Karibia VerdeMatkapäiväkirja risteilystäniKaribialta Atlantin yli KapVerdelle maaliskuussa 2012Matti Mattila
Copyright © 2012 Matti MattilaKaikki oikeudet pidätetään.JulkaisijaMatti Mattilawww.mattimattila.fiMatkajärjestelytKristin...
SisällysluetteloMatkaohjelma.................................................................................................
LentoRisteily
MatkaohjelmaTorstai 8.3................................ Helsinki - BridgetownPerjantai 9.3............................ Bri...
Ensimmäinen päivä - torstai 8.3.2012Ensimmäinen päivä                                                   Matkavalmistelut  ...
oli melko inhimillinen, sillä joskus lomalennot lähtevät jo      matkustajaa aloitti näin lähes 12 tunnin mittaisen lennon...
demaksuun, jolla olisi saanut kuulokkeet lainaksi, joten           Tästä huolimatta en taida koskaan tottua näihin nousuih...
matkustajia kentällä. Talven kylmyyteen tottuneita suo-                  jääneet minulle melko tuntemattomiksi. Sainkin ny...
si takaisin alukselle, kirjattiin hänet taas sisään. Laivaan      ron matkan edetessä lisää.sen koommin kuin satamaankaan ...
Itä-Karibian risteilykohteet                           tiistai 13.3.2012                           St. John’s             ...
M/S Kristina Katarina, Bridgetown, Barbados                                        13
Toinen päivä - perjantai 10.3.2012     Aamu Barbadoksen noin 100 000 asukkaan pääkau-                     kukoistuksen per...
siivittämänä kohti pientä kylää. Espanjalaiset Kristoffer         sensa jälkeen. Verkkainen ja ehkä vähän huoletonkin elä-...
kiolle, joka on yksi Bridgetownin nähtävyyksistä.               me irrottautui köysistään kahdeksalta illalla ja suuntasi ...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: steel pan-rumpujen soittaja Bridgetownin risteily-terminaalin edustalla. Annoin muusikollees...
Ylhäällä vasemmalta oikealle:Sunbury House -plantaasimuseonpäärakennuksen ruokasali; muse-on kellarissa sijaitseva talli; ...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: Bar-badoksen saaren ensimmäinensähkökäyttöinen pesukone Sun-bury House -plantaasimuseossa;ri...
Caribbean Princess lähdössä Bridgetownista Barbadoksella26
27
Kolmas päivä – lauantai 10.3.2012     Kolmas risteilypäivämme oli tuonut Kristina Katari-                 tyäni vain muuta...
Iltapäiväretki                                                 saviliejuista mutapolkua pitkin. Sateen jäljiltä polku olis...
kitsivat niin märän aamupäivän kuin patikoinnin metsä-         väliseen maastoon. Näkymät sieltä olisivat kieltämättä ol-p...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: kukko pöyhiisulkiaan Fort King George -linnoituksen pi-halla; M/S Kristina Katarina on saapu...
Vasemmalta oikealle: näkymä polulta mat-kalla Argylen vesiputouksille. Aamupäivänrankkasade oli muuttanut polun kuraiseksi...
36
Ylhäällä vasemmalta oikealle: laivan pe-rämies, kapteeni Aku Kaikkonen ja luotsiovat ohjaamassa M/S Kristina KatarinaaScar...
Neljäs päivä – sunnuntai 11.3.2012     Heräsin hieman viiden jälkeen aamulla unentäytei-                  aatoksiin iltapä...
42
vesiputous oli turistien suosima kohde. Muista turisti-          Kaupat olivat suurimmaksi osaksi kiinni. Kapeat, muttakoh...
Ylhäällä vasemmalta oikealle:Doulgaldston Estate -maustetilantyöntekijä; Grenadan kansalliskas-vi muskottipähkinä halkaist...
Ylhäällä vasemmalta oikeal-le: näkymä Market Hill -kadul-le St. George’sin keskustassa;vuonna 1894 valmistuneenSendall-tun...
Taustalla M/S Kristina Katarina on saapumassa St. George’sin satamaan Grenadalla
Viides päivä – maanantai 12.3.2012     Viidennen lomapäivän aamu sarasti harmaana. Mi-                     mistä tahansa e...
ja museoitu muistuttamaan reilun sadan vuoden takaisesta onnettomuu-desta. Paluumatkamme satamaan kurvaili saaren länsipuo...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: Saint James-rommitislaamon museorakennus, Sainte-Marie, Martinique; paikallinen matkamuisto-...
Kuudes päivä – tiistai 13.3.2012     Risteilykierroksemme Itä-Karibian saaristossa päättyi     puolella. Olin varannut aam...
kin lipuivat nopeasti ohi ja kuumottava paahteisuus pääsi               tavara kauppaan ennen kuin iltapäiväretkeni alkoi....
Iltapäiväretki                                                sa neljässä tunnissa hyvän läpileikkauksen Antiguan tär-    ...
Oikealla näkymä Long Street -ka-dulle, St. John’s, AntiguaTaustalla satamaluotsin vene, St.John’s, Antigua60
Ylhäällä vasemmalta oikealle: Anti-guan ja Barbudan museorakennus,St. John’s; huvipursia Englantilai-sessa satamassa; sata...
Näkymä Englantilaiseen satamaan Shirley Heights -kukkulalta Antigualla64
65
66
Seitsemäs päivä – keskiviikko 14.3.2012     Jätimme Antiguan pikkuisen saaren ja vilkkaan St.                     seilaava...
lalle, jonka jätin poikkeuksellisen kevyeksi. Jaksoin hyvin         Taustalla M/S Kristina Katarina matkaa Atlantin valtam...
Atlantin valtameren ylitys  tiistai 13.3.2012                                         tiistai 20.3.2012  St. John’s       ...
Ylhäällä vasemmalta oikealle:M/S Kristina Katarinan peräkansija taustalla Atlantin valtameri län-teen päin nähtynä; kaptee...
Kahdeksas päivä – torstai 15.3.2012     Heräsin hyvin nukutun yön jälkeen seitsemältä. En-                ja erityisesti k...
Vilkkaan päivän päätteeksi istahdin ties monennen-ko kerran Buffet Polariksen pöydän ääreen päivälliselle.Noutopöytä oli j...
Taustalla aurinko sarastaa saavuttaessa Antiqualle kuuden aikaan aamulla                                                  ...
Yhdeksäs päivä – perjantai 16.3.2012     Ensimmäiset meripäivät olivat taittuneet hämmästyt-              yhden ohjeen: el...
78
Vasemmalla: ”Uuno Turha-puro” osallistui laivan karne-vaalihenkisen pukeutumis-juhlan naamiaiskilpailuun.Keskellä ylhäältä...
80
Kymmenes päivä – lauantai 17.3.2012      Merimatkamme yli Atlantin oli päässyt jo puolenvälin               ilmastointi nä...
Risteilyvieraat lekottelevat M/S Kristina Katarinan aurinkokannella keskellä Atlantin valtamerta82
83
Yhdestoista päivä – sunnuntai 18.3.2012     Tuhdisti nukuttu yö vaihtui aamuksi. Heräsin jo vii-                  Maalausk...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: M/SKristina Katarinan keula Atlantinvaltamerellä kohti Länsi-Afrikanrannikolla sijaitsevaa K...
Kahdestoista päivä – maanantai 19.3.2012     Viimeinen täysi meripäivä Atlantilla alkoi aurinkoi-                         ...
Ylhäällä vasemmalta oikealle: taidekurssi-laiset ohjaajansa, taidemaalari Lasse Kem-paksen kanssa yhteisessä luokkakuvassa...
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Karibia Verde
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Karibia Verde

1,817 views
1,737 views

Published on

Matkapäiväkirja m/s Kristina Katarinan karibian risteilyltä 8.-22.3.2012. Kiitokset Matti Mattilalle.

