kohdistuupääosin koulutustoimintaan eikä varsinaiseen matkailuliiketoimintaan. Kuitenkin Sammatti on pie-neen kokoonsa suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna; niiden määrä perustuumm. siihen, että alueella on useita järviä.Siuntio, Hiiden seutuMyös Siuntion asutus on vanhaa perustuen siihen, että jääkauden jälkeen merenranta loi hyvätvesiliikenne-edellytykset syvälle kunnan alueelle ja vetäytyessään meri jätti jälkeensä liikennöitäviäjokireittejä. Siuntion väestömäärä 31.12.2007 oli 5.780 henkeä.Siuntiokin edustaa Länsi-Uudenmaan vahvaa ruukkiperinnettä. Arkistolähteiden perusteella ontiedetty, että Erik Fleming (1487–1548) oli perustanut Siuntioon rautaruukin. Nyt Pohjois-SiuntiostaTupalan kylästä, läheltä Lohjan rajaa, pienen puron varrelta on löytynyt Suomen vanhin rautaruuk-ki, se on siis viemässä tämän tittelin Mustiolta. Se on ollut ilmeisesti toiminnassa jo vuonna 1535.Tupala on helposti otettavissa ruukkihistorian nähtävyyksien joukkoon, sillä se on säilynyt läheskoskemattomana toiminnan loputtua vajaat viisisataa vuotta sitten. Kaksi mahtavaa keskiaikaistakartanolinnaa, Sjundby ja Suitia antavat kunnalle vahvan ja jykevän leiman kivisine rakennuksi-neen. Myöhempi historia koskettaa kuntaa mm. Aleksis Kiven ja Porkkalan vuokra-alueen muo-dossa. Siuntio houkuttelee luonnonkauniiseen ympäristöönsä uusia asukkaita, koska se sijaitseehyvän liikenneyhteyden vuoksi vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Matkailijoi-ta palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 60.Hanko, Raaseporin seutuHanko on Suomen eteläisin kaupunki, jota meri saartaa kolmelta suunnalta. MatkailukaupunkiHangolla on hiekkarantoja yli 30 km. Hangon väestömäärä 31.12.2007 oli 9.708 henkeä. Hangonsynty perustuu merenkulkuun ja se on edelleenkin yksi Suomen merkittävimmistä satamakaupun-geista kauppamerenkulun ohella myös vierasvenesatamana. Hangon Itäsataman vierasvenesata-ma on Suomen tunnetuin purjehdusharrastuksen keskus.Jo n. 130 vuotta sitten Hankoon perustettiin maamme ensimmäinen kylpylaitos. Siitä lähtien mat-kailu on ollut oleellisen leimaa antava osa Hangon kesää. Matkailijoita palvelevia toimijoita kun-nassa on kaikkiaan n. 230. Imagoltaan ja hengeltään Hangon matkailu on harvinaislaatuinen Suo-men olosuhteissa: todellinen ”Suomen Etelä”. Leimaa antavia tekijöitä ovat kaupunkia dominoivanmerellisyyden lisäksi korkeatasoiset ravintolat, viehättävät pienimuotoiset majoitusliikkeet, runsasmäärä vapaa-ajan asuntoja, jotka keskieurooppalaisittain voivat merkitä myös kerrostalohuoneisto-ja. Merkittävän leiman antaa myönteisessä merkityksessä vanha rakennuskanta, pikkuputiikit jakahvilat. Tarjolla oleva suuri aktiviteetti- ja ohjelmapalvelujen määrä on myös Hangolle leimaa an-tava ominaisuus.Inkoo, Raaseporin seutuTämä merellinen kunta omaa hienon saariston, pitkän rantaviivan ja satamapaikoiksi soveltuviasuojaisia lahtia. Vesielementin merkittävyyttä lisäävät Ingarskilanjoki ja monet pienet järvet. Sata-mien merkitys Inkoon matkailulle on suuri, onhan kunnan alueella tarjolla venekausipaikkoja vuok-rattavaksi - myös ulkopaikkakuntalaisille - lähes 1.000 kpl, vaikka varsinaisia vierasvenepaikkojaonkin vain 15 kpl.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 12. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 8________________________________________________________________________________________________Tämän Manner-Suomen kolmanneksi eteläisimmän kunnan alueella on hyvin rikas luonto. Kaikkisuomalaiset jalot lehtipuut kasvavat siellä luonnonvaraisina. Inkoo on suotuisaa aluetta herkillekinhedelmäpuille ja puutarhoissa voidaan kasvattaa joitakin erikoisempiakin puutarhakasveja. Van-himmat todisteet ihmisasutuksesta Inkoon alueella ovat kampakeraamiselta kaudelta yli 4000 vuot-ta sitten. Myöhemmin Inkoon vesillä ja saarissa matkailivat venekirveskansan jäsenet ja viikingit.Vakituisen asutuksen seutu sai jo keskiajalla. Alkuperäinen elinkeino oli luonnollisesti kalastus, jotatäydensi hedelmälliseen maahan perustuva maanviljelys. Myös Inkoon teollisen elinkeinoelämänlähtökohtina olivat masuuni ja rautaruukki, jotka toivat mukanaan sekä työväen että kartanon. Pää-kaupunkiseudun läheisyyden vuoksi voimakkaassa kasvussa oleva Inkoon väestömäärä oli 5.460henkeä 31.12.2007. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan 80.Karjaa, Raaseporin kaupunkiPitkään on oletettu, että Kustaa Vaasan Karjaan Mustioon perustama rautaruukki oli Suomen en-simmäinen. Aivan viime aikoina on selvinnyt, että sen kunnian saakin Siuntion Tupalan kohde.Tämä ei kuitenkaan Mustion ruukki- ja linnakokonaisuutta himmennä. Karjaan puutarhakaupunginvahvuus on sen hyvissä liikenneyhteyksissä. Vaikka meriliikenne puuttuukin, sen korvaavat hyvätrautatie- ja maantieyhteydet. Vajaassa tunnissa pääsee niin Helsinkiin kuin Turkuunkin.Kaupungissa on useita koulutusyksiköitä, mitkä vaikuttavat kunnan matkailulliseen asemaan. Li-säksi suosituksi turistikohteeksi kehitetty ja tehokkaasti hoidettu Mustion Linna on merkittävä veto-voimakohde matkailulle. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 110. Karjaa ontämän selvityksen laatijan mielestä jollain tavalla ”piilosuuri matkailukunta”.Sen väkiluku on selvitysalueen neljänneksi suurin, siellä on neljänneksi eniten majoitusvuoteita jaravitsemispaikkoja. Pieni – itse asiassa pienin - koko selvitysalueella se on vain loma-asuntojenmäärässä. 31.12.2007 Karjaan väestömäärä oli 9.044 henkeä. 1.1.2009 lähtien Karjaa on ollut osaRaaseporin kaupunkia.Pohja, Raaseporin kaupunkiPohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja, kun pitäjään perustettiin noin vuonna 1630Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pohjan kunnanväestömäärä 31.12.2007 oli 4.903 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 90. Pohja on vahvasti koko selvitysalu-eelle kulttuuri-imagoa antava osa-alue. Näin on siitä huolimatta, että itse asiassa Pohja on kaikillamittareilla selvitysalueen muihin kuntiin verrattuna pieni: kolmanneksi pienin väkiluku, neljänneksipienin majoitusvuodemäärä, kolmanneksi pienin ravitsemispaikkamäärä, toiseksi vähiten vapaa-ajan asuntoja. Mutta vahva ja elävä ruukki- ja käsityöläiskulttuuri, Billnäs ja Fiskars, tekevät Pohjantietyille matkailijaryhmille lähes pyhiinvaelluskohteen kaltaiseksi alueeksi, mikä nostaa päiväkävi-jöiden määrän todella suureksi. Kunnan matkailullista painoarvoa lisäävät myös kunnassa olevatkaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.1.1.2009 lähtien Pohja on ollut osa Raaseporin kaupunkia.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiTammisaaren edeltäjällä Raaseporilla oli paitsi puolustuksellista ja hallinnollista myös kauppapoliit-tista merkitystä, sillä se puolusti Ruotsin etuja Räävelin (Tallinna) hansakaupunkia vastaan. Kau-pungin kauppapoliittista merkitystä paransi myös syvälle Hämeeseen saakka ulottuva vesireitti,joka kulki Tammisaaren kautta. Näin ollen Tammisaarella ei ollut teollisuuspohjaista elinkeinora-kennetta, kuten suurella osalla muissa selvitysalueen kunnissa. Tammisaaren kaupungin väestö-määrä 31.12.2007 oli 14.784 henkeä.Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Tammisaari on suuri kaupunkimat-kailukohde monella tapaa: Selvitysalueen toiseksi suurin asukasluku, suurin ravitsemispaikkaluku,kolmanneksi suurin majoitusvuodekapasiteetti, merkittävä hallinnollinen kaupunki, aivan erityislaa-tuisella tavalla sympaattisen imagon omaava kaupunkilomailukohde melko monipuolisine putiikkei-neen ja tapahtumineen. Tammisaarella on perinteitä koulukaupunkina ja se on myös tärkeä mat-kailukohde, jonka nähtävyyksiä ovat esim. Raaseporin linnanrauniot ja vanha kaupunki.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 13. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 9________________________________________________________________________________________________Väestö kunnittain:Hangon kaupungissa tapahtunut pitkäaikainen väestömäärän lasku on niin suuri (20 vuodessa yli17 %), että Inkoon 22 % väestönkasvusta huolimatta koko Raaseporin seudun väestökehitys on n.1 % negatiivinen. Yleensä muuttovoittoisen Etelä-Suomen alueen osalta tämä on huolestuttavakehitys.Tässä suhteessa Hiiden alueella ei ole ongelmia, sillä kaikki alueen kunnat ovat olleet muuttovoit-toisia ja 20 vuoden väestönlisäys on koko alueen osalta yli 15 %. Mainittakoon, että Siuntiossalisäys on huikea: lähes 42 %.Tässä selvityksessä huomioon otetut matkailijoita palvelevien yritysten lukumäärät selvitysalueella:Muihin toimijoihin on laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi matkailijoita palvele-vat yritykset ja toimijat, mm. kaupan-, liikenteen-, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettituotannon toimi-aloilla.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 14. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 10________________________________________________________________________________________________4. Rekisteröity majoituskapasiteetti4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoihin. Tilastossa ovat mukana ns. rekisteröidyt majoitusliikkeet. Alle 10 huoneen tai mökin majoitusliik- keet eivät ole aineistossa mukana. Tarkastelujaksona ovat vuodet 2004 – 2007. Länsi-Uudenmaan rekisteröidyssä majoituskapasiteetissa on tapahtunut tarkastelujakson aikana melko vähän muutoksia. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden määrä oli vuonna 2004 keskimäärin 25 liikettä ja vuonna 2007 keskimäärin 23 liikettä. Myös huonemäärä (1015 > 936) ja vuodepaik- kamäärä (2273 > 2146) on jonkin verran pienentynyt.Kesäaikana rekisteröityä kapasiteettia on selvästi enemmän ja vuonna 2007 kesäkuukausina oliavoinna 30 liikettä vuodekapasiteetin ollessa enimmillään yli 2.600.Seuraavassa kuviossa on esitetty huone- ja vuodekapasiteetti kuukausittain (2004 – 2007):Raaseporin seudulta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 13 liikettä ja 1.017 vuode-paikkaa. Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 12 liikettä ja 908 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Raa-seporin seudulla oli vuonna 2007 avoinna 16 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat1.200 vuodepaikkaa.Hiiden alueelta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 12 liikettä ja 1.256 vuodepaikkaa.Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 11 liikettä ja 1.238 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Hiiden alu-eella oli vuonna 2007 avoinna 14 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat 1.400 vuo-depaikkaa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 15. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 11________________________________________________________________________________________________4.2. Huonekäyttöaste Länsi-Uudenmaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2004 oli 43,4 % ja vuonna 2007 44,9 %. Se on jonkin verran alle koko maan keskiarvon (vuonna 2004 45,3 % ja vuonna 2007 50,2 %). Länsi-Uudenmaan huonekäyttöaste on korkeimmillaan heinä- ja elo- kuussa (52 – 58 %). Alhaisimmat käyttöasteet kirjataan yleensä joulukuussa (32 – 37 %).Raaseporin seudulla huonekäyttöaste on alhaisempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Vuon-na 2004 se oli 33,3 % ja vuonna 2007 41,0 %. Käyttöasteen kausivaihtelu on suuri, sillä heinä-kuussa on päästy jopa yli 70 %:n tasolle samalla kun joulukuussa on jääty yleensä alle 20 %:iin.Hiiden alueen rekisteröidyn kapasiteetin huonekäyttöasteet ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaankeskiarvoa korkeammat (vuonna 2004 50,8 % ja vuonna 2007 47,5 %). Kuukausittainen vaihteluon suhteellisen vähäistä ja hyvin erilainen kuin Raaseporin seudulla. Yli 50 %:n käyttöasteita ontarkasteluvuosien aikana kirjattu kaikkina muina kuukausina kesä- ja heinäkuussa.Kuviossa on esitetty huonekäyttöaste kuukausittain Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla jaHiiden alueella (2004 – 2007):Seuraavassa kuviossa käyttöasteet on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös koko maanhuonekäyttöaste:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 16. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 12________________________________________________________________________________________________4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Yöpymisen keskihinta oli Länsi-Uudenmaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna 2004 keskimäärin 33,13 EUR, mutta vuonna 2007 jo selvästi korkeampi eli 36,94 EUR. Kyseessä on siis yöpymisen keskihinta eikä myydyn huoneen keskihinta.Hinta on alhaisimmillaan kesällä, kun edullista kesäaikaista kapasiteettia tulee tilastoihin mukaan.Kuukausikohtainen keskihinta vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta keskimäärin korkeimmillaanhuonehinta on maalis-huhtikuussa ja syys-joulukuussa.Raaseporin seudulla keskihinta on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa alempi (vuonna 2004 27,81 € javuonna 2007 29,09 €). Keskihinnan kuukausivaihtelu on melko suuri ja korkeimmillaan yleensämaaliskuussa ja loka-marraskuussa.Hiiden alueen yöpymisen keskihinnat ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa korkeammat(vuonna 2004 36,34 € ja vuonna 2007 41,73 €). Kuukausittainen vaihtelu on keskimääräistä pie-nempää. Yleensä keskihinta on korkeimmillaan marras-joulukuussa.Seuraavassa kuviossa yöpymisen keskihinnat on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myösyöpymisen keskihinta koko maassa:4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissäMatkailijoiden viipymä voidaan laskea jakamalla yöpymiset saapumisten määrällä. Viipymä on kui-tenkin majoitusliikekohtainen ja useammassa liikkeessä yöpyneet kirjautuvat aina uusina saapumi-sina.Raaseporin seudulla viipymä on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa lyhyempi (1,79 – 1,95 yötä). Kuu-kausitasolla selviä eroja on vaikea löytää. Kuitenkin hieman keskimääräistä kauemmin matkailijatviipyvät loppu- ja alkuvuodesta (marras-joulukuu ja tammi-helmikuu) ja lyhimmän ajan syys-lokakuussa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 17. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 13________________________________________________________________________________________________Hiiden alueella viipymä on vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa pidempi eli keskimäärin 2,75– 3,12 yötä. Vaihtelu kuukausittain on pientä. Elo-syyskuussa se on hieman keskimääräistä lyhy-empi ja joulukuussa jonkin verran tavanomaista pidempi.Seuraavassa kuviossa on esitetty viipymä vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudullaja Hiiden alueella (2004 – 2007):4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissäVuosina 2004 – 2005 selvästi yli puolet ulkomaalaisyöpymisistä tilastoitiin kesä-elokuussa. Vuosi-na 2006 – 2007 kausivaihtelu oli hieman pienempää kesä-elokuun osuuden ulkomaalaisyöpymisis-tä ollessa 42 – 47 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä tulee Länsi-Uudellemaalle Saksasta, Ruotsistaja Venäjältä. Raaseporin seudulla kirjattiin tarkasteluvuosien aikana 120.000 – 133.000 yöpymistä vuodes- sa. Heinäkuu on selvästi vilkkain (32.000 – 35.700 yöpymistä). Joulu- ja tammikuussa on hil- jaisinta (2.500 – 4.700 yöpymistä). Kotimaisten yöpymisten osuus on 88 – 90 % eli hieman vähemmän kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Ulkomaalaisyöpymiset keskittyvät voimak- kaasti kesäkuukausiin: vuosina 2004 – 2005 65 – 66 % ja vuosina 2006 – 2007 53 – 54 % koko vuoden yöpymisistä. Hiiden alueella yöpymismäärä on vuositasolla 195.000 – 213.000. Kesä-elokuu ovat vilkkaim- pia, mutta kausivaihtelu on pienempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Yöpymiset tulevat lähes kokonaan kotimaasta (95 – 97 %). Ulkomaalaisyöpymisissä kesä ei erotu sesonkina samalla tavalla kuin muulla Länsi-Uudellamaalla elokuun ollessa kuitenkin keskimäärin vilkkain kuukausi.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 18. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 14________________________________________________________________________________________________Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kokonaisyöpymisten jakautumista kuukausittain Raaseporinseudulla ja Hiiden alueella:Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Länsi-Uusimaalla:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 19. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 15________________________________________________________________________________________________Seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Raaseporin seudulla jaHiiden alueella:4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on Länsi-Uudellamaalla 66 – 73 % vuosit- tain. Korkeimmillaan osuus on luonnollisesti kesä-elokuussa ja alimmillaan marras- ja tammi- kuussa. Raaseporin seudulla vapaa-ajan matkailijoiden osuus on selvästi pienempi eli vuosita- solla keskimäärin 54 – 57 %. Kesä-elokuussa jopa lähes 80 % voi olla vapaa-ajan matkailijoita, mutta muina kuukausina työajan matkailijat ovat yleensä suurin ryhmä.Hiiden alueella yöpymiset tulevat pääasiassa vapaa-ajan matkailijoilta, vaikka osuus onkin ollutpienenemään päin: vuonna 2004 80 % ja vuonna 2007 68,3 %. Vapaa-ajan matkailijoiden osuuson suuri ympäri vuoden.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 20. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 16________________________________________________________________________________________________Seuraavissa kuvioissa yöpymisen tarkoitusta on tarkastelu Raaseporin seudulla ja Hiiden alueellakuukausittain.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 21. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 17________________________________________________________________________________________________4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Rekisteröityjen majoitusyritysten majoitusmyynnin arvo (yöpymiset x yöpymisen keskihinta) on ollut Länsi-Uudellamaalla lievässä nousussa tarkastelujakson aikana. Se oli vuonna 2004 10,58 milj. EUR ja vuonna 2007 jo 12,27 milj. EUR. Eniten majoitusmyyntiä kertyy kesä- heinäkuussa siitä huolimatta, että keskihinta on tällöin alimmillaan. Yöpymisten määrä on kui- tenkin suuri. Elo-syyskuu ja toukokuu ovat kesäkuukausien jälkeen yleensä tuottoisimmat kuu- kaudet.Raaseporin seudulla majoitusmyynti kävi huipussaan vuonna 2006 (4,36 miljoonaa EUR), muttapieneni jälleen vuonna 2007 (3,66 milj. EUR). Majoitusmyynnin selvästi merkittävin kuukausi onheinäkuu.Hiiden alueella majoitusmyynnin arvo on ollut nousussa: vuonna 2004 7,24 milj. EUR ja vuonna2007 8,61 milj. EUR. Arvon kuukausitason vaihtelut ovat täällä keskimääräistä pienempiä. Myynnil-tään paras kuukausi on vuosittain vaihdellut (loka-, heinä- tai kesäkuu).Kuviossa on majoitusmyynnin arvo esitetty vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudullaja Hiiden alueella. Y-akseli euroina:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 22. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 18________________________________________________________________________________________________5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta5.1. Yleistä Tyypillistä Länsi-Uudenmaan selvitysalueelle on poikkeuksellisen runsas määrä pieniä majoi- tusyrityksiä tai toimijoitaVarsinaisia majoitusyrityksiä on lukumääräisesti laskien vähemmistö majoittajista. Tämä aiheutuusiitä, että selvitysalueella on erittäin runsaasti 1-4 mökin sivutoimisia majoitustoimijoita. Toinen merkittävä seikka on se, että kapasiteetilla mitaten majoitustoimintaa dominoivat epä- tyypilliset majoitustoimintaa harjoittavat yritykset.Tällaisia epätyypillisiä majoitusyrityksiä ovat: • Internaatti- ja muuta opiskelijamajoitusta tarjoavat ja välittävät oppilaitokset • Seurakuntien ja muiden uskonnollisten toimijoiden sekä kuntien ylläpitämät kurssi- ja leiri- keskukset • Majoitusta tai leirintää tarjoavat tutkimuslaitokset, selvitysalueen ulkopuolisten organisaati- oiden hallinnoimat luonto- ja muut keskukset.Joissakin selvitysalueen kunnissa näiden epätyypillisten majoitusyritysten vuodepaikkojen määräon suurempi kuin tyypillisissä majoitusyrityksissä, siis hotelleissa, motelleissa, hostelleissa, matka-kodeissa, gasthauseissa, B&B –kohteissa, omavaraismökeissä jne.5.2. Majoitustoiminta kunnittainKarjalohja, Hiiden seutuRekisteröityä ja rekisteröimätöntä majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 20 janiissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 550. Vain ke-säaikaisia niistä on n. 15 %. Kylpylähotelli Päiväkumpu on kunnan matkailun kiistaton veturi ja alu-een onneksi halukas matkailun kehittämiseen muiden yrittäjien kanssa. Heponiemen Hiljaisuudenkeskus tuo tavallisuudesta poikkeavaa erilaista vetovoimaa Karjalohjan matkailuun. Katteluksentila edustaa suurehkoa ja monipuolista karjalohjalaista täyden palvelun tilamatkailua. Pienemmistämajoituskohteista Laiskanlinnan majatalo on kapasiteettitietojaan merkittävämpi siksi, että sitämarkkinoidaan ja hoidetaan korkean tason ammattitaidolla.Karkkila, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Karkkilassa on vain 7 kpl ja niissä on tarjolla ym-pärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 70. Vain kesäaikaan käytössä ole-via huoneita tai mökkejä on n. 30 %. Vuodemäärällä mitaten suurin yksikkö on kaupungin ylläpitä-mä Vuotinaisten leirikeskus, johon mahtuu majoittumaan alle 30 henkilöä. Kesäaikana asiakkaitaon vain niistä ryhmistä, jotka ovat tehneet varauksensa riittävän aikaisin alkuvuodesta. Varsinaistamatkailijoille suunnattua majoitusta tarjoaa Ravintola Rautaruukki, jossa on 7 majoitushuonetta.Muu kaupungin alueelta löytyvä majoitus koostuu yhteensä viiden huoneen tai mökin yksiköistä.Seitsemäs selvityksessä mukana ollut majoitusyritys on konkurssissa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 23. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 19________________________________________________________________________________________________Lohja, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 30 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia jakesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1.000. Kyseessä on siis majoitusvolyymilla mita-ten alueen toiseksi merkittävin kunta. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n.25 %. Lohja on alueellinen liike-elämän keskus, mistä syystä sieltä löytyy liikematkustukseen so-veltuvia majoitusliikkeitä, mutta yllättävän vähän verrattuna kaupungin volyymiin. Matkan tarkoituk-sesta kerätyt tiedot osoittavat, että liikematkustajat ovat oppineet käyttämään esim. Kisakallionmajoituspalveluja mm. Hotelli Lohjan tarjoamien palvelujen ohella.Lohja on luontoon liittyvän matkailun osalta tärkeä alue lähinnä Lohjanjärven ansiosta. Niinpä alu-eella on hyvin merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupallisia mökkimajoit-tajia. Lohjan matkailun veturina toimii suvereenisti 250 – vuodepaikkainen Kisakallio, joka on urhei-luopisto ja liikunta-alan ammatillinen oppilaitos. Kisakallio tarjoaa majoituksen ohella hyvin moni-puolisia liikunta- ja ohjelmapalveluja. Kisakalliota hallinnoi Kisakalliosäätiö, jossa puolestaan voi-matekijänä on Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry.Majoituskapasiteetilla mitaten Lohjan toiseksi suurin matkailuyritys on Vivamon Toimintakeskus,joka tarjoaa monen eri tasoista majoitusta maksimissaan noin 240 henkilölle. Se on Kansan Raa-mattuseuran toimintakeskus, joka tarjoaa hyvin monipuolisia ohjelma- ja kurssipalveluja sekä kou-lutustiloja ympärivuotisesti. Koulujen kesälomien aikana Vivamo täyttyy rippikoululeiriläisistä. Ke-sähotelli Lohjanrinne on kolmanneksi suurin majoitusliike n. 100 vuodepaikallaan. Näiden lisäksiLohjalla on yli 20 majoitustoimijaa, joiden kirjo kattaa hyvällä tavalla erityyppiset majoitustarpeet.Nummi-Pusula, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 190. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 18 %. Vahvimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kunnassa olevat kurssi-sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteettimatkailua. Majoituspuolella Alhovuori on 320 matkailu-vaunupaikan ansiosta merkittävä vaikuttaja, erityisesti siitä syystä, että nämä vaunupaikat kohdis-tuvat vahvasti talvikauden matkailuun. Alhovuoren kausiluonteisesti vuokraamia matkailuvaunuja eitässä selvityksessä ole laskettu mökeiksi.Hieman yllättäen loma-asuntoja tarjoava Arimaa nouseekin erääksi kunnan vahvimmista majoi-tusyrittäjistä, kun neljästä enemmän vuodepaikkoja tarjoavasta yksiköstä kolme on leirikeskuksia jayksi on entisestä 45 – vuoteisesta hotelliyrityksestä muuntautunut kuntoutus- ja hoitokodiksi. Majoi-tustoiminnan painopiste ei siis Nummi-Pusulassakaan noudata aivan tavanomaista matkailun yri-tysprofiilia.Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on vain 3 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 170. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 10 %. Ilman Työtehoseuran koulutuskeskuksena toimivan Lönnrot Opiston yli100 vuodepaikan kapasiteettia Sammatin majoitusvolyymi olisi lähes olematon. Toisaalta internaat-tityyppisesti toimiva, matkailu-, ravitsemis- ja palvelualaan erikoistunut koulutustoiminta takaa hy-vän käyttöasteen näille vuodepaikoille.Toinen kohtuullisen suuri – noin 50 vuodepaikkaa tarjoava majoitusyksikkö Elämännokka toimiipuolestaan Oulunkylän seurakunnan leirikeskuksena. Varsinaista majoituselinkeinoa Sammatissaedustaa tyylikkäästi Lammin Talo, yksinomaan matkailuun erikoistunut yritys, joka tarjoaa majoitus-ta sekä talon päärakennuksessa että saaristolaishenkisesti Villa Mariellassa yhteensä 14 vuode-paikan voimin. Kuitenkin on huomattava, että Sammatti on pieneen varsinaiseen vuodemääräänsäsuhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna – niitä on yli 1.200 kpl.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 24. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 20________________________________________________________________________________________________Siuntio, Hiiden seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on 4 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja kesä-aikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 480. Lähes koko majoituskapasiteetti on ympärivuo-tista. Siuntion kunta ei siis pääse ylpeilemään majoitustoimijoiden määrällä, mutta Siuntion Hyvin-vointikeskus 320 vuodepaikallaan, kylpylä- ja hoito-osastopalveluillaan sekä tarjolla olevilla aktivi-teetti- ja ohjelmapalveluillaan hyvittää monin verroin yritysten vaatimattoman kappalemäärän. Vuo-depaikkamäärällä mitaten toiseksi suurin majoitusyritys on Helsingin Yliopiston hallinnoima kurssi-palvelukeskus, seuraavana on kohtuullisen kokoinen B & B yritys ja pienimpänä matkailun aktiivi-nen monitoimiyritys, joka tarjoaa pienimuotoisen majoituksen ohella ohjelma- ja muita matkailupal-veluja.Hanko, Raaseporin seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 70 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1170. Vain kesäaikaan käytettävissä oleviahuoneita tai mökkejä kapasiteetista on n. 16 %. Käytännössä kausijousto on suurempi, kun kaikkisellainen majoituskapasiteetti, jota olisi teknisesti mahdollista käyttää myös talvella on mm. kysyn-täsyistä suljettuna.Vuodepaikoilla mitaten Hangon kaupunki on yksittäisistä kunnista tämän selvitysalueen suurin.Majoitusprofiililtaan Hanko on kaikin tavoin erikoinen: kaupungin suurin ”matkailuyritys” on Tvär-minnen eläintieteellinen asema, toiseksi suurin majoituskapasiteetti on Villoista koostuvalla yksiköl-lä. Ja tietysti Länsi-Uusimaalaiseen tapaan kaupungista löytyy kaksi suurehkoa internaattityyppi-sesti toimivaa oppilaitosta: 80 vuodepaikkainen Teologinen opisto ja noin 60 vuodepaikkainenEvangeliska folkhögskolan, joka toimii opiskelijoiden internaattimajoituksen ohella monentasoistamajoitusta tarjoavana, kaikkien matkustajien käytettävissä olevana vieraskotina.Merkittävää on, että majoitustoimijoista 2/3 on alle 10 vuodepaikan yrittäjiä. Hangon majoitusprofiilion todellakin poikkeuksellisen monipuolinen: Laivahotelli, kolmessa saman pihapiirin rakennukses-sa toimiva Hotelli Villa Maija, hyvin runsaasti erillisiä Villoja, erilaista mökkimajoitusta, Suomenolosuhteissa erikoisen paljon lomakäyttöön vuokrattavia kaupunkiasuntoja, leirintäalueita matkailu-vaunupaikkoineen, vierasvenesatamia palveluineen ja yöpymismahdollisuuksineen, todella run-saasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kesämökkejä ja vielä Keski-Euroopan lomailukaupunki-en tapaan erikoisuutena runsaasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kaupunkiasuntoja, jotka onhankittu vain lomailutarkoitukseen. Hangon majoituskokonaisuus henkii vanhaa perinteistä kylpylä-kulttuuria, mistä koko kaupungin matkailu ammentaa ilmeensä. Kaupungin perinteinen Hotelli Re-gatta oli selvitystä tehtäessä todella huonossa kunnossa. Nyt se on suljettuna täydellisen peruskor-jauksen ajaksi ja auennee vuonna 2010.Inkoo, Raaseporin seutuMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Inkoossa on n.15 kpl ja niissä on tarjolla ympäri-vuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 280 kpl. Vain kesäaikaan käytössäolevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Majoitusvuoteiden lukumäärän perusteella selvitysalueenkeskikastiin kuuluva Inkoo on mittavan merenrannan ja saariston omaava kunta, minkä seurauk-sena siellä on selvitysalueen kunnista neljänneksi eniten ulkopaikkakuntalaisten omistamia vapaa-ajan asuntoja.Tässäkin kunnassa – kuten yllättävän monessa muussakin Länsi-Uusimaalaisessa kunnassa –merkittävin majoituskapasiteetti on internaattimajoitusta omaavassa oppilaitoksessa: Yrkeshögsko-lan Sydväst kykenee tarjoamaan lähes 90 vuodepaikkaa. Muu Inkoon majoitustarjonta on moni-puolista: löytyy kartanomajoitusta, kestikievaria, matkailumaatilaa, pienhotellia, omavaraismökkejä,huoneistomajoitusta sekä leirintä + matkailuvaunualuepalveluja. Siis lähes ihanteellinen kirjo majoi-tusmuotoja matkailijan valittavaksi. Tätä kirjoa täydentävät vielä lähes 1.000 kausivenepaikan sa-tamapaikat ja sinänsä vaatimaton määrä - 15 kpl - varsinaisia vierasvenepaikkoja.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 25. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 21________________________________________________________________________________________________Karjaa, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 630. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneitatai mökkejä on n. 10 %. Tyypilliseen Länsi-Uusimaalaiseen tapaan tässä kunnassa korostuu inter-naattityyppistä majoitusta tarjoavien oppilaitosten vuodepaikkamäärä. Oppilaitoksia on kolme kap-paletta ja niissä on yhteensä noin 640 vuodepaikkaa. Tilapäisesti paikkakunnalla asuvat opiskelijatovat kuitenkin määritelmän mukaan matkailijoita ja saavat aikaan merkittävän määrän majoitusvuo-rokausia, vaikka näin kertyvä majoitusmaksu yötä kohti onkin tietysti hyvin pieni esim. hotellissayöpyvän matkailijan jättämään majoitusmaksuun verrattuna.Onhan Karjaalla lisäksi tarjolla monen muunkin tyyppisiä majoitusliikkeitä: vetovoimainen, historial-lisen miljöön ja korkealaatuisen palvelun tarjoava Mustion linna, perinteinen pienhotelli Socis, mini-kokoinen bed & breakfast -palveluja tarjoava hotelli, pari leirikeskusta ja lisäksi aito, nostalgiseenmajoitukseen valjastettu heinälato! Pieni – itse asiassa pienin koko selvitysalueella Karjaa on vainloma-asuntojen määrässä.Pohja, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 300. Huonekapasiteetista alle 10 % ei ole käyt-tökelpoista kylmänä vuodenaikana. Pohjan kunnan matkailullinen merkitys ei piilekään majoitusyri-tyksissä, vaan vahvassa kulttuuri-imagossa. Pohjan majoitustarjonta olisi todella minimaalista il-man Työväen Urheiluliiton hallinnoiman Kisakeskuksen yli 200 vuodepaikan kapasiteettia. Kisa-keskus on merkittävä matkailutoimija myös tuottamiensa korkeatasoisten urheiluopistopalvelujen,monipuolisen ohjelmatarjonnan sekä kokous- ja ryhmäohjelmien vuoksi. Lisäksi Pohjassa on mah-dollisuus majoittua perinteisen Wärdshusin uudenaikaisissa hotellihuoneissa tai eri pienmajoittajienhistoriaa havisevassa ihastuttavissa bed & breakfast – kohteissa ja huone- tai mökkimajoituksissa.Imagon kannalta on mainio asia, että Pohjan pienimuotoinen majoitustarjonta heijastaa niin tyylik-käästi Pohjan kulttuuria.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiMajoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 40 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 770. Vain kesäaikaan käytettävissä olevan ka-pasiteetin osuus on n. 25 %. Tammisaari on virkistävä poikkeus tämän selvitysalueen kuntien jou-kossa: täällä merkittävimmän majoituskapasiteetin tarjoaa varsinaisena matkailuyrityksenä toimivahyvätasoinen kaupunkimotelli, Motelli Marine ja sen varauspalveluihin kuuluva Villa Vitsten, joissaon yhteensä 50 huonetta ja 133 vuodepaikkaa. Toiseksi suurin yksikkö on internaattimajoitustatarjoava oppilaitos Tammisaaren Axxell, jolla on n. 100 vuodepaikkaa. Seuraavana suuruusjärjes-tyksessä on korkeatasoinen koulutuskeskus Calliola 62 vuodepaikallaan. Seuraavina vuodemää-rän perusteella ovat hyvätasoiset kaupunkihotellit Stadshotellet ja Sea Front.Tammisaaresta löytyy todellakin kaikentasoista ja kaikkiin makusuuntiin sopivaa majoitusta: onmajoitusta kartanomiljöössä, vuokrattavia huipputasoisia ja tavallisia kaupunkihuoneistoja, ohjel-maa (mm. metsästystä) tarjoavia bed & breakfast – kohteita, retkeilymaja, omavaraismökkejä, lei-rintä- ja matkailuvaunualueita. Tammisaaressa on tarjolla yöpymismahdollisuus vaikkapa uudiste-tussa kivinavetassa tai laavumajoituksessa. Vapaa-ajan asuntoja, tilastokeskuksen kielellä ”kesä-mökkejä” Tammisaaressa on todella paljon - toiseksi eniten kaikista Suomen kunnista.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 26. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 22________________________________________________________________________________________________Majoitukseen liittyviä tietoja taulukkona Länsi- Hiiden Raasepo- Raasepo- Karkki- Hanko+Tarkasteluvuosi: 2007 Uusimaa alueen la Lohja rin alueen Inkoo rin kau- AKO-alue kunnat kunnat punkiREKIST. maj. liikk. keskim. 23 11 0 6 12 - 7MUITA majoittajia kpl 193 63 7 24 130 - 50KAIKKI majoittajat kpl 216 74 7 30 142 - 57REKIST. huon. + mökk. 940 564 - 250 370 - 275MUITA huoneita + mökk. 1.100 336 20 150 760 - 325KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 - 600REKIST. vuod. paikk. 2.150 1.240 0 550 910 - 690MUITA vuodepaikkoja 3.730 1.270 70 500 2.460 - 1.230KAIKKI vuodepaikat 5.880 2.500 70 1.050 3.370 - 1.920REKIST. yöp. vuorokausia 332.000 206.300 0 72.100 125.700 38.200 87.500MUU yöp. vuorokausia 337.100 143.900 7.000 50.200 193.200 101.200 92.000YHT yöp. vuorokausia 669.100 350.200 7.000 122.300 318.900 139.400 179.500REKIST. vuodekäyttöaste 40 % - 40 % 29 % 30 % 28 %MUU vuodekäyttöaste 31 % 27 % 28 % 22 % 22 % 21 %REKIST. huonekäyttöaste 48 % 0% 40 % 41 % 42 % 40 %MUU huonekäyttöaste 33 % 29 % 29 % 28 % 28 % 28 %REKIST. ammatti. yöp. 86.700 42.100 - 28.800 44.600 13.500 31.100MUU ammattiin liitt. yöp. 32.600 9.800 500 3.400 22.800 11.900 10.900KAIKKI ammattiin liitt. yöp. 119.300 51.900 500 32.200 67.400 25.400 42.000REKIST. vapaa-ajan yöp. 245.300 164.200 - 43.300 81.100 24.700 56.400MUU vapaa-ajan yöp. 304.500 134.100 6.500 46.800 170.400 89.300 81.100YHT. vapaa-ajan yöp. 549.800 298.300 6.500 90.100 251.500 114.000 137.500REKIST. yöp. keskihinta € 41,73 - 26,67 29,09 30,47 29,09MUUN yöp. keskihinta € 28,29 20,6 20,76 20,09 21,47 20,09Kesämökkejä kpl 18.878 9.818 962 2.367 9.060 2.864 6.196Mök. kuntal. omistamia 2.509 1.348 218 534 1.161 292 869Vapaa-ajan huoneistoja 873 298 65 222 575 210 365YHT. vap.ajan mökit+huon 17.240 8.770 810 2.060 8.470 2.780 5.700REKIST. maj. liikkeitä 23 11 - 6 11 - 7MUITA majoittajia kpl 196 66 7 24 130,3 - 50KAIKKI majoittajat kpl 219 77 7 30 142 85 57REKIST. Huon + mökk. 940 560 - 250 372 - 275MUITA huoneita + mökk. 1.100 340 20 150 760 - 325KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 530 600REKIST. vuodepaikkoja 2.150 1.240 0 550 910 220 690MUITA vuodepaikkoja 3.740 1.270 70 500 2.460 1.230 1.230YHT. vuodepaikkoja 5.880 2.510 70 1.050 3.370 1.450 1.920______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 27. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 23________________________________________________________________________________________________5.3. Majoitusgrafiikoita:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 28. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 24________________________________________________________________________________________________Vuodepaikkojen jakaantuminen tyypillisiin ja ei-tyypillisiin kunnittain:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 29. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 25________________________________________________________________________________________________6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007Karjalohja, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on 6 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaik-koja on n. 850 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 740. Valtaosa kunnan ravit-semistoiminnasta keskittyy Kylpylähotelli Päiväkumpuun, jossa on 400 ravintolapaikkaa ja yli 100paikkaa kokoustiloissa. Lähes kaikki Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen, Laiskanlinnan majata-lon ja Katteluksen tilan ravitsemismyynti suuntautuu matkailijoille. Lisäksi Karjalohjan huoltoasemi-en kahviloiden ravitsemismyynti kohdistuu suurimmaksi osaksi matkailijoiden palvelemiseen. Mat-kailun kannalta muita merkittäviä ravitsemisliikkeitä ei Karjalohjalla ole.Karkkila, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 30 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakas-paikkoja yhteensä n. 1.900 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja on n. 1.600 kpl. Ma-joitusliikkeiden yhteydessä olevat ravitsemispalvelut keskittyvät Hotelli-ravintola Rautaruukkiin jaHeinojan kestitupaan. Lisäksi tarjolla on oheistoiminnan luonteisia ravitsemispalveluja vähäisessämäärin muutaman aktiviteetti- ja ohjelmapalveluyritysten toimesta. Varsinaisista ravitsemisliikkeistäovat matkailun kannalta merkittäviä Karkkilan Kehäkahvio, Lounaspirtti / Pohjanpirtti, ABC- ja Shellliikenneasemien yhteydessä olevat ravitsemisliikkeet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoi-ta - pääasiassa päiväkävijöitä - melko vähäisessä määrin.Lohja, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja Lohjalla on runsaasti, yhteensä n. 70 kpl ja niissä sisätiloissa + ka-bineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 4.300 ja sisätiloissa olevia ravintola-paikkoja n. 3.600. Tämä merkittävä ravitsemistoimijoiden ja asiakaspaikkojen määrä selittyy sillä,että kaupunki on sekä väkirikas että luonteeltaan alueellinen asiointikeskus. Pääsääntöisesti mat-kailijoille suuntautuvia ravitsemispalveluja tuottavat majoituspalvelujen ohella Martinpiha, VivamonToimintakeskus, Lylyisten Kartano, Hotelli Gasthaus-Laurinportti ja Kesähotelli Lohjanrinne. Näi-den toimijoiden joukkoon – ehkä merkittävimpänä - kuuluu Kisakallion Urheiluopisto, joka on sikälierilainen, että sen ravitsemistuotanto on ulkoistettu Fazer Amicalle.Lohjan keskeinen liikenteellinen asema saa aikaan sen, että huoltoasemien yhteydessä olevatravitsemispalvelut ovat matkailullisesti merkittäviä. Varsinaisista kahviloista, pikaruokaloista ja ra-vintoloista eniten matkailullista merkitystä omaavat mm. tavaratalojen, Neidonkeitaan yms. yhtey-dessä olevat toimipisteet. Erityisesti matkailijoita ulkopaikkakunnilta vetäviä ravintoloita ei Lohjallaole, mutta asiointi-, ostos- ja ohjelmapalvelujen vuoksi Lohjalla päiväkäynnillä vierailevat tai yöpy-vät matkailijat käyttävät jossain määrin lähes kaikkien Lohjan ravitsemisliikkeitten palveluja, jotenmatkailu antaa niille tärkeän tulolisän.Nummi-Pusula, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 25 ja niissä sisätiloissa +kabineteissa +terasseilla olevia asiakas-paikkoja yhteensä n. 1.600 ja ravintolasaleissa n. 1.300. Majoitusyritysten yhteydessä ei Nummi-Pusulassa ole merkittäviä tai leimaa antavia ravitsemisliikkeitä, koska kurssi- sekä leirikeskuksetdominoivat majoitustarjontaa. Valtatie 1 ja moottoritie korostavat liikenteen monipuolista vaikutustakunnan matkailuelinkeinoon. Hyvä esimerkki tästä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö kahvila- jaravintolapalveluineen. Selvitysajankohdan jälkeen liikenteen siirryttyä uudelle, toimipisteen ohitta-valle moottoritielle hiljeni sen ravitsemismyynti oleellisesti. Omistajilla on uusia suunnitelmia, muttaniitä ei haluttu kertoa vielä selvitystä tehtäessä. Suhteellisen merkittäviä matkailuun liittyviä ravit-semistoimijoita ovat lisäksi mm. Alhovuori ja Kultahiekka. Vuonna 2007 toimi vielä matkailullistakinmerkitystä omaava Saukkolan Seurahuone, mutta se lopetti toimintansa. Nyt Nummi-Pusulassatämäntyyppistä ravitsemistoimintaa edustaa lähinnä vain Lahjahovi 100 asiakaspaikallaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 30. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 26________________________________________________________________________________________________Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutuVarsinaisia jatkuvatoimisia ravitsemistoimipaikkoja on 3 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkojaterassi- ja kabinettipaikkoineen n. 850 ja sisätiloissa n. 490. Lönnrot Opisto dominoi kunnan ravit-semistarjontaa noin 300 asiakaspaikallaan + terassillaan. Sammatin Kievarin ravintola kykeneetarjoamaan ravintolapalveluja 120 hengelle ja Laten kuppila antaa kunnan ravitsemistoiminnallepaikallisväriä. Lisäksi tarjontaa täydentävät tilauksesta toimivat yritykset.Siuntio, Hiiden seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 15 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja terassi- ja kabinetti-paikkoineen n. 1.600 ja sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 1.200. Siuntion hyvinvointikeskuson merkittävin kunnan ravitsemisliikkeistä 250 ravintolapaikallaan ja parinsadan hengen kokousti-loillaan. Myös Gårdskulla Gård, Artalli ja Pickalan Golfravintolat ovat merkittäviä matkailullisia ra-vitsemispalvelujen tuottajia. Aivan vailla merkitystä eivät ole myöskään kunnassa toimivat koulutus-ja leirikohteet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoita melko pienessä määrin.Hanko, Raaseporin seutuRavitsemistoimipaikkoja Hangossa on n. 70. Sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja onyhteensä n. 4.900 ja asiakaspaikkoja varsinaisissa ravintolasaleissa n. 3.700. Hangossa on siislähes sama määrä toimipaikkoja ja asiakaspaikkoja kuin Lohjalla. Ero on kuitenkin selvä: Hangonravitsemisliikkeiden toiminta kohdistuu selvästi enemmän varsinaisten matkailijoiden palveluun jaon samalla selvästi enemmän kausiluonteista.Paikallinen matkailuväki on erityisen ylpeä siitä, että ensimmäisenä Suomessa Hanko on pyrkinytprofiloitumaan ruokamatkailu-kaupunkina. Kulinaristien suosimat ravintolat, mm. Origo, Makasiini,Pirate ja HSF edustavat tätä perinnettä. Ravintola Casino on kaupungin ravintolaelämän lippulaivasekä n. 400 asiakaspaikan kapasiteetillaan että perinteisellä toiminnallaan. Kaupungin monipuoli-seen tarjontaan kuuluu laaja kirjo hyvin erilaisia ravintoloita, kuten tanssi- ja ohjelmaravintola Lap-pohjan Tähti, joka on yksi Hangon suurimmista ravintoloista, tai todella suuren terassin, ohjelmaa,karaokea ja laajan palvelukokonaisuuden Itäsataman veneilijöille tarjoava Roxx Café & Pub. Kai-ken kaikkiaan Hangon ravintolatarjonta on niin monimuotoista, että kiinnostaviakin toimipaikkojajää suuri määrä pois tältä listalta. Kuitenkaan ei missään nimessä saa jättää mainitsematta kau-pungin luonteeseen oleellisesti liittyvien monilukuisten ja –puolisten kahviloiden merkitystä sekäravitsemismielessä että imagon antajina. Esimerkkinä keskikaupungin kahviloiden lisäksi olkoonperinteinen Neljän Tuulen Tupa.Inkoo, Raaseporin seutuRavitsemistoimipaikkoja on n. 20 ja niissä sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on yh-teensä n. 1.400. Niistä sisätiloissa olevia varsinaisia ravitsemispaikkoja on n. 1.000. Inkoon ravit-semispalvelut jakaantuvat liikennetyyppisiin toimipaikkoihin, kuten Café restaurant 51, varsinaistenmatkailuyritysten yhteydessä oleviin toimipaikkoihin, kuten Kopparnäsin Kestikievari ja Hotelli Tig-ris sekä Yrkeshögskolan Sydvästin yhteydessä olevaan tarjontaan. Lisäksi erityisesti satamankahvilat luovat väriä kunnan ravitsemisimagoon.Karjaa, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja on n. 35 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensän. 