4. Johdanto
Tässä raportissa käsitellään Lohjan tuloksia.
Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on tehty yrittäjävetoisesti ja se on
hyväksytty Länsi-Uudenmaan kunnanhallituksissa (Raasepori, Inkoo, Lohja,
Siuntio, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko). Strategian tavoite on luoda yhteiset
suuntaviivat koko alueen matkailulle.
Aluetta myydään ja markkinoidaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhteistyössä
kaikkien matkailutoimialalla olevien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa.
Länsi-Uudellamaalla on yhteinen matkailubrändi. Toimintaa varten on
perustettu Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy (Lumo). Alueen kunnista
Lumo matkailu Oy:n palveluita käyttävät Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja
Siuntio.
Strategian tavoite 2016: Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle
ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on
helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa.
Strategian tavoite 2020: Matkailutulo on kaksinkertainen vuoden 2007
tasoon verrattuna.
5. Johdanto
• Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen
ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta Länsi-
Uudenmaan alueella sekä suhteessa koko Suomeen.
• Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli:
• selvittää Länsi-Uudenmaan matkailun volyymejä ja matkailijoiden
kulutuskäyttäytymistä
• määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa
• selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella
• Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä joulukuussa 2015 – syyskuussa 2016.
• Käytettävät käsitteet:
• Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella
sisältäen arvonlisäveron
• Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa
• Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä
• Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava
työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna
• Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille
6. Tutkimusmenetelmä
Menomenetelmä
• Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Länsi-Uudenmaan alueella matkailleet kuluttajat
(suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla
kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena.
• Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta tai
matkaili tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-,
opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä
läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön
suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä.
• Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: joulukuussa 2015 –
helmikuussa 2016 matkustaneille sekä kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten
tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä
internetissä.
• Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa
noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm.
suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri
kellonaikoihin.
• Yhteensä vastauksia saatiin 772 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 602 kpl ja
sähköisiä vastauksia kertyi 170 kpl. Lohjalla vierailleita matkailijoita oli tutkimuksessa
mukana 291 kpl.
• Analyysivaiheessa aineistosta jätettiin pois rahankäytöltään huomattavasti muista poikkeavia
vastauksia.
7. Tutkimusmenetelmä
Tulomenetelmä
• Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta
saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl.
Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista.
• Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä
arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä.
• Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin
otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin.
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus,
huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu
TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
• Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa;
esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin
luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta.
• Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta
liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunnet tehdä.
Puutteellisten vastausten täydentämiseksi tehtiin uusi soittokierros syyskuussa, jossa kysyttiin
vielä tarkennuksia aikaisemmin saatuihin vastauksiin. Siitä huolimatta aineistoon jäi edelleen
vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden kohdalla. Tästä syystä
joitakin yrityksiä jätettiin laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät
vaikuttaisi tuloksiin.
9. Tutkimusalue
Länsi-Uudenmaan matkailustrategian toteuttamiseksi on perustettu Länsi-
Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Lumo on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö,
jonka tarkoituksen on edistää alueen matkailua. Lumon omistavat alueen
matkailuyritykset. Alueen kunnista Lumon mukana Lumon toiminnassa ovat
Hanko, Inkoo, Lohja Raasepori ja Siuntio.
Hanko:
Asukasluku 8863
Suomenkielisiä 53,1 %
Ruotsinkielisiä 42,5 %
Muita 4,4 %
Inkoo:
Asukasluku: 5 541
Suomenkielisiä 42,8 %
Ruotsinkielisiä 53,7 %
Muita 3,5 %
Lohja:
Asukasluku: 47 349
Suomenkielisiä 92,7%
Ruotsinkielisiä 3,5 %
Muita 3,8
Raasepori
Asukasluku: 28 404
Suomenkielisiä 30,8 %
Ruotsinkielisiä 65,0 %
Muita 4,2 %
Siuntio
Asukasluku: 6 182
Suomenkielisiä 66,6 %
Ruotsinkielisiä 29,1 %
Muita 4,3 %
Väestötiedot: Tilastokeskus – Väestö 31.12.2015
10. Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
11. Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa
• Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa.
Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot
Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun
kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa.
• Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta
4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli
puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin
maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.
• Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä 139 200 henkilöä.
• Matkailualalla toimii 28 900 yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten
ohjelmapalveluihin. Yli 3 000 uutta yritystä vuosina 2007–2014.
Lähde: www.visitfinland .fi Tilastopalvelu Rudolfin viimeisimmät tiedot
matkailutasetta koskevat tiedot ovat vuodelta 2014.
12. Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015
Infograafin lähde: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/Matkailun-luvut-infograafi-2015-fi.pdf
Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014
14. Yöpymiset vuonna 2015 maittain
Lohjalla yöpyjistä valtaosa on kotimaisia (91,8 % %). Ulkomaisia matkailijoita on vain 8,2 % kaikista yöpyjistä.
Pääkaupunkiseudulla noin puolet yöpyjistä on ulkomaisia, mikä nostaa koko Uudenmaan osuutta. Venäläiset ovat
voimakkaasti laskeneesta osuudestaan huolimatta suurin ulkomainen matkailijaryhmä. Heidän osuutensa jää Länsi-
Uudellamaalla ja myös Lohjalla muuta maata selvästi matalammaksi.
Inkoo ja Siuntio eivät ole omina kuntinaan mukana vertailussa, koska niissä on liian vähän majoitusta, jotta erillisen
tilaston voisi tuottaa.
Tammi-joulukuu
2015 Koko maa Uusimaa
Länsi-Uusimaa
(Hanko, inkoo,
Lohja, Raasepori,
Siuntio) Lohja Raasepori Hanko
N % N % N % N % N % N %
Yhteensä 19738123 100,0 % 5386400 100,0 % 323094 100,0 % 155585 100,0 % 67224 100,0 % 49146 100,0 %
Suomi 14227773 72,1 % 2956620 54,9 % 296738 91,8 % 142844 91,8 % 62040 92,3 % 44417 90,4 %
Ulkomaiset 5510350 27,9 % 2429780 45,1 % 26356 8,2 % 12741 8,2 % 5184 7,7 % 4729 9,6 %
Venäjä 782848 4,0 % 209894 3,9 % 4918 1,5 % 3121 2,0 % 394 0,6 % 1061 2,2 %
Ruotsi 549870 2,8 % 186663 3,5 % 4547 1,4 % 2059 1,3 % 1086 1,6 % 470 1,0 %
Saksa 543294 2,8 % 217983 4,0 % 2079 0,6 % 550 0,4 % 596 0,9 % 790 1,6 %
Britannia 471869 2,4 % 178283 3,3 % 946 0,3 % 511 0,3 % 157 0,2 % 63 0,1 %
Ranska 230090 1,2 % 65523 1,2 % 581 0,2 % 273 0,2 % 166 0,2 % 123 0,3 %
Kiina + Honkong 210535 1,1 % 158557 2,9 % 212 0,1 % 159 0,1 % 17 0,0 % 15 0,0 %
Yhdysvallat 202546 1,0 % 148670 2,8 % 554 0,2 % 279 0,2 % 136 0,2 % 120 0,2 %
Viro 188899 1,0 % 73395 1,4 % 3241 1,0 % 940 0,6 % 1446 2,2 % 717 1,5 %
Norja 185995 0,9 % 64202 1,2 % 633 0,2 % 264 0,2 % 158 0,2 % 54 0,1 %
Sveitsi 158805 0,8 % 67351 1,3 % 787 0,2 % 322 0,2 % 115 0,2 % 340 0,7 %
Italia 127757 0,6 % 61651 1,1 % 975 0,3 % 130 0,1 % 73 0,1 % 78 0,2 %
Puola 100259 0,5 % 43296 0,8 % 466 0,1 % 147 0,1 % 160 0,2 % 94 0,2 %
Tanska 97959 0,5 % 54159 1,0 % 935 0,3 % 626 0,4 % 181 0,3 % 94 0,2 %
Itävalta 60659 0,3 % 26860 0,5 % 284 0,1 % 48 0,0 % 49 0,1 % 101 0,2 %
Latvia 43256 0,2 % 15054 0,3 % 250 0,1 % 134 0,1 % 22 0,0 % 15 0,0 %
Unkari 18832 0,1 % 11013 0,2 % 253 0,1 % 188 0,1 % 15 0,0 % 0 0,0 %
15. Yöpymisten muutos 2014 -2015 maittain
Lohjan yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 6 % vuodesta 2014 vuoteen 2015 kotimaisen ja matkailun
kasvun ansiosta. Ulkomaisten yöpyjien määrä on laskenut kokonaisuudessaan 4 %, mihin on vaikuttanut
venäläisten yöpyjien 41 % aikaisempaa vuotta pienempi määrä. Ruotsalaisten määrä on puolestaan kasvanut
53 %. Muista maista tulevien matkailijoiden määrissä on nähtävissä varsin suuria suhteellisia pudotuksia,
jotka lukumäärinä kuitenkin jäävät varsin pieniksi.
Tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään
20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Muu pienimuotoisempi
majoitustoimintaa ei näy majoitustilastossa. Muissa majoituksissa yöpyneiden määrä on jäljempänä tässä
raportissa arvioitu matkailijakyselyn perusteella eri tyyppisissä yöpymispaikoissa yöpyneiden suhteellisten
osuuksien mukaan.
Lohja 2015 2014 Muutos %
Yhteensä 155585 147418 6 %
Suomi 142844 134151 6 %
Ulkomaat 12741 13267 -4 %
Venäjä 3121 5261 -41 %
Ruotsi 2059 1345 53 %
Viro 940 830 13 %
Tanska 626 183 242 %
Saksa 550 383 44 %
Iso-Britannia 511 603 -15 %
Australia 470 44 968 %
Sveitsi 322 69 367 %
USA 279 478 -42 %
Ranska 273 223 22 %
16. Yöpymisten kuukausivaihtelu 2015 Lohjalla
Vuosi 2015 N %
Tammi 9202 6 %
Helmi 9104 6 %
Maalis 10047 6 %
Huhti 11268 7 %
Touko 13216 8 %
Kesä 18756 12 %
Heinä 20746 13 %
Elo 16306 10 %
Syys 12454 8 %
Loka 14626 9 %
Marras 12018 8 %
Joulu 7842 5 %
Yhteensä 155585 100 %
36 % yöpymisistä sijoittui kolmelle
kesäkuukaudelle. Kausivaihtelu
tasaisempaa kuin muissa
tutkimusalueen kunnissa.
19. Matkailijoiden määrä
Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyjät 142 844 12 741 155 585
Muualla yöpyjät (estimoitu) 148 558 4 205 152 762
Yhteensä 291 402 16 946 308 347
Päiväkävijät (estimoitu) 317 628 3 784 321 412
Yhteensä 609 030 20 730 629 759
Yöpymistilastojen lähde: http://www.lumomatkailu.com/tilastot
Majoitustilaston yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut määrä.
%-osuudet Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyjät 23 % 61 % 25 %
Muualla yöpyjät (estimoitu) 24 % 20 % 24 %
Päiväkävijät (estimoitu) 52 % 18 % 51 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
• Vapaa-ajanasunto
• Sukulaisten/tuttavien
luona
• Oma huoneisto
• Muu majoitus
Maksullisia majoitusliikkeitä koskevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa
on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.
Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastatteluiden eri matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin
yöpymistilaston lukuihin.
20. Matkailumeno – Matkailijoiden rahankäyttö Lohjalla
• Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin
niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella
rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun
matkailijamäärän rahankäyttöä.
• Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä,
joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus.
Käyttökohde Euroa
Ennakkomaksut 6 272 402
Yöpyminen 12 330 687
Ravintolat, kahvilat 41 305 912
Ohjelmapalvelut 11 354 560
Tapahtumat 19 352 503
Nähtävyydet 6 026 796
Ostokset liikkeissä 36 973 168
Polttoaine 16 002 183
Sisäinen liikenne 755 711
Muu 995 020
Yhteensä 150 103 126
Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen.
Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut.
Keskiarvo (€) Mediaani (€)
1 päivä tai vähemmän 181 100
2-6 päivää 306 250
1-2 viikkoa 577 523
yli 2 viikkoa 676 550
kuukauden tai pidempi 1 371 725
Kaikki 361 235
Matkailumeno viipymän mukaan
21. Matkailumeno – Matkailijoiden eri kohteisiin
käyttämien rahamäärien osuudet
Matkailijoita pyydettiin
arvioimaan matkan aikana
alueella käyttämiään
rahamääriä erikseen kunkin
käyttökohteen osalta.