http://www.mattimattila.fi/comments/karibia_verde

Published in: Travel
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,817
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Karibia Verde

  1. 1. Karibia VerdeMatkapäiväkirja risteilystäniKaribialta Atlantin yli KapVerdelle maaliskuussa 2012Matti Mattila
  2. 2. Copyright © 2012 Matti MattilaKaikki oikeudet pidätetään.JulkaisijaMatti Mattilawww.mattimattila.fiMatkajärjestelytKristina Cruises Oywww.kristinacruises.comKustantajaAnnorlunda Mediatuotanto Oywww.annorlunda.fiISBN 978-952-67004-7-21. painos, 2012 ISBN 978-1-4461-7521-7 90000 9 781446 1752172
  3. 3. SisällysluetteloMatkaohjelma.........................................................................................................................................................4Helsingistä Bridgetowniin......................................................................................................................................6Bridgetown, Barbados..........................................................................................................................................14Scarborough, Tobago. ......................................................................................................................................... 28 .St. George’s, Grenada.......................................................................................................................................... 40Fort-de-France, Martinique................................................................................................................................ 50St. John’s, Antigua................................................................................................................................................56Atlantin ylitys...................................................................................................................................................... 66Mindelo, São Vicente, Kap Verde........................................................................................................................ 92Santo Antão, Kap Verde.................................................................................................................................... 100Praia, Santiago, Kap Verde................................................................................................................................. 110Kap Verdeltä Helsinkiin.....................................................................................................................................122Kokemuksia risteilyltä........................................................................................................................................124 Pienellä kirjoitettua............................................................................................................................................140 Taustalla moottorivene, Fort-de-France, Martinique 3
  4. 4. LentoRisteily
  5. 5. MatkaohjelmaTorstai 8.3................................ Helsinki - BridgetownPerjantai 9.3............................ Bridgetown, BarbadosLauantai 10.3.............................Scarborough, TobagoSunnuntai 11.3.......................... St. George’s, GrenadaMaanantai 12.3............... Fort-de-France, MartiniqueTiistai 13.3.. ...................................St. John’s, Antigua .Keskiviikko 14.3................... Ensimmäinen meripäiväTorstai 15.3......................................Toinen meripäiväPerjantai 16.3..................................Kolmas meripäiväLauantai 17.3.. ..................................Neljäs meripäivä .Sunnuntai 18.3.. ...............................Viides meripäivä .Maanantai 19.3...............................Kuudes meripäiväTiistai 20.3..............Mindelo, São Vicente, Kap VerdeKeskiviikko 21.3.................... Santo Antão, Kap VerdeTorstai 22.3.......................Praia, Santiago, Kap VerdePerjantai 23.3.....................................Praia - HelsinkiTaustalla palmu, Cidade Velha, Santiago, Kap Verde 5
  6. 6. Ensimmäinen päivä - torstai 8.3.2012Ensimmäinen päivä Matkavalmistelut Haaveilin Karibian matkasta ensimmäisen kerran Valitsin Kristina Cruises -risteilyn useasta syystä.jo 1980-luvulla. Tuolloin TV-ruutuihin seilasi viikoittain Ensinnäkin minua kiehtoivat tavanomaisista talviloma-suosittu Lemmenlaiva-televisiosarja, joka kierteli tun- kohteista poikenneet matkakohteet sekä Atlantin ylitys.netuissa ja kuvauksellisissa turistikohteissa Karibialla. Aiempi kokemukseni varustamon risteilyltä HelsingistäMyöhemmin Karibian-kuumeeni vain kasvoi, kun suo- Savonlinnaan joitakin vuosia sitten oli ollut hyvin positii-malaiset telakat toimittivat pitkin 1990- ja 2000-lukuja vinen kokemus ja odotin tältäkin matkalta vastaavaa kor-lukuisia jättiristeilyaluksia Karibianmerellä liikennöiville keaa laatua.varustamoille. Muutama vuosi sitten aloin toden teolla Varasin risteilyn sekä retket kohteissa hyvissä ajoinselailla matkaesitteitä ja vierailin joitakin kertoja matka- kolme kuukautta ennen matkaa. Kristina Cruises -varusta-toimistojen verkkosivuilla aikomuksenani lähteä Karibian mon risteilyillä on aina erinomaiset retket, jotka ovat kieh-risteilylle. Tilaisuus ikimuistettavaan matkaan järjestyi tovia ja ennen kaikkea erittäin hyvin organisoituja. Retketloppusyksyllä vuonna 2011, kun vihdoin varasin pitkään eri päiville oli helppo valita, sillä matkaesitteessä oli hyvätsuunnittelemani Kristina Cruises -varustamon risteilyn ja kattavat kuvaukset ekskursioista. Jokaiselle päivälle olitalvilomaksi maaliskuussa vuonna 2012. tarjolla vähintään yksi retki ja useimmiten enemmänkin. Talvilomamatkani suuntautui Itä-Karibialle. Kier- Suosituimmista kierroksista oli mahdollista valita jokotelimme siellä Kristina Katarina -risteilyaluksella viikon aamu- tai iltapäivälähtö. Risteilyn aikana vierailtiin jokaverran vieraillen päivittäin eri saarilla. Matkamme jatkui päivä eri kohteessa ja Itä-Karibian saaristosta kun on kyse,saarikierroksen jälkeen ainutlaatuisella Atlantin ylityksel- niin tyypillisesti valtiotkin vaihtuivat päivittäin. Kohteistalä, jonka jälkeen ehdimme kiertää vielä muutamia saaria sai paljon enemmän irti järjestetyillä retkillä kuin omatoi-Kap Verden -saarivaltiossa. Mikäli päättynyttä risteilyä misesti vaellellen. Kohteisiin saattoi tutustua toki myöspitäisi näin jälkikäteen kuvata lyhyesti, niin sanoisin, että omatoimisesti, sillä risteilypäivät oli varattu maissa vierai-matka ylitti kaikki odotukseni. Hemmottelu, ylellisyys, luun ja saarelta toiselle seilailtiin varsinaisesti yöaikaan.palvelu ja muut ylisanat tuskin riittävät kuvaamaan tätä Laiva saapui joka aamu uuteen satamaan Atlantin ylitystäkerta kaikkiaan parhaiten onnistunutta matkaani moni- lukuun ottamatta.kymmenvuotisten matkustelujeni kirjossa. Erinomaisestiorganisoitu risteily ensi askelista Barbadoksella aina vii- Kohteena Karibiameiseen vilkutukseen Kap Verdellä tekivät lomasta oikean Finnairin lento yli Atlantin oli lähtevä puoli kymme-luksusmatkan. neltä aamulla Helsinki-Vantaan lentokentältä. LähtöaikaTaustalla risteilyalus M/S Kristina Katarina, Scarborough, Tobago 7
  7. 7. oli melko inhimillinen, sillä joskus lomalennot lähtevät jo matkustajaa aloitti näin lähes 12 tunnin mittaisen lennonkukonlaulun aikaan. Laitoin kellon soimaan varttia vail- Helsingistä Barbadoksen pääkaupunkiin Bridgetowniin,le kuusi, mutta heräsin muutamaa minuuttia aiemmin Itä-Karibian saaristoon.hieman levottomasti nukutun yön jälkeen. Aamutoimista Pitkältä tuntunut lento sujui loppujen lopuksi joutui-suoriuduttuani olin valmis kävelemään läheiselle paikal- sasti. Koneessa oli paljon viihdykettä, ja jokaisella mat-lisliikenteen bussipysäkille, josta lähti lentokenttäbussi ai- kustajalla oli oma näyttöruutu edessä olleen istuimen sel-kataulun mukaan muutamaa minuuttia yli seitsemän. Aa- känojassa. VOD- eli video on demand -viihdejärjestelmänmulla oli pikkupakkasta ja mittari näytti seitsemää astetta monitorista sai valita elokuvia, musiikkia ja televisiosar-nolla alapuolella. Ulkona ei kuitenkaan tuntunut jäätävän joja. Lentotiedot sen sijaan eivät näyttäneet muuta kuinkylmältä ja bussin odottelu jokusen minuutin ajan katok- maailmankarttaa, joten matkan edistymistä ei voinut seu-sen alla oli siedettävää. Matka kentälle vei aikaa puolisen rata reaaliajassa. Ruudun alalaidassa juossut informaatiotuntia. sentään kertoi lennetyn ajan ja jäljellä olleen lentoajan Lähtöselvitys sujui nopeasti eikä tiskeille ollut juuri- sekä korkeuden ja ulkolämpötilan. Monitorin resistiivinenkaan jonoja. Kentällä matkustajia opasti Kristina Cruises kosketusnäyttö reagoi hitaasti ja huonosti näppäilyihin.-opas, mikä oli jälleen erinomainen osoitus varustamon Systeemi oli muutenkin hidas ja saattoi toteuttaa näppäi-jo kohta täydellisyyttä hipovasta organisoinnista. Tähän lyjä pitkän viiveen jälkeen.mennessä kaikki matkajärjestelyt olivat olleet huippu- Katsoin ajankulukseni jo kertaalleen näkemäni pi-luokkaa ja luvassa oli korkealaatuinen risteily. Lentoko- raattielokuvan eli Pirates of the Caribbean, oudoilla ve-neeseen pääsi sisään varttia vaille yhdeksän, ja portugali- sillä. Sillä sain kulutettua aikaa vain pari tuntia. Söimmelaisen Hifly-lentoyhtiön Finnairille operoima Airbus nousi välillä kevyen lounaan, jonka jälkeen katsoin vielä tukunilmaan aikataulussaan puoli kymmeneltä. Kolmisensataa piirrettyjä pätkiä. En raaskinut haaskata viittä euroa viih-Taustalla Congor Bay -lahti, Barbados