3.400 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 2.600. Asiakaspaikkamäärää kas-vattaa monitoimiravintola After Eight. Sen vetovoima vaikuttaa laajalti kunnan ulkopuolellekin mo-nen sadan asiakaspaikan kapasiteetilla sekä tanssi- ja ohjelmapalveluilla. After Eight ei olekaanpelkästään ravitsemisliike, vaan merkittävä matkailullinen vetovoimatekijä. Karjaan yllättävän run-sasta ja monimuotoista ravintolatoimintaa täydentävät suurehkot Art café, Ravintola Knäppen, mo-net suurehkot pikaruokapaikat ja kahvilat. Yksi peruste runsaalle ravintolapaikkatarjonnalle on kou-lutuslaitosten oppilaspaikkojen merkittävä määrä, mikä lisää sekä huvittelutyyppisten ravintoloidenmyyntiä että myös arkipäivästä ravitsemistarjontaa oppilaitosten yhteydessä olevien ravitsemistilo-jen kautta. Oman merkittävän lisänsä korkeampitasoiseen ravitsemistarjontaan tuovat myös majoi-tusyritykset, erityisesti Mustion Linna.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 31. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 27________________________________________________________________________________________________Pohja, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja on 17 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n.1.100 ja sisätiloissa n. 900. Pohjan ravintolapalveluissa Fazer Amica / Kisakeskus on merkittävätekijä, kuten Lohjan Kisakalliossakin. Kuitenkin Pohjan varsinainen ravintolaimago pohjautuu erin-omaisiin, omintakeisiin ruoka- ja anniskeluravintoloihin, kuten Fiskars Wärdshus, Ruukinpatruunaja Ravintola Kuparipaja. Lisäksi runsas päiväkävijöiden määrä on luonut paikkakunnalle pienempiäravitsemisliikkeitä.Tammisaari, Raaseporin kaupunkiRavitsemistoimipaikkoja Tammisaaressa on paljon - yhteensä n. 90. Niissä on asiakaspaikkojayhteensä n. 5.100 sisätiloissa ja terasseilla. Sisätiloissa asiakaspaikkoja on n. 4.300. Tammisaarion siis selvitysalueen merkittävin paikkakunta toimipaikoilla ja asiakaspaikoilla mitattuna. Tammi-saari kykenee ravitsemispalvelujensa laadun ja monipuolisuuden puolesta ylpeilemään matkailu-kaupungin maineellaan. Korkeatasoisista ravintoloista voidaan mainita esim. Knipan, RavintolaGH, Rusthållets Stallkrog, Restaurant Marine, ja koulutuskeskusravintola Calliola - Conference &Event Center sekä tilausravintolat Sea Front ja Gullö Krog. Ravintoloiden lisäksi Tammisaaressaon suuri määrä hyvätasoisia kahviloita, pikaruokaloita, koulutus- ja oppilaitosten yhteydessä oleviaruokaloita sekä liikennettä ja veneilyä palvelevia yksiköitä. Näiden liikevaihdosta merkittävä osatulee matkailijoilta - erityisesti kesäaikaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 32. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 28________________________________________________________________________________________________7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijätTässä kohdassa tarkoitetaan matkailijoita, jotka eivät yövy varsinaisissa maksullisissa kohteissa,vaan omissa veneissään, kesämökeillään, matkailuvaunuissa, sukulaisten tai tuttavien luona taiovat selvitysalueella vain päiväkäynnillä.7.1. VeneilijätTätä selvitystä tehtäessä sovittiin, että veneilijät otetaan erityisen tarkastelun kohteeksi. Useat Län-si-Uudenmaan kunnat ovat merellisiä ja niiden vierasvenesatamissa yöpyy merkittävä määrä tilas-toimattomia matkailijoita ja lisäksi lähialueilla asuvat veneilyn harrastajat ovat vuokranneet sata-määrin kausipaikkoja veneilleen. Veneily-yöpymiset on saatu haastattelemalla yrittäjiä.Veneilijät käsitellään tässä selvityksessä päiväkävijöiden yhteydessä, vaikka valtaosa heistä onkinyöpyviä vieraita - siis omassa veneessään yöpyviä. Maksullistakin tämä yöpyminen on, mutta vie-rasvenesatamamaksut ovat kuitenkin huonemajoitukseen verrattuna pienet. Hyvin kirjavista laituri-tai satamapaikkamaksuista voi venevuorokauden keskiarvoksi määritellä n. 15 €. Kausipaikastahinta voi olla hyvinkin edullinen, esim. Inkoossa keskimäärin 300 € koko kaudelta. Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävää, vaikka yöpymismaksu / henkilö onkin vaatimaton.Venematkailijoiden rahankäytöstä on käytettävissä eräitä kyselytutkimustuloksia Suomeneri vesistöalueilta. Niissä rahan käyttöä on selvitetty henkilön tai venekunnan tasolla päivässä taimatkaa kohti. Matkailun välitöntä kokonaistaloudellista merkitystä voidaan arvioida vain karkeasti,koska riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tutkimusta ei tämän selvityksen laatijan tiedossa ole.Pohjois-Savon veneilijäkyselyn mukaan veneilijät käyttivät veneilykaudella 2003 päiväretkillä rahaakeskimäärin 35,8 euroa/venekunta. Nauvossa vuonna 2003 tehdyn veneilijä- ja yrittäjäkyselyn mu-kaan venekunta (keskimäärin kolme henkeä) käytti rahaa Nauvossa käyntipäivien yhteydessä kes-kimäärin 200 euroa. Yöpyneiden venekuntien kokonaismäärän mukaan arvioituna veneilykaudenaikana kuntaan jäi rahaa noin 1 miljoonaa euroa. Ahvenanmaalla on arvioitu, että saaren vieras-venesatamissa yöpyjät käyttävät rahaa yhteensä noin 4 miljoonan euron verran vuodessa. Myö-hempinäkin vuosina tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että rahan käyttö ei venekuntien osalta olemerkittävästi noussut.Veneilijöiden aikaan saamaan matkailutuloon palataan tulolaskelman yhteydessä. Nyt tehdyn selvi-tyksen ja aiempien rahankäyttöhaastattelujen perusteella voidaan todeta veneilyn olevan merkittä-vä matkailun osa-alue etenkin Hangossa ja Tammisaaressa. Ei niinkään satamamaksujen vuoksi,vaan lähinnä muun rahankäytön perusteella, sillä veneilijät käyttävät rahaa reippaammin kuin mi-kään muu päiväkävijöihin luokiteltava ryhmä. Seuraavissa luvuissa on mukana myös pitkäaikais-paikoista perityt maksut:Selite / kunta Hanko Tammisaari InkooVeneyöpymisvuorokausia 12.000 4.000 600Henkilöyöpymisvuorokausia 39.000 13.000 2.000Kertyneitä satamamaksuja 296.000 70.000 14.000Siuntion Pickalassakin on muutama veneyöpyminen, mutta niin vähän, että niitä ei ole mielekästäeritellä muualla kuin grafiikassa. Hangon Itäsatama tuli selvitystyön aikana korostetusti esille kah-destakin syystä: Se on merkittävän suuri ja suosittu matkailutoimija. Paikkapula pakottaa lähinnäheinäkuussa 1.000 – 2.000 venekuntaa etsimään jotain muuta satamapaikkaa, kun Itäsatamasta eienää löydy tilaa. Hanko siis menettää tästä syystä vuosittain n. 3.000 – 6.000 venematkailijaa, elin. 180.000 – 370.000 euroa matkailutuloja.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 33. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 29______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 34. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 30________________________________________________________________________________________________7.2. ”Mökkiläiset”On hieman huvittavaa puhua ”kesämökeistä” ja ”mökkiläisistä”, kun tiedetään, että vapaa-ajanasunnot ovat yleensä erittäin hyvin varusteltuja ja joukossa on runsaasti aivan luksustasoisiakinasumuksia. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja käytetään yhä enemmän ympärivuotiseen lomailuun. Ti-lastokeskus kuitenkin käyttää tuota ”kesämökki” –nimitystä ja käytössä se on niin paljon helpompitermi kuin vapaa-ajan asunto, että tässäkin selvityksessä käytetään pääsääntöisesti sitä.Länsi-Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon loma-asuntoja. Luonnollinen selitys tähän on pää-kaupunkiseudun läheisyys, etelärannikon hyvät sääolosuhteet, merenranta, monimuotoinen saaris-to ja muutamat lomailuun hyvin soveltuvat järvet.Valtaosa kesämökkien omistajista asuu muualla kuin mökin sijaintipaikkakunnalla. Näin ollen hetäyttävät matkailijan kriteerit oleskellessaan mökkinsä sijaintipaikkakunnalla. Erityisesti Hangossa ja Tammisaaressa, mutta hieman yllättäen myös Lohjalla on merkittävä määrä kerrostalohuoneistoja, jotka on varta vasten ostettu vapaa-ajan käyttöön. Lisäksi näyt- tää siltä, että Länsi-Uudellamaalla suvusta vapautuvaa asuntoa ei myydä tavanomaisen her- kästi pois, vaan säilytetään usein perheen ja suvun kesken vapaa-ajan asuntona.Mökkiläiset muodostavat hyvin merkittävän matkailijasektorin – esim. vuorokausilla mitaten n. satakertaa suuremman kuin veneilijät. Länsi-Uudellamaalla sijaitsevat mökit ovat erittäin runsaassakäytössä verrattuna esim. Saimaan alueen loma-asuntoihin. Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutuovat niin lähellä, että houkutus rentoutumiseen omalla mökillä on helppo toteuttaa myös vaikkapavain yhden yön pikalomana. Tätä tukevat myös melko hyvä tieverkko ja sujuvat liikenneyhteydet.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 35. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 31________________________________________________________________________________________________Seuraavassa kuviossa esitetyt kesämökkien määrään liittyvät tiedot on saatu Tilastokeskuksenaineistoista:Vapaa-ajan asunnot 31.12.2007Lähde: Tilastokeskus Ulkokunta- Kerrostalo- laisten tai Mökkien Kesämökit + Mökkien huoneistojaKunta (mökkikun- Väkiluku "tuntemat- määrä, joiden vapaa-ajan lukum. tms., jotkata) 31.12.07 tomien" omis- omistaja asuu huoneistot kunnassa ovat vapaa- tamien mökki- mökki-kunnassa yhteensä ajan käytössä en määräKarjaa 9.044 522 444 78 96 618Pohja 4.903 575 497 78 59 634Siuntio 5.780 803 520 98 7 810Hanko 9.708 711 463 90 190 901Karkkila 8.996 962 554 218 65 1.027Sammatti 1.334 1.215 909 84 1 1.216Karjalohja 1.465 1.729 1.353 106 0 1.729Inkoo 5.460 2.153 1.452 202 20 2.173Lohja 37.352 2.367 1.411 534 222 2.589Nummi-Pusula 6.029 2.742 1.976 308 3 2.745Tammisaari 14.784 5.099 4.386 713 210 5.309Loman aikana ja vieraiden kanssa vietetty normaalia leppoisampi elämä vaikuttaa monin tavoinniiden kesämökkipaikkakuntien elämään. Lomilla ja vapaapäivillä rahan käyttö on runsaampaakuin kotona arjen aikana. Lisäksi kiinteistön hoitoon tarvittavat hankinnat tehdään usein mökkipaik-kakunnalta. Tämä heijastuu lomapaikkakunnan palvelujen käyttöön: elintarvikeliikkeisiin, lähimpiinAlkoihin, ravintoloihin, puutarhamyymälöihin, rakennustarvikemyymälöihin jne.Seuraavasta taulukosta ilmenee, miten tärkeän ja suuren joukon kesämökkien omistajat ja heidänvieraansa muodostavat. Vapaa-ajan asunnoissa yöpyvien omistajaperheiden yöpymismäärät onselvitetty eri haastattelututkimuksia hyödyntäen ja painottaen Länsi-Uudenmaan alueella olevienmökkien lyhyttä etäisyyttä omistajien asunnoista, mikä lisää käyntikertoja (mm. vuoden 2009 alus-sa valmistunut, Tilastokeskuksen julkaisema ”Kesämökkibarometri”). Myös mökkien omistajienvieraat löytävät tällä alueella sijaitsevan loma-asunnon vierailukohteekseen helpommin ja useam-min kuin ”Kainuun korvessa” sijaitsevan mökin. Näin yöpymismäärät lisääntyvät tätäkin kautta javieraiden yöpymisvuorokausia on selvitysalueella enemmän kuin keskimäärin muualla Suomessaolevilla loma-asunnoilla. Hiiden Raaseporin Länsi-Uusimaa Raaseporin alueen alueen Hanko Inkoo AKO-alue yht. kaupunki kunnat kunnatMÖKKILÄISTEN omat 1.876.000 954.000 922.000 88.000 214.000 620.000yöpymisvuorokaudetMÖKKILÄISTEN 379.000 193.000 186.000 18.000 43.000 125.000vieraiden yöpymisvuorokaudet______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 36. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 32________________________________________________________________________________________________7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät Tässä tarkoitetaan sellaisia yöpymisiä, jossa ulkopaikkakuntalainen henkilö yöpyy selvitysalueel- la asuvien sukulaisten tai tuttavien asunnossa.Tämä yöpyjien määrä on suurimmalta osalta sidoksissa kunnan asukaslukuun ja kunnassa olevientalouksien määrään. Kuitenkin selvää merkitystä on myös kunnan tai seutukunnan matkailullisellavetovoimaisuudella. Vetovoimaiset tapahtumat, matkailukohteelle tyypillinen huippusesonki ja so-siaalista luonnetta omaavat harrasteet, kuten esim. golf, veneily, laskettelu yms. lisäävät sukulais-ja tuttavayöpymisiä. Elintason kasvaessa sukulais- ja tuttavayöpymiset ovat vähenemään päin,mutta melko hitaasti, koska yöpymisen sisältävät sukulais- ja tuttavavierailut ovat perinteistä yh-teydenpitoa.Tehdyistä selvityksistä johdettujen tietojen mukaan Länsi-Uudenmaan alueella on vuosittain lähes1,5 miljoonaa tällaista yöpymistä. Yleensä vierailijat tulevat kyläilyn ohella osallistuneeksi johonkinohjelmaan tai aktiviteettiin ja isäntäväen kanssa käytetään normaalia elämää enemmän myös ra-vintola- ja muita viihdepalveluja. Niinpä rahan kulutus onkin keskimäärin 43 € / vieraileva henkilö /vuorokausi.7.4. Muut päiväkävijätOleellista on, että nämä ’muut päiväkävijät’ eivät yövy alueella, mikä merkitsee samalla sitä, ettähe kuluttavat suhteellisesti enemmän rahaa liikennepalveluihin kuin yöpyvät matkailijat.Muiden päiväkävijöiden saapumismotiivit ovat hyvinkin moninaiset. Tavallisia syitä ovat mm: • Läpikulku- tai kiertomatkailu, jonka yhteydessä pysähdytään tutustumaan paikkakuntaan. • Ostosmatka, jolloin saavutaan kaukaakin, mikäli paikkakunnalla on jokin erikoinen, harvi- nainen tai vetovoimainen myyntipiste. (esim. Rakennusapteekki Pohjassa, tehtaanmyymä- lät yms.) Matkailullinen ostospäiväkäynti syntyy myös esim. silloin kun vain perustason kauppapalveluja tarjoavasta pienemmästä kunnasta käydään naapurissa sijaitsevassa kaupungissa ostoksilla. • Asiointimatka, kun lähikunnasta tullaan esim. aluetason viranomaispalveluja tarjoavalle toi- selle paikkakunnalle hoitamaan viranomaisasioita. Samalla yleensä tehdään ostoksia ja käytetään ravitsemispalveluja. • Tapahtuma- ja ohjelmamatka tapahtuu, kun eri paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö saa- puu toiselle paikkakunnalle katsomaan tai osallistumaan kulttuuri-, urheilu- tai muihin tapah- tumiin tai tutustumaan nähtävyyksiin. • Aktiviteetit ja harrasteet saavat aikaan melkoisen määrän päiväkäyntejä, kun tullaan lähi- kunnista pelaaman golfia, ratsastamaan, veneilemään tai osallistumaan muihin alueen tar- joamiin moninaisiin harrastusmahdollisuuksiin. • Terveyspalvelut: sairaalat, hoidot, terapiat saavat myös runsaasti aikaan päivämatkailua. • Työhön liittyvät palaverit, kokoukset, tutustumismatkat jne. aiheuttavat myös merkittävän määrän päivämatkailua. • Myös opiskelu aiheuttaa monenlaisia päiväkäyntejä.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 37. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 33________________________________________________________________________________________________Päiväkävijöiden määrä on simuloitu vetovoimatekijöiden ja kertoimien avulla. Ristiin vertailu ontehty tielaitoksen liikennetilastoja käyttäen. Esim. Hangossa, jossa ei ole läpiajoliikennettä ristiinvertailu täsmäsi harvinaisen tarkasti. Päiväkävijöitä selvitysalueella oli kaikkiaan n. 850.000 vuoden2007 aikana.Päiväkävijöiden keskimääräinen rahan käyttö käyntiä kohti laskettuna on melko suurta. Tämä pe-rustuu siihen, että yleensä tämän asiakasryhmän henkilöt tulevat paikkakunnalle varta vasten käyt-tämään jotain maksullista palvelua. Rahan käytön suuruuteen on vaikutusta silläkin, että päiväkävi-jän ei tarvitse varata rahaa yöpymiseen. Keskimääräinen rahankäyttö on eri tutkimuksiin perustuenarvioitu 52 € suuruiseksi, joten tämä asiakasryhmä tuo alueelle hieman yli 44 miljoonan euron mat-kailutulon.8. Matkailutulo ja matkailumenoMatkailutulolla tarkoitetaan sitä rahamäärää minkä matkailija jättää paikkakunnalle. Sitä selvitetäänyleensä kahdella eri menetelmällä: • menomenetelmässä matkailijoilta itseltään tiedustellaan paljonko rahaa he käyttävät • tulomenetelmässä selvitetään tutkimusalueen yritysten matkailijoilta saama liikevaihto. Tässä selvityksessä ei ole käytetty matkailijoiden haastatteluja, joten matkailutulo on selvitetty tulomenetelmällä ja aiempien luotettavien tutkimusten yhteydessä selvitetyn ryhmäkohtaisen keskimääräisen rahankäytön avulla. Tunnusluvut ja kertoimet ovat peräisin Suomen Matkailu- asiantuntijat Oy:n omasta järjestelmästä. Tämän raportin lopussa on mainittu ne selvitykset ja tutkimukset, joita on käytetty konsulttitoimiston oman aineiston lisäksi.Rekisteröityjen yöpymisten määrä on Tilastokeskukselta. Alueista pieniä kuntia ei voitu eritellä,koska liikesalaisuussuojan vuoksi Tilastokeskus ei julkaise kunnan erillistietoja, mikäli paikkakun-nalla ei ole riittävästi yrityksiä, jolloin liikesalaisuus voisi vaarantua. Hieman yllättäen Hangossa eirekisteröityjä majoitusliikkeitä ole riittävästi, joten selvityksessä on käsitelty Hanko + Inkoo – yhdis-telmää. Muiden kuin rekisteröityjen majoittajien yöpymismäärien perusteena on tämän työn yhtey-dessä selvitetty vuodepaikkamäärä, jonka perusteella kävijämäärä saadaan laskettua sijaintialueenja yritystyypin mukaista vuodekäyttöastetta käyttäen. Matkailijoiden rahankäyttökertoimet on saatuuseista eri haastatteluista painottamalla alueen ja matkailijatyypin luonnetta.8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulotLänsi-Uudellamaalla majoitus + ravitsemismyynnin suhteellinen osuus on hieman pienempi kuinvaltakunnassa keskimäärin. Tämä selittyy mm. alhaisella keskihinnalla ja majoituksen rakenteella.Samoin polttoainekulut ovat hieman alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Tämä siksi, että etäi-syydet ovat suhteellisen lyhyet, eikä näin ollen reissussa ole pakko joka kerta tankata ja huoltaaautoa, vaan voidaan käyttää asuinpaikkakunnan tuttuja palveluja. Sen sijaan selvitysalueen run-saat ja monipuoliset aktiviteettipalvelut keräävät normaalia suuremman osuuden matkailijoidenrahankäytöstä, johtuen veneilystä, lukuisista golf- ja tenniskentistä, muista aktiviteettikohteista sekäalueen urheiluopistoista.Vähittäiskauppa saa täälläkin leijonan osan matkailijoiden rahankäytöstä. Jälleen kerran tulee mie-leen, että pitäisi löytää keinot saada kauppa mukaan rahoittamaan matkailumarkkinointia – sehänon suoranaista kaupan myynnin edistämistä. Kuntia, jossa kauppa erityisesti hyötyy matkailijoistaovat mm. Hanko, Pohja ja Tammisaari. Myös esim. Lohja ja Karkkila alueellisina asiointikeskuksinatuottavat kaupoille merkittävästi lisämyyntiä, kun osa ulkopaikkakuntalaisista tulee varta vastenostosmatkalle tai asiointimatkailijat tekevät heräteostoksia.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 38. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 34________________________________________________________________________________________________Kaupan piirissä matkailijoista hyötyjiä on monen tyyppisiä: • Liikennemyymälät, jotka myyvät sekä polttoaineita että elintarvikkeita sekä huoltamopalve- luja • Putiikit ja pienet erikoiskaupat, joissa matkailijat kiertävät ohjelmapalveluluonteisesti • Veneilyä ja meriliikennettä palvelevat kaupat ja yritykset, koska vierasvenepaikkojen ja kausipaikkojen määrä on suuri. • Harrastevälineliikkeet, koska aktiivimatkan yhteydessä on houkutus tehdä matkan yhtey- dessä urheiluun ja harrasteisiin liittyviä isompia ja pienempiä hankintoja. • Rakennusmateriaaleja ja rakentamispalveluja tarjoavat kaupat ja yritykset, mikä seikka pe- rustuu runsaaseen vapaa-ajan asuntojen määrään. • Puutarha- ja taimistoyritykset sekä mökkitalkkaritoiminta, mikä perustuu myös vapaa-ajan asuntojen suureen määrään. • TukkukauppaSuurimpia hyötyjiä perinteisesti ovat elintarvikeliikkeet ja esim. torikauppa sekä suoramyynti. Merkille pantavaa on, että matkailupalvelut luovat Länsi-Uusimaan asukkaille tavattoman paljon erilaisia kauppa- ja muita palveluja ja harrastus- ja viihtyisyystekijöitä sekä taide- ja tapahtuma- palveluja, joita perusväestön kulutuspotentiaali ei kykenisi ylläpitämään.Kuvioina matkailutulon luovuttajat ja matkailijaryhmien jättämän rahamäärän jakaantuminen:______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 39. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 35________________________________________________________________________________________________Kuviona selvitysalueen matkailutulon jakautuminen kulutusryhmittäin:8.2. Matkailijoiden rahankäyttöSeuraavana esitetään eri matkailijaryhmien keskimääräinen rahankäyttö: Kuvassa esitetyt summat on esitetty siten, että jokainen matkustaja kuluttaa esitetyn summan euroina jokaista paikkakunnalla viettämäänsä vuorokautta tai päiväkäyntien yhteydessä alle vuorokauden kestävää käyntikertaa kohti. Sillä ei ole merkitystä, onko henkilö aikuinen tai lapsi.