Kuviosta voidaan nähdä eri
käyttökohteiden osuudet
matkailijoiden
kokonaiskulutuksesta
Osuudet on saatu
yleistämällä
haastatteluaineistosta
saadut vastaukset
kattamaan volyymiltaan
kaikki alueella matkailleet.
Matkailijoiden arvioissa
rahankäytöstään on
arvonlisävero mukana.
4 %
8 %
28 %
8 %
13 %
4 %
25 %
11 %
1 % 1 %
Ennakkomaksut
Yöpyminen
Ravintolat, kahvilat
Ohjelmapalvelut
Tapahtumat
Nähtävyydet
Ostokset liikkeissä
Polttoaine
Sisäinen liikenne
Muu
23. Lohjan matkailutoimialaan liittyvät yritykset
Toimipaikkojen
lukumäärä
Henkilöstön
määrä
Liikevaihto (1000
euroa)
Vähittäiskauppa 395 1 357 464 170
Liikenne 84 275 45 206
Majoitus ja
ravitsemistoiminta 118 426 38 502
Matkatoimistot 6 5 592
Huvi ja virkistys 38 93 2 733
Yhteensä 641 2 156 551 203
Lohjan matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä,
henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna 2015.
(Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto).
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja
ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät.
Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
24. Lohjan matkailutulo toimialoittain
Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee
matkailijoilta. Näiden arvioiden perusteella matkailutulo laskettiin osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten
liikevaihdoista toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan
matkailijalta tuleva matkailutulo. Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu.
Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan.
Vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti
liikenteen alv:na käytetään 10 %. Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn
toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 17 %.
Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena
on käytetty kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen
kokonaismatkailutulo.
Lohja
Välitön
matkailutulo
1000 €
Alv.
osuus
Välitön
matkailu-
tulo 1000
€ + ALV
Kokonais-
matkailutulo
1000 €
(Alv 0 %)
huvi & virkistys 355 24 % 529 426
liikenne 6 781 17 % 9 520 8 137
majoitus ja
ravitsemus 17 711 10 % 23 378 21 253
matkatoimistot 373 24 % 555 448
vähittäiskauppa 41 775 24 % 62 162 50 130
66 995 96 144 80 394
25. 1 %
10 %
26 %
1 %
62 %
huvi & virkistys
liikenne
majoitus ja ravitsemus
matkatoimistot
vähittäiskauppa
Matkailutulon toimialoittainen jakauma - Lohja
Lohjan yrittäjien arvioiden mukaisesta matkailutulosta 62 % suuntautuu
vähittäiskauppaan. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus jää jonkin verran
alueen keskiarvoa alhaisemmaksi 26 prosenttiin ja liikenteen osuus on 10 %
matkailutulosta. Huvi- ja virkistys –toimialaryhmän, johon kuuluvat
kulttuuripalvelut sekä urheilu- ja virkistyspalvelut, osuus matkailutulosta jää
hyvin pieneksi.
26. Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain
Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan
matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen.
Työllisyys on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-
prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät
kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin välittömät
matkailutyölliset toimialoittain.
Lohja
Toimialan
henkilöstö-
määrä
Matkailun osuus
(% LV:stä)
Välitön
matkailutyöllisyys
(htv)
Osuus
matkailutyölli
syydestä
Huvi ja Virkistys 93 13 % 12 3 %
Liikenne 275 15 % 41 11 %
Majoitus- ja ravitsemus 426 46 % 196 52 %
Matkailu 5 63 % 3 1 %
Vähittäiskauppa 1 357 9 % 122 33 %
Yhteensä 2 156 375 100 %
27. Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen
jakauma - Lohja
Lähes puolet alueen matkailun työllisyysvaikutuksesta kohdistuu majoitus- ja
ravitsemustoimintaan. Kaupan alan osuus matkailutyöllisyydestä on runsas
kolmannes. Huvi- ja virkistys toimialaryhmään kuuluvien kulttuuripalveluja sekä
urheilu ja virkistyspalveluja tuottavien yritysten arviot matkailun merkityksestä
toiminnalleen ovat poikkeuksellisen alhaisia.
3 %
11 %
52 %1 %
33 % Huvi ja Virkistys
Liikenne
Majoitus- ja ravitsemus
Matkailu
Vähittäiskauppa
28. Palkka- ja verotulot
Lohjalla matkailutyöllisyyden palkkasumma on 13 milj. euroa ja siitä saadut verotulot runsaat
2 milj. euroa. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus palkkatuloista on 44 % ja vähittäiskaupan
osuus 39 %.
Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut
henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla
keskiarvokokonaisansioilla.
Keskiarvopalkkoja laskettaessa ei olla päästy toimialaluokkien valitsemisessa samalle
tarkkuudelle kuin muiden tilastojen osalta, vaan keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös
kohderyhmään kuulumattomia toimialoja.
Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella.
Kuntakohtaiset efektiiviset veroasteet saatiin kuntaliiton tilastosta ”Kuntien veroprosentit ja
efektiiviset veroasteet vuosina 2001-2015”
Lohja Palkkatulot Verotulot %
Huvi ja Virkistys 409 318 63 035 3 %
Liikenne 1 664 109 256 273 12 %
Majoitus- ja ravitsemus 5 924 217 912 329 44 %
Matkatoimistot 124 454 19 166 1 %
Vähittäiskauppa 5 239 491 806 882 39 %
Yhteensä 13 361 589 2 057 685 100 %
29. Matkailijakyselyn tuloksia
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
30. Tutkimusaineiston kuvaus – Lohjalla matkallaan vierailleet
Sukupuoli Ikä
Ammattiryhmä
Asuinmaa
100%80%60%40%20%0%
mies 38,8% (113)
nainen 61,2% (178)
80%60%40%20%0%
15-24 4,5% (13)
25-34 8,6% (25)
35-44 21,6% (63)
45-54 20,3% (59)
55-64 28,2% (82)
yli 64 16,8% (49)
100%80%60%40%20%0%
työntekijä 45,7% (133)
toimihenkilö 15,1% (44)
johtavassa asemassa oleva 2,1% (6)
yrittäjä 4,5% (13)
eläkeläinen 23,4% (68)
opiskelija 5,8% (17)
kotiäiti / -isä 0,7% (2)
työtön 2,1% (6)
muu 0,7% (2)
100%80%60%40%20%0%
Suomi 94,8% (276)
muu maa 5,2% (15)
Kiina 4 kpl.
Saksa 3 kpl.
Iso-Britannia 2 kpl.
Luxemburg 2kpl.
Ruotsi 2 kpl.
Kreikka 1 kpl.
Italia kpl.
38. Kuinka kauan matkanne kesti tai kestää
kokonaisuudessaan?
Kunnan mukaan
Lohjalla vierailleet
alle 8 tuntia
yli 8, mutta alle 24 tuntia
1 päivä
2-6 päivää
1-2 viikkoa
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden
kuukauden tai pidempään
Yhteensä
Lohja
33,7% (98)
17,5% (51)
7,2% (21)
29,9% (87)
7,2% (21)
3,4% (10)
1,0% (3)
100,0% (291)
Raasepori
23,7% (93)
11,5% (45)
9,4% (37)
37,7% (148)
10,4% (41)
4,8% (19)
2,5% (10)
100,0% (393)
Hanko
13,5% (42)
12,2% (38)
11,2% (35)
41,3% (129)
13,1% (41)
5,1% (16)
3,5% (11)
100,0% (312)
Siuntio
21,3% (23)
9,3% (10)
11,1% (12)
42,6% (46)
8,3% (9)
6,5% (7)
0,9% (1)
100,0% (108)
Inkoo
20,5% (26)
3,9% (5)
11,8% (15)
30,7% (39)
17,3% (22)
10,2% (13)
5,5% (7)
100,0% (127)
100%80%60%40%20%0%
alle 8 tuntia 33,7% (98)
yli 8, mutta alle 24 tuntia 17,5% (51)
1 päivä 7,2% (21)
2-6 päivää 29,9% (87)
1-2 viikkoa 7,2% (21)
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 3,4% (10)
kuukauden tai pidempään 1,0% (3)
39. Yöpymispalvelut
Mitä seuraavista yöpymispalveluista käytätte/käytitte
matkallanne? Raaseporissa vierailleet.