  8. 8. demaksuun, jolla olisi saanut kuulokkeet lainaksi, joten Tästä huolimatta en taida koskaan tottua näihin nousuihinpäädyin vain katselemaan videoita aina silloin tällöin. Käy- ja laskeutumisiin.tin aikani kuitenkin hyödyllisesti ja luin aiemmin hank-kimaani Lonely Planetin Karibian matkaopasta. Lennon Kristoffer Kolumbuksen jäljilläloppupuolella tarjoiltiin vielä kevyt lämmin välipala. Tällä Länsi-Intian eli Karibian saaristo sai erheellisesti In-lomalennolla reittilennoilla tutut alkoholittomat juomat tiaan viittaavan nimensä maailmankuululta seikkailijaltaolivat maksullisia, mikä ei tietenkään hillinnyt joidenkin ja tutkimusmatkailijalta Kristoffer Kolumbukselta.matkustajien pohjattomalta tuntunutta janoa. Eurooppa etsi kiivaasti 1400-luvun lopulla nopeampaa ja Laskeutuminen 12 kilometrin korkeudesta aloitettiin lyhyempää reittiä Intian maustemarkkinoille, ja yksi olet-puoli tuntia ennen määränpäähän saapumista. Vaikka tamus oli aiemmin itään suuntautuneiden merimatkojenkone tuli siististi ja rauhallisesti alas yläilmoista, sain taas sijaan kokeilla läntistä reittiä. Kolumbus saapui vuonnakorvani lukkoon, ja oikeanpuoleinen kuuloelin oli pitkään 1492 Bahamasaarille ja oletti löytäneensä läntisen reitinkuin pumpulilla täytetty. Vähän väliä tärykalvo paukah- ja tulleensa Intiaan. Matkoillaan nykyisin tunnetun Kari-teli, kun otin oikein kunnon haukotuksen tai nieleskelin bianmeren saarille Kolumbus ehti poiketa Länsi-Afrikanisommasti. Lopulta korva asettui ja kuulo palasi ennal- tuntumassa sijainneilla Kap Verden saarilla. Juuri Kris-leen. Kone vaappui ja huojui kuin ensilennoltaan laskeu- toffer Kolumbus yhdisti risteilyni matkakohteita, ja näintumaan joutunut sorsanpoika. Laskutelineet koskettivat pääsin seuraamaan kuuluisan merenkävijän jälkiä.maata, mikä oli minulle taas kerran pieni helpotus. Len- Aikaero Barbadoksella oli kuusi tuntia. Saavuimmetokoneiden nousut ja laskut jännittävät minua joka kerta Grantley Adamsin kansainväliselle lentokentälle aikatau-yhtä paljon, vaikka olen lennellyt lukemattomia kertoja lussa ja pääsimme koneesta pian laskeutumisen jälkeen.vuosikymmenien ajan ja usein monta kertaa vuodessa. Kello oli kolme iltapäivällä, kun pikkubussit odottivat
  9. 9. matkustajia kentällä. Talven kylmyyteen tottuneita suo- jääneet minulle melko tuntemattomiksi. Sainkin nyt tie-malaisia oli vastassa 27-asteinen trooppinen säätila. Kos- tää, että Barbados on edelleen Ison-Britannian alusmaa,tean hiostava ilma tuntui välittömästi koneesta ulos astut- vaikkakin nauttii lähes itsenäisyyteen verrattavissa olevaatuamme. Järjestelyt olivat suorastaan ruhtinaalliset, sillä aluehallinnollista autonomiaa. Emämaan vaikutus näkyypoistuimme koneesta suoraan busseihin, jotka veivät mei- katukuvassa vasemmanpuoleisena liikenteenä ja on kor-dät maahantulo- ja tullimuodollisuuksien ohi laivallemme vin kuultavissa, sillä maan virallinen kieli on englanti, ku-Kristina Katarinalle. Matkatavarat tulivat parin tunnin ku- ten monilla muillakin Itä-Karibian saarella Ranskalle kuu-luttua niin ikään suoraan alukselle ja kannettiin hytteihin. luvaa Martiniqueta lukuun ottamatta.Tuntien odottelut passintarkastuksineen olivat historiaa ja Laivalla saimme hyttiavaimen. Se oli nykyaikaises-aikaa säästyi varsinaiseen lomailuun. ti luottokortin kokoinen magneettijuovakortti, joka kävi Matka kentältä risteilysatamaan kesti noin puolisen maksuvälineenä laivan kaikissa ravintoloissa, kaupassa jatuntia. Etäisyyttä satamaan ei tainnut olla kuin parikym- palvelupisteissä. Käteistä rahaa tai muita maksukorttejamentä kilometriä, mutta puikkelehtiminen Bridgetownin ei tarvinnut käyttää, mikä oli mielestäni loistava käytäntö.kapeilla kaduilla ja pienessä ruuhkassa vei oman aikansa. Kortti toimi myös henkilökorttina maissa, sillä passimmeSuomenkielinen matkaopas antoi jo matkan aikana rau- jätettiin laivan turvallisiin hoiviin. Kukaan ei siis voinuttaisannoksen käytännöllisistä asioista risteilyllä. Tämäkin edes vahingossakaan kadottaa passiaan. Turvatarkastuk-lyhyt matka käytettiin hyödyllisesti. Kohdeinformaatio set olivat erittäin tiukat. Jokainen ulos lähtenyt risteilyvie-oli minulle tarpeen, sillä Karibian pienet saarivaltiot ovat ras kirjattiin hyttikortilla ulos ja kun vieras aikanaan pala-Taustalla Finnairin lento AY 1279 Helsingistä on laskeutunut Grantley Adamsin lentokentälle Barbadokselle10
  10. 10. si takaisin alukselle, kirjattiin hänet taas sisään. Laivaan ron matkan edetessä lisää.sen koommin kuin satamaankaan ei päässyt ilman hytti- Pitkä päivä alkoi olla takana ja vatsa halusi syötävää.korttia. Sataman portilla kortti esitettiin vartijalle satama- Olin ostanut ruokakupongit matkan varauksen yhteydessäalueelle pyrittäessä. etukäteen ja sain ne laivaan astuessani muun materiaalin, Ikkunallinen hyttini sijaitsi neljännellä kannella. Tila- kuten retkilippujen, yhteydessä. Tiesin entuudestaan, ettävan tuntuinen hytti oli siisti ja valoisa ja vastasi odotuksia- Kristina Cruises -varustamon noutopöydät ovat herkulli-ni. Kristina Katarina -laiva oli yllättävän isokokoinen ai- sia ja monipuolisia. Kuulin itse asiassa toisella korvalla jonakin sisältä päin tarkasteltuna. Laivan monet ravintolat lentokoneessa, miten jotkut kehuivat varustamon laivojenpalvelivat vieraita etupäässä iltaisin päivällisaikaan, mutta keittiöitä. Puheet eivät olleet tuulesta temmattuja, silläherkullista pikkupurtavaa tarjonnut Katarina-kahvila oli Buffet Polaris -ravintolan pöydät notkuivat toinen toistaanavoinna koko päivän. Laivan monet aktiviteettimahdol- ihanimmista herkuista. Näiden lihapatojen ääreltä ei hevinlisuudet tyydyttivät varmasti vaativammankin risteily- olisi halunnut poistua pitkään aikaan ja ylensyönnin vaa-vieraan tarpeet, sillä käytettävissä oli sauna, kuntosali, ra oli todellinen. Illan ohjelmaan kuului vatsantäyteisenkauneushoitola, parturi ja kampaamo sekä luonnollisesti ruokailun lisäksi kaikille matkustajille pakollinen turvalli-monipuolinen kauppa neljännellä kannella. Yhdeksännen suusharjoitus. Tilaisuudessa matkustajille esiteltiin laivankannen Meridian Club -kirjastosta sai lainata matkaluke- turvallisuussuunnitelma sekä harjoiteltiin pelastusasemil-miseksi kirjoja ja lehtiä. Salissa esitettiin myös elokuvia ja le kokoontumista. Vauhdikkaan päivän uuvuttamana nu-järjestettiin muita mielenkiintoisia tapahtumia, joista ker- kahdin hyttini pehmeään punkkaan jo yhdeksän aikoihin. 11
  11. 11. Itä-Karibian risteilykohteet tiistai 13.3.2012 St. John’s Antigua maanantai 12.3.2012 Fort-de-France Martinique torstai-perjantai 8.-9.3.2012 Bridgetown Barbados sunnuntai 11.3.2012 St. George’s Grenada lauantai 10.3.2012 Scarborough Tobago12
  12. 12. M/S Kristina Katarina, Bridgetown, Barbados 13