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 40. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 36________________________________________________________________________________________________Rahankäyttö on selvitetty käyttäen selvitysalueen toteutuneita majoitushintoja vuodepaikkaa kohtija muun rahankäytön osalta on noudatettu 10 eri selvityksen tutkimusarvoja, joita on painotettutämän selvitysalueen profiilin mukaisesti. Lisäksi on käytetty eri matkailijasektoreita tarkasteltaessajoidenkin erikoisselvitysten tuloksia, kuten esim. Tilastokeskuksen juuri valmistunutta mökkibaro-metria. Majoittuneiden matkailijoiden käyttämä rahamäärä on Raaseporin seudulla n. 10 euroasuurempi kuin Hiiden alueella, mikä johtuu pääasiallisesti keskimääräisen yöpymishinnan erosta.Liikematkustajat käyttävät kalliimpaa majoitusmuotoa kuin vapaa-ajan matkustajat keskimäärin.Silti liikematkustajien majoitukseen käyttämä rahamäärä on vain noin 30 - 35 % vuorokauden ko-konaiskulutuksesta. Vastaavasti vapaa-ajan matkailijoilla yöpymisen osuus on lähes 45 %. Liike-matkailijoiden rahan käyttö on siis sekä runsaampaa että vahvemmin ravitsemis- ja liitepalveluihinkohdistuvaa. Asia on yleisesti tunnettu ja selityskin siihen on selkeä: edustaminen ja ’firman piik-kiin’ menevät kulut selittävät osan runsaammasta rahankäytöstä, mutta merkitystä on silläkin sei-kalla, että liikematkalla on yleensä vain yksi jäsen perheen taloudesta, mikä on omiaan lisäämäänrahan käyttöä.Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävän suurta, vaikka ’majoituksen’, eli satamayöpymismaksunosuus venekunnan jäsentä kohti on vain noin 7 €. Veneilijöiden taloudellisiin mahdollisuuksiin jakulttuuriin kuuluu siis ”tavallisia” vapaa-ajan matkailijoita suurempi ravintoloiden ja ohjelmapalvelu-jen käyttö. Lisäksi he ovat hyviä asiakkaita myös ja erityisesti polttonestekaupalle. Satamamaksu-jen lisäksi veneilijät kuluttavatkin siis lähes 54 euroa / henkilö vuorokautta kohti.Päiväkävijöiden rahankäyttö on myös melko korkea, koska suurimmalta osalta tähän ryhmään kuu-luvat tulevat paikkakunnalle tekemään jotain erityistä, esim. osallistumaan tapahtumiin, harrasta-maan jotain aktiviteettia tai ostoksille. Kun pääsyliput, harrastusmaksut ja ostokset lisätään matkanaikana nautittuihin ruokailukuluihin, niin summa / henkilö muodostuu yli 50 euroksi, vaikka summaei sisälläkään majoitusmaksuja ja vaikka usein mukana on myös lapsia.Kesämökin omistajien vieraiden ja paikkakuntalaisten kodeissa vierailevien sukulaisten ja tuttavienvuorokautista rahankäyttöä vähentää ilmainen yöpyminen ja vastaavasti sitä nostaa paikkakunnal-ta ostetut tuliaiset ja esim. vierailun aikana isäntäväelle tarjotut ateriat ja / tai ohjelmapalvelumak-sut.Karavaanareiden rahankäyttö on kaikissa tuloselvityksissä osoittautunut alhaiseksi. Siihen on loo-gisena selityksenä mm. se, että mukana on ruokien ja juomien kylmäsäilytystilat, joten elintarvike-ostoksia ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin muut matkailijaryhmät. Matalan rahankäytön ryhmäänkuuluvat myös telttailijat, jotka puolestaan matkustavat usein säästöbudjetilla.Kesämökin omistajat elävät pääsääntöisesti normaalia perhe-elämää omassa loma-asunnossaan,joten myös päivittäiset kulut muodostuvat vain hieman korkeammiksi kuin normaalit elinkustannuk-set. Mukaan on laskettu paikkakunnalta ostetut päivittäistavarat + matkakustannukset + muut paik-kakunnalta ostetut tavarat + muut palvelut. Kuitenkaan loma-asuntoon liittyviä korjaus tms. menojaei tässä yhteydessä ole otettu huomioon, joten loma-asuntojen omistajille ei kohdisteta ’majoitus-kuluja’ tätäkään kautta. Jos rakentaminen ja korjaus halutaan laskea mukaan, niin sen kokonais-summa juuri valmistuneen mökkibarometrin lukujen mukaan olisi Länsi-Uudenmaan mökkimääränperusteella melko tarkkaan 47 miljoonaa euroa, josta paikkakunnan yrittäjille kohdistuisi noin puo-let, eli n. 23.500.000 euroa. Kiinteistöveroja ei ole huomioitu tässä kohdassa, vaan ne esitetäänmyöhemmin matkailun kunnallistaloudellisten matkailutulojen kohdalla.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 41. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 37 ________________________________________________________________________________________________ Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot taulukkona (summat euroina): Länsi- Hiiden RaaseporinTiedot Hanko + Raaseporin Uusimaan alueen Karkkila Lohja alueenvuodelta 2007 Inkoo kaupunki AKO-alue kunnat kunnatMÖKKILÄIST. omat 1.876.000 954.000 88.100 224.000 922.000 302.000 620.000maj. vrk:tMÖKILLÄ vieraile- 379.000 193.000 17.800 45.000 187.000 61.000 125.000vien oleskelu vrk:tKaravaanareiden 99.000 46.000 5.600 7.100 53.000 26.000 27.000yöp.VRK:TVeneyöpymisiä 17.000 100 - - 17.000 12.000 4.000vierassatamassaVeneilijöistä hlövuo- 52.000 200 - - 54.000 41.000 13.000rokausiaAsukasluku 104.880 60.960 8.996 37.350 43.920 15.200 28.72031.12.2007Asuntokuntien lu- 47.210 26.960 4.130 16.810 20.250 6.990 13.260kumääräVierailevia sukul. ja 34.000 19.000 3.100 12.000 15.000 5.000 10.000tuttavien yöp.Päiväkävijöiden 852.000 428.000 66.000 272.000 424.000 120.000 304.000määräREK. maj. olleilt. 9.940.000 5.090.000 - 3.049.000 4.850.000 1.480.000 3.368.000liikematkailij. €REK. majoituks.yöpyviltä vap.ajan 22.610.000 15.800.000 - 3.515.000 6.810.000 2.099.000 4.714.000matkailijoilta €MUUSSA majoit. 2.920.000 930.000 52.000 297.000 1.990.000 1.047.000 944.000yöp. liikematk. €MUUSSA majoit. 37.290.000 21.270.000 410.000 5.745.000 16.020.000 7.349.000 8.675.000vap.-ajan matk. €Majoittuneet jättä- 72.770.000 43.090.000 462.000 12.606.000 29.680.000 11.975.000 17.701.000vät YHT €Mökin omistavatperheet käyttivät 52.528.000 26.706.000 2.467.000 6.272.000 25.822.000 8.464.000 17.357.000rahaa €Mökin omistajien 16.504.000 8.391.000 774.000 1.971.000 8.113.000 2.658.000 5.455.000vieraat käyttivät €Kesämökkien kaut- 69.032.000 35.098.000 3.241.000 8.243.000 33.934.000 11.122.000 22.812.000ta YHT. €Karavaanareilta ja 3.003.000 1.442.000 159.000 202.000 1.561.000 685.000 876.000telttailijoiltaYHT. €Veneilijöiltä 3.252.000 17.000 - - 3.235.000 2.415.000 820.000YHT. €Sukulais- ja tutta- 1.454.000 832.000 133.000 519.000 622.000 215.000 408.000vavierailijoilta €Päiväkävijät jättivät 44.149.000 22.181.000 3.418.800 14.064.000 21.968.000 6.232.000 15.737.000YHT. €Matkailijoilta saa- 193.660.000 102.666.000 7.414.000 35.627.000 90.781.000 32.651.000 58.126.000dut tulot YHT. € ______________________________________________________________________________________ Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fi AKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 42. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 38________________________________________________________________________________________________9. Työllistämis- ja palkkaselvitys Länsi-Uudenmaan matkailulla on hieman Suomen keskiarvoja suurempi työllistävä vaikutus. Tämä johtuu pääosin siitä, että yritykset – sekä varsinaiset matkailuyritykset että matkailijoita palvelevat muut yritykset - ovat keskimääräistä pienempiä. Suoritusportaan toteutunut keskipalkka vaihtelee tilastojen mukaan toimialasta ja tehtävästä riippuen ollen noin 1.800 – 2.000 € / kk + yö-, sunnuntai- yms. lisät, jotka matkailualalla ovat merkittävä palkan lisä.Polttoaine-, huoltamo-, yms. toiminta työllistää matkailijoiden toimesta noin 30 henkilötyövuotta.Määrä on liikevaihtoon suhteutettuna pieni, mikä johtuu ”kylmäasemien” suhteellisen suuresta jayhä lisääntyvästä määrästä ja työllistävän autohuoltotoiminnan voimakkaasta vähentymisestä. Toi-saalta selvitysalueen vesiliikennealueilla tämän sektorin työllisyyttä lisää mm. veneilyn polttoaine-jakelu. Matkailuliikenne työllistää noin 50 henkilöä ympärivuotisiksi työpaikoiksi laskettuna, mikäjakaantuu vesiteiden- ja maanteiden linjaliikenteeseen, sekä vesi- ja autotaksiliikenteeseen.Sekä elintarvike- että muussa kaupassa matkailijoita palvelevien yritysten keskimääräinen liike-huoneisto- ja liikevaihto on selvitysalueella melko pieni, mikä on omiaan lisäämään työvoiman suh-teellista määrää. Erityisesti tähän vaikuttavat yhden työntekijän pikkuputiikit, joita alueella on run-saasti. Lopputuloksena on se, että kaupan työllistävä vaikutus on alueella noin 390 henkilötyövuot-ta. Majoitus- ja ravitsemiselinkeinon piirissä sama pieni yrityskoko vaikuttaa jossain määrin työvoi-maa lisäävästi. Länsi-Uudenmaan matkailijoita palveleva majoitus- ja ravitsemistoimi saa aikaan n.790 henkilötyövuotta.Ohjelma- ja virkistyspalveluihin kuuluu hyvin monenlaisia palveluja suurista ja pienistä matkailuta-pahtumista konsertteihin, näyttelyihin, urheilukilpailuihin ja henkilökohtaisiin hemmotteluihin kylpy-lä- ja uintipalveluista kauneudenhoitopalveluihin saakka. Tämä sektori oheispalveluineen on hyvätyöllistäjä, koska usein on kyse pienehköjen ryhmien henkilökohtaisesta palvelemisesta. Lopputu-loksena selvitysalueelle aiheutuu näistä palveluista noin 210 henkilötyövuoden määrä. Vielä ohjel-mapalvelujakin enemmän suhteellisesti työllistävät aktiviteetit ja harrasteet. Tämä sektori on vah-vasti edustettuna Länsi-Uudellamaalla kaikkien matkailijaryhmien osalta. Tänne tullaan harrasta-maan vesi- ja luontoaktiviteetteja, kalastamaan ja metsästämään, harrastamaan erilaisia liikuntala-jeja, golfaamaan ja pelaamaan muita pelejä, ratsastamaan, käyttämään liikuntakeskusten ja –opistojen palveluja jne. Päiväkävijöiden ja majoittuvien matkailijoiden lisäksi myös vapaa-ajanasunnoissa lomailevat käyttävät runsasta tarjontaa hyväkseen. Niinpä matkailu työllistääkin tälläsektorilla ympärivuotisiksi työpaikoiksi muutettuna noin 270 henkilöä.Kaikkea matkailijoiden kulutusta ei ole onnistuttu kohdistamaan em. elinkeinoihin, mistä syystä onollut tarkoituksenmukaista luoda ”erittelemätön” – ryhmä, joka sisältää kaikkea sellaista elinkeino-toimintaa, joka ei mahdu edellä mainittuun elinkeinojakoon. Yhteenlaskettuna nämä erittelemättö-mät tai kohdistamattomat toiminnot aiheuttavat työllistymistä noin 110 henkilötyövuoden verran.Edellä mainittujen lisäksi on lukuisia yrityssektoreita, joita matkailijat työllistävät. Näitä ovat esim.epäsuorat matkailupalvelut, kuten ravintoloita palveleva tukku- ja vähittäiskauppa sekä tilojen suo-ramyynti, pesula- ja jätehuolto, energiayhtiöt, huoltoliikkeet, kirjanpito- ja muut yrityspalvelut. Nämätyöllistävät alueella noin 40 henkilöä täysiksi työvuosiksi laskettuna. Tämä on melko vähän, mikäjohtuu mm. siitä, että alueen matkailuliikkeet käyttävät runsaahkosti esim. tukkuripalveluja, jotkatoimivat selvitysalueen ulkopuolella. Suorasti ja toisaalta joissain tapauksissa epäsuorasti matkaili-jat työllistävät myös kuntaorganisaatiossa työskenteleviä henkilöitä. Esimerkkejä ovat mm. matkai-lutoimiston työntekijät. Hieman vaikeammin hahmotettavaa on samaan kategoriaan kuuluvat palve-lut, kuten esim. ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asuntojen omistajien rakennuslupien käsittelyynyms. toimenpiteisiin käytetty työaika. Yhteensä matkailun vaikutuksen on tällä alueella arvioitu ai-heuttavan noin 30 henkilötyövuotta.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 43. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 39________________________________________________________________________________________________Länsi-Uudellamaalla on paljon hyvin pieniä matkailuyrityksiä, jotka työllistävät vain osa-aikaisestitai jopa lähes harrastusluonteisesti. Tämän seurauksena yrittäjäperheiden jäsenet tekevät yhteenlaskettuna merkittävässä määrin palkatonta työtä. Tyypillisesti tällaisia yrityksiä ovat esim. omava-raismökkejä tai kaupunkiasuntoja sivutoimisesti vuokraavat pienyrittäjät. Monessa tapauksessapalkaton työ on suoranaisesti välttämätöntäkin, koska toiminnan tuotto ei kestäisi täysimääräisiäpalkka- ja henkilösivukuluja. Nämä työpanokset ovat työllistämisselvityksen kannalta ongelmallisia,koska ne eivät aiheuta ’oikeita’ henkilötyökuukausia ja – vuosia, mutta toisaalta ne saavat aikaanselvää arvonlisää elinkeinon sisällä. Näitä omistajien ja heidän perheenjäsentensä ”talkootöitä” eiole laskettu mukaan työllistävään vaikutukseen, mutta on hyvä huomata, että karkean arvion mu-kaan niistä kertyy noin 40 – 60 henkilötyövuotta koko selvitysalueella.Ansiokertymä taulukkona:Toimintasektori Työvuosia Keskipalkka Palkat yht.Polttoaine, huoltamo yms. 30 1.950 702.000Liikenne 50 2.490 1.494.000Vähittäiskauppa 390 1.820 8.518.000Majoitus+ravitsemispalvelut 790 2.320 21.994.000Ohjelma- ja virkistys yms. 210 1.680 4.234.000Aktiviteetit ja harrasteet 270 1.820 5.897.000Sekalaista 110 1.800 2.376.000Epäsuora matkailutulo 40 1.850 888.000Kuntasektori 30 2.010 724.000YHTEENSÄ 1.920 17.740 46.827.000______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 44. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 40________________________________________________________________________________________________9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestäOsa-aikaisiksi työntekijöiksi katsotaan tässä selvityksessä sellaiset henkilöt, jotka eivät työskenteleympärivuotisesti tai täyspäiväisesti tai normaalia viikkotuntimäärää tehden matkailuun liittyvissätehtävissä.Länsi-Uudellamaalla matkailun piirissä on osa-aikaisesti tai sivutoimisesti työllistettyjä selvästimaan keskiarvoa enemmän. Syyt löytyvät monista eri seikoista: • Alueen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä merkittävä osa on vain kesäaikana toimivia yrityksiä, joten niissä työskentelevät henkilöt ovat matkailualaa tarkastellen osa-aikaisia työntekijöitä. • Selvitysalueella on paljon pieniä, yhden työpaikan matkailutoimijoita, joissa vapaapäivien ja sairauslomien tuuraajina on henkilöitä, jotka työskentelevät matkailuun liittyvissä tehtävissä vain muutamana päivänä kuukaudessa. • Mökki- ja huoneistovuokraajien joukosta suurin osa on henkilöitä, jotka työllistyvät matkailu- toiminnasta vain muutamana päivänä kuukauden aikana ja ovat mahdollisesti muun ajan vakituisesti muussa työssä tai ovat eläkeläisiä tai perheen- tai maatilan emäntiä tai isäntiä, mutta siis matkailuelinkeinon puitteissa osa-aikaisia työntekijöitä. • Kaupan piirissä tulkitaan useimmiten, että matkailusesonkien ajaksi palkatut henkilöt liitty- vät matkailutoimintaan. Näin ollen valtaosa tätä kautta matkailun työntekijöiksi laskettavista henkilöistä on osa-aikaisia.Niinpä osa-aikaisen työn osuus varsinaisissa matkailuyrityksissä ja matkailuun liittyvissä yrityksissäon Raaseporin alueella hieman yli 40 % ja Hiiden alueen kunnissa noin 35 %.9.2. TyöllistämistrendiAbsoluuttisen työllistämisen ja työllistämisosuuden lisäksi merkitystä on työllistämistrendillä suh-teessa muihin elinkeinoihin. Länsi-Uudellamaalla matkailuun liittyvillä työpaikoilla näyttää olevankasvutrendi samaan aikaan kuin esim. teollisuudessa työpaikat vähenevät. Länsi-Uudenmaan saaristoa ja eräitä rannikkoalueita, pääosin Inkoossa ja Tammisaaressa, uh- kaa selvä vakituisesti asuvan väestön väheneminen. Alue muuttuu entistä enemmän vapaa-ajan asukkaiden paratiisiksi. Perinteisillä elinkeinoilla ei tämän trendin vallitessa ole juurikaan menes- tymisen mahdollisuuksia, mutta ennakoivalla maapolitiikalla, kaavoituksella, infrastruktuurin ke- hittämisellä ja yrityspolitiikalla nämä alueet ovat erinomaisia matkailuelinkeinon kasvualueita. KTM on Suomen matkailustrategiassa todennut: ’Matkailulla on Suomessa merkittävä vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen. Matkailun merkitystä kasvattaa alan paikkasidonnaisuus; mat- kailualan työpaikkoja ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu tulee pysymään työvoimavaltaisena, myös teknologian lisääntyessä. Matkailu aikaansaa myös moni- naisia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille’.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 45. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 41________________________________________________________________________________________________Seuraavassa esimerkkikuvassa on Hangon työllistämistrendi: Työllinen työvoima toimialoittain Hangossa 1993 - 2006 Työlliset, henkilöä 2 000 1 500 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus 1 000 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 500 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi SeutuNet Vuoden 2009 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/TyössäkäyntitilastotMatkailua tarvitaan Länsi-Uudellamaalla työllistäjänä. Tilastot näyttävät selvästi, että tilastoryhmäkauppa-majoitus-ravitsemistoiminnot on ollut viime vuosina kasvava työllistäjä. Sen sijaa esim.teollisuudesta työpaikat ovat vähentyneet.10. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista10.1. VerotulovaikutuksetVerotulovaikutuksia laskettaessa huomioitiin välitön-, välillinen ja johdettu verotulovaikutus.Vuonna 2007 selvitysalueen veroprosentit olivat seuraavat:Kuntien vuoden 2007 veroprosentit. Lähde: KuntaliittoKunta Tulovero-% Yleinen kiinteistövero-%Hanko 18,75 0,70Inkoo 19,25 0,65Karjaa 21,00 0,70Karjalohja 19,25 0,75Karkkila 19,75 0,75Lohja 18,50 0,70Nummi-Pusula 19,50 1,00Pohja 20,00 0,85Sammatti 19,00 1,00Siuntio 19,50 0,80Tammisaari 19,75 0,60______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 46. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 42________________________________________________________________________________________________Vähennysvaikutusten huomioon ottamisen jälkeen päädyttiin tässä selvityksessä käyttämään ker-rointa 15,4 % kokonaisverovaikutusta laskettaessa.Selvitettyjen matkailun aiheuttamien palkkatulojen perusteella kuntien saama palkkatulon kunnal-lisvero muodostui seuraavaksi:Toimintasektori Palkat yht. € Palkkatulojen verovaikutus €Polttoaine, huoltamo yms. 702.000 108.000Kuntasektori 724.000 111.000Epäsuora 888.000 137.000Liikenne 1.494.000 230.000Sekalaista 2.376.000 366.000Ohjelma- ja virkistys yms. 4.234.000 652.000Aktiviteetit ja harrasteet 5.897.000 908.000Vähittäiskauppa 8.518.000 1.312.000Majoitus+ravitsemis 21.994.000 3.387.000 46.827.000 7.211.00010.2. Kiinteistövero Matkailu aiheuttaa selvitysalueen kunnille huomattavan suuren kiinteistöverokertymän. Syynä on lähinnä alueen suuri ulkopaikkakuntalaisten omistamien loma-asuntojen määrä, 17.200 kpl. Kes- kimäärin alueen kunnissa vapaa-ajan asunnon kiinteistövero on 174 euroa.Tässä selvityksessä on lisäksi laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemisyritysten maksama, loma-asuntojen tuottoon verrattuna sinänsä pieni kiinteistöverojen määrä. Lisäksi on arvioitu varovainenosuus kauppaliikkeitten maksamista kiinteistöveroista matkailijoille suuntautuneen myynnin suh-teessa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 47. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 43________________________________________________________________________________________________10.3. YhteisöveroMatkailun aikaansaamat yhteisöveron tuotot selvitysalueen kunnille olivat melko vaikea selvitettä-vä, koska suuri osa yrittäjistä näyttää kokevan kaikki tuloslaskelmaansa liittyvät osat liikesalaisuuk-siksi. Näin on usein erityisesti pienissä yrityksissä ja Länsi-Uusimaallahan pieniä yrityksiä on taval-lista enemmän.Kun näihin kysymyksiin ei saatu tyydyttävässä määrin vastauksia, hankittiin Asiakastieto Oy:ltäotos selvitysalueen yritysten eräistä julkisista tilinpäätöstiedoista, joita käytettiin pohjana mm. yh-teisöveron tuottoa arvioitaessa.Osuus yhteisöverosta kuntakentälle on 22.03 %, jos yrityksellä on toimintaa vain yhdellä paikka-kunnalla ja pääkonttori siellä. Kuitenkin, jos yrityksellä on toimintaa useilla eri paikkakunnilla, osuusjakaantuu työpaikkojen suhteessa.Länsi-Uudenmaan kunnissa on runsaasti pieniä matkailuyrityksiä. Poikkeuksellisen usein nämäpienet matkailutoiminnot ovat osana esim. maatilan toimintaa tai muuten toimivat epäitsellisesti.Näin ollen niiden osuutta yhteisöverosta on vaikea – joissain tapauksissa lähes mahdoton - selvit-tää edes kohtuullisella tarkkuudella.Tässä selvityksessä päädyttiin seuraavaan menettelyyn kohtuullisen tarkan yhteisövero-osuudenmäärittämiseksi: Selvitettiin kuntien työllisen työvoiman kokonaismäärä ja matkailun aiheuttamahenkilötyövuosien määrä. Saatiin matkailun aiheuttaman työn suhdeluku. Tätä suhdelukua käyttä-en selvitettiin kunnan koko yhteisöveron määrästä laskettuna matkailun osuus. Lopputulos ei suin-kaan ole tarkka, mutta antaa suuruusluokan.Tällä metodilla selvitettynä ovat kuntakohtaiset matkailuyritysten aiheuttamat yhteisöverotuototseuraavat (luvut euroina): Raasepori Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja (+Sam) Nummi-Pusula Siuntio (Ta+Ka+Po) Yht. 241.000 90.000 5.000 52.000 180.000 25.000 26.000 179.000 798.000______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 48. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 44________________________________________________________________________________________________11. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä11.1. Kehittämisen linjauksista’Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta’ on asiakirja, joka määrittelee valta-kunnallisen matkailupolitiikan suuntaviivat. Se julkaistiin 21.12.2006. Siinä määritellään mm. työn-jakoa ministeriöiden, Matkailun edistämiskeskuksen, maakuntien liittojen, alueorganisaatioiden,seutukunnallisten ja kunnallisten matkailutoimistojen ja yrittäjien välillä.Suomen matkailutoimialaa kuvataan periaatepäätöksessä mm. seuraavan klusterikuvan avulla: ASIAKAS k i n at A rv o Mark t Ki oi - lpa ak ilij E nn aton at m Vienti- MARKKINOINTI- Rakenta- PALVELUJEN TUOTANTO PALVELUJEN TUOTANTO Vienti- yritykset MARKKINOINTI- Rakenta- yritykset minen minen VIESTINTÄ JA MYYNTI VIESTINTÄ JA MYYNTI Liikunta ja Ohjelma- Majoitus- MEK Liikunta ja Matkailukeskukset, urheilu palvelut, palvelut palveluiden tuottajat urheilu Alueelliset Maatalous Maatalous tapahtumat, Matkanjärjestäjät, organisaatiot käyntikohteet/ DMC Terveys- ja nähtävyydet Ravitsemis- Toimialakohtaiset Terveys- ja palvelut Matkatoimistot organisaatiot hyvinvointi- hyvinvointi- Metsä- Metsä- palvelut palvelut Sähköiset tieto- ja Hankkeet sektori sektori Liikenne- kauppapaikat Vähittäis- Vähittäis- palvelut kauppa kauppa ICT LUOVAT Henkilöstö- TOIMINTA- TOIMINTA- ICT Henkilöstö- Ilm utok LUOVAT EDELLYTYSTEN mu set ALAT palvelu- palvelu- EDELLYTYSTEN ast - ALAT Kulttuurituotanto, yritykset LUOJAT JA TUKIJAT o- Kulttuurituotanto, yritykset LUOJAT JA TUKIJAT Ruoka- Ruoka- media, viestintä, media, viestintä, tuotanto tuotanto Edunvalvonta- Ministeriöt ja design design organisaatiot niiden alaiset virastot, alue- Kulutus- Ma Koulutus-, tutkimus- ja Kulutus- viranomaiset ja tavara- ta ailm kehittämisorganisaatiot kunnat tavara- l ke oud an - Rahoittajat teollisuus teollisuus h i en Eduskunta ty (julkinen ja s EU yksityinen) (Ko tu turv ettu) Laa allis uusMietittäessä Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämistä on hyvä ottaa lähtökohdaksi tämä valtio-neuvoston periaatepäätös. Seuraavana joitakin otteita siitä: Matkailun merkitystä kasvattaa alan paikkasidonnaisuus; matkailualan työpaikkoja ei voi siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu tulee pysymään työvoimavaltaisena, myös teknologian lisääntyessä. Matkailu aikaansaa myös moninaisia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille.Suomalaisten rekisteröityjen yöpymisvuorokausien odotetaan kasvavan keskimäärin 3 prosenttiajoka vuosi, kasvun ollessa vuodesta 2004 vuoteen 2013 yhteensä 31 prosenttia (tämä ennuste olitehty ennen nykyisen laman pikaista ilmaantumista, tekijän huomautus).______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 49. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 45________________________________________________________________________________________________Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategi-seen painopistealueeseen: • Matkailukeskusten kehittäminen • Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminenMm. seuraaviin strategisesti tärkeimpiin kansallisiin toimenpiteisiin tulee myös varata lisäresursse-ja: • Toteutetaan kansainvälisen Suomi-viestinnän yhtenäistämiseksi viestintäsuunnitelma toi- menpiteineen vuosille 2007 – 2013: 1 miljoona euroa vuodessa. • Luodaan Suomeen valtakunnallinen sähköinen informaatio- ja kauppapaikka: 1 milj. euroa portaalin rakentamiseen ja 1,5 miljoonaa euroa jaettuna kolmelle vuodelle sen ylläpitoon. • Panostetaan Helsinki-Vantaan sekä suurimpien alueellisten lentokenttien toimivuuteen se- kä matkailun kannalta merkittävien maakunnallisten kenttien lentoliikenteen säilymiseen: 3 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain. • Kehitetään sujuvat ja nopeat matkaketjut matkailukeskuksiin ”perille saakka” -periaatteella: 1 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain.Valittujen teemojen koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalli-set tuotekehitysohjelmat. Koordinaatiovastuu on pääosin MEKillä. Hankkeet alaprojekteineen to-teutetaan yhdessä alueorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Kehitystyön tavoitteena on kannattavayritystoiminta.Tuoteteemat: • Lumi- ja joulutuotteet: kasvuodotukset 5 prosenttia vuodessa • Vesistötuotteet: kesämatkailukauden pidentyessä ja vesistöjen lämmetessä kysynnän odo- tetaan kasvavan, myös tasokkaan tarjonnan lisääntyessä • Suomalaisen hyvinvointituotteet: kasvuodotukset noin 6 prosenttia vuodessa • Tapahtumat: kasvuodotukset noin 3 prosenttia vuodessa • Tuoteteemoihin perustuen kehitetään mm. seuraavia matkailun muotoja: • Kokous-, kongressi- ja incentivematkailu: kasvuodotukset noin 4 prosenttia vuodessa • Lyhytlomat: kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessa • Kiertomatkailu: kasvuodotukset 6 prosenttia vuodessaMatkailun merkitys elinkeinona ja alueellisen kehittämisen painoalana suhteessa muihin toimialoi-hin määritellään Maakunnan liiton toimesta laadittavassa maakuntaohjelmassa. Sen tulee organi-soida matkailustrategian laatiminen, määritellä alueellisen matkailustrategian linjaukset sekä mat-kailullisesti järkevän suuralueyhteistyön tarve. Myös Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeris-tön tulee sisäistää matkailulle määritellyt tavoitteet ja painopistealueet. Strategian mukaisesti Maa-kunnan liitto toimii omalta osaltaan matkailuhankkeiden rahoittajana. Aluekehittämisviranomaisenaliitto seuraa alan kehitystä ja aluetaloudellisia vaikutuksia.Alueellisissa matkailustrategioissa määritellään valtakunnallista strategiaa tarkemmin alueen seu-dullisten toimijoiden roolit ja vastuut. Kuntien seutuyhteenliittymien tulee sopia yhteistyöstä alueor-ganisaation ja oman alueen yrittäjien kanssa sekä vastata alueen yritystoiminnan operatiivisestakehittämisestä ja toimia alueen matkailuhankkeiden hallinnoijina. Toteutuksessa on varmistettavamatkailuosaamisen korkea taso. Kuntien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia matkailun vaatimantoimintaympäristön luomisesta kuten kaavoituksesta, lupapolitiikasta ja infrastruktuurin rakentami-sesta ja ylläpidosta. Matkailutoimijoiden puolestaan tulee jo kehittämistoimiensa suunnitteluvai-heessa olla entistä aktiivisemmin yhteydessä kuntiin. Jos matkailulla on kunnassa merkittävä rooli,vastaa kunta silloin yleensä matkailuneuvonnan ja markkinoinnin tukemisesta. Sen tulee sitoutuamyös alueellisen matkailustrategian toteuttamiseen.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 50. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 46________________________________________________________________________________________________Kuntien matkailutoimintaa kehitetään organisoimalla kunnalliset matkailutoimistot ’Palvelevat mat-kailutoimistot – verkostoksi’. Näin parannetaan matkailutoimistojen toiminnan laatua, profiilia jaarvostusta. Verkostolle luodaan yhtenäinen toimintatapa, laatukriteeristö, tunnukset ja systemaatti-nen seurantajärjestelmä. Verkoston jäsenet saavat virallisen I-kilven käyttöoikeuden. Verkostonyhtenäistä markkinoinnillista näkyvyyttä lisätään ja palvelutasoa parannetaan. Matkailutoimistojentietotarjonnan on oltava kattavaa ja toiminnan ammattimaista. Alueellisen tiedon lisäksi toimistojenon osattava opastaa matkailijaa muiden alueiden matkailutarjonnasta. Matkailutoimistot sijoitetaanmatkailijoiden tarpeita ja liikkumista ajatellen keskeisiin paikkoihin. Yhteistyö matkailun alueorgani-saatioiden kanssa on välttämätöntä. (lähdeviite: Valtioneuvoston periaatepäätös)11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015Suomen matkailu on majoitustilastoilla mitattuna kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikanakeskimäärin 2,7 % vuodessa. Kotimaan matkailun kasvu on ollut keskimäärin 2,0 % / vuosi ja ul-komailta tulleen matkailun lisäys keskimäärin 4,8 % / vuosi. Voimakkaimman kasvun vuosia olivat2006 ja 2007. Vuonna 2008 kasvu hiipui ja jäi hieman alle kymmenen vuoden keskiarvon.Kansainvälinen talouskriisi heijastuu nyt Suomen matkailuun. Jo kesällä 2008 (kesä-elokuu) jäätiinkehityksessä miinukselle ja marras-joulukuussa yöpymisten määrä kääntyi uudelleen laskuun. Ko-timaan matkailu pysyi edelleen suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta ulkomailta tulleiden yöpy-miset kääntyivät selvään laskuun.Vuosina 2009 – 2010 matkailu oletettavasti vähenee ja se johtuu erityisesti ulkomailta suuntautu-van matkailun taantumisesta. Lähimarkkinoiden valuuttojen devalvoituminen (Venäjä ja Ruotsi)vähentää matkailua näistä maista. Viron heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa samalla tavalla. Ko-timaan matkailussa muutokset jäänevät melko pieniksi, mutta oleellista on, että laman vaikutukses-ta muutoksena lienee lievä kasvu taantuman sijasta. Grafiikassa esitetyn ennusteen mukaan ul-komaiset yöpymiset vähenevät vuonna 2009 n. 3 %. Lasku jatkunee vuonna 2010. Vasta vuonna2012 päästäneen kokonaisyöpymisissä takaisin nykytasolle.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 51. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 47________________________________________________________________________________________________Edellä oleva grafiikka taulukkona (summat euroina): Luvut Muutos-%Vuosi YHTEENSÄ Kotimaa Ulkomaat YHTEENSÄ Kotimaa Ulkomaat2009 19.330.000 14.000.000 5.330.000 -0,670 % 0,230 % -2,970 %2010 19.240.000 13.950.000 5.290.000 -0,470 % -0,360 % -0,750 %2011 19.350.000 14.050.000 5.300.000 0,570 % 0,720 % 0,190 %2012 19.460.000 14.150.000 5.310.000 0,570 % 0,710 % 0,190 %2013 19.650.000 14.250.000 5.400.000 0,980 % 0,710 % 1,690 %2014 19.850.000 14.350.000 5.500.000 1,020 % 0,700 % 1,850 %2015 20.050.000 14.400.000 5.650.000 1,010 % 0,350 % 2,730 % Tämän selvityksen tekijöiden oletus on, että lama ja sen vaikutukset Suomen matkailuun kestä- vät vain 2 – 3 vuotta. Tänä aikana tapahtunee ulkomaisten yöpymisten mahdollisesti selkeäkin lasku, jota kompensoi kotimaanmatkailun lievä kasvu. Skenaarion mukaan vuonna 2015 Suo- messa rikottaisiin ensi kerran 20 miljoonan yöpymisen raja, kun luku vuonna 2008 oli 19,46 mil- joonaa. Näkemys on nykytiedon valossa ulkomaisten yöpymisten osalta ehkä hieman optimisti- nen ja kehitys saattaa olla jonkin verran huonompi.Vapaa-ajan matkailun osuus yöpymisistä oli Suomessa vuonna 1998 61,1 %. Osuus nousi senjälkeen ja oli korkeimmillaan vuonna 2003 67,9 %. Sen jälkeen se on tasaisesti pienentynyt ja olivuonna 2008 63,4 %. Työmatkailun osuus on vastaavasti viime vuosina noussut ja oli vuonna 200834,1 % eli lähes sama kuin kymmenen vuotta aiemmin. Loput yöpymiset kuuluvat ryhmään ’muumatkan tarkoitus’. Kotimaisissa yöpymisissä vapaa-ajan matkailun osuus on hieman suurempi(65,0 % vuonna 2008), mutta sekin on tasaisesti pienentynyt vuodesta 2003, jolloin osuus oli 68,5%. Ulkomailta saapuneilla vapaa-ajan matkailun osuus on nyt 59,5 %, kun se vuonna 2003 oli 66,1%. Talouskriisi vaikuttanee voimakkaammin työajan matkailuun, joten tänä ja ensi vuonna vapaa-ajan matkailun suhteellinen osuus kääntynee jälleen nousuun.Talven merkitys Suomen matkailussa on vientimarkkinoilla vahvistunut selvästi viimeisen kymme-nen vuoden aikana. Talvella 1988 – 1989 (marras-huhtikuu) talven osuus ulkomaalaisyöpymisistäoli 34,8 %, mutta talvella 2007 – 2008 se oli jo 45,8 %. Kotimarkkinoilla ei vastaavaa muutosta oletapahtunut talven osuuden pysyessä koko ajan noin 40 %:n tuntumassa. Talven merkityksen kas-vu heijastuu matkailun alueelliseen kehittymiseen. Painopiste siirtyy kohti pohjoista. Lapin (sis.Kuusamo) osuus ulkomaalaisyöpymisistä oli vuonna 1998 12,7 %, mutta vuonna 2008 ja 18,4 %.Eteläisen Suomen osuus on vastaavasti pienentynyt 53,2 %:sta 48,4 %:iin.Talven vahvuus näkyy myös kilpailija-analyysissa. Suomi on kilpailijamaihin verrattuna kärjessäseuraavissa tuotteissa: 1) moottorikelkkailu, 2) koiravaljakot, 3) poro-ohjelmat, 4) talvikalastus, 5)Winter Driving School ja 6) Ice Breaker Tours. Nämä kaikki ovat talvituotteita. Kakkostilalla Suomion maastohiihdossa (Norjan jälkeen), melonnassa (Ruotsin jälkeen) ja Wild Life Watching-tuotteissa (Norjan jälkeen). Kaksi viimeksi mainittua ovat kesätuotteita, joista melonta on kuitenkinvaikeasti tuotteistettava kannattavaksi matkailutuotteeksi. Wild Life Watching-tuotteen pääpaino onItä- ja Pohjois-Suomessa.Kesäkauden (touko - lokakuu) yöpymisten kasvu ulkomailta on ollut kymmenvuotiskaudella keski-määrin 2,6 % vuotta kohti. Jos tarkastellaan vain keskikesää (kesä-elokuu), niin kasvu on ollut vie-lä vähäisempää eli 1,8 % / vuosi. Talvikauden (marras-huhtikuu) yöpymiset ulkomailta ovat sensijaan nousseet keskimäärin 10,5 % vuosittain. Kehitys jatkunee samansuuntaisena ja talven mer-kitys vientimarkkinoilla noussee kesäkautta suuremmaksi vuoteen 2015 mennessä.Nämä kehitystrendit on hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan Länsi-Uudenmaan matkailun tuo-tekehityksen suuntaamista ja prioriteetteja. Lähtökohtaisesti kehittämisen painopiste on syytä aset-taa alhaisen käyttöasteen sesonkien kehittämiseen luontaisiin vahvuuksiin tukeutuvilla tavoilla.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 52. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 48________________________________________________________________________________________________11.3. Otteita eri raporteissa ja lähteissä mainituista matkailun kehitystekijöistäSuomen ja sen osa-alueiden matkailun tulevaisuuteen ja trendeihin vaikuttavista tekijöistä voidaanmainita: • Matkailualaa vaivaa epävarmuus joka heijastuu kehittämis- ja investointitoimintaan mm. syyskuun 11. päivän tapahtumat, Irakin sota, SARS-virus ja H1N1 pandemiapelko (lähdevii- te: Turvallisuuskäsitysten merkitys ja turvallisuusuhat matkailualalla, uutisointi) • Epävarmuudesta huolimatta matkailu tulee jatkossakin kasvamaan (lähdeviite: Matkailun perusteet: matkailu alueellisena ilmiönä) • Muutospaine kohdistuu eri tavalla matkailutalouden eri sektoreihin. Isot matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt ovat kriisissä, halpalentoyhtiöt kehittyvät (lähdeviite: Euroopan kestävän matkai- lun uusista näkymistä ja haasteista) • Matkatoimistot ovat vaikeuksissa Internet-kaupan kehittyessä vrt. pankkipalvelujen kehitys. (lähdeviite: Digitaaliset kanavat asiakassuhteen hoidossa, Merikallio) • Lähimatkailu (kotimaassa tai lähialueilla) voi nousta uudelleen esim. kaukomatkailuun liitty- vän epävarmuuden vuoksi (turvallisuus). (lähdeviite: Matkailun trendejä vuoteen 2020, Jala- ri) • Myös lentoliikenteestä aiheutuvat ympäristöongelmat saattavat johtaa lähimatkailun suosi- miseen (’bioregionalismi’) (lähdeviite: matkailun professori Jarkko Saarinen). • Väestön ikääntyminen vaikuttaa kysyntään: lisää matkustusta; eläkeläiset tms. ovat aktiivi- sia, hyväkuntoisia. Heillä on runsaasti aikaa ja myös suhteellisesti ottaen runsaasti rahaa käytettävissä. (lähdeviite: Ammattinetti) • Aktiivi- hyvinvointilomat kasvattavat suosiotaan (lähdeviite: Hyvinvointimatkailufoorumi) • Työ kuormittaa väestöä. Ihmiset huolehtivat itsestään aiempaa paremmin lomillaan. (TYKY –lomailu, wellness –lomailu, wellbeing –lomailu) • Lomat tehostuvat: lyhyitä lomia ja useammin. (lähdeviite: 23 kotimaanmatkailu, Tom Ylkä- nen, Mek) • Yksilöllisyys matkailussa kasvaa, samoin jälki-fordistiseen tuotantoon kuuluvat muut tekijät kuten aitous, aktiivisuus jne. (lähdeviite: Territorial Phenomen)Näitä seikkoja on syytä miettiä suunniteltaessa toimenpiteitä Länsi-Uudenmaan matkailun luontai-sen kehittämisen suuntaamista.12. Matkailun kehittäminen Länsi-Uudellamaalla12.1. YleistäLänsi-Uudellamaalla lähes kaikki matkailueurot tulevat kotimaan markkinoilta. Ulkomaiset yöpymi-set olivat koko alueella vuonna 2007 vain 6,62 %. Raaseporin seudulla 9,49 % ja Hiiden alueella4,87 %. Tärkeää on myös huomata, että alueen sisäisin voimin ja markkinointiponnisteluin voidaanoleellisesti vaikuttaa vain kotimaisiin asiakkaisiin. Siis kun MEKinkin lähtökohtien mukaan koti-maanmatkailu on Suomen matkailun perusta ja sen kehittämiseen tulee myös panostaa, niin tämäpitää korostetusti paikkansa Länsi-Uudellamaalla.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 53. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 49________________________________________________________________________________________________12.2. Majoituselinkeinon kehityksestä Länsi-UudellamaallaRaaseporin alueViimevuosien matkailun kehitys Raaseporin seudulla on ollut huolestuttavaa: • Majoitusmyynnin arvo on laskenut 2006 – 2007, eikä ole noussut niitä edeltävinä vuosina edes kohtuullisessa määrin. • Yöpymisen keskihinta on ollut vuositasolla hälyttävän alhainen (vuotta 2006 lukuun otta- matta alle 30 €) ja huippusesongin parhaan kuukauden aikana käsittämättömän alhainen (noin 20 €). • Viipymä on ollut todella lyhyttä, kaikkina lähivuosina keskimäärin alle 2 vuorokautta. • Kausivaihtelu on ollut hurja. Huonoimpana aikana, joka ajoittuu joulu – tammikuulle käyttö- aste on vain 15 – 20 % luokkaa ja keskikesällä yhden kuukauden mittaisella ajalla 60 – 75 %. • Vuositasolla Raaseporin alueella yöpyy kohtuullinen määrä työajan matkailijoita (33 % – 35 %) mikä yleensä tasaa kausivaihtelua ja nostaa keskihintaa. Mutta ei tällä alueella. • Keskihintaan ei vaikuta sekään, että alueella on jonkin verran ulkomaisia yöpymisiä (12 % – 9,5 %). • Tällä kohtaa on hieman huolestuttavaa, että ulkomaisten yöpymisten määrä on laskusuun- tainen. • Kausivaihtelun rankan alapään vuoksi keskimääräinen vuoden käyttöaste on vain 33 – 41 %. • Majoitusmyynnin keskimääräinen kannattavuus on edellä mainituista seikoista johtuen niin heikko, että toiminta ei voi olla edes kohtuullisen tuottavaa.Näitä ongelmiin keskittyviä kommentteja luettaessa pitää ottaa huomioon, että alueella on kuitenkinmyös yksittäisiä hyvin menestyviä majoitusliikkeitä.Hiiden alueHiiden alueen tilanne on hieman Raaseporin aluetta valoisampi, mutta ei mitenkään hyvä: • Majoituskapasiteetissa ei vuodenaikojen välillä ole merkittävän suurta vaihtelua, mutta ke- säaikaan vuodepaikkamäärä lisääntyy jonkin verran. • Ympärivuotinen huonekäyttöaste on kohtuullisen tasainen, mutta sitä ei voi kehua riittävän hyväksi. • Maaginen 50 % raja jää useimpina vuosina rikkomatta, eikä huippusesonkeinakaan yleen- sä ylletä edes 60 % käyttöasteeseen. • Yöpymisen keskihinta on kohentumaan päin, mutta sen taso on alhainen (36 – 42 euroa), kuitenkin siis selkeästi parempi kuin Raaseporin alueella. Tämä on hieman merkillistä, kos- ka Hiiden alueella on vähemmän työajan matkailijoita (16 % – 20 %) sekä ulkomaisia yö- pymisiä (vain 2,5 % – 4,9 %), mitkä yleensä nostavat keskihintaa. • Viipymä on kuitenkin kohtuullinen: 3,1 – 2,8 vuorokautta ja se antaa viitteitä Raaseporin aluetta selvästi paremmasta kannattavuudesta, mutta sen laskeva trendi on huolestuttava tulevaisuutta ajatellen.On todettava, että keskimääräisesti Hiiden alueen majoitusliikkeillä on Raaseporin aluetta parem-mat tilastolliset lähtökohdat kohtuullisen tuottoisaa liiketoimintaa silmällä pitäen.Edellä mainitut luvut on laskettu rekisteröidyn majoituskapasiteetin perusteella. On kuitenkin mm.haastattelulausuntojen perusteella selvää, että samat seikat ja trendit koskevat myös alueiden re-kisteröimätöntä majoituskapasiteettia.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 54. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 50________________________________________________________________________________________________12.3. Länsi-Uusimaalla on erinomaiset matkailulliset edellytyksetLänsi-Uudenmaan matkailulla on puolellaan merkittäviä valttikortteja, jotka omalta osaltaan vahvis-tavat näkemystä, että alue on eräs maamme potentiaalisimmista matkailualueista: • Kesäkauden muuta maata paremmat lomailusäät, kuten Ilmatieteen laitoksen tilastot osoit- tavat. • Pääkaupunkiseudun, Turun seudun ja Pirkanmaan riittävän lyhyt / riittävän suuri etäisyys lomailua silmällä pitäen ja kohtuullinen sekä demokraattinen etäisyys niistä kaikista koko- us– ja liikematkailua ajatellen. • Merkittävän suuri sekä järviin että mereen perustuva vesistön vetovoima. Vesistöt vaikutta- vat mm. o maisemaan o liikenteeseen o harrastusmahdollisuuksiin • Vahva ruotsinkielisyys on merkittävä resurssi. • Liikenteellinen asema on hyvä: hyvä tieverkosto, Vantaan ja Turun sekä Pirkkalan lento- asematkin ovat kohtuullisen lähellä, rautatieverkostokin palvelee aluetta kohtuullisen hyvin ja erityisesti rannikkokunnilla on etunaan toimiva satamaverkosto. • Aktiviteetti- liikunta- ja ohjelmapalveluja on tarjolla runsaasti ja monipuolisesti. • Alueelta löytyy merkittävä määrä valmiita kulttuurimatkailun elementtejä. Tällaisia ovat mm. ruukkikulttuuri, josta vanhimmat, 1500 –luvulle ajoittuvat rakenteet on vasta nyt löydetty se- kä esim. alueen linnakesaaret (Hangon ja Tammisaaren sekä Inkoon ja Kirkkonummen lin- noitussaaret), jotka ovat nyt vasta aukeamassa julkiseen käyttöön. Lisäksi on suuri määrä vielä käyttämättömiä kulttuuri / historiamatkailuun soveltuvia kohteita, jotka jalostettuina voivat muodostua oman kategoriansa lähes ylivoimaisiksi vetovoimatekijöiksi. • Esittävä kulttuuri, kuten musiikki ja harrastajateatteritoiminta on vilkasta Länsi- Uudellamaalla. Näistä voidaan mainita esim. Billnäsin etnofestivaali ja Raseborgs sommar- teater, jonka kävijämäärä yltää joka vuosi kymmeniin tuhansiin. Samaan hengenvetoon on kuitenkin tuotava esille havainnot, mitkä Pomoväst teki Länsi-Uudenmaan kulttuuriohjelman laatimisen yhteydessä: ”Länsi-Uudellamaalla on havaittu ongelmaksi se, ettei ole olemassa sellaista tahoa, joka alueellisesti koordinoisi kulttuuritoimintaa. Tällä hetkellä on jo useita tapahtumakalentereita, mutta mikään niistä ei kata koko aluetta.” • Lisäksi Länsi-Uudeltamaalta löytyy poikkeuksellisen hyviä lomailukaupunkeja ja kulttuuri- matkailukohteita, joilla on valmis ja vakiintunut hyvä imago. • Majoitus- ja ravitsemisyritysten määrä ja erityisesti toiminnallinen ja omistuksellinen kirjo on Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen.12.4. Miksi selvitysalueen majoituksen tunnusluvut ovat silti huonojaAinakin seuraavat seikat toimivat jonkinasteisina selittävinä tekijöinä: • Monin osin majoituskapasiteetin taso on jäänyt kehityksestä ja matkailijoiden vaatimus- tasosta jälkeen.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 55. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 51________________________________________________________________________________________________ • Majoitusyritykset ovat valtaosaltaan hyvin pieniä. Tämä pienuus aiheuttaa sen, että niillä ei ole voimavaroja eikä aina haluakaan maksullisen markkinoinnin kautta riittävään esilletu- loon. Lisäksi pieni yrityskohtainen kapasiteetti estää tai ainakin vaikeuttaa suurten ryhmien saamista. • Alueella ei ole vuosiin ollut pitkäjänteisesti toimivaa koko alueen kattavaa matkailuorgani- saatiota, joka olisi onnistunut keräämään pienet matkailutoimijat yhteisen markkinointi- ja myyntityön taakse. Pyrkimykset yhteisorganisaation aikaan saamiseen ovat melko nopeasti kariutuneet jättäen jälkeensä pienehköjä taloudellisia menetyksiä, mutta ilmeisen mittavia kielteisiä asenteita yhteisesti rahoitettua markkinointi- ja myyntitoimintaa kohtaan. Jotkut aktiiviset henkilöt ovat pyrkineet vähentämään ongelmaa luomalla pienempiä yhteistoimin- taa aikaansaavia organisaatioita. Esimerkkinä voidaan pitää HelsinkiWest –yhdistystä, jon- ka aktiivinen toiminta on perustajiensa uhrautuvasta työstä huolimatta jäänyt alkusuunni- telmia merkittävästi vaatimattomammaksi projektirahoituksen loppumisen myötä. • Alueella on aivan liian vähän isoja, alueellisina matkailuvetureina tai kärki- tai avainyrityksi- nä toimimaan kykeneviä yrityksiä. Lisäksi matkailuveturina / avain- tai kärkiyrityksenä toi- mimista vaikeuttaa se, että suuri osa isoista toimijoista ei ole perinteisiä matkailuyrityksiä: o Siuntio: Siuntion Hyvinvointikeskus / Miinan Hoitolat Oy / Miina Sillanpään Säätiö o Lohja: Kisakallion Urheiluopisto / kaupunkiopisto /ammatillinen oppilaitos /Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry o Lohja: Vivamon Toimintakeskus / Kansan Raamattuseuran Säätiö o Pohja: Kisakeskus / Suomen Työväen Urheiluliitto Ry o Karjaa, Tammisaari: Axxell Karjaa (Ent. Västra Nylands Yrkesskola) / Axxell Utbild- ning Ab (Yhtiön osakkeenomistajat ovat Svenska folkskolans vänner, Svenska småbruk och egna hem Ab, Ab Utbildning Sydväst ja VNY:n ammattikoulun kunta- yhtymä.) o Karjaa: Raseborg-opisto / Koulutushotelli Raseborg Oy Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n oma koulutus- ja kurssikeskus o Karjaa: Lärkkulla / Lärkkulla säätiö / Porvoon hiippakunta / ev.lut. kirkko o Hanko: Tvärminnen eläintieteellinen asema / Helsingin yliopisto o Sammatti: Lönnrot Opisto / Työtehoseura o Hanko: Suomen teologinen opisto / Suomen Vapaakirkko o Karjalohja: Heponiemen Hiljaisuuden keskus / Helsingin Diakonissalaitos o Karjalohja: Kylpylähotelli Päiväkumpu / Solaris Kylpylät Ry / Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestö SAK ry, Rakennusliitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. • Edellä mainitun tyyppisten yritysten saanti matkailuvetureiksi, mukaan yhteisiin markkinoin- ti- ja myyntiponnisteluihin, alueellisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistoimiin, yleisen ve- tovoimaisuuden edellyttämiin investointeihin, elävään matkailutoimijoiden verkostotyösken- telyyn, yms. välttämättömiin alueellisiin toimiin on yleensä vaikeampaa kuin ’tavallisen’ yri- tyksen. Kuitenkin on syytä toisaalta havaita, että tämä Länsi-Uudellamaalla oleva laaja kou- lutuslaitosten ja muiden ”epätyypillisten matkailuyritysten” verkosto voi oikein hoidettuina toimia merkittävänä avainresurssina matkailun kehittämistyölle. • Matkailuyrittäjissä on runsaasti ikääntyneitä henkilöitä, eikä heikko kannattavuus edesauta sukupolvenvaihdoksen toteutumista • Ruotsinkielisyys on suomenkielen hallitsemisen puuttuessa ja muunkin kielitaidon heikkou- den vuoksi liian monessa tapauksessa enemmän este kuin hyöty • Alueen eräs merkittävin matkailupotentiaali on vapaa-ajan asunnoissa. Niiden liiketaloudel- linen hyödyntäminen on ongelmallista – tosin niiden omistajia ei tällä toiminta-alueella lii- emmälti ole edes pyritty huomioimaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 56. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 52________________________________________________________________________________________________ • Suuri osa matkailijoista ja matkailueuroista tulee loma-asunnoissa tai vierasvenesatamissa yöpyjistä tai päiväkävijöistä, joten merkittävä taloudellinen hyötyjä on vähittäiskauppa, joka puolestaan ei Suomessa yleensäkään ole tottunut osallistumaan matkailun edistämistoi- menpiteiden rahoitukseen. Länsi-Uudenmaan matkailun rakenteen vuoksi olisi korostetun tärkeätä, että kauppa osallistuisi matkailumarkkinoinnin kustannuksiin. Osaltaan tämä seik- ka on vaikuttanut siihen, että matkailumarkkinointiin käytetty rahamäärä on jäänyt pieneksi ja sen seurauksena matkailun tunnusluvut epätyydyttävän pieniksi alueen mahdollisuuksiin verrattuna.12.5. Paikallisten toimijoiden ja selvityksen tekijöiden asiantuntijanäkemysten eroistaLänsi-Uudellamaalla on päteviä ja ammattinsa osaavia matkailualan liikkeenjohtajia. Ongelmiaaiheuttaa se, että yritykset ovat valtaosaltaan niin pieniä, että niitä on pakko hoitaa sivutoimisesti.Tällöin ei omistajilla / yrittäjillä ole mahdollisuuksia panostaa täysipainoisesti matkailuun. Lisäksi onmuistettava, että alueella on yli 1.000 yritystä, jotka ovat enemmän tai vähemmän tekemisissämatkailun kanssa. Siis mitään yleispätevää ei tämän otsikon alla voi lausua. Suurin ero näkemyk-sissä lienee huolestuneisuus aste. Konsultti on huolissaan alueen matkailun yleisestä tilasta: • Häiritsevän voimakkaasta kausivaihtelusta – loistavat sesongit eivät riitä ylläpitämään koh- tuullista kannattavuutta, kun matalasesongin kuoppa on liian syvä ja liian pitkä. • Alhaisesta keskihinnasta, johon on monta syytä: kausivaihtelu, ilmeistä osaamattomuutta hinnoittelussa, alueella olevat epätyypilliset majoittajat, joilla ei ole tarvetta eikä välttämättä haluakaan hinnan pitämiseen mahdollisimman korkealla • Yritysten melko suuri vaihtuvuus, vaikka on kyse yleensä stabiileista pienistä perheyrityk- sistä. • Kannattamattomuuden tai huonon kannattavuuden vuoksi yritystoimintaa lakkaa osittain ai- van turhaan. Onneksi toiminta-alue on niin vetovoimainen, että silti uusia yrityksiä syntyy. • Ei pyritä aktiivisesti verkottumaan ja toimimaan yhdessä, vaikka se on täällä todellinen vält- tämättömyys.Perusteet edellä esitettyihin huolenaiheisiin löytyvät monestakin tämän raportin kohdasta, jotenniitä ei toisteta tässä yhteydessä.Käytännöllisesti katsoen myös kaikki matkailutoimijat ovat keskustelun yhteydessä ja kysyttäessähuolissaan noista asioista. Itse asiassa kyse ei siis ole mielipide-eroista, vaan enemmänkin huoles-tumisen aste-erosta. Päällimmäiseksi jää seuraavia vaikutelmia: • Alueella on totuttu pärjäämään omin voimin, eikä helposti lähdetä hakemaan apua yhteis- toiminnasta • Pienimmät yritykset eivät koe voivansa mitenkään vaikuttaa noin isoihin asioihin • Melko runsasta yritysten poistumaa pidetään kilpailijoiden poistuman vuoksi hyvänäkin asiana • Erityisesti perheyrityksissä toiminnan joustavuus antaa mahdollisuuden toimia hyvinkin pie- nellä käyttökatteella, koska palkkakuluissa voidaan joustaaValtaosa matkailutoimijoista ei siis konsultin mielestä ole siinä määrin huolissaan epäkohdista, ettäolisi syntynyt laajan rintaman pyrkimys ongelmien korjaamiseen.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 57. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 53________________________________________________________________________________________________13. Suositus kehittämistoimenpiteiden ja investointien suuntaamisesta13.1. Heti käynnistettäviä kehittämistoimenpiteitäNyt on korkea aika saada Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämistoimet vauhtiin. Tämä edellyttääainakin seuraavia heti aloitettavia toimia: • Heti käynnistettävää kotimaan yhteismarkkinointia. Taloustaantuman aikana kotimaanmat- kailulla on hyvät edellytykset lisääntyä. • Tämä edellyttää sopivien pakettien rakentamista ja niiden näkyvää yhteismarkkinointia. Tämän tietävät kyllä Suomen muutkin matkailualueet ja kilpailu vuosien 2009 ja 2010 mat- kailijoista tulee näkymään myös mainonnassa. Ehtiikö Länsi-Uusimaa mukaan tähän ki- saan? Edellytyksiä menestyksekkäälle kampanjalle on, mutta saadaanko yhteismarkkinoin- nin edellyttämät toimenpiteet organisoitua riittävän nopeasti ja saadaanko matkailuyrityksil- tä kerättyä riittävä rahoitus mittavaan kampanjaan. • Hinnoittelu on asia, missä suurin osa Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksistä kaipaisi koulu- tusta. • Tästä kertovat lähes kaikki mittarit: keskihintavertailu kuukausittain, kuukausittaiset käyttö- asteet ja kausivaihtelu. • Myynnin tehostaminen määritellyille ja rajatuille asiakassegmenteille. Näitä ovat esim. Hii- den alueen osalta liikematkailu, jota sijaintikin tukee. • Koko Länsi-Uudenmaan osalta ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääminen, mutta toteu- tettuna muiden alueorganisaatioiden kanssa yhteistyönä. Kohteina ensisijaisesti Venäjä ja ruotsinkieliset maat. • Panostus ns. kolmannen iän ryhmään olisi nopeasti toteutettavissa, eikä nykyinen lama pu- re heihin. Seniorit ovat usein maksukykyisiä ja kiinnostuneita korkealuokkaisesta kulttuuri- tarjonnasta ja elämysmatkailusta, joita molempia selvitysalueelta löytyy valmiina. • Laadun kohottaminen. Tässä pikaisesti toteutettavassa vaiheessa pitää: • Aloittaa laatukartoitus, joka kattaa sekä puitteet että palvelut. • Laatia suunnitelma tarvittavan, Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjille räätälöidyn laatukoulu- tuksen järjestämisestä. • Varsinaisten matkailijoiden ohella myös muut tärkeät matkailijaryhmät pitää kytkeä nykyistä vahvemmin matkailumarkkinoinnin piiriin. Ensisijaisesti tässä tarkoitetaan seuraavia ryhmiä: o loma-asuntojen omistajat o veneilijät o oppilaitoksissa opiskelevat ulkopaikkakuntalaiset o näiden ryhmien esiintuonnin avulla saattaisi olla helpompaa saada myös kauppa osallistumaan matkailumarkkinoinnin ja tiedottamisen kustannuksiin. • Ja tärkeimpänä kaikista: Länsi-Uusimaa tarvitsee kipeästi toimivan matkailun yhteisorgani- saation. Tähän on viitattu jo aiemmin tässä raportissa ja jäljempänä asiasta on oma kappa- leensa. Asia on mainittu tässä heti toteutettavien toimenpiteiden osassa, koska organisaa- tion aikaansaamisen aloitustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä mitä pikimmin.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 58. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 54________________________________________________________________________________________________13.2. Yleisestä kehittämistoimenpiteiden kohdistamisestaLänsi-Uudenmaan matkailussa on paljon hyviä, jopa erinomaisia elementtejä, joita on tuotu aiem-min tässä raportissa esille. Länsi-Uusimaa on eräs maamme potentiaalisimmista matkailualueista.Tämä on syytä pitää mielessä, kun luetaan ja käsitellään seuraavaa kappaletta, jossa tuodaanesiin sellaisia osa-alueita, jotka edellyttävät nopeasti toteutettavia kehittämistoimia. Näitä ovat: • Länsi-Uudenmaan matkailullinen imago • Alueen yhtenäinen matkailuorganisaatio • Eräät saavutettavuuteen liittyvät asiat, kuten: o tietojen löytäminen o varausten teko o opastus ja opasteet • Laatutekijät palveluissa ja fyysisissä puitteissa • Kausivaihtelun tasaaminenJokainen edellä mainituista osista vaatii oman projektinsa, jota edeltää huolellinen pohjatyö. Niinpäseuraavana esitellään pääosin vain perusteluja ja joitakin näkemyksiä.13.3. Länsi-Uudenmaan matkailullinen imagoMonet Suomen matkailualueet ovat onnistuneet luomaan palvelukokonaisuudestaan selkeän mie-likuvan. Näin ei ole Länsi-Uudenmaan laita. Länsi-Uudenmaan matkailun mielikuva on pirstoutunutpienehköihin osa-alueisiin, vaikka edellytyksiä upeiden ja vetovoimaisten kokonaisuuksien aikaansaamiseen on runsaasti: • Omaleimainen, elävä kulttuuri- ja kaupunkimatkailu mm. Fiskars, Mustio, Tammisaari, Han- ko. • Monipuoliset historiakohteet, museot, perinnetekijät jne. • Viihde, teatteri, musiikki- ja muut tapahtumat, nähtävyydet, gourmet- ja ohjelmaravintolat jne. • Shoppailu, erikoisliikkeet, putiikit, antikvariaatit, galleriat, torit, suoramyynti jne. • Harrasteet ja aktiviteetit, veneily, kalastus, sukellus, urheilu, golf, tennis, ratsastus, seikkai- lumahdollisuudet jne. • Luontomatkailu, saariston kansallispuisto, luonnonpuisto, luonnonsuojelualueet, opastetut retket jne. • Runsaat wellness ja wellbeing kohteet ja palvelut • Maisematekijät, vesistöt, rannikko, saaristo, lukuisat järvialueet jne. • Tutkimus ja koulutus, oppilaitoksia, koulutuskeskuksia, tutkimuslaitoksiaJa kaikki tämä 35 – 130 kilometrin päässä Helsingin rautatientorilta, 80 – 130 kilometrin päässäTurun Linnasta ja 130 – 230 kilometrin päässä Tampereen Keskustorilta.Imagon rakentaminen ja sen iskostaminen kansalaisten alitajuntaan ottaa vuosia, vaatii monipuo-lista keinojen ja toimenpiteiden valikoimaa ja maksaa suhteellisen paljon. Kuitenkin sen systemaat-tinen luonti on tarpeellista, sillä imago toimii ikään kuin vahvistimena kaikille matkailuyritystenmarkkinointi- ja myyntitoimenpiteille. Toisin sanoen, kun positiivinen imago on onnistuttu luomaan,saavutetaan pienemmin kustannuksin merkittävästi suurempi teho. Tärkeää on huomata, että Län-si-Uudenmaan monelle alueelle on jo vuosikymmenien aikana muodostunut myönteinen ja oma-leimainen imago, joita voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisen imagon rakennustyössä. Imagon luon-nissa ei siis jouduta lähtemään nollatilanteesta.Systemaattinen imagon luonti edellyttää näkemystä, pitkäjänteisyyttä, ’yhteiseen hiileen puhalta-mista’, rahaa ja aikaa. Lisäksi on todettava, että se ei voi onnistua ilman toimivan matkailun yhteis-organisaation olemassaoloa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 59. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 55________________________________________________________________________________________________13.4. Alueen matkailuklusteriHahmoteltaessa Länsi-Uudenmaan alueellista matkailun yhteistyöorganisaatiota, pitää lähtökohta-na olla matkailuklusteri, koska sitä kautta voidaan nähdä matkailun ja siitä saadun hyödyn sekäkeskinäisten roolien jakaantuminen.Tämän tulo- ja työllisyysselvityksen tekijä on laatinut Länsi-Uudellemaalle oman matkailun teemojaesiin tuovan, asiakaslähtöisen klusterikuvan. Kuvan keskellä ovat matkailijaryhmät. Ne ovat suo-rassa asiakassuhteessa seuraavalla kehällä oleviin varsinaisten matkailupalvelujen tuottajiin sekäkolmannella kehällä esitettyihin paikallisten palvelujen tuottajiin. Neljännellä kehällä on esitelty sel-laisia toimijoita, jotka eivät ole suoranaisesti tekemisissä matkailijoiden kanssa, mutta joiden tuot-tamat palvelut ovat tarpeellisia tai välttämättömiä matkailupalvelujen aikaansaannille. Matkailuklusterin kaaviokuvaus, Länsi-Uusimaa MATKAILUA JA MATKAILULIIKETOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT RAHOITUS TUKKUKAUPPA Pankit PAIKALLISET PALVELUT Tukkuliikkeet Erityisrah.laitokset Kaupan järjestöt Eläkelaitokset Elinkeinorahoitus MATKAILIJAT EU -rahoitus Kesämökin omistajat: perhe, sukulaiset, vierailijat ELINTARVIKE- TEOLLISUUS Veneilijät: kausipaikkalaiset, vierasveneyöpyjät, vene- Puolivalmisteet ELINKEINOPALV. ja tarvikeostajat, venekorjauttajat, telakoituvat Erikoistuotteet Leiriytyjät: karavaanarit, telttailijat, ulkoilualueiden Kunnat Raaka-aineet Yrityspalv.keskuks VÄHITTÄIS- käyttäjät, villit leiriytyjät. Päiväkävijät: asiointi-, työmatka-, VIRASTOT TE -hallinto KAUPPA kokous-, ohjelma-, hyvinvointi, kierto-, vierailu- ja Poliisi Elintarvikeliikkeet ostosmatkailijat. Verotus RAKENNUSTOIMINTA Erikoismyymälät Majoittujat: kuten päiväkävijät, +opiskelijat, +opettajat ja Oikeushallinto Kunnan palvelut INFRASTRUKT. Kauppakeskukset Kunnanvirastot Rakennusliikkeet Tieverkosto Marketit VARSINAISET MATKAILUPALVELUT Rakennustarvikeliikkeet Rautatiet Matkamuistot Ohjelman Majoitus Ravitsemis Liikenne KULTTUURI Vesireitit Käsityöt tuottajat Hotellit ja motellit Ravintolat Linjaliikenne Teatterit Sähköverkko Kirpputorit Kunnat Kestikievarit - ruoka - maa Konsertit MATKAILUVERKOSTO Tietoliikenneverkko Antiikki Yhdistykset Gasthausit - ohjelma - vesi Museot Matk.edistämiskeskus Vesijohtoverkosto Taide Urheiluseurat B&B -paikat - drinkki - ilma Työnäytökset Uudenmaan Liitto Jätevesiverkosto Kioskit Yritykset Kesähotellit Pubit Tilaus- ja Maak. yhteistyöryhmä Kaavoitus Tehtaanmyymälät Muut Maatilakohteet Pikaruokalat taksiliikenne PASSIIVISET Mökit ja asunnot Kahvilat Polttoaine- Nähtävyydet Helsinki Expert LIIKUNTA JA Leirikeskukset Erä- ja retki- myynti Luonto Hämeen Matkailu Ry OIKEUS JA AKTIVITEETIT Lomakeskukset ruokapalvelut Huolto- Maasto ja Turku Touring JÄRJESTYS Golf Koulutus- ja Opilaitos ja korjaus kasvillisuus Matkailuyhdistykset Poliisi Tennis oppilaitokset Henkilökunta Vesistö Jne. Oikeuslaitos Urheilukentät Hoitolat Pitopalvelut Ilmasto Talviurheilu Tutkimuslaitokset Grillikioskit MAA- JA Kuntosalit Leirintäalueet KOULUTUS METSÄTALOUS Luontopolut Matkailutoimistot Ammattikoulut Ulkoilureitit Kansallispuistot Matkailuinformaatiot Korkeakoulut Maiseman hoito Matkatoimistot Yliopistot Suoraostot HOITOPALVELUT Aikuiskoulutus Sairaalat Työvoimakoulutus Hoitolaitokset Terv. palveluyrittäjätKun on tarkasteltu sekä aiemmin tässä selvityksessä esitettyä valtakunnallista että yllä olevaa sel-vitysalueeseen liittyvää matkailuklusteria, on helpompi hahmotella Länsi-Uudenmaan alueen vält-tämättä tarvitseman matkailuorganisaation rakennetta.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 60. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 56________________________________________________________________________________________________13.5. Länsi-Uusimaa omaksi matkailun osa-alueeksiTämän selvityksen tekijän näkemyksen mukaan olisi perusteltua pyrkiä saamaan Länsi-Uusimaaomaksi osa-alueekseen VisitFinland matkailuportaalin ’Etelä-Suomi ja saaristoalue’ – kohtaan.Nykyisessä portaalin aluejaossa näin ei ole asia; ei myöskään Matkailun edistämiskeskuksessavalmisteltavana olevassa uudessa suuraluejaossa.Jos tavoitteeksi otetaan oma Länsi-Uudenmaan matkailun osa-alue, niin tämän selvityksen tekijänmielestä aluetta voisi kuvata seuraavilla määritteillä: • Selkeä pääkaupunkiseudun, Turun seudun ja Hämeen seudun luonnollisesti rajaama alue • Matkailuprofiili poikkeaa suurten kaupunkikohteiden profiilista. • Sympaattiset pienet, vanhat perinteiset lomailukaupungit. • Ainutlaatuiset kulttuuriin, perinteisiin ja historiaan pohjautuvat kohteet. • Mereen ja järviin perustuvat luonto ja maisema, joka sisältää vesielementin sinänsä, ranni- kon, saariston, eläimistön ja kasviston (Suomen parhaat edellytykset). • Monipuoliset aktiviteetit, kuten veneily ja siihen liittyvät toiminnot, kalastus, seikkailuharras- tukset, urheilu ja liikunta monipuolisine reitteineen, maastoineen, kenttineen, suorituspaik- koineen ja välinetarjontoineen sekä opetuksineen (valmis toimintapohja olemassa). • Wellness ja wellbeing – tarjonta ja mahdollisuudet: koko kirjo hemmottelupalveluista mie- lenrauhaa tuottaviin elämyksiin (alueen kylpyläperinteet). • Liike-elämään liittyvä suhteellisen pienimuotoinen tutustumis-, koulutus-, kokous- ja palkit- semis-matkailun mahdollisuudet. Lisänä nykykehityksen mukaisten liike-elämän ja oppilai- tosten välisten yhteisprojektien aiheuttama matkailu. (Selvitysalueen sijainnin ja oppilaitos- ten tukema toiminto, joka auttaa myös matkailun kausivaihtelun tasaamisessa). • Alueen lukuisiin ja monipuolisiin oppilaitoksiin ja tutkimuslaitoksiin perustuva opiskelu- ja koulutus-matkailu lyhyt- ja pitempikestoisine koulutusjaksoineen, varhais-, nuoriso- ja ai- kuiskoulutuksineen, jotka on suunnattu koti- ja ulkomaisille henkilöille, jotka edustavat eri elämänaloja. (Siis jo olemassa olevan koulutustarjonnan ja mahdollisuuksien systemaatti- sempi suuntaaminen toimimaan matkailutoimintona). • Shopping, joka painottuu putiikkeihin, käsityökohteisiin, taide- ja gallerialiikkeisiin, maatila- ja alkutuotantomyymälöihin (Tähänhän on jo valmiit pohjat, edellytykset ja valmista ima- goakin). • Merkittävä kesämökkien määrä. (Vapaa-ajan asuntojen omistajat tulisi nykyistä tehok- kaammin kytkeä alueen matkailuklusterin toimijoiksi, ja mökit liittää entistä tehokkaammin välitysverkostoon joustavan majoituskapasiteetin lisäämiseksi).Matkailuelinkeino ei yksin voi muodostaa omaa aluejakoaan, vaan sen on liityttävä suurempaankokonaisuuteen. Uudenmaan liitto esittää, että maakuntien yhteistoiminta-alue muodostuisi Uu-denmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista ja että alueelle perustettaisiinyksi valtion aluehallintoviranomainen (ALLU) ja yksi elinkeino-, liikenne ja luonnonvaraviranomai-nen (ELLU). ELLU-alueen mahdollisesta jakamisesta osa-alueisiin voitaisiin päättää erikseen. Mat-kailullisestikin ajatellen esitys on mielekäs. Tavoitteena voisi olla, että Länsi-Uusimaa on nimettytässäkin kategoriassa omaksi matkailun osa-alueekseen.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 61. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 57________________________________________________________________________________________________13.6. Länsi-Uudenmaan matkailun yhteisorganisaatioLähtökohtana pitää olla virallinen näkemys valtakunnan matkailuorganisaatioista. Linjaukset ilme-nevät KTM:n laatimasta julkaisusta ’Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 &Toimenpideohjelmavuosille 2007–2013’. Siinä otetaan kantaa matkailun alueorganisaatioiden tarpeeseen. Seuraava-na katkelma julkaisusta: • ”Matkailun alueorganisaatiot – palveluketjun katkeamattomuuden varmistaminen • Alueellisessa ja yhteneväisesti matkailukeskusten matkailustrategiassa määritellään mat- kailun alueorganisaation rooli ja tehtävät. • Alueorganisaatioiden toimialueiden rajat muodostetaan luontevien yhteistyötarpeiden ja matkailuyrittäjien toimintaan sitoutumisen mukaisesti siten, että päällekkäisyyksiä ei synny ja toisaalta niin, että kaikki matkailullisesti merkittävät alueet kuuluvat johonkin alueorgani- saatioon. • Kaikilla matkailullisesti merkittävillä alueilla tulee olla käytännön toimija. • Yritysten luottamuksen saavan ja toimivan alueorganisaation pitkäjänteinen rahoitus perus- työn tekemiseen tulee varmistaa aluetasolla. • Alueorganisaatioilla tulee olla myös niiden liiketoiminnasta tulevaa omarahoitusta. Alueor- ganisaation tehtävänä on toimia toimialueensa matkailutoimijoiden yhteistyöfoorumina, tie- don välittäjänä ja matkailuneuvojana. • Yhteistyössä yrittäjien kanssa alueorganisaatio koordinoi ja kokoaa alueen matkailutarjon- taa suuremmiksi myyntikelpoisiksi tuotekokonaisuuksiksi, organisoi alueen matkailun yh- teismarkkinointia ja varmistaa matkailun palveluketjun katkeamattomuuden. Se toimii myös linkkinä MEKin ja yrittäjien välillä.”Noihin yllä oleviin ajatuksiin ei ole paljon lisäämistä, korkeintaan se, että organisaation pitää ollalinkkinä myös alueen yrittäjien kesken sekä yrittäjien ja monen muunkin organisaation kuin julkai-sussa mainitun MEKin välillä.Yhteisorganisaatiota on syytä valmistella yhteistyössä alueorganisaatioiden edunvalvojan, SuomenMatkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry:n kanssa. Lohja, Hanko ja Tammisaari ovat jo muka-na yhdistyksen toiminnassa ’Palvelevien matkailutoimistojen ryhmässä’. Länsi-Uudenmaan alueel-ta ei alueorganisaatiojäsentä olekaan, joten Länsi-Uuttamaata edustaa Uudenmaan liitto.Matkailuorganisaation esivaihe on matkailutoimijoiden verkottuminen. Länsi-Uudellamaalla tämäprosessi edellyttää tavallista enemmän toimenpiteitä ja panostusta, koska: • Alueella näyttää olevan vallalla korostuneen itsellinen yrityskohtainen toimintaperinne. Tä- mä taas lienee peräisin o pienestä yrityskoosta, o osin ikääntyneestä yrittäjäkunnasta sekä o kielieroista. • Länsi-Uudenmaan matkailu koostuu tavattoman suuresta määrästä pieniä toimijoita. • Merkittävä osa kapasiteetista kuuluu epätyypillisille matkailutoimijoille – oppilaitoksille ja opistoille, tutkimuslaitoksille, leiri-, koulutus- ja toimintakeskuksille. • Selvitysalueella on poikkeuksellisen vähän sellaisia isohkoja matkailutoimijoita, jotka voisi- vat ottaa alueellisen matkailuveturin tai avainyrityksen roolin.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 62. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 58________________________________________________________________________________________________Viime vuosina verkottumiseen kannustavia toimia on Länsi-Uudellamaalla toteutettu monien eritoimijoiden ponnistuksin ja nyt saatetaan olla jo valmiit unohtamaan menneet epäonnistuneet yh-teistoimintayritykset ja aloittamaan – osin välttämättömyyden pakon kannustamana – uuden mat-kailun yhteisorganisaation perustamistoimet.Selvyyden vuoksi pari sanaa siitä, millaista matkailuorganisaatiota tämä EI merkitse: • Tämä EI merkitse 1 – 3 henkilön tai pikkuyrityksen puuhailemaa matkailunpalvelujen väli- tyspalvelua. • Tämä EI myöskään tarkoita projektirahalla aikaansaatua parin - kolmen vuoden hanketta, joka määräaikaisen rahoituksen rauetessa kuihtuu pois.Vaan tämä merkitsee koko Länsi-Uudenmaan alueen kattavaa organisaatiota • joka johtaa alueen isojen matkailutoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta • joka on alusta lähtien realistisesti budjetoitu jatkuvaa toimintaa silmällä pitäen siten, että merkittävä osa tulee alueen kunnilta, mutta lähes saman suuruinen vuotuinen euromäärä kaupalliselta matkailutoimijoilta • jonka hallinnossa kaupalliset matkailutoimijat ovat riittävän selvässä enemmistössä • jonka ensimmäisen 5 vuoden järjestelmän kehittämistyö ja sen vaatimat perustamisinves- toinnit on tehty mahdolliseksi mittavalla projektirahoituksella. Tuon projektirahoituksen li- säksi on alusta lähtien oltava jatkuva, vuosittainen, laajapohjainen toimintarahoitus • jossa jokaisesta alueen kunnasta on mukana yrittäjä-, luottamusmies- sekä virkamiesedus- taja tai edustajia • jonka vetäjäksi valitaan määräaikaisesti (esim. 5 – 6 vuodeksi) seuraavantyyppinen henkilö: • tulisieluinen, innovaatiopainotteinen, julkisuushakuinen, matkailualan laaja-alaisen koke- muksen omaava, täysin kaksikielinen o luomiskauden johtaja pitäisi korvata organisaation rakentamisvaiheen jälkeen toi- sentyyppisellä, ”jalat tukevasti maassa olevalla” toiminnan johtajalla, mutta se onkin jo vuoden 2015 jälkeisiä asioita • johtajan tukena ja kontaktipintaa laajentavana ja monipuolistavana voimana toimii 3 – 4 hengen johtoryhmä, jolla on aikaa ja halua osallistua päivittäiseen toimintaan.Organisaation työn sisältö: • Karkean painopistesuunnitelman laatiminen. • Rahoituspohjan suunnittelu ja hankinta alkuprojektille ja jatkuvalle toiminnalle. • Kuntien sitouttaminen organisaation taustavoimaksi yli vuotuisten budjettikausien. • Yrittäjien ja matkailuun liittyvien toimijoiden massiivinen informointi hankkeesta ja AIDA – ketjun aikaan saaminen (Attention, Interest, Desire, Action). • Toiminta-alueen matkailuyrittäjien verkostoitumisen systemaattinen edistäminen edunval- vonnan ohjaaminen ja yhteishankkeitten rahoitushakemuksissa avustaminen.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 63. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 59________________________________________________________________________________________________ • Länsi-Uudellamaalla on useita alueita, joilla on hyvin yhteensopiva matkailullinen profiili. Näillä alueilla toimivien yrittäjien verkottumisen tehostaminen lienee kohtuullisen helppoa. • Suurempana vaikeutena lieneekin verkottumisen välttämättömyyden sisäistäminen eriprofii- listen alueiden yrittäjien ja matkailutoimijoiden kesken. • Suomen- ja ruotsinkielisten alueiden ja toimijoiden yhteistoiminnan edistäminen on haas- teellista, mutta välttämätöntä. • Alueen varsinaisten matkailutoimijoiden ja matkailuun liittyvien toimijoiden sekä vetovoi- maelementtien yksityiskohtaisten tietojen ja muun aineiston keruu ja määrämuotoinen tal- lennus (tekstit, stil- ja liikkuva kuva-aineisto, verkotetut nettikamerat, hinnastot, kausihin- nastot, jälleenmyyjähinnastot, matkanrakentajahinnastot ja palvelukokonaisuuksien aineis- tot. Tästä aineistosta alueen matkailun modernin tietopankin, informaatio- ja myyntijärjes- telmän aikaansaaminen. • Alueen matkailuyrittäjien sisäisen informaatiojärjestelmän rakentaminen: jatkuva viikoittai- nen, vähintäänkin kuukausittainen informointi sidosryhmille organisaation työstä, toimenpi- teistä ja uusista tavoitteista. • Alueellisena matkailun tiedottajana toimiminen. Tämä merkitsee sekä sisäistä että ulkoista tiedotusta. Organisaation yhden työntekijän on siis oltava tiedottamisen ammattilainen, joka mahdollisuuksien mukaan avustaa myös alueen yrittäjiä. • Isojen yhteisten hankkeiden runkosuunnittelu ja rahoituksen hakeminen. • Kärki- ja demotuotteiden kehittäminen ja testaus. • Tuotekehitysprojektien määrittely ja käynnistys. • Yhteiset Benchmarking –toimenpiteet. • Markkinointimixien hiominen, esittely ja hyväksyttäminen. • Markkinointi- ja myyntimateriaalin luominen ja levitys mm. painotuotteiden, kuvamateriaali- en, tekstien, messukalusteiden yms. yhteishankinnat. • Yhteismarkkinointitoimenpiteiden keskitetty käynnistäminen ja yhteisesiintymisen toteutta- minen mainonnassa, tiedotuksessa, messuilla, tutustuttamistilaisuuksissa kohderyhminä mm. julkinen sana, jälleenmyyntiorganisaatiot, yritys- ja yhdistysryhmät. • Laatujärjestelmän määrittely ja käynnistäminen. • Alueen matkailuyrittäjien ja kaupan yhteisprojektien luonti ja toteutus kotimaassa. • Ulkomaanmarkkinoinnissa muiden alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa yh- dessä. • Sähköisen varaus- ja maksujärjestelmän aikaan saaminen osana alueellista myyntijärjes- telmää. • Jälkiseuranta ja täydennys- sekä korjaustoimenpiteet koskien sähköisiä järjestelmiä, tuote- kehitystä, laatujärjestelmää ja alueellista yhteydenpitoa.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 64. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 60________________________________________________________________________________________________ • Kuntakohtaisten yhdys- ja avainhenkilöiden ja muiden sidosryhmien sekä organisaation oman henkilöstön koulutus ja sitouttaminen. Tässä hyvinä yhteistyökumppaneina voivat olla alueen oppilaitokset. • Jatkuva tiedon- ja aineiston keruu ja päivitys sekä pienimuotoinen tilastointi. • Tärkeissä aikataulu- ja toteutusasioissa ”poliisina” toimiminen yrittäjiin päin.Tällainen alueellinen matkailuorganisaatio on tietysti näennäisesti kallis sekä investointina ettäjatkuvana toimintona. Henkilökulut, toimipaikka- ja kalustokulut, mittavat atk-, tiedonsiirtojärjestel-mä-, ohjelmisto- ja viestintäjärjestelmäinvestoinnit, rekrytointi- ja koulutuskulut, huomattavat perus-tietojen ja -materiaalin hankinta- ja muokkauskulut sekä panostus verkottumiseen ja sisäiseen se-kä ulkoiseen tiedottamiseen ovat kalliita toimenpiteitä. Tosiasia on, että suurin osa em. toimenpi-teistä on siinä määrin pakollisia, että ne tulevat joka tapauksessa tehdyksi erillisten toimijoidentoimesta – siis tulevat pahimmassa tapauksessa tehdyksi useampaan kertaan, mikä tietysti mak-saa enemmän. Vääjäämättä osa näistä välttämättömistä toimenpiteistä jää yksittäisiltä yrityksiltätekemättä, mikä puolestaan maksaa markkinoinnin ja myynnin tehon vähenemisenä. On todennäköistä, että laskettaessa yhteen alueen kuntien ja kaikkien yritysten sekä matkailu- toimijoiden näihin asioihin kuluttamat rahat, maksaa tämä tehokkaasti toimiva organisaatio ja sen toiminnot vain hieman nykyistä enemmän. Mutta näkyvyys ja vaikuttavuus olisi moninkertai- nen.Ongelmana ei varmasti olekaan toimintojen, vaan rahoituksen yhdistäminen. Suurimpana vaikeu-tena on pienten matkailuyritysten saaminen oman osansa maksajiksi ja sitouttaminen organisaati-on rakennusajan ja sitä seuraavan parin täysipainoisen toimintavuoden mukana olijoiksi, siis talou-dellinen ja henkinen sitouttaminen 4 – 6 vuodeksi.Kun / jos yhteisorganisaation rakenne ja työkalut on saatu toimivaksi ja täysipainoinen toimintapääsee osoittamaan vaikutuksensa, huomaavat vastahakoisimmatkin matkailuyrittäjät, että muo-dostunut organisaatio on välttämättömyys, jossa on yrityksen edun vuoksi pakko olla mukana. To-dennäköisesti eteen tulevat jatkuvan toiminnan rahoitusongelmat on syytä ottaa huomioon organi-saation toimenpidejärjestystä ja osakkaiden tai jäsenistön määräaikaisia sitouttamiskeinoja määri-teltäessä sekä ennen kaikkea perustamisvaiheen johtajaa valittaessa.13.7. Informaatio- ja myyntijärjestelmäAlueen matkailun rakenteen vuoksi on välttämätöntä saada aikaan toiminta-alueen kaikki varsinai-set matkailupalvelut ja matkailuun liittyvät palvelut kattava sähköinen informaatio- ja varausjärjes-telmä.Alueella on tavallista enemmän pieniä matkailuyrityksiä, merkittäviä epätyypillisiä oppilaitos- yms.toimijoita. Kausiluonteisuuden vuoksi matkailuyritykset ovat suljettuna pitkiä aikoja, jolloin puheli-meen ja sähköpostiin vastaaminen on satunnaista, eikä läheskään kaikilla palvelun tuottajilla olekotisivuja tai sähköpostia. Lisäksi useilla pienyrittäjillä kielitaidon puute on todellinen ongelma. Nä-mä epäkohdat tulivat konkreettisesti esiin tätä selvitystä tehtäessä. Ehkä suurin ongelma oli, ettätietoja tuntui löytyvän todella monesta paikasta ja nettiosoitteesta, mutta mistään ei löytynyt tyydyt-tävän kattavia tietoja.Matkailun informaatio- ja myyntijärjestelmä on välttämätön työkalu yhteiselle matkailuorganisaatiol-le. Järjestelmällä on ainakin seuraavat tärkeät tehtävät: • Alueen matkailun tietopankkina toimiminen. Tietopankin sisältöä ja tehtäviä ovat mm.: • matkailutoimijoiden ja matkailijoiden kannalta tärkeimpien viranomaisten ja muiden sellais- ten tahojen yhteystiedot ja viestien välityspalvelu______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 65. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 61________________________________________________________________________________________________ • alueen varsinaisten matkailupalvelujen yksityiskohtainen sanallinen ja kuvallinen esittely • matkailupakettien ja palveluyhdistelmien esittelykanavana toimiminen • majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen ajankohtaistietojen ja hetkellisten erikoistarjous- ten välitys • vetovoima- ja ohjelmapalvelujen esittely, esim. nähtävyydet, ohjelmapalvelut, aktiviteetti- ja harrastuspalvelut jne. Meneillään olevista tapahtumista voitaisiin välittää videokuvaa ja se- lostusta • tapahtumakalenteritietojen kerääminen, täydennys ja välitys alueelta sekä naapurustosta • matkailijoiden mahdollisesti tarvitsemien palvelujen esittely. Esim. kaupat, tehtaanmyymä- lät, kirpputorit, työnäytökset, tapahtumat, elokuvat, teatteriesitykset, terveyspalvelut, virastot jne. • liikenne-, aikataulu- ,sää-, veneilytiedot. • Matkailutoimijoiden keskinäisenä yhteydenpitovälineenä ja ”ilmoitustauluna” toimiminen • Toimiminen markkinointi-, myynti- ja informaatiotietojen välittäjänä Internetin kautta o yksittäisille kuluttajille o palvelujen välittäjille ja tukkumyyjille o matkailualan ammattilaisille o yhteistyökumppaneille o viranomaisille. • Varaus- ja maksujärjestelmänä toimiminen.Informaatiosisällön tulee kattaa kaikki alueen matkailuun liittyvät palvelut. Siis tiedot majoitus- jaravitsemispalveluista, ohjelmapalveluista, nähtävyyksistä, liikenne- ja veneilypalveluista, vähittäis-kaupasta, kulttuurista, urheilu- ja liikuntapalveluista, terveyspalveluista, sielunhoidosta, säätilastajne. Tässä yhteydessä käsite ”matkailu” on syytä tulkita hyvin laajasti.Alueen matkailupalveluja ja -paketteja myyvät matkatoimistot ja muut myyntiorganisaatiot tulee ollaselkeästi esillä ja niiden tarjoamat palvelut kuluttajille tarjolla, vaikka järjestelmän tuleekin tarjotamyös suora ja reaaliaikainen varausjärjestelmä kaikille peruspalveluille. Tämän järjestelmän tuleeolla yhdistetty Suomen kaikkiin muihin alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailuportaaleihin ja niidenkautta kansainvälisiin informaatio- ja varausjärjestelmiin, tärkeimpänä niistä VisitFinland.com maa-portaali, joka aukeaa kesällä 2009. Länsi-Uudenmaan portaalin etusivulta pitää päästä sujuvastipienimmänkin matkailutoimijan matkailutarjonnan yksityiskohtiin saakka. Esim. omavaraismökinesittelyyn karttoineen, maisemineen valo- ja videokuvineen, pohjapiirroksineen, peli- ja harrastevä-lineineen, keittiö-, tarjoilu- ja ruokailuvälineineen. Kaikki matkailupalvelut tulee olla selkeästi esitel-tyinä eri kieliversioina (vähintään: Suomi, Ruotsi, Saksa, Englanti, Venäjä).Jos joku yrittäjä ei halua maksaa mitään mukanaolosta, niin hänen yrityksestään esitellään vainperustiedot ilman suoria yhteystietoja, kohdetta ei liitetä suoraan varausjärjestelmään, sen palvelu-ja välitetään vain organisaation kautta ja korkeahkoa välityspalkkiota vastaan. Mutta kaikkien täl-laistenkin yritysten perustiedot tulee olla mukana, jotta asiakkaat saavat Länsi-Uusimaan matkailu-alueesta oikean kokonaiskuvan. • Järjestelmässä tulee olla hyvin kehittynyt, vapaasanahakuun perustuva hakukone. • Järjestelmän tulee luonnollisestikin olla käytettävissä 24/7/365 – periaatteella. • Ennakko- ja varausmaksujen ja muun maksuliikenteen tulee tapahtua reaaliajassa, jotta ’no show’ – riski saadaan poistettua.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 66. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 62________________________________________________________________________________________________Erityisen tärkeätä on huolehtia tehokkaasta tietojen päivityksestä, jotta kaikki tiedot pysyvät ajan-tasaisina. Tämä edellyttää keskitettyä, jatkuvatoimista tiedoston skannausta ja kuluttajien antamienvihjeiden vastaanottoa. Päivitysvastuuta ei saa jättää matkailutoimijoiden itsensä huolehtimaksitoiminnoksi.Järjestelmän aikaansaanti edellyttää melko mittavaa investointia ja rahoituksen järjestämistä. Kar-kea hinta-arvio on noin 350.000 – 500.000 €. Arvio on tehty melko kevyellä, mutta todennäköisestiriittävällä järjestelmällä, jossa mm. laitteiston osalta on hyödynnetty kunnissa jo olevaa kalustoa,laitteistoa ja liittymiä.Arvioon sisältyy: • projektin suunnittelu, johto ja hallinto • atk laitteiden hankinnat (peruslaitteistoina kunnissa jo olevat laitteistot) • serveritoiminnot, sovellukset ja niiden muokkaus • asiakas-, huolto- ja muut liittymät • asennukset ja huoltosopimukset ainakin perusjärjestelmän osalta • keskusvaraamo- ja varausmaksutoiminnot • Crm -järjestelmä tai vastaava (Customer Relationship Management, siis asiakasnäkökul- man huomiointi koko liiketoiminnassa) • asiakashallinta- ja nettiosio • kieliversiot vähintään suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä • varmuuskopiointipalvelu • tiedonkeruu, muokkaus ja syöttö • koulutus.Luonnollisestikin projektiin saa uppoamaan monenkertaisestikin edellä esitetyn summan mikälijärjestelmä ylimitoitetaan, mitään olemassa olevaa laitekantaa ei käytetä, kaikki informaatioaineistokerätään uudelleen hyödyntämättä olemassa olevia tiedostopohjia ja jos järjestelmä halutaan saa-da aikaan liian kiireellisellä aikataululla.On huomattava, että valtaosa esitetystä summasta kostuu kertaluonteisista laite- ja ohjelmistoin-vestoinneista, sovellusten räätälöinnistä sekä alueen matkailutiedon keräämisestä ja määrämuo-toon muokkaamisesta. Toisaalta on huomattava, että järjestelmän olemassaolon informointi, käyt-tö, ylläpito ja päivitys aiheuttavat vuosittaisia melko huomattaviakin kuluja.Alueella on noin 1500 varsinaista tai jollain tavalla matkailuun liittyvää toimijaa. Jos varsinaisistamatkailutoimijoista suurimmat maksaisivat liittymis- ja investointimaksuna noin 1.000 euroa, kes-kisuuret matkailuyritykset 500 euroa, pienet matkailutoimijat 150 euroa, isoimmat oheistoimijat(esim. marketit ja suurimmat kaupat) 1.000, keskisuuret oheistoimijat 300 euroa, pienet oheistoimi-jat 100 euroa, saataisiin kerättyä alkupääomaa noin 250.000 euroa, mikä riittäisi mainiosti hank-keen investoinnin omarahoitusosuudeksi.Ehdotettu matkailuinformaatio-, varaus- ja myyntijärjestelmä toisi kaikkien Länsi-Uudenmaan alu-een matkailuun liittyvien palvelujen esittelyn ja varaukset yhden Internet -osoitteen taakse. Järjes-telmää olisi syytä laajentaa ympärivuorokautisella puhelinpalvelulla. Tämä on tärkeää siksi, ettäkaikki asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää Internetiä, joskus asiakkaiden on esim. kiireen vuoksijärkevää jättää hakupalvelut ammattilaiselle - etenkin jos kohdealue on ennestään tuntematon.Lisäksi matkan aikana ei useinkaan ole nettiyhteyksiä käytettävissä.Puhelinpalvelu saadaan melko helposti aikaan jakamalla päivystysvuorot kuntien ja suurimpienosallistujien kesken. Netissä toimivan tietopalvelun vuoksi puhelintyöntekijät voivat fyysisesti ollavaikkapa oman kuntansa matkailutoimistossa - tai esim. hiljaisina aikoina kotonaan päivystämässäja jakamassa tietoa sekä opastusta koko Länsi-Uudenmaan alueen matkailupalveluista. Palvelunlinkit siirtävät asiakkaan puhelun kulloinkin päivystysvuorossa olevalle henkilölle tai henkilöille.Näin ollen mitään keskitettyä myyntitoimistoa ei tarvitse perustaa tätä palvelua varten.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 67. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 63________________________________________________________________________________________________Järjestelmä vaatii onnistuakseen tietysti hyvän koulutuksen ja asialliset, helposti liikuteltavat työvä-lineet päivystäjille sekä nopeat tietoliikenneyhteydet, joiden kautta hänellä on käytettävissään kokoportaalin tarjoamat tietopalvelut. Haluttaessa nykyisillä soitonsiirto- ja ketjutusjärjestelmillä saadaanhelposti aikaan vain yhtä helppoa puhelinnumeroa käyttävä, koko Länsi-Uudenmaan alueen katta-va palvelu – vaikkapa asiakkaille maksuttoman numeron kautta. Yllä oleva ehdotus on hyvin linjas-sa koko valtakunnan matkailustrategian kanssa.13.8. Laatukoulutuksesta muutama sanaAiemmin tässä raportissa on viitattu siihen, että Länsi-Uusimaa tarvitsee pikaisesti matkailupalvelu-jen ja -puitteiden laadun kehittämistä, jotta kilpailukyky muiden maamme matkailualueiden kanssavoi parantua. Tämä edellyttää pikaisesti aloitettavaa yrityskohtaista laatukartoitusta. Sen tekemisenkanssa yhtäaikaisesti pitää laatia suunnitelma alueen matkailuyrittäjille suunnatusta, räätälöidystälaatukoulutuksesta.Suunnitelmasta pitää informoida matkailuyrittäjiä ja muita matkailutoimijoita sekä: • Tehdä avainyrittäjien kanssa ja asiantuntijan avustuksella koulutuksen tarkesuunnitelma. • Pitää laajempi matkailutoimijoiden palaveri, jossa etukäteisaineiston avulla täsmennetään koulutuksen tavoitteita, sisältöä, järjestämistapaa ja aikataulua. • Hankkia rahoitus, pyytää tarjoukset ja aloittaa matkailutoimijoiden koulutus. • Koulutuksen pitäisi sisältää yleisluentojen lisäksi vähintään 2 – 3 opastuskäyntiä tarkoitusta varten määritellyille 4 – 8 yrityksen vetäjien ryhmille.Länsi-Uudenmaan matkailuun liittyy siinä määrin omia erityisiä piirteitä (mm. yrityskoko, yritystenluonne, kielikysymykset jne.), että on perusteltua suositella aluetta varten räätälöidyn laatukoulu-tuksen toteuttamista. Tavoitteena voitaisiin pitää, että koulutus kattaisi ajan myötä lähes kaikki alu-een matkailuyritykset. Tämä tavoite merkitsisi sitä, että laatujärjestelmän sisältö on joustavasti mu-kautettavissa erilaisille yrityksille sopivaksi ja että se on toteutettavissa kohtuullisen edullisesti.Tämä laatuhanke soveltuu hyvin projektirahoituksella toteutettavaksi.13.9. Yksittäisiä kehittämiskohteita, investointeja ja vetovoimatekijöiden kehittämistäKun tutkittiin Hangon Itäsataman kapasiteettivajetta, todettiin, että vierasvenepaikkojen lisätarve onollut hyvin tiedossa jo yli 10 vuotta, muta silti niitä ei ole rakennettu. Tosin Hangon matkailutoimis-ton kautta tuli tieto, että nyt on olemassa pitkälle meneviä neuvotteluja ja konkreettisia suunnitel-mia vierasvenepaikkojen lisäämiseksi. Näille suunnitelmille on syytä toivoa pikaista etenemistä,sillä nykyisen kapasiteettivajeen vuoksi Hanko menettää vuosittain vähintään 250.000 euroa mat-kailutuloja.Hangossa on eräillä yrityksillä selkeitä investointisuunnitelmia: • Motelli Silversand aiotaan kunnostaa vuoden 2010 aikana ja siihen liittyvälle leirintäalueelle ollaan rakentamassa uutta mökkikylää. • Ravintola Makasiinin kesäravintola aiotaan kunnostaa talvikäyttöiseksi. • Myös ravintola Origoa kunnostetaan ympärivuotista toimintaa silmällä pitäen. • Ravintola Casinon ulkorakenteet kunnostetaan kaupungin toimesta ja yrittäjä uusii sisätilat. • Hotelli Regatta uudistetaan täydellisesti, mutta hanke saattaa viivästyä siten, että saneera- us ei ole valmis vielä vuoden 2010 aikana. • Itäsataman kehittäminen on ollut esillä vuosikausia. Erityisesti vierasvenepaikkojen lisää- minen olisi sekä tarpeellista että kannattavaa, kuten toisaalla tässä selvityksessä on kerrot- tu. Nyt Hangon matkailupalvelun kautta on vakuutettu, että investointi alkaa lähiaikoina.Nämä hankkeet ovat tervetulleita, sillä ne lähinnä kohottavat kaupungin matkailuilmettä lisäämättähaitallisessa määrin kapasiteettia.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 68. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 64________________________________________________________________________________________________Hangon matkailutoimen kautta on tuotu esiin suuren kylpylähotellin tarve. Hangon kylpylähistoriankannalta tällainen yksikkö olisi tyypiltään sopiva. Kuitenkin kaupungin nykyisten majoitusliikkeidenkäyttöasteet ovat jo nyt matalat, eivätkä tämän selvityksen laatijan mielestä kestäisi ison uudenyksikön rakentamista. Pitää myös huomata, että vaikka kylpylöiden käyttöasteet ovat edelleenkinkorkeammat kuin majoitusliikkeiden keskimäärin, niin niiden käyttöaste on laskenut selvästi viimevuosina ja kylpylöiden käyttökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin tavallisen hotellin.Huomioon on syytä ottaa myös, että maahamme on suunnitteilla nykyisten lähes 50 yksikön lisäksin. 20 uutta kylpylää. Samaan aikaan nykyisten kylpylöiden peruskäyttäjinä olevat sotaveteraanitovat voimakkaasti vähenevä joukko. Koska hanke sopii imagoltaan hyvin Hankoon, niin hankettakannattaa valmistella, luoda sille oma profiilinsa ja ryhtyä toteuttamaan sitä heti, kun on varmaa,että hankkeesta ei aiheudu kaupungin muille majoitus- ja ravitsemisliikkeille kohtuutonta haittaa.Tytyrin kaivosmuseo on ainutlaatuinen matkailun vetovoimakohde Lohjalle ja koko Länsi-Uudellemaalle. Kohteen arvo ei ole pelkästään matkailijamäärän lisäämisessä, vaan myös imagonluomisessa. Tytyrin tarjoamia mahdollisuuksia ei konsultin mielestä ole vielä käytetty läheskääntäysimääräisesti. Nyt kehitysmahdollisuudet ovat kuitenkin tärkeältä osaltaan kariutumassa. Vino-kuiluhissin korjaamisen piti maksaa alle 100.000 €, mutta EU-määräysten vuoksi korjauskustannusnousi lähes kymmenkertaiseksi. Konsultin mielestä on mahdollista, että korjaus saadaan hyvälläsuunnittelulla, neuvotteluilla ja sponsoroinnilla toteutettua alle 500.000 eurolla. Jos vuotuinen päi-väkävijöiden vähennys / kasvun leikkaantuminen on hissin toimimattomuudesta johtuen n. 10.000asiakasta, niin matkailutuloja jää saamatta noin hissin korjaushinnan verran joka vuosi! Onneksiesimerkiksi Uudenmaan liitto ymmärtää Tytyrin matkailukohteen kehittämisen tärkeyden ja puoltaaviistohissin korjaamista paikallisin voimavaroin.Lohjan Neidonkeidas on Länsi-Uudenmaan imagoon sopiva ja todella suurelle matkailijajoukollesoveltuva viihdeuimalatyyppinen vetovoimakohde. Aika-ajoin Neidonkeidas on käynyt ahtaaksi.Selvityksen tekijän tiedossa on, että Neidonkeitaan kaltaiset kohteet eivät ole yrityskohtaisesti tar-kasteltuna edes toimintakulujaan täysimääräisesti peittäviä hankkeita. Taloudellisia vaikutuksiatarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vetovoimakohteen aikaan saamat kokonaisval-taiset matkailutulot. Tästä syystä toivoisi, että Neidonkeitaan uusiminen ja laajentaminen nykyistäreippaasti suuremmaksi ja palveluiltaan monipuolisemmaksi kohteeksi voitaisiin toteuttaa lähivuo-sina. Kotimaisen käytön kasvu viihdeuimaloissa on taattu laajan harrastajajoukon vuoksi ja väestönikääntymisen myötä sekä esim. vesijuoksun noustessa merkittäväksi kuntoilu- ja kuntoutusmuo-doksi.Neidonkeidas on luonnollinen viihdeuimalan sijaintipaikka Läntisellä Uudellamaalla monestakinsyystä: • keskeinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä • riittävän suuri sijaintikaupungin asukasmäärä on turvaamassa kohteen peruskysyntää • Neidonkeitaan jo saavuttama hyvä maine.Neidonkeitaan tyyppinen vetovoimakohde tukee alueen kausivaihtelun tasaamista ja päiväkävijöi-den lisääntymistä, joten jo näistäkin syistä on toivottavaa, että sitä laajennetaan ja sen tarjoamiapalveluja uudistetaan.Malmin lentokentän lakkauttamisuhan yhteydessä Läntinen Uusimaa ja erityisesti Lohja on ollutesillä. Aluksi Lohjan luottamusmiehet suhtautuivat hyvin myönteisesti kentän sijoittumiseen alueel-le. Suhtautuminen muuttui kuitenkin päinvastaiseksi, kun paikallista vastustusta alkoi julkisuudessaesiintyä yhä enenevässä määrin. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen tervehtii 28.5.2008 ilolla Lohjankaupungin kiinnostusta uuden lentokentän sijaintipaikaksi, mutta on luonnollista, että Lohjan luot-tamusmiesten muuttunut näkemys ei voi olla vaikuttamatta myös Uudenmaan liiton aiempaan kan-taan. Liiton lopullinen suhtautuminen asiaan saadaan pikapuoliin, sillä käynnistettäessä maakunta-kaavan tarkistusta on lentokentän sijaintiin väistämättä otettava kantaa. Tämän selvityksen tekijänmielestä on selvää, että Malmin kaltainen lentokenttä vahvistaisi ratkaisevalla tavalla koko Länsi-Uudenmaan alueen matkailullista infrastruktuuria ja parantaisi oleellisesti esim. korkeamman tasonliikematkailun kehitysmahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla ilmailuun liittyvästä harrastusmatkailus-ta puhumattakaan.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 69. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 65________________________________________________________________________________________________Billnäsin ja Fiskarsin toiminnot ovat huippuluokkaa imagoltaan ja kulttuurihistorialliselta arvoltaan.Fiskarsissa alueen matkailutoiminta on kehittynyt hyvin ja ruukki tunnetaan kansainvälisestikin tai-teen ja muotoilun keskuksena. Kuitenkin sen matkailupalvelut ja niiden markkinointi kaipaavat jat-kuvaa kehittämistä, erityisesti ympärivuotisen toiminnan osalta. Billnäsissä monipuolisen, ympäri-vuotisen ja korkeatasoisen palvelutarjonnan aikaansaaminen on jo pitkään odottanut yrittäjää, jollaon kokonaisnäkemystä ja riittävästi taloudellisia voimavaroja. Olli Muuraisen nyt investoidessa Bill-näsiin kyseessä on todellinen kulttuuriteko, jota koko Länsi-Uusimaan elinkeinoelämä toivottavastikaikin mahdollisin tavoin vilpittömästi edesauttaa. Jos Muuraisen tekemät suunnitelmat saadaankohtuullisessa laajuudessa toteutettua, se merkitsee sitä, että Fiskars – Mustio – Billnäs –aluemuodostuu vahvaksi ja toimivaksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Näin sinne voi muodos-tua paljon kaivattu Läntisen Uudenmaan kulttuurimatkailun veturi.Eräitä tietoja Billnäs – hankkeesta: • Toimijana ja investorina Olli Muuraisen Billnäs Samlade Verk Oy (kiinteistöjen hallinta) ja Management Events – yhtiöt (tapahtuma- ja matkailutoiminnot), joilla on Suomessa ja vii- dessä muussa • Euroopan maassa tapahtumien järjestämiseen erikoistunutta liiketoimintaa, jonka liikevaihto vuonna 2008 oli noin 20 miljoonaa euroa. • Kesäksi 2009 valmistuu Ruukin tapahtumakeskuksen yhteyteen sijoittuvat näyttelyt, taide- kaupat, konsertit ja muut tapahtumat aikuisille ja lapsille. Teemoina taiteen ja musiikin ohel- la ovat mm. ruuanlaitto, puutarha ja lavatanssit. • 5.6.2009 aukeava 150 asiakaspaikkainen terassiravintola ei vielä toimi ruokaravintolana. • Vuoden 2009 aikana on tarkoitus toteuttaa n. 500.000 € suuruinen hanke. Toivottavasti sen tunnetuksi tekemisen edellyttämään markkinointiin ja tiedostukseen löytyy riittävästi rahaa, yhteistoimintaa ja muita voimavaroja. • Billnäs –hankkeen suunnittelu- ja investointijänne on 12 vuotta ja se sisältää ohjelmatuotan- toon liittyviä hankkeita ja rakenteita, ravintolahankkeita ja hotellihankkeita. Alueen 5 hehtaa- rin alue 11 rakennuksineen tarjoaa mahdollisuuksia sangen monipuoliselle toteutukselle.Vaikka tässä selvityksessä on suhtauduttu kielteisesti majoituskapasiteetin lisäysinvestointeihineräillä Länsi-Uudenmaan alueilla, niin Billnäsin kohdalla hotellihanke on hyvin perusteltu ja suosi-teltava. Syynä on mm. se, että projektikokonaisuus luo merkittävää vetovoimaa, joka mitä ilmei-simmin riittää parantamaan toteutettavan uuskapasiteetin lisäksi vaikutusalueen muidenkin majoi-tusliikkeiden käyttöasteita. Näin ollen Billnäsin majoitusinvestointien ensimmäisenä vaiheena jokesäksi 2010 toteutettava majatalohanke on tervetullut. Myöhempinä vuosina toteutettavaksi kaa-vailtu noin 100 – huoneinen hotelli odottaa terveesti sekä vetovoimainvestointien tuottamaa majoi-tuskysynnän kasvua että koko projektin etenemiseen perustuvaa tarkempaa mitoitusta ja suunnit-telua.Kisakallion laajennussuunnitelmat, joita edeltää nyt meneillään oleva kaavoitusprojekti, on niinikään tärkeä koko Läntisen Uudenmaan matkailun näkökannalta. Perusteita on monta: Lohja tar-vitsee riittävän isoa matkailutoimijaa, joka kykenee ja haluaa toimia alueensa matkailuveturina.Kisakeskuksen kohdalla taustalla oleva järjestöomistus ei haittaa, sillä samalla se tuo matkailukoh-teelle toiminnallista vakautta. Jospa vaikka lisääntyvien ja monipuolistuvien palvelujen avulla Kisa-keskuksen kautta saataisiin alueelle kehittymään monipuolinen, suuri wellness- / wellbeing -keskus. Merkittävä tuki matkailualueelle olisi myös jo suunnitellun monitoimihallin toteutuminensellaisena, että suuret matkailullista merkitystä omaavat tilaisuudet voisivat vakiinnuttaa tapahtu-mapaikkansa Läntiselle Uudellemaalle, sillä isoista tiloista täällä on selkeä pula.Vihdin Ideapark – kysymys on muodostunut niin monimutkaiseksi, että siihen ei tämän raportinyhteydessä haluta ottaa kantaa muuten kuin toteamalla, että sen vaikutus Länsi-Uusimaan matkai-luun ei olisi loppujen lopuksi läheskään niin merkittävä, kuin alkuhuumassa ounasteltiin. Ideaparkitsaavat aikaan suuren määrän päiväkäyntejä, joilla on merkitystä lähinnä ostoskeskuksen liikkeilleja sijaintikunnalle, mutta säteilyvaikutukset jäävät naapurikuntien osalta vaatimattomiksi. Ideapar-kin päätöksiä odotellessa pitää matkailuväen tyytyä Tynnyriharjun todella suuren Citymarketin laa-jennuksen vaikutusten odotteluun.______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 70. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 66________________________________________________________________________________________________Lohjan ja Lahnajärven välinen moottoritieosuus aiheutti matkailullisesti merkittävän Kasvihuoneil-miön elinehtojen merkittävän supistumisen. Samalla kun haastatteluyrityksen yhteydessä yrittäjäilmoitti, ettei halua antaa mitään tietoja yrityksestä tai tarkempia tietoja tulevista suunnitelmista, hänkuitenkin kertoi, että uusia merkittäviä suunnitelmia on olemassa. Toivottavasti niitä toteutettaessaviriää myös halu verkottua entistä tiiviimmin alueen muuhun matkailustruktuuriin.On toivottavaa, että Haikarin matkailuvaunualueelle toteutettaisiin kunnollisen suuruinen kehittä-misinvestointi. Ja mikäli se ei voi toteutua Haikariin, niin toivottavasti se toteutuisi jollekin muullevaihtoehtoiselle sijaintipaikalle. Vaikka nykykäyttöasteilla seutukunnan majoitusliikkeet eivät kai-paakaan lisää tavanomaista huonekapasiteettia, niin matkailuvaunu- ja leirintäalue ei ole vaikutta-massa haitallisesti muiden majoituspalvelujen kannattavuuteen. Lisäksi on todettava, että kokoLänsi-Uudellamaalla on tarjolla yllättävän vähän matkailuvaunu-, telttailu- ja leirintämökkikapasi-teettia.14. Länsi-Uudenmaan matkailun kehitysennuste vuosille 2009 – 2015Yleishuomiona on syytä todeta, että Länsi-Uudenmaan matkailu tullee selviämään ns. talouslamanhaittavaikutuksista paremmin kuin Suomen matkailu keskiarvoisesti. Syynä on mm. se, että talous-lama vaikuttaa voimakkaimmin sellaisiin matkailijaryhmiin, joiden painoarvo tämän alueen matkai-lussa on keskimääräistä pienempi.Lähtökohtana Länsi-Uudellamaalla on, että peruskysynnän vuoksi ei tarvita lisää sen kummemminmajoitus- kuin ravintolakapasiteetin lisäystä. On kuitenkin huomattava, että tämä ei tarkoita sitä,etteikö kapasiteettia voitaisi pienessä määrin kasvattaa esim. silloin, kun lisäys saa aikaan: • selkeää vetovoiman lisäystä paikkakunnalle • edesauttaa matalasesongin kapasiteetin myyntiä ja markkinointia • yrityksen elinkelpoisuuden selvää parantumista tai paikkaa selvää tarjonnassa olevaa auk- koa.On enemmän kuin todennäköistä, että selvitysalueelle ei taloustaantuman aikana toteuteta mitäänradikaalisti kapasiteettia tai matkailukysyntää lisäävää investointia. Saattaapa olla, että merkittä-vimpiä kapasiteettiin vaikuttavista investoineista alueella 2015 mennessä tulevat olemaan HangonRegatan saneerauksen valmistuminen sekä Billnäs – projektin ensimmäiseen osaan sisältyväthankkeet. Toivottavasti nämä suunnitelmat toteutuvat, koska Hanko todellakin tarvitsee ja ansait-see uusitun hyvätasoisen hotellin ja Billnäs – Fiskars – alue kokonaisen harppauksen verran uusiapalveluja, jotka samalla tasaavat seudun matkailun kausivaihtelua. Matkailutuloennusteen lähtö-kohtana on vuoden 2007 Länsi-Uudenmaan AKO – alueen yritysten matkailijoilta saama193.600.000 euron liikevaihto. Muutokset vuosina 2008 – 2015 ovat vallitsevista olosuhteista joh-tuen vaatimattomia. Länsi-Uusimaalaisten yritysten saama liikevaihto matkailijoilta kehittyy selvi-tyksen laatijan tämän hetken näkemysten mukaan seuraavasti (summat euroina): vuosi liikevaihto 2008 193.700.000 2009 198.000.000 2010 196.600.000 2011 195.700.000 2012 196.800.000 2013 198.000.000 2014 199.900.000 2015 201.900.000______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 71. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 67________________________________________________________________________________________________On oletettavaa, että kuntien saamat verotulot matkailusta saattavat laskea, varsinkin vuosien 2011ja 2012 osalta, mutta mahdollisen menetyksen rahallinen arvo on hyvin vähäinen. Lamasta johtuvamatkailutulon vaatimaton kasvuennuste antaa perusteen uskoa, että työvoiman lisäystä ei oleelli-sessa määrin tule toteutumaan. Pieniä työvoiman kasvupaineita jo ennustetullakin liikevaihtokas-vulla on, mutta kannattavuuden kasvattamispaineet yhdistyneenä itsepalvelutyyppisen toiminnanlisääntymiseen ja yritysten sekä toimipaikkojen koon kasvamiseen vienevät valtaosan työpaikkojenlaskennallisesta lisäystarpeesta. Yhtenä edellä esitetyn skenaarion perusteena on se, että ainoatekijä, joka näissä markkinaoloissa voisi aiheuttaa merkittävää matkailupalvelujen kysynnän jamatkailijamäärien kasvua olisi ehdotetun matkailun informaatio- ja myyntijärjestelmän käyttöönsaaminen yhdistettynä uuteen matkailuorganisaatioon ja selkeään markkinointi- ja myyntipanoksenkasvattamiseen.Näiden ehdotettujen myyntiä tehostavien hankkeiden ja toimenpiteiden rahoitus saadaan kuntoontodennäköisesti vasta vuodelle 2011 tai 2012, hankinta ja toimenpiteet voivat olla valmiit vuonna2012 tai 2013, jolloin testaus, koulutus ja alustava käyttöönotto pääsevät tapahtumaan vastavuonna 2013 tai 2014. Siis ensimmäinen varsinainen järjestelmän käyttövuosi voisi olla 2014 tai2015. Näin ollen myynnin lisäysvaikutuksia alkaa ilmentyä pienehkössä määrin vasta vuonna 2015tai 2016.Jos laman vaikutuksista huolimatta toimiva matkailun yhteisorganisaatio ja sen työkaluksi kattavainformaatio- ja varausjärjestelmä saadaan aikaan ja onnistutaan hankkimaan lisäksi kohtuullinenrahamäärä tehostettuihin myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin, niin Länsi-Uudenmaan matkailun jamatkailutulojen kasvu tulee olemaan merkittävästi valtakunnan keskiarvoa suurempaa vuodesta2015 lähtien. Tämä nopea aikataulu merkitsisi sitä, että hankkeiden rahoituksen pitää onnistua jovuodelle 2010 ja hankkeiden valmistelu saadaan alulle vielä samana vuonna.Länsi-Uudenmaan matkailun menestystekijät ovat nykyisessä tilanteessa merkittävässä määrinkunnallisten päätöksentekijöiden käsissä. Toivottavasti matkailuelinkeinon edustajat saavat poliitti-set päättäjät näkemään matkailuelinkeinon luontaiset menestysmahdollisuudet ja pitkällä aikavälillätodistetun työllistämiskyvyn Länsi-Uudellamaalla.Alueen kuntiin tulevan matkailutulon turvaaminen ja lisääminen edellyttävät edellä selostettuja toi-menpiteitä mahdollisimman pikaisesti toteutettuina. Hankkeiden rahoituksen järjestyminen edellyt-tää kuntaosuuden toteutumista, yrittäjiltä saatavaa omarahoitusta sekä EU- tai kansallista avustus-ta. Raaseporin ja Hiiden kuntien pitää budjetoida vuosille 2010 – 2015 menneitä vuosia selvästisuurempia summia matkailuelinkeinon kehittämishankkeisiin. Samalla kuitenkin pitää säilyttää pe-rinteisille matkailutoiminnoille edellisinä vuosina osoitetut summat vähintäänkin ennallaan. Uudethankkeethan alkavat vaikuttaa vasta vuoden 2015 aikana ja sen jälkeen. Länsi-Uudenmaan tulo- jatyöllisyysvaikutusten selvitystyön tehneet konsultit toteavat alueen matkailullisten edellytysten ole-van erittäin hyvät ja toivovat, että niiden hyödyntämisen edellytyksenä olevat toimenpiteet saadaantoteutettua.Suomen Matkailuasiantuntijat OyErkki Ahlsten Heikki Artmanjohtava konsultti avustava konsultti______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi
  • 72. Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 68________________________________________________________________________________________________15. Kirjallisia lähteitä ja taustatietoaineistojaMatkailun taloudelliset vaikutukset Kuusamon kaupungissa vuonna 1999Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2001Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Hämeessä vuonna 2001Kalajoen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys vuonna 2001Kuopion ja Pohjois-Savon matkailututkimus 3/2003Enontekiö-Kilpisjärvi matkailustrategia vuosille 2004 – 2010Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset etelä-karjalassa vuonna 2004Juha-Pekka Konttisen artikkeli "Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino” 4/2005Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2005Työvoimatarveselvitys Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailun kokous- ja juhlapalveluyrityksissäElämyksiä ja korpien kuiskintaa - KainuuÄhtärin elinkeino-ohjelma. päivitys 2006 Ähtäri vuonna 2004Kymenlaakson matkailututkimus vuonna 2008Matkailu pääkaupunkiseudulla: eurot, yritykset, matkailijat toimialaraportti vuosille 2002 – 2007Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Salon seudulla vuonna 2007Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007Hangon Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.11.2008Hangon kaupungin matkailustrategia vuosille 2007 – 2013Hangon matkailun viestintästrategia, Compositor OyHangon matkailutilasto vuosille 2002 – 2005Hangon matkailu / SWOTHiiden ja Raaseporin alue, kooste alueen matkailusta ja kohteista (Tarja Jernström, 2005Hiiden seutu 2012 matkailu – strategia ja toimintaohjelmaluonnos (Uudenmaan liitto, 2006)Julmarknadsundersökning, Yrkeshögskolan SydvästKunnasta brändi? Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 54 ©Pole-KuntatietoOy ja Seppo RainistoLänsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat.Matkailun perusteet: matkailu alueellisena ilmiönä. Jarkko Saarinen, LuentomonisteMatkailun taloudelliset vaikutukset Hangossa vuosina 1986 – 1990, Suunnittelukeskus OyMatkailutoimiston asiakaskontaktit, HankoMökkibarometri 2009, TilastokeskusPomoväst: Länsi-Uusimaa yhdistää voimansa, Pomovästin paikallinen kehittämisohjelma 2007 –2013Raaseporin seutu 2012 matkailu – strategia ja toimintaohjelmaluonnos Uudenmaan liitto, 2006)Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus, Uudenmaan liiton julkaisuja E 101 – 2008Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus, Uudenmaan liiton julkaisuja E 101 – 2008Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007 – 2013Tilastokeskus, lukuisa määrä matkailuun, kauppaan, asumiseen, elinkeinoihin ja väestöön liittyviätilastotietojaTuristundersökning, Ekenäs stads turistbyråTämän selvityksen laskenta-aineiston viitteinä ja lähteinä on toiminut Suomen MatkailuasiantuntijatOy:n 15 vuoden aikana keräämä matkailun tulo- ja työllisyysaineisto ja erillisistä tutkimuksista /selvityksistä aineistoa seuraavista julkaisuista:Uudenmaan liitto: Uudenmaan matkailun kehittäminen vuosille 2007 – 2013Visio 2017 Länsi-Uusimaa, Alueen kehitys yrittäjyyden näkökulmasta______________________________________________________________________________________Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fiAKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi