Kuntoutuksen kehittäminen ja sote-uudistus - Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia
•
1 like•296 views
Kuntoutussäätiön ja työeläkeyhtiö Varman toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä ja sote‐uudistuksesta.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kuntoutuksen kehittäminen ja sote-uudistus - Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia
Similar to Kuntoutuksen kehittäminen ja sote-uudistus - Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia (20)
More from Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation)
More from Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation) (14)
Kuntoutuksen kehittäminen ja sote-uudistus - Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia
- 2. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Kuntoutusjärjestelmä on muutoksessa • Pirstaleisena pidetty kuntoutusjärjestelmä on muutospaineessa • Digitalisaatio ja uudet toimintamallit muovaavat kuntoutusta • Sote‐uudistus vaikuttaa myös kuntoutuksen järjestämisen tapoihin ja toimintamalleihin | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 2
- 3. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Kyselyn toteutus • Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä ja sote‐uudistuksesta • Kuntoutussäätiö ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma toteuttivat kyselyn yhteistyönä • Selvitys toteutettiin Webropol‐kyselynä 2.‐10.3.2016 • Vastaajina kuntoutuksen asiantuntijoita yli sektori‐ ja ammattirajojen | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 3
- 6. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Näitä kysyttiin | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 6 • Miten kuntoutus toimii? • Turvaako vai vaarantaako sote‐uudistus kuntoutuksen asemaa? • Mitkä ovat sote‐uudistuksen mahdollisuudet? • Missä syntyvät kuntoutuksen innovaatiot?
- 7. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Kelan kuntoutukselle parhaat arviot • Kuntoutuksen osa‐alueet arvioitiin kyselyssä kouluarvosanoin 4–10. • Kelan yksilökohtainen kuntoutus arvioitiin parhaaksi, keskiarvo 7,6. • Seuraavaksi parhaita olivat työeläkekuntoutus ja Kelan ryhmämuotoinen kuntoutus, keskiarvo 7,3. • Sosiaalihuollon kuntoutuksen keskiarvo oli heikoin, 6,3. | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 7 Kuntoutuksen osa‐alue Keskiarvo Kelan yksilökohtainen kuntoutus 7,6 Työeläkekuntoutus 7,3 Kelan ryhmämuotoinen kuntoutus 7,3 Kuntoutuksen tutkimus 6,9 Kuntoutuksen koulutus 6,8 Terveydenhuollon kuntoutus 6,8 Sosiaalihuollon kuntoutus 6,3
- 8. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Kuntoutustarpeen havaitsemista tehostettava • Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme kuntoutuksen kannalta tärkeintä kysymystä 14 eri vaihtoehdosta • Kuntoutustarpeen havaitsemisen tehostamista piti kuntoutuksen kannalta tärkeimpänä kysymyksenä yli 50 % vastanneista • Seuraavaksi tärkeimmät: työelämässä jaksaminen kuntoutuksen avulla (42 % valitsi), tasapuolisten kuntoutumahdollisuuksien tarjoaminen eri väestöryhmille (42 %) ja kuntoutuksen rahoituksen varmistaminen (40 %) • Huoli kuntoutuksen rahoituksesta tulevaisuudessa nousi esille myös, kun tiedusteltiin sote‐uudistukseen liittyviä uhkia kuntoutuksen kannalta • Avovastauksissa tärkeimmiksi kysymyksiksi mainittiin mm. kuntoutuksen vieminen arkeen, asiakaslähtöisyys ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 8
- 10. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Päättäjille matalat pisteet kuntoutusalan tuntemisesta | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 10 Väittämät Keskiarvo Miten paljon kuntoutus mielestäsi kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä?* 2,3 Kuinka hyvin päättäjät tuntevat kuntoutuksen kenttää?* 1,9 Onko sote‐uudistus kuntoutuksen kannalta enemmän uhka vai mahdollisuus?** 3,1 Miten paljon kuntoutusasiat ovat mielestäsi esillä sote‐uudistukseen liittyvässä keskustelussa?* 2,0 *1=ei lainkaan, 5= erittäin paljon **1=pääosin uhka, 3=sekä uhka että mahdollisuus, 5= pääosin mahdollisuus • Vastaajat antoivat matalat pisteet päättäjille kuntoutuskentän tuntemisesta • Keskiarvo päättäjien kuntoutuskentän tiedoista oli 1,9 (1=”ei lainkaan”, 5= ”erittäin paljon”) • Huonossa kentän tuntemisessa ei vastaajien mielestä ollut ilmeisesti kyse täysin kiinnostuksen puutteesta: arvioidun kiinnostuksen keskiarvo oli korkeampi • Päättäjien kuntoutuksen tuntemuksen ja sitä kohtaan koetun kiinnostuksen arvioivat matalimmaksi työterveyshuollon edustajat (keskiarvot 1,7 ja 2,0) • Korkeimmaksi päättäjien tiedot ja kiinnostuksen arvioivat järjestön tai säätiön edustajat (2,0 ja 2,4)
- 11. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Kuntoutus esille sote‐keskusteluun | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 11 Väittämät Keskiarvo Miten paljon kuntoutus mielestäsi kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä?* 2,3 Kuinka hyvin päättäjät tuntevat kuntoutuksen kenttää?* 1,9 Onko sote‐uudistus kuntoutuksen kannalta enemmän uhka vai mahdollisuus?** 3,1 Miten paljon kuntoutusasiat ovat mielestäsi esillä sote‐uudistukseen liittyvässä keskustelussa?* 2,0 *1=ei lainkaan, 5= erittäin paljon **1=pääosin uhka, 3=sekä uhka että mahdollisuus, 5= pääosin mahdollisuus • Enemmistö vastaajista arvioi sote‐ uudistuksen kuntoutukselle sekä uhaksi että mahdollisuudeksi tai varovaisesti mahdollisuudeksi • Kuntoutusasiat voisivat olla vastaajien mielestä enemmän esillä sote‐ uudistukseen liittyvässä keskustelussa • Toive kuntoutusasioiden esillä olosta nousi esiin myös avovastauksissa, joissa esitettiin huoli kuntoutusalan asiantuntijoiden jäämisestä keskustelun ulkopuolelle • Positiivisimmin sote‐uudistukseen suhtautui ryhmä ”muu” (keskiarvo 3,25), negatiivisimmin työterveyshuollon edustajat (keskiarvo 3,0)
- 13. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Sote – uhka vai mahdollisuus? Sote‐uudistukseen liittyvistä uhkista vastaajat (N=562) nostivat erityisesti esille kuntoutuksen unohtumisen sote‐uudistuksesta ja pirstaleisuuden jatkumisen. Vastaajien uhkakuvissa toistuivat seuraavat teemat: • Kuntoutuksen unohtuminen sote‐uudistuksesta tai sen jääminen terveyspalveluiden/erikoissairaanhoidon jalkoihin • Kuntoutukselle suunnattujen resurssien ja/tai lakisääteisen rahoituksen heikentäminen • Uudistumattomuus, pirstaleisuuden jatkuminen, epäselvyys kokonaisvastuusta • Pienemmissä kunnissa palveluiden eriarvoistuminen ja saatavuuden heikkeneminen keskittymisen ja/tai palveluiden karsimisen seurauksena • Asiakaslähtöisyyden heikentyminen ja palveluiden irtaantuminen kuntoutujan arkiympäristöstä • Pienten palvelutuottajien jääminen isompien jalkoihin • Kuntoutuksen inhimillisen merkityksen ja kustannustehokkuuden jääminen katveeseen, asiantuntijoiden kuulematta jääminen sote‐uudistuksen yhteydessä | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 13
- 14. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Sote – uhka vai mahdollisuus? ”Kuntoutuksesta ei puhuta eikä sitä huomioida keskeisenä osana sote‐kokonaisuutta.” ”Kuntoutuksen rahoitus ja ohjaus pirstaloituvat yhä enemmän, valtakunnallinen ohjaus jää vähäiseksi ja alueelliset erot palvelujen saannissa kasvavat. Kuinka laajasti sosiaali‐ ja terveysalalla ymmärretään kuntoutuksen monimuotoisuus ja mahdollisuudet?” | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 14
- 16. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Sote – uhka vai mahdollisuus? ”Ketkä jatkossa pääsevät kuntoutukseen? Tehdäänkö tarkempaa valintaa? Miten kuntoutus toteutetaan? Kuka tai ketkä kantavat kokonaisvastuuta? Millaisista tarpeista kuntoutus lähtee liikkeelle?” ”Kuntoutuspalveluja tarvitsevat kansalaiset eivät ohjaudu kuntoutukseen, koska kuntoutuksella ei ole selvää itsenäistä asemaa asiakkaan hoito‐ ja palveluketjussa.” | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 16
- 17. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Sote – uhka vai mahdollisuus? Sote‐uudistukseen liittyväksi mahdollisuudeksi nimettiin useimmissa vastauksissa hajanaisen järjestelmän uudistaminen ja yhtenäistäminen monella tasolla, erityisosaamisen parempi hyödyntäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen. • Yhteistyön tiivistyminen palvelutuottajien välillä, tiedonkulun vahvistuminen ja yhtenäisempi tietojärjestelmä tiedonkulun helpottamiseksi • Palvelujärjestelmän yksinkertaistamisen, sujuvammat palvelut ja selkeät yhtenäiset kriteerit palveluiden saamiselle • Sujuvampi kuntoutuspolku, yhden luukun periaatteen toteutuminen • Erityisosaamisen hyödyntäminen laajemmilla alueilla ja kuntoutuksen tuominen arkiympäristöihin • Resurssien järkevämpi jakautuminen eri toimijoiden välille ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen • Asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen sekä oman kuntoutumisensa että koko järjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen • Kuntoutuksen arvon tunnistaminen ja tunnustaminen säästöjä tuovana järjestelmänä Sote‐uudistuksen tärkeimpinä tavoitteina nähtiin palveluiden yhtenäistäminen, saatavuuden, tasa‐ arvoisuuden, oikea‐aikaisuuden ja kattavuuden parantaminen sekä erityisosaamisen saatavuuden vahvistaminen. | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 17
- 18. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Sote – uhka vai mahdollisuus? ”Jos yhteistyötä saadaan aidosti kehitettyä kuntoutuksen tarvitsijan kannalta, on sote‐uudistus hyvä asia. Samoin [on hyvä asia] eri toimijoiden kokoaminen yhteen pohtimaan tätä kokonaisuutta päättäjien kanssa. En täysin hahmota sote‐uudistuksen vaikutuksia kuntoutujan asemaan. Tärkeää on saada palvelut juuri kun niitä tarvitaan. Mitä pidempi sairaspoissaolojakso ja työstä poissaolo, sitä todennäköisemmin henkilö päätyy ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Toimijoita paljon: Keva, työeläkeyhtiöt, Te‐toimisto, työnantajien omat kuntoutukset, Kela, tapaturmavakuutusyhtiöt. Miten näiden toimijoiden toiminta solmiutuu sote‐ uudistukseen?” ”Kuntoutuspalveluja, kuntoutustarpeen arvioita, suunnittelua jne. toteutetaan kaikille tarpeen mukaisin osaamisen ja moniammatillisin resurssein ‐ erityisasiantuntemusta keskitetysti ja konsultaatiota paikallisesti toteutettuun toimintaan.” | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 18
- 22. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Tulevaisuuden innovaatiot ” Suomalainen kuntoutus poikkeaa merkittävästi eurooppalaisesta ja muusta kansainvälisestä kuntoutuksesta. Kansainvälinen osaamisen vaihto olisi yksi innovaatioiden lähde.” ” Laittakaa joku ryhmä tutkimaan ja selkeyttämään koko kuntoutusskaalaa. Pitää ottaa huomioon myös te‐palvelut, kunnan omat palvelut, TYP jne. Eikä katsoa asiaa vain KELA:n näkökulmasta. ” ”Laitoskuntoutus vaihtuu kuntoutukseen, jota järjestetään pienimuotoisemmin, johdonmukaisemmin ja organisoidummin terveyskeskuksissa. ” ” Mer forskning och bättre tillgänglighet ” ” Jos osaisin vastata en olisi tässä ” | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 22
- 24. | ©Kuntoutussäätiö 2015 Yhteenveto vastaajien näkemyksistä • Kelan kuntoutukseen ja työeläkekuntoutukseen oltiin tyytyväisimpiä, sosiaalihuollon kuntoutus sai heikoimman arvion • Yli 50 % piti kuntoutustarpeen havaitsemisen tehostamista yhtenä tärkeimmistä kuntoutuksen kysymyksistä • Päättäjät ovat vastaajien mielestä heikosti perillä kuntoutusasioista • Sote‐uudistuksen suurimpia uhkia kuntoutuksen huomioimatta jääminen tai uudistumattomuus • Sote‐uudistus on mahdollisuus yhtenäistää pirstaleista järjestelmää, sujuvoittaa palvelu‐ ja hoitoketjua ja edistää asiakaslähtöisyyttä • Suurin osa arvioi tulevaisuuden innovaatioiden löytyvän yhteistyöstä, asiakkailta sekä digitalisaatiosta ja tietotekniikan sovelluksista, mutta digitalisaatioon suhtauduttiin myös varauksella | 16 March 2016Kuntoutussäätiön ja Varman toteuttaman kyselyn tuloksia Sivu 24