  13. 13. Toinen päivä - perjantai 10.3.2012 Aamu Barbadoksen noin 100 000 asukkaan pääkau- kukoistuksen perusta. Orjuus päättyi virallisesti vuonnapungissa Bridgetownissa alkoi hieman harmaana mutta 1834.valoisana. Heräsin kuudelta ja satuin vilkaisemaan hytti-ni ikkunasta ulos. Horisontista lipui hiljalleen suunnatto- Aamupäiväretkiman kokoinen risteilyalus. Se kiinnittyi laivamme jatkoksi Risteilyhintaan sisältynyt meriaamiainen Buffet Pola-risteilysataman pitkään laituriin ja sai Kristina Katarinan ris -ravintolan noutopöydästä oli runsas ja maittava sekänäyttämään rinnallaan lähinnä soutuveneeltä. En lakkaa tietysti täyttävä. Naapuripöydässä joku huudahti: ”Onihmettelemästä, miten tuollaisia jättiläisiä kyetään raken- tämä juhlaa!” Kyllähän tällä risteilyllä muutaman viikontamaan, mutta siinä se seisoi mahtavana ja ylväänä keula saikin kokea rikkaiden ja kuuluisien elämäntyyliä pie-pystyssä kuin kuninkaallisella ikään. Laivan nimi oli Ven- nimuotoisen luksuksen ja palvelun keskellä. Syödessänitura, ja pikaisen laskuni mukaan siinä oli viitisentoista aamiaista alkoi aurinkokin paistaa koko komeudessaankantta. Laiva oli järjettömän suuri. Tunnin kuluttua sen noin kahdeksan aikoihin ja luvassa oli kuuma päivä. Päi-perään ankkuroi Caribbean Princess -risteilyalus. Se oli vän ohjelmaksi olin varannut Barbadoksen helmet -aamu-samaa kokoluokkaa Venturan kanssa ja siis uskomatto- päiväretken. Pienet retkibussit odottivat laivan vieressä,man valtava. Aloin jo tuntea itseni ja laivamme kääpiöksi ja ulkona oli 28 astetta lämmintä. Lomamatkani ensim-näiden titaanien keskellä. mäinen retki alkoi yhdeksältä suunnaten kohti sisämaata. Ajoimme läpi pienten kylien, joille olivat tyypillisiä kari-Bridgetown, Barbados bialaiseen kulttuuriin kuuluvat omaperäisen värikkäästi Vajaan 300 000 asukkaan Barbados on Karibian alu- maalatut talot.een yksi suosituimmista risteilykohteista. Saarivaltio kuu- Kolmen ja puolen tunnin retkellä tutustuimme kol-luu saariryhmään, joka on saanut nimekseen Pienet An- meen kohteeseen. Ensimmäinen pysähdys vei retkueem-tillit. Saaren eurooppalainen historia alkaa vuodesta 1536, me sokeriplantaasille. Sunbury House oli museoksi en-jolloin portugalilaiset vierailivat alueella. Varsinainen en- tisöity kartanorakennus, jossa saattoi aistia menneidensimmäinen siirtokunta perustettiin vasta noin sata vuot- aikojen elämää muutaman sadan vuoden takaa. Museo-ta myöhemmin, kun kapteeni John Powell julisti saaren kierroksen jälkeen saimme rommipunssimaistiaiset karta-Englannille kuuluvaksi. Barbadoksen pääelinkeinoksi ja norakennuksen taakse pystytetyssä ravintolassa. Rommimenestyksekkääksi vientituotteeksi muodostui sokeriruo- kuuluu olennaisena osana Karibialle, joten tämä maisti-ko. Karibian alueen asuttaneet eurooppalaiset tuottivat aiskierros ei suinkaan jäänyt viimeiseksi. Tarjolla oli myössokeriplantaaseille halpatyövoimaksi Afrikasta joukoittain alkoholiton vaihtoehto eli hedelmämehu ilman rommia.orjia, jotka viime kädessä ovat olleet seudun taloudellisen Plantaasin jälkeen jatkoimme matkaa upeiden näköalojenTaustalla näkymä Carlisle Bay -lahdelle Princess Alice Highway -kadun varrelta, Bridgetown, Barbados 15
  14. 14. siivittämänä kohti pientä kylää. Espanjalaiset Kristoffer sensa jälkeen. Verkkainen ja ehkä vähän huoletonkin elä-Kolumbuksen johdolla valtasivat aikoinaan 1500-luvun mäntapa leimasi kaikkea. Rakennukset eivät olleet enäätaitteessa Karibian saaria alkuperäisasukkailtaan ja toivat niin teräkunnossa kuin aikoinaan valmistuttuaan, ja osasaarille samalla eurooppalaista kulttuuria aina uskontoa rakennustyömaista oli jäänyt keskeneräisiksi. Täällä ei kii-myöten. Katolinen kirkko on yhä kaikkien näiden vuosisa- reiselle länsimaiselle elämäntavalle tutusta stressistä olluttojen jälkeen tärkeä osa karibialaista nykyelämää ja kirkon tietoakaan.läsnäolo näkyy lukemattomina kirkkorakennuksina, joitaon noussut lähes jokaiseen kylään. Kaupunkikierros Seuraava pysähdyskohteemme oli St. John’sin kivi- Iltapäivän olin varannut omatoimiseen kaupunkikier-kirkko upealla paikalla kylän korkeimmalla kukkulalla. rokseen. Bridgetownin risteilysatamasta johti kaunis ran-Kirkon takana olleelta hautausmaalta oli hienot näköalat takatu suoraan kaupungin ydinkeskustaan. Liikennejär-Barbadoksen vehreään maisemaan ja sieltä sai erinomai- jestelyt satamaterminaalin ja portin välissä olivat hiemansia valokuvia. Lisää vihreyttä ja ennen kaikkea kukka- erikoiset ja kun huomioi vielä vasemmanpuoleisen liiken-loistoa oli luvassa saaren keskiosassa sijainneessa Orchid teen, oli satama-alueella syytä kävellä varoen. Porttien ul-World -orkideapuutarhassa, jossa saimme ihailla satoja kopuolelle päästyään voikin sitten kävellä rauhallista ran-värikkäitä orkideoita. Sana orkidea juontaa juurensa krei- takatua pitkin ja ihailla upeita merinäköaloja. Kamerallekan kielen sanasta órkhis, joka sananmukaisesti tarkoittaa oli tällä reitillä käyttöä ja puiden siimeksestä voi rannastamiehen kiveksiä. Orkideakukan lehtien ulkomuoto nimit- napata useammasta kuvasta koostuvan panoraamaku-täin muistuttaa erehdyttävästi testikkelejä, joten viherkas- van. Lämpötila ulkona oli noussut 28 asteeseen ja kosteavi on aikojen alussa nimetty tämän ulkoasullisen seikan ilma tukaloitti entisestään hikistä olotilaa. Yritin tavoitel-mukaan. Kolmen ja puolien tunnin aamupäiväretkemme la varjoisia kävelyreittejä, mutta sellaisia ei kaupungillapäättyi saaren läpiajoon takaisin Bridgetowniin. Matkalla juurikaan ollut, koska aurinko paistoi lähes kohtisuoraannäimme taas Barbadoksen luontoa sekä kyläpahasen toi- ylhäältä. Kävelin rantaa pitkin aina kansallissankarien au-Taustalla Caribbean Princess saapuu Bridgetowniin Barbadokselle16
  15. 15. kiolle, joka on yksi Bridgetownin nähtävyyksistä. me irrottautui köysistään kahdeksalta illalla ja suuntasi Ison-Britannian vanha siirtomaaherruus on yhä vah- kohti Tobagoa, jonne saapuisimme seuraavana aamuna.vasti läsnä kaikkialla. Kansallissankarien aukiollakin sei- Atlantin puoleinen meri alkoi hieman keinuttaa purtilo-soi englantilaisen amiraali Horatio Nelsonin (1758-1805) amme. Huojuntaan tottumattoman oli syytä pitää kiinnipatsas, joka on synnyttänyt Barbadoksella paljon pole- kaiteista ja reelingeistä, vaikka mistään suuresta vatkauk-miikkia. Joidenkin mielestä patsas pitäisi poistaa ja kor- sesta ei ollut kyse.vata toisella, mutta vielä minun käyntini aikana se seisoi Illaksi oli järjestetty paljon ohjelmaa laivalla. Kah-kunniapaikalla keskellä aukiota. Barbadoksen komeat deksannen kannen Day Spa Mare esitteli toimintaansa japarlamenttirakennukset sijaitsivat kadun toisella puolella palveluitaan, kuten kampaamo- ja hierontapalveluita sekäja sisältyivät kierrokseeni. Rakennuksessa oli pieni museo, laivan monipuolisesti varustettua kuntosalia. Kohde- jajossa sai käydä tutustumassa saaren historiaan ja samal- retki-infossa kerrottiin seuraavan päivän matkakohde To-la pääsymaksulla voi tehdä kierroksen itse parlamentis- bagossa sekä siellä tehtävät retket. Matkan artistivieraaksisa. Kellotornin sävel oli tuttu, sillä siellä soi Lontoon Big oli saapunut komeaääninen Saska Helmikallio, joka viih-Benistä tuttu melodia tasatunnein, mikä oli jälleen kerran dytti tanssiravintolassa taustaorkesterinsa säestämänä.muistutus emämaan herruudesta. Ensimmäisen kokonaisen risteilypäivän päätteeksi Nau- Kiertelin kaupungilla aikani ja piipahdin jopa paikal- tilus Loungeen oli järjestetty kapteenin tervetulotilaisuus.lisessa tavaratalossa. Katujen varsilla sijainneet kaupat ja Aluksen kapteeni Aku Kaikkonen otti vieraat vastaan salinrakennukset näyttivät hieman rähjäisiltä eivätkä ne oikein ovella ja kätteli kunkin yksitellen. Juhlavan tilaisuudenhoukutelleet astumaan sisään. Palailin kävelleen satamaan kunniaksi kohotettiin juhlamalja ja tutustuttiin laivansamaa reittiä kuin olin tullutkin, vaikka joka kadunkul- päällystöön. Pitkä ja värikäs päivä alkoi kääntyä myö-massa minulle tarjottiin taksia. Vietin iltapäivän Kristina häisehtoon puolelle, ja kumosin itseni lopulta hytin vuo-Katarinan aurinkokannella ja katselin, kuinka Caribbean teeseen latautumana uutta päivää varten.Princess lähti satamasta noin viiden aikaan. Oma laivam- 17
  16. 16. Ylhäällä vasemmalta oikealle: steel pan-rumpujen soittaja Bridgetownin risteily-terminaalin edustalla. Annoin muusikolleesityksestä yhden Yhdysvaltain dollarinsetelin, joka oli viidesosa kaikkiaan viidendollarin matkakassastani.; suloisen hauskasammakkoprinssi Orchid World -puutarhas-sa; suihkulähde National Heroes Square-aukiolla Bridgetownin keskustassaAlhaalla vasemmalta oikealle: sokeriruo’onsadonkorjuuta Barbadoksen maaseudulla;näkymä käsityökeskukseen Princess AliceHighway -kadulta; paikallinen rouva on is-tahtanut lepuuttamaan jalkojaan samaisenkadun varrella olevalle penkille.Seuraavalla sivulla ylhäällä vasemmalta oi-kealle: Sunbury House -plantaasimuseonpäärakennus Barbadoksella; museon taka-pihalla sijaitseva ravintolaSeuraavalla sivulla alhaalla vasemmalta oi-kealle: vierailu Orchid World -puutarhassaBarbadoksella; Sunbury House -plantaasi-museon aulaSeuraavan sivun taustalla: näkymä hytin4050 ikkunasta Barbadoksen satamassa,taustalla Caribbean Princess ja Ventura-risteilyalukset 19