hotelli tai motelli
leirintäalue
airBnB
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast)
oma vapaa-ajanasunto
vuokrattu vapaa-ajan-asunto
sukulaisten tai tuttavien luona
muu majoitus
Yhteensä
Lohja
19,7% (29)
17,0% (25)
1,4% (2)
7,5% (11)
20,4% (30)
10,9% (16)
34,0% (50)
10,2% (15)
121,1% (178)
Raasepori
25,1% (64)
12,9% (33)
3,9% (10)
5,9% (15)
24,7% (63)
11,0% (28)
23,9% (61)
11,8% (30)
119,2% (304)
Hanko
31,1% (76)
13,5% (33)
2,9% (7)
7,0% (17)
23,4% (57)
7,8% (19)
20,9% (51)
9,8% (24)
116,4% (284)
Inkoo
17,5% (17)
7,2% (7)
1,0% (1)
4,1% (4)
34,0% (33)
7,2% (7)
19,6% (19)
21,6% (21)
112,4% (109)
Siuntio
34,7% (25)
6,9% (5)
0,0% (0)
8,3% (6)
23,6% (17)
5,6% (4)
23,6% (17)
11,1% (8)
113,9% (82)
Kunnan mukaan
100%80%60%40%20%0%
vuokrattu vapaa-ajan-asunto 40,0% (6)
leirintäalue 40,0% (6)
sukulaisten tai tuttavien luona 33,3% (5)
hotelli tai motelli 26,7% (4)
airBnB 13,3% (2)
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast) 13,3% (2)
41. Matkailualan yritykset
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
42. Tutkimusaineiston kuvaus - Lohja
Toimiala rekisteristä
Henkilöstömäärä
Liikevaihto (kysytty)
100%80%60%40%20%0%
1-4 71,9% (23)
5-9 12,5% (4)
10-19 3,1% (1)
Ei vastattu 12,5% (4)
100%80%60%40%20%0%
0-0,2 miljoonaa euroa 74,1% (20)
0,2-0,4 miljoonaa euroa 7,4% (2)
0,4-1 miljoonaa euroa 7,4% (2)
1-2 miljoonaa euroa 7,4% (2)
2-10 miljoonaa euroa 3,7% (1)
100%80%60%40%20%0%
Hotelli- ja majoitus 8,6% (3)
Kulkuneuvojen vuokraus 2,9% (1)
Kulttuuripalvelut 11,4% (4)
Liikenne 11,4% (4)
Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 11,4% (4)
Polttoaineen vähittäiskauppa 2,9% (1)
Ravitsemistoiminta 8,6% (3)
Urheilu- ja virkistyspalvelut 11,4% (4)
Vapaa-ajan asuntopalvelut 17,1% (6)
Vähittäiskauppa 14,3% (5)
43. Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät
liiketoiminnassanne ja tuloksessanne?
Poimintoja vastauksista:
• Kesäajalla kasvaa asiakasmäärä ulkomaisissa. Kotimaiset kokous- ja yritysasiakkaat ajoittuvat
kesäajan ulkopuolelle.
• Sesonki vaihtelu näkyy. Vuoden sesonki on toukokuun loppu, kesäkuu ja muuten on hiljaista.
Tämä on kausiluontoista toimintaa. Asiakkaat tulevat lähipaikkakunnilta sesonkiaikaan.
• Ei näy, suurin osa asiakkaista on paikkakuntalaisia. Näytökset suomeksi, joten en usko että
vetäisikään ulkomaalaisia.
• Eivät kovin paljoa vaikuta. Kesällä paikalliset lähtevät pois kaupungista ja mökkeilijät tulevat
tilalle. Vain hieman saattaa kasvaa myynti.
• Vaikuttaa hieman, ei paljoa.
• Näkyy, mutta kutakuinkin samana vuodesta toiseen.
• Kyllähän sen kesällä erottaa, että matkailijoita liikkeellä.
• Kyllä selvästi, kesällä vilkkaampaa.
• Niin pientä toimintaa, ettei vaikuta mitenkään. Kesällä käy ehkä hieman enemmän väkeä.
• Kesä on iso sesonki, liikematkailijat puuttuvat silloin. Käyttäjäkunta siis eri kesällä ja muuna
aikana.
• Kesällä näkyy ja ympäri vuoden myös majoituksessa.
• Tänä vuonna vasta kunnolla aloitettu, kesällä suurin osa toiminnasta. Turisteja käy kyllä paljon
ja nämä asiat vaikuttavat kyllä todella paljon.
• Kesällä vilkkaampaa.
• Ei vaikuta mitenkään meidän toimintaamme.
44. Keskeisimmät kehitettävät tekijät
• Markkinointia, varsinkin sosiaalisessa mediassa, ja kenties joku uusi innovaatio liikunnan
saralla olisi hyvä.
• Kotimaan mainontaa ja lähimatkailijoille mainontaa, tähän lisää resursseja.
• Markkinointia vaan lisää/Markkinointia voi aina lisätä/Ehkä vaan markkinointia lisätä.
• Ulkolaisista en tiedä, mitä kautta saavat kotimaissaan tästä kaupungista infoa. Suomalaisia
matkailijoita ajatellen, Lohjan perinteisiä asioita mainostamalla. Mitä täällä on nähtävää?
Tapahtumat ovat tärkeitä ja niitä voisi olla enemmän. Hotelleille tapahtumat ovat hyvin
merkittävä asiakaslähde.
• Vetovoimaisia matkailukohteita tai muita, jotka vetäisivät matkailijoita alueelle, ei ole. Lohjalla
on kaivosmuseo, mutta sitäkin niin vähän markkinoidaan. Ei oikein ole muuta vetonaulaa. Iso
merkittävä turistikohde puuttou.
• Järvelle liikennettä, eli tämän kaltaisia yrityksiä lisää kuin omani, ravintoloita myös jne. pitäisi
jotain tulla, eikä viedä kaikkia palveluita pois.
• Mielestäni ihan hinta ja laatu pitää olla palvelissa kohdillaan.
• Al-veron pienennys, se olisi ensimmäinen asia mitä pitäisi tehdä.
Yrittäjiltä kysyttiin: Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita
kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua?
46. Yhteenveto
• Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella Lohjan vuosittaiseksi
matkailijamääräksi estimoitiin 630 000 matkailijaa. Heistä 25 % yöpyi majoitusliikkeissä, 24
% muualla (esim. sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa vapaa-ajanasunnossa).
Päiväkävijöiden määräksi arvioitiin matkailijakyselyn perusteella 51 % koko
matkailijamäärästä.
• Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella Lohjan
matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) on 150 000 milj. euroa.
• Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin yhteensä keskimäärin 361 euroa (mediaani 235
euroa) matkaa kohti. Päivän tai vähemmän matkalla olevat ilmoittavat menoikseen
keskimäärin 181 euroa (Mediaani 100 euroa). Ravintoloihin ja kahviloihin käytetään 28 % ja
ostoksiin liikkeissä 25 % matkailumenosta.
• Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu välitön matkailutulo on
67 milj. euroa ja arvonlisäveron kanssa laskettuna 96 milj. euroa. Yritysten arvio
matkailijatulosta on selvästi pienempi kuin matkailijoiden omaan arvioon perustuva
matkailijameno. Tämä on normaalia tämäntyyppisissä arvioissa, mutta Lohjan tapauksessa
ero on jonkin verran normaalia suurempi.
• 62 % alueen matkailutulosta kohdistuu vähittäiskauppaan ja runsas neljännes (26 %)
majoitukseen ja ravitsemukseen.
• Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan matkailuun liittyvillä toimialoilla
työskentelee Lohjalla yhteensä 2156 henkilöä (2015). Yritysten ilmoittamien
matkailuosuuksien välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea 375 henkilötyövuotta.
Palkkatuloja matkailusta kertyy alueella yhteensä 13 milj. euroa ja efektiivisen veroprosentin
mukaan laskettuja verotuloja 2 milj. euroa.