  17. 17. Ylhäällä vasemmalta oikealle:Sunbury House -plantaasimuseonpäärakennuksen ruokasali; muse-on kellarissa sijaitseva talli; mu-seon vanha jääkaappi 1900-luvunalusta, valmistaja General Electric;haineväpalmu (caryota mitis) Or-chid World -puutarhassaKeskellä vasemmalta oikealle:sokeriruo’on sadonkorjuu menos-sa Barbadoksen maaseudulla; yksimonista makuuhuoneista SunburyHouse -plantaasimuseon päära-kennuksen toisessa kerroksessa;museon vanha haarniskaAlhaalla vasemmalta oikealle: yksimonista St. John Parish -kirkonhautausmaan koristeellisista hau-doista; turisti kuvaamassa orkide-oita Orchid World -puutarhassa 23
  18. 18. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Bar-badoksen saaren ensimmäinensähkökäyttöinen pesukone Sun-bury House -plantaasimuseossa;risteilyalus Azamara Journey onjuuri kiinnittymässä Bridgetowninsatamalaituriin; turistit toivotetaantervetulleiksi Barbadokselle; tun-nelmaa retkibussissa juuri ennenretken alkua, keskellä seisoo selinretkioppaamme Ulla TicklénKeskellä vasemmalta oikealle: ami-raali Horatio Nelsonin (1758-1805)patsas Kansallissankarien aukiollaBridgetownin keskustassa; Bridge-townin pienvenesatamaa; risteily-alus Ventura yövalaistuksessaanAlhaalla vasemmalta oikealle:Barbadoksen yksi kahdesta par-lamenttirakennuksesta; tankkiautoon tyhjentämässä laivamme sep-titankkia; rommipunssimaistiaisiaSunbury House -plantaasimuseonravintolassa; näkymä Broad Street-kadulle Bridgetownin keskustassa24
  19. 19. Caribbean Princess lähdössä Bridgetownista Barbadoksella26
  20. 20. 27
  21. 21. Kolmas päivä – lauantai 10.3.2012 Kolmas risteilypäivämme oli tuonut Kristina Katari- tyäni vain muutaman metrin matkan voimakkaan tuulennan Tobagoon. Saarikaksikko Trinidad ja Tobago muo- viskomat karpalon kokoiset vesipisarat lensivät vaaka-dostavat erään suosituimmista turistikohteista Karibialla. suorassa ja kastelivat housunlahkeeni läpimäriksi eivätkäMonet risteilyalukset poikkeavat 1,3 miljoonan asukkaan kengätkään pysyneet siinä sateessa kovin kuivina. Laiturinsaarilla ja erityisesti Trinidadissa. Saaret lukeutuvat Kris- päässä odotti valtava neliömetrien laajuinen vesilammik-toffer Kolumbuksen eurooppalaisille löytämiin alueisiin ja ko, jota ei voinut ylittää astumatta suoraan lätäkköön. Enhän myös nimesi saaret espanjalaisittain. Trinidad sai Ko- voinut mitään ja silmäni ummistaen astuin lammikkoon jolumbukselta vuonna 1498 alkujaan nimen La Isla de la Tri- valmiiksi märillä kengillä. Samalla sain selville, että lam-nidad eli Pyhän kolminaisuuden saari. Tobagon nimi puo- mikon syvyys oli useita senttejä. Viimeistään nyt kastuivatlestaan viittaa tupakkaan, jolla tosin ei ole nykyään paljoa kengät sukkia myöten läpimäriksi.tekemistä saaren taloudessa, joka on 1600-luvulta pohjau-tunut sokeriruokoon ja siitä valmistettuun rommiin. Aamupäiväretki Istuuduin läpimärkänä retkibussimme penkille. OloScarborough, Tobago ei ollut kovin miellyttävä, kun kengissä lilluivat märät su- Aamu Tobagossa näytti kirkkaalta ja aurinkoiselta. kat ja housunlahkeet olivat liimautuneet kiinni jalkoihin.Ylempänä vuorenhuipuilla harmaa taivas oli putoamassa Ilma oli onneksi lämmin, joten märät vaatteet eivät saa-maahan, mutta en murehtinut säätilaa seuratessani ran- neet oloani viluiseksi. Kiertelimme retkellä ympäri Toba-nalta alustamme kohti saapunutta pientä moottorivenettä. gon pientä saarta ja tutustuimme aluksi Scarborough:nVeneestä nousi alukselle luotsi, joka ohjasi laivamme sata- maamerkkeihin. Matkamme jatkui Plymouthin suuntaan,maan. Suuri purkkimme peruutti melkoisen matkan pääs- missä kävimme kuvaamassa kuuluisaa mystistä hautaki-tä ja kiinnittyi Scarborough:n sataman laituriin aamukah- veä, jolla kerrotaan olevan lukemattomia syntytarinoita.deksalta. Rankka vesisade alkoi hieman ennen yhdeksää Ekskursion päätteeksi bussimme vei meidät suosittuunaamulla ja vettä tuli taivaan täydeltä kuin saavista kaata- kulttuurikeskukseen. Siellä saimme rommipunssimaisti-en. Samalla kuulutettiin, että aamupäivän retki saaren ete- aiset ja upean kolmen vartin mittaisen kansantanssiesi-läosiin oli valmis lähtöön. Olin varannut Tobagon helmiä tyksen. Varasin ensimmäisten sisääntulijoiden joukossa& kansanperinnettä -retken ja kymmenien kohtalontove- eturivin paikan ja riisuin jaloista yhä märät kenkäni jarien kanssa astuimme ulos kaatosateeseen mennäksemme sukkani. Ripustin sukat kuivumaan tuoli poikkipienalla,meitä odottaviin busseihin. Onneksi olin varustautunut mutta Karibian trooppisen kosteassa ilmastossa ne eivätmatkaan sadetakilla, jolle tuli nyt käyttöä. Vyötäröön asti kuivuneet edes nimeksikään.ulottuneesta sadetakista ei juuri ollut apua, sillä kävel-Taustalla tykki Fort King George -linnoituksen reunalla, Scarborough, Tobago 29
  22. 22. Iltapäiväretki saviliejuista mutapolkua pitkin. Sateen jäljiltä polku olisi Palasimme laivalle kansantanssiesityksen jälkeen. yhtä savivelliä, joten pelkäsin jo valmiiksi, mitenkä viimei-Sade oli lakannut eikä laiturin päässä olleesta vesilammi- sen kenkäparini nyt kävisi. Bussimatkalla opas kuitenkinkosta ollut enää tietoakaan. Seuraavan retken alkuun oli lohdutti iloisella uutisella. Vierailijakeskuksesta sai vuok-aikaa reilu tunti. Iltapäiväretkeni kohteena oli Argylen ve- rata kumisaappaita. Päästyämme perille kiiruhdin ensim-siputous Tobagon pohjoisemmassa osassa, hyvän matkan mäisten joukossa sovittamaan kummareita, joiden vuokrapäässä Scarborough:sta. Housuni olivat kuivuneet, mutta oli neljä Yhdysvaltain dollaria pari.kenkäni olivat vielä märät eikä niiden nopeasta kuivumi- Jätin omat kengät vierailijakeskukseen ja läksin ryh-sesta ollut toivoakaan. Laiton jalkaani vaihtokengät ja toi- mämme mukana tepasteleman kohti vesiputousta. Maastovoin, ettei sade uusiutuisi, sillä sitten matkalle varaamani oli kurainen ja lokaa roiskui aina polviin asti saapastelles-kenkävarasto ehtyisi. Kohdeinfossa tiedettiin kertoa, että sani vetelässä mutavellissä. Argylen vesiputoukset olivatvesiputouksille olisi käveltävä sademetsän läpi poljettua kuitenkin kaiken vaivan arvoiset. Mahtavat näköalat pal-Taustalla uhkaava sadealue on saapumassa Tobagoon30
  23. 23. kitsivat niin märän aamupäivän kuin patikoinnin metsä- väliseen maastoon. Näkymät sieltä olisivat kieltämättä ol-polulla ja lopulta jännittävien vesiesteiden ylityksen. Kol- leet hienot, mutta jätin moisen urheilusuorituksen väliin.messa osassa laskeutunut vesiputous oli kuin olisi tullut Retki päättyi iltakuudelta takaisin satamaan. Kristinaparatiisiin. Silloin mietin, miten kaikki kaunis oli usein Katarina nosti taas ankkurinsa ja käänsi keulan tällä ker-niin vaikeakulkuisten matkojen takana. Ainutkertaiset taa kohti Grenadaa. Ilta laivalla jatkui jälleen seuraavanvalokuvauskohteet avautuivat kaikessa komeudessaan. päivän retki- ja kohdeinfolla, jossa esiteltiin GrenadanNämä vesiputoukset olivat ehdottomasti retken arvoiset. saarivaltiota sekä tulevia ekskursioita. Tilaisuuden jälkeenViivyimme putouksilla lähes tunnin. Monet käyttivät ti- olinkin jo nälkäinen, sillä päivän retket olivat kuluttaneetlaisuuden hyväkseen ja pulahtivat kristallinkirkkaaseen voimia enkä ollut ehtinyt syödä kunnolla retkien välissä.vesialtaaseen, joka muodostui putouksen alle. Uhkaroh- Buffet Polaris saikin taas tutun vieraan, kun istahdin pöy-keimmat saattoivat omalla vastuullaan kokeilla kiipeily- tään ja juomatilauksen jälkeen aloin mättää ruokaa lauta-taitojaan ja kavuta rinnettä pitkin ylemmäksi putouksien selle ja siitä suuhun. 31
  24. 24. Ylhäällä vasemmalta oikealle: kukko pöyhiisulkiaan Fort King George -linnoituksen pi-halla; M/S Kristina Katarina on saapumassaScarborough’n satamaan Tobagoon; aamu-päivällä yllättänyt kaatosade sulki golfker-hon terassinAlhaalla vasemmalta oikealle: satamatyön-tekijät ovat valmiina kiinnittämään risteilya-luksemme laituriin Scarborough’ssa Toba-gossa; golfkerhon kärryt odottavat pelaajia;näkymä Scarborough’n satamaan Fort KingGeorge -linnoituksen pihalta. Taustalla nä-kyy M/S Kristina Katarina kiinnittyneenä lai-turiin. 33
  25. 25. Vasemmalta oikealle: näkymä polulta mat-kalla Argylen vesiputouksille. Aamupäivänrankkasade oli muuttanut polun kuraiseksisavivelliksi. Vuokrasin vierailijakeskuksestakumisaappaat neljällä Yhdysvaltain dolla-rilla, jotka olivatkin viimeiset matkakassanitaalat.; Argylen vesiputoukset TobagossaSeuraavalla sivulla: Argylen vesiputouksetTobagossa 35
  26. 26. 36
  27. 27. Ylhäällä vasemmalta oikealle: laivan pe-rämies, kapteeni Aku Kaikkonen ja luotsiovat ohjaamassa M/S Kristina KatarinaaScarborough’n satamaan Tobagossa; Mys-tery Tombstone eli nuoren Betty Stivensinmystinen hautakivi Plymouthissa; iltapäivänretkivieraat ovat saapuneet Argylen vesipu-tousten vierailijakeskukseen.Alhaalla vasemmalta oikealle: Tobagon kult-tuurikeskuksen työntekijät ovat kattaneetpöydän rommipunssimaistiaisilla ja odotta-vat retkivieraita; paikallinen folklore-ryhmäesittää tansseja Tobagon kulttuurikeskuk-sessa; bamburuokoja Argylen vesiputouk-sille johtavan polun varrella 39
  28. 28. Neljäs päivä – sunnuntai 11.3.2012 Heräsin hieman viiden jälkeen aamulla unentäytei- aatoksiin iltapäiväretkensä suhteen. Pian bussien lähei-sen yön jälkeen. Laiva keinahteli tasaisesti saapuessaan syydessä parveili kymmenkunta retkeilijää, jotka olisivatGrenadan saarivaltion rannikolle. Nousin ylös ja aamutoi- halunneet minun tavoin vaihtaa lähtöaikaa. Organisoinmien jälkeen kapusin seitsemännelle kannelle ihailemaan nopeasti pienen jonon, sillä olin tullut paikalle ensimmäi-Karibian auringon nousua. Kello oli vähän yli kuusi, kun senä, enkä halunnut menettää vuoroani. Risteilyemäntäensimmäiset säteet kajastivat paksun ja harmaan pilviver- oli erittäin ystävällinen, kun järjesti neljälle halukkaallehon läpi. Piskuinen Grenadan saari näkyi horisontissa ja paikat bussissa, johon oli kuin olikin jäänyt juuri sopivas-taivaalta maahan asti ulottunut sadeverho ei luvannut kui- ti neljä vapaata istuinta. Pääsimme matkaan, ja lämminvaa päivää. Laivamme lähestyi hiljakseen pääkaupunkia, trooppinen sää alkoi pian helliä retkeämme.St. George’s:ia, jonka risteilysataman laituriin kiinnityim-me aamutuimaan. Grenada on yksi niistä lukuisista Kris- Aamupäiväretkitoffer Kolumbuksen eurooppalaisille löytämistä saarista Tropiikkia ja mausteita -retki suuntasi pitkin saarenLänsi-Intiassa. Nimensä tämä 100 000 asukkaan saarival- läntistä rantatietä kohti Gouyaven kalastajakylää. Jos-tio on saanut Espanjan eteläosassa sijaitsevan Granadan sakin vaiheessa käännyimme sisämaahan päin ja pysäh-kaupungin mukaan kunnianosoituksena Kolumbuksen dyimme historialliselle Dougaldston Estate -maustetilal-matkan rahoittajina ja tulevien rikkauksien omistajina le. Oppaamme esittelivät ja maistattivat siellä trooppisiatoimineille espanjalaisille monarkeille. Saarelta ei kuiten- kasveja, kuten kaakaopapuja ja Grenadan kansalliskasviakaan löytynyt kultaa taikka hopeaa eikä juuri muitakaan muskottipähkinää. Rakennus oli säilytetty alkuperäises-rikkauksia, joten Kolumbus ei koskaan astunut maihin sä kunnossaan, ja siellä saattoi aistia menneiden aikojenvaan jatkoi kiireisenä löytöretkeilijänä eteenpäin. tunnelmaa. Retkemme jatkui syvemmälle sisämaahan ja ohitimme lukuisia banaaniviljelmiä ja kuvauksellisiaSt. George’s, Grenada maisemia. Pieni retkibussimme kipusi lähes 600 metrin Sää oli kirkastunut, mutta puolipilvisen aamupäivän korkeuteen Grand Etang -luonnonpuiston keskelle. Rom-ennustettiin muuttuvan sateiseksi iltapäiväksi. Varaama- mipunssimaistiaisten jälkeen ihailimme valtavaa kraat-ni retki oli pahaksi onnekseni juuri iltapäivällä, joten tie- terijärveä, jolle oli valokuvaukselliset näkymät puistondustelin henkilökunnalta, josko olisin voinut vaihtaa sen vierailijakeskuksen pihalta. Harvinaiset kaksi pientä mo-aamupäiväretkeksi. Aamupäivän retki oli loppuunmyyty. namarakattia tulivat vielä viihdyttämään turisteja, jotenSain kuitenkin vinkin, että retkibussien läheisyyteen kan- vierailu luonnonpuistossa oli kaikin puolin onnistunut.nattaisi mennä norkoilemaan, sillä melko usein busseis- Seuraavaksi pikkuruinen bussimme kaarsi Annanda-sa on sittenkin tilaa. En ollut ainoa, joka oli tullut toisiin le-vesiputoukselle. Idyllinen ja valokuvauksellisen kaunisTaustalla Ivan-hurrikaanin vuonna 2004 raunioittama St. Andrew’n presbyteerisen kirkon torni, St. George’s, Grenada 41
  29. 29. 42
  30. 30. vesiputous oli turistien suosima kohde. Muista turisti- Kaupat olivat suurimmaksi osaksi kiinni. Kapeat, muttakohteista tutut kaupustelijat ja katusoittajat tervehtivät paikoitellen erittäin jyrkät kadut ammottivat tyhjyyttään.meitä jo parkkipaikalla. Musikanttien valokuvaaminen Monet kaupungin rakennukset olivat kärsineet vuodenoli sallittua, kunhan muisti antaa linssille poseraaneelle 2004 luonnonkatastrofista, kun hurrikaani Ivan oli tehnyttaiteilijalle joka kuvasta dollarin. Itse putoukselle oli kä- tuhojaan saarella. Osa rakennuksista oli edelleen korjaa-velymatkaa muutamia satoja metrejä päällystettyä polkua matta ja ilman kattoa säiden armoilla. Jossakin kajahtelipitkin. Näkymät perillä olivat kuin joltakin paratiisisaarel- taas Lontoon Big Benistä tuttu kellotornin melodia, mikäta ja kameroiden tauoton rapina kuului metrien päähän. muistutti Grenadan historiasta ja entisestä isäntämaastaLuonnonkaunis Annandalen-vesiputous olisi kelvannut Isosta-Britanniasta.minkä tahansa taideteoksen taustaksi. Käyntiämme tässä Kierreltyäni aikani kaupungin autioita katuja kään-kuvauskohteessa voi sanoa pyrähdykseksi, sillä valokuvaa- nyin takaisin satamaan. Terminaalin edessä univormuunmiseen oli varattu aikaa noin viisitoista minuuttia. Kohde pukeutunut tyylikäs vanhempi mies huusi minulle: ”Tak-oli sen verran suosittu, että käyntejä olikin hyvä hieman si!” Kiittelin ystävällisesti tarjouksesta, mutta kerroinporrastaa, että jokainen halukas olisi saanut elämänsä va- olevani menossa jo takaisin laivalle. Jäimme kuitenkinlokuvan. Piipahduksen jälkeen matkamme jatkui takaisin kadunvarteen hetkeksi rupattelemaan ja vaihtamaan aja-kohti lähtöpistettä, mutta sitä ennen poikkesimme noin tuksia Grenadan virallisella kielellä englannilla. Paikal-kymmeneksi minuutiksi valokuvaamaan Frederickin his- linen väestö tuntui olevan kovin ystävällistä ja varmastitoriallista linnoitusta ja sen pihamaalta avautuvia upeita he itsekin tiesivät, että risteilylaivojen turistit tuovat vau-näkymiä yli kaupungin. rautta saarelle, joten matkailijoita oli syytä kohdella vie- Aamupäivän retkemme Grenadassa oli mielestäni pa- raanvaraisesti. Päivä Grenadassa oli lopulta poutainen jaras tähän mennessä. Kaikki ekskursiot olivat olleet erittäin onneksi puolipilvinen, mikä piti lämpötilan siedettävällähyviä, ammattimaisesti ja erinomaisesti organisoituja eikä noin 27 asteen tasolla.yhdellekään retkelle ollut moitteen sijaa. Vaikka tämänpäi- Ilta laivalla kului värikkään ohjelman parissa. Retki-väinen ekskursio oli puolisen tuntia myöhässä, ehdimme ja kohdeinfossa piipahdimme jo etukäteen tutustumassamainiosti takaisin laivalle ja vapaa-aikaakin jäi itse järjes- seuraavan päivän kohteeseemme Fort-de-Francen kau-tämälleni kaupunkikierrokselle. Neljään tuntiin oli saatu punkiin Martiniquen saarella. Illan ratkiriemukas ohjelmamahtumaan paljon ohjelmaa ja valokuvauspysähdyksiä oli sisälsi hauskan muotishown. Laivan henkilökunta esittelirunsaasti. Sääennusteen lupaamaa sadetta ei tullut iltapäi- KC-muotia ja rentoja loma-asukokonaisuuksia pilke sil-vällä emmekä kastuneet matkan aikana. mäkulmassa. Nautilus Loungeen oli kokoontunut melkein koko risteilyvierasjoukko seuraamaan catwalkilla asteleviaKaupunkikierros muotimalleja. Laivamme jätti Grenadan taakseen iltaseit- Retken jälkeen tein omatoimisen kierroksen St. semältä ja suuntasi kohti seuraavaa satamaa Martiniquel-George’s:in keskustassa. Sunnuntai oli tässä katolisessa la.maassa pyhäpäivä aivan kuten muuallakin länsimaissa.Taustalla risteilyalus Astor, St.George’s, Grenada 43
  31. 31. Ylhäällä vasemmalta oikealle:Doulgaldston Estate -maustetilantyöntekijä; Grenadan kansalliskas-vi muskottipähkinä halkaistunaAlhaalla vasemmalta oikealle: mo-namarakatti Grand Etang -kansal-lispuistossa; satamaluotsi lähestyyM/S Kristina Katarina -risteilyalustaSt. George’sin satamassaVieressä vasemmalla: Annandalenvesiputous Grenadassa 45
  32. 32. Ylhäällä vasemmalta oikeal-le: näkymä Market Hill -kadul-le St. George’sin keskustassa;vuonna 1894 valmistuneenSendall-tunnelin suuaukko;Ivan-hurrikaanin vuonna 2004raunioittama St. George’sinseurakunnan kirkko ilman kat-toa; kapteeni Aku Kaikkonen,perämies ja paikallinen luotsiohjaamassa M/S Kristina Kata-rina -alusta Grenadan risteily-satamaan.Keskellä vasemmalta oikeal-le: Suomen lippu liehuu M/SKristina Katarinan lipputangos-sa saavuttaessa Grenadaan;viereisen Astor-risteilyaluksenmatkustajia palaamassa lai-valle; suloinen monamarakattiviihdyttää turisteja Grand Etang-kansallispuistossaAlhaalla vasemmalta oikealle:vanha ränsistynyt talo Gren-ville Street -kadun varrella;näkymä Gore Street -kadulle;näkymä Market Hill -kadulleSt. George’sin keskustassa;Doulgaldston Estate -maustetilaGrenadassa
  33. 33. Taustalla M/S Kristina Katarina on saapumassa St. George’sin satamaan Grenadalla
  34. 34. Viides päivä – maanantai 12.3.2012 Viidennen lomapäivän aamu sarasti harmaana. Mi- mistä tahansa eurooppalaisesta isohkosta kaupungista.nulle oli tullut jo tavaksi herätä aamulla kuuden-seitsemän Muista saarista poiketen Martiniquella oli manner-Euroo-aikaan ja kavuta kannelle tutkailemaan, mitä aamu oli tuo- pasta tuttu oikeanpuoleinen liikenne ja valuuttana eurot.nut tullessaan. Karibian aamut olivat valmiiksi lämpimäteikä päivälämpötila juuri koskaan pudonnut alle 20 asteen Kokopäiväretkinäin kuivana aikakautena. Kannella siis tarkeni mainiosti Koko päivän kestäväksi ajoitettu Martiniquen saari-ja kun laivamme oli lähestymässä kohdettaan, eivät tuu- kierros oli erinomainen retki läpi tärkeimpien nähtävyyk-letkaan haitanneet ulkoilua. Aiemmilla pysähdyksillä tutut sien. Aamuyhdeksältä alkanut ja neljään asti iltapäiväänluotsin vierailut jatkuivat myös Martiniquen saarelle saa- kestänyt kierros tehtiin mukavasti isoilla, uudenaikaisillapuessamme. Seurasin taas, miten pieni luotsivene kurva- ilmastoiduilla busseilla, joissa oli hyvät istuimet ja isot ik-si kylkeemme ja miten luotsi nousi risteilyaluksellemme kunat yllättävien valokuvien ottamiseksi. Suuntasimmevauhdissa. Olimme saapumassa risteilymatkamme neljän- aluksi saaren itälaidalle paikalliseen St. James -rommi-nelle saarelle Karibialla. tislaamoon, jonka museokierroksen päätteeksi saimme maistella tislaamon omia rommeja. Matkalla Le MorneFort-de-France, Martinique Rougen kylään bussimme pysähteli tämän tästä maala- Itä-Karibian kierroksemme pistäytyi 400 000 asuk- uksellisten maisemien valokuvaamiseksi. Ihastuttavankaan Martiniquen saarella. Saavuimme samalla Euroopan kauniit luonnonmaisemat, suunnaton vehreys ja laajatmaaperälle ja siis Euroopan unionin rajojen sisälle. Uni- näkymät korkeilta rinteiltä saivat toisinaan haukkomaanonin kansalaisina meillä oli saarella kaikki samat oikeu- henkeä. Räpsin valokuvia olan takaa ja ikuistin luonnon-det kuin kotimaasta katsottuna, sillä Martinique on osa näytelmää videoille. Näkymät olivat kerta kaikkiaan unoh-Ranskaa. Tarkalleen ottaen saari on Ranskan merenta- tumattoman kauniit.kainen departementti eli entisaikojen siirtomaa. Maantie- Söimme tuhdin retkilounaan Le Bambou -ravintolas-teellisesti saari on osa Ranskan Antilleja. Saaren virallinen sa. Kahden tunnin lounastauon aikana paikallinen muu-kieli on tietysti ranska ja pääkaupunki on Pariisi kaukana sikko viihdytti ryhmäämme ikivihreillä sävelillä. Ruokai-emämaassa Atlantin toisella puolen. Martiniquella elel- lun jälkeen jatkoimme saaren entiseen pääkaupunkiinlään kuitenkin autonomiantapaisissa oloissa ja Karibialle St. Pierreen, joka tuhoutui tyystin vuonna 1902 läheisentyypillisen kulttuurin parissa. Saaren suurin kaupunki ja Mt. Pelée -tulivuoren purkauksessa. Kaikki kaupungin 30myös paikallinen pääkaupunki, noin 100 000 asukkaan 000 asukasta menehtyivät tuhoisassa katastrofissa ja vainFort-de-France osoittautui hyvin mannermaiseksi ja äkki- muutaman kerrotaan selviytyneen tästä maanpäällisestäseltään olisi monipolvisine liikennejärjestelyineen käynyt infernosta. Kiertelimme tuhopaikoilla, joita oli säästettyTaustalla yksityiskohta rataksista muodostetusta installaatiosta Saint James -rommitislaamon museon seinällä, Sainte Marie, Martinique 51
  35. 35. ja museoitu muistuttamaan reilun sadan vuoden takaisesta onnettomuu-desta. Paluumatkamme satamaan kurvaili saaren länsipuolen rannikkoapitkin. Mutkaisten vuoristoteiden rinteet ja katveet tarjosivat jälleen pal-jon hyviä kuvauskohteita, joita pysähdyimme aika ajoin ikuistamaan. Pit-kä mutta antoisa päiväretki päättyi takaisin matkustajasatamaan, jostaolisi voinut vielä tehdä pienen kierroksen kaupungilla. Jätin omatoimi-sen kaupunkivierailun tällä erää väliin, sillä pitihän jotain jättää seuraa-valle visiitille. Alkuillasta tietokirjailija Pekka Hako aloitti luentosarjan NautilusLoungessa. Ensimmäisen luennon aiheena oli Karibian alueen musiikki,jonka tyylinäytteinä saimme kuulla calypso-musiikkia. Luento oli huolel-lisesti valmisteltu ja hyvin laadukas. Musiikkinäytteistä ja kaikesta muus-ta materiaalista päätellen kirjailija Hako oli tehnyt paljon taustatyötä jatunsi hyvin aiheen. Luennon päätteeksi risteilyvieraille esiteltiin seuraa-van päivän retkikohteet kuten aiempinakin iltoina. Kohdeinfot antoivathyödyllistä taustatietoa seuraavan päivän kohteista sekä käytännöllisiävihjeitä ja ohjeita retkien varalle. Iltaohjelman jälkeen löysin itseni taasnoutopöydän ääreltä. En yksinkertaisesti voinut vastustaa Kristina Kata-rinan herkullista buffettia ja sen runsasta tarjontaa.Ylhäällä vasemmalta oikealle: paikallinen muusikko viihdyttää lounasvie-raita Le Bambou -ravintolassa Morne-Rougessa; Atlantin valtameri (ui-minen kielletty), Sainte-Marie; satamatyöntekijät ovat kiinnittämässä M/SKristina Katarina -risteilyalusta Fort-de-Francen satamassa Martiniquella.Keskellä vasemmalta oikealle: kaariholvi vuoden 1902 tulivuorenpurka-uksesta kertovassa ulkoilmamuseossa, Saint-Pierre; tyylitelty vesihanasamassa museossa; kanuuna, Saint-Pierre; muistomerkki tulivuorenpur-kauksen uhreille ulkoilmamuseossa, Saint-PierreAlhaalla vasemmalta oikealle: alkusalaatti Le Bambou -ravintolassa Mor-ne-Rougessa; virkistäytymistä laivan altaassa; Saint James -rommitislaa-mon baari, Sainte-Marie, Martinique 53
  36. 36. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Saint James-rommitislaamon museorakennus, Sainte-Marie, Martinique; paikallinen matkamuisto-myyjätär kojussaan, Saint-Pierre; roskalavalaiturilla M/S Kristina Katarinan vieressä,Fort-de-FranceAlhaalla vasemmalta oikealle: banaaniplan-taasin työntekijän päivä on päättynyt ja hänodottaa kyytiä kotiin tienristeyksessä; näky-mä laivan kannelta Fort-de-Francen sata-maan ja kaupunkiin Martiniquella myöhem-min iltapäivällä54
  37. 37. Kuudes päivä – tiistai 13.3.2012 Risteilykierroksemme Itä-Karibian saaristossa päättyi puolella. Olin varannut aamupäivän omatoimiseen kau-pienelle Antiguan saarelle. Saavuimme kahden saaren, An- punkikierrokseen, jollaiset olivat edellisillä saarilla jää-tiguan ja Barbudan, muodostamalle saarivaltiolle aamu- neet hieman vähemmälle huomiolle järjestettyjen retkientuimaan. Antigua on osa brittiläistä kansanyhteisöä, ja sen vuoksi. Iltapäiväksi ohjelmassani oli puolipäiväretki saa-päämies – tai oikeammin -nainen – on Ison-Britannian rella kello kahdelta alkaen, mutta siihen oli vielä runsaastikruunupää Elisabeth II kaukana emämaassaan Lontoos- aikaa. Läksin kiertelemään St. John’s:in kaduilla, joidensa. Kuningatarta ja kansainyhteisön etua tässä autonomi- varsilla tönötti muilta saarilta tutunnäköisiä toinen toistaasessa ja käytännöllisesti katsoen lähes itsenäisissä oloissa rähjäisempiä rakennuksia. Osa taloista oli kuin hurrikaa-elävässä saarivaltakunnassa edustaa kenraalikuvernööri. nin jäljiltä, mutta monet olivat myös hyvässä kunnossa jaAntigua ja Barbuda koostuu kahdesta pääsaaresta, joilla lähes uusia. Erityisesti kauppaliikkeet ja turistien suosi-asuu yhteensä 82 000 asukasta, jotka pääasiallisesti ovat mat ostoskeskukset olivat viihtyisiä pienine kauppoineen1600-luvun lopulta alkaen tuotujen afrikkalaisten orjien ja kojuineen. Sataman välittömästä läheisyydestä löytyivätjälkeläisiä. Saaret asutettiin tuhansia vuosia sitten, mut- kaikki ostos- ja ajanviettomahdollisuudet sekä muut pal-ta vasta eurooppalaisten löytöretket Länsi-Intian saaris- velut.toon tekivät niistä maailmanpoliittisesti ja taloudellisesti Poimin kaupungin kartan turisti-informaatiokojus-mielenkiintoisia. Antigua ja Barbuda lukeutuvat jälleen ta ja lähdin kävelemään suoraan eteenpäin ylös pitkinkerran genovalaisen seikkailijan, Kristoffer Kolumbuksen Redcliffe Street -katua. Vastaani tuli Independece Street,alun perin isäntämaalleen Espanjalle huudattamiin alue- joka poikkikatuna pakotti minut kääntymään takaisinvaltauksiin, jotka ovat sitten Kolumbuksen ensivierailun, sataman suuntaan. Vaihdoin toiselle itä-länsisuunnassavuoden 1493 jälkeen vaihtaneet omistajia lukuisia kertoja kulkeneelle kadulle ja kohdistin katseeni kauempana siin-ja päätyen lopulta osaksi brittiläistä kansanyhteisöä. Saa- täneisiin kaksoistorneihin, jotka kuuluivat vuonna 1845ren historia on yhtä värikäs kuin sen karibialaiseen kult- valmistuneelle St. Johnin katedraalille. Kirkkorakennustuuriin ominaispiirteinä kuuluvat kirkkaat värisävyt. oli tällä erää suljettu yleisöltä restauroinnin takia, ja tyy- dyinkin kiertelemään hetken aikaa kirkkomaalla ja raken-St. John’s, Antigua nuksen ympäristössä. Aurinko paahtoi yhä kuumemmin Aurinko paistoi muutaman puolipilvisen päivän jäl- ja tropiikista tutut yllättävät sadepisarat kastelivat muu-keen melkein pilvettömältä taivaalta jo aamulla kuumas- tamia pistemäisiä jälkiä paitaani. Mistään varsinaisestati ja polttavasti. Laivamme ankkuroitui pääkaupungin St. vesisateesta ei ollut kyse, sillä muutaman minuutin ajanJohn’s:in risteilijäsatamaan, jossa seisoi aiemmin saa- ropsahdelleet harvat pisarat saivat tuskin kadun kastu-punut tanskalainen Braemar-risteilyalus laiturin toisella maan. Taivaalla näkyi harvoja tummia pilviä, jotka kuiten-Taustalla pollari, St. John’s, Antigua 57
  38. 38. kin lipuivat nopeasti ohi ja kuumottava paahteisuus pääsi tavara kauppaan ennen kuin iltapäiväretkeni alkoi. Ryntä-jälleen valloilleen. sin ulos. Onneksi St. John’s:in kaupunki oli pieni, ja löysin Olo alkoi tuntua hikiseltä. Poikkesin erääseen isoh- hetken harhailun ja muutaman ylimääräisen korttelikier-koon sekatavarakauppaan ostamaan miesten toilettivettä, roksen jälkeen kaupan, josta olin toilettituoksun ostanut.jota voisin suihkutella raikkaamman olon saavuttamisek- Huono onneni jatkui. Kauppa oli suljettu lyhyen sies-si. Ulkoilman lämpötila oli 28 astetta ja keskipäivän aurin- tan ajaksi, mutta onneksi se oli juuri päättymässä. Pääovenko nousi yhä korkeammalle. Päätin palata laivan ihanan eteen oli kerääntynyt työntekijöitä, ja omistaja oli parhail-ilmastoituun suojaan ja otin heti hyttiin päästyäni vilvoit- laan avaamassa ovea. Pääsin sisään oikeastaan saman tientavan suihkun, jonka päätteeksi suunnittelin suihkauttaa ja kerroin kassalla murheeni. Näytin rikkoutunutta pulloavasta ostamaani parfyymiä. Pahvipakkaus oli hyvin pa- ja hetken ihmettelyn jälkeen sain uuden pullon. Myyjä ha-kattu muovikääreeseen, mutta kun avasin pakkauksen ja lusi varmistaa, että se oli ehjä ja avasi pakkauksen. Näim-nostin tuoksuvesipulloa ulos laatikosta, sain käteeni vain me molemmat jo kaukaa, että tuotteessa oli jotain vikaa,pullon yläosan. Oudon esineen nähtyäni ajatuksissani vä- sillä muovikääreen sisäpuoli oli kostea. Tämä toinenkinlähti salamannopeasti erilaisia mielikuvia. Oliko pullote pullo oli rikki ja vain puolillaan hajuvettä. Kolmas ja sa-kaksiosainen? Tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että malla viimeinen pullo oli ehjä, ja sain sen sitten matkaa-koko lasinen purtilo oli särkynyt kahtia eikä hajuvedestä ni. Kiittelin ystävällistä myyjää ja lähdin takaisin laivalle.ollut jäljellä kuin haalea tuoksu. Harmittelin tapahtunut- Koko vaihtotoimenpiteeseen ei lopulta mennyt kuin alleta, sillä minulla oli vain tunti aikaa palauttaa rikkinäinen puoli tuntia, ja ehdin mainiosti retkelle.Taustalla steel pan -rumpuja soittava kokoonpano, St. John’s, Antigua58
  39. 39. Iltapäiväretki sa neljässä tunnissa hyvän läpileikkauksen Antiguan tär- Iltapäiväretkemme käynnistyi kahden aikaan ja bus- keimmistä nähtävyyksistä ja oli erinomainen kierros suo-siletkamme suuntasi ensi töikseen saaren sydämeen. situssa lomakohteessa.Trooppinen maaseutu otti meidät vastaan ja esitteli kii- Karibian kierroksemme alkoi olla lopuillaan. Laivallareetöntä elämää rauhallisissa pikkukylissä, joiden raiteil- valmistauduttiin ensimmäiseen teemaillalliseen. Risteily-la autot olivat perin harvinaisia. Kuvaukselliset näköalat hintaan sisältynyt päivällinen tarjoiltiin Buffet Polaris -ra-avautuivat jälleen kameroidemme linssien vangittaviksi vintolassa, jossa oli tarjolla Itä-Karibian makuja tuttuunkavuttuamme Dow’s Hill -kukkulan laelle. Entisen puo- Kristina Katarinan herkulliseen tapaan. Ilta jatkui karne-lustuslinnoituksen pihalle oli pystytetty Antiguan histo- vaalihenkisellä pukeutumisjuhlalla. Risteilyvieraat pukeu-riasta kertova vierailijakeskus, jossa katsoimme lyhyen tuivat naamiaisasuihin, ja jotkut olivat nähneet paljon vai-multimediaesityksen. Esitys oli suomenkielinen, mikä hie- vaa tilaisuutta varten valmistamalla oman naamiaispuvunman kummastutti, sillä olimmehan matkojen päässä koti- ja jopa harjoittelemalla rooliaan. Hauska ilta huipentuimaasta. Puhujat tosin eivät olleet puheäänensä perusteella naamiaiskilpailuun, johon oli osallistunut kymmenkuntaaitoja suomalaisia. Matkamme jatkui pian kohti englanti- risteilyvierasta. Kilpailun voitti eräänlainen ennakkosuo-laista satamaa ja sen historialliselle Nelson’s Dockyard sikki ”Uuno Turhapuro”, joka kieltämättä esitti roolinsaeli Nelsonin telakalle. Perillä hienossa satamassa saattoi erinomaisesti. Ilta oli päättymässä, ja laivamme oli jo hy-aistia palan mennyttä maailmaa ja historiaa kierrellessään vää vauhtia matkalla avomerelle Atlantille. Kuuden päivänvanhojen ja osin museoitujen telakka-alueen rakennusten valtamerenylitys oli alkanut.välissä. Ihmeellinen Antigua -puolipäiväretki antoi vajaas- 59
  40. 40. Oikealla näkymä Long Street -ka-dulle, St. John’s, AntiguaTaustalla satamaluotsin vene, St.John’s, Antigua60
  41. 41. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Anti-guan ja Barbudan museorakennus,St. John’s; huvipursia Englantilai-sessa satamassa; satama-alueenportinvartija istahti puhelinkoppiinposeeraamaan kameralleni; jä-tetankkiautot tyhjentämässä M/SKristina Katarina -aluksen septi-tankkeja.Keskellä vasemmalta oikealle:joukko risteilyvieraita on kokoontu-nut satamalaiturille ja lähdössä aa-mupäiväretkelle; purjeveneitä Eng-lantilaisessa satamassa; vesipostiDockyard Drive -kadun varrella niinikään Englantilaisessa satamassaAlhaalla vasemmalta oikealle:Dockyard Drive -katu Englanti-laisessa satamassa; vartijan taloShirley Heights -kukkulan laella;purettu tai keskeneräinen laituri St.John’sin satamassa; nykyään joharvinaisia puhelinkoppeja on yhäkäytössä Antigualla. 63
  42. 42. Näkymä Englantilaiseen satamaan Shirley Heights -kukkulalta Antigualla64
  43. 43. 65
  44. 44. 66
  45. 45. Seitsemäs päivä – keskiviikko 14.3.2012 Jätimme Antiguan pikkuisen saaren ja vilkkaan St. seilaavat tällaiset Atlantin ylityksen tapaiset pitkät ja lä-John’s:in kaupungin taaksemme eilen illalla. Yön aikana hestulkoon viivasuorat merimatkat autopilotilla eli au-ylitimme aikavyöhykkeen matkallamme itään Kap Ver- tomaattiohjauksella, joka nytkin piti laivan oikeassa, 86den saaria kohti. Kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, ja asteen kurssissa vain muutaman piirun toleranssilla. Tokiaikaeromme oli nyt viisi tuntia jäljessä kotimaan aikaan laivasta ruorikin löytyi, mutta sitä käytettiin vain perintei-verrattuna. Tänään oli vuorossa ensimmäinen varsinainen seen käsiohjaukseen esimerkiksi satamissa. Laitteita, nap-täysi meripäivä, joita oli edessä tämän lisäksi vielä viisi. puloita ja mittareita komentosillalla riitti ja niiden kanssaSuunnattoman Atlantin valtameren ylitys ei ole risteilya- olisi saanut aikaa vierähtämään tunteja.luksella mikään tuntien juttu lentokoneiden tapaan, vaan Laivan monipuolinen ohjelmatarjonta lähti käyntiinaidosta merimatkasta pääsi nyt nauttimaan lähes viikon ja maalauskurssimme ensimmäinen luento alkoi. Kurssinajan. Laivalla ei suinkaan tarvinnut olla toimettomana lä- opettajana toimi Lasse Kempas, maamme yksi taitavim-hes 4 000 kilometrin matkan aikana. Ohjelmaa oli varat- mista taidemaalareista. Nämä huipputason luennoitsija-tu erittäin runsaasti ja moneen makuun tanssitunneista, vieraat olivat taas osoitus varustamon tinkimättömästäasiapitoisiin luentoihin ja siinä välissä esitettiin elokuvia, laadusta ja tavoitteesta viihdyttää risteilyvieraitaan mah-ohjattiin aamujumppaa ja saatiin musiikkiesityksiä maini- dollisimman korkeatasoisesti. Kempas oli rauhallinen jaota maalauskurssia unohtamatta. Mielenkiintoinen Kari- asiantunteva opettaja, ja jopa minä, jolla toisinaan tuntuubian alueen kulttuurista kertova luentosarja alkoi voodoon olevan peukalo keskellä kämmentä, sain sutattua valkoisenkiehtovalla maailmalla. Asiantuntevat luennoijat Pekka paperin enemmän tai vähemmän epämääräisillä töherryk-Hako ja Ira Multaharju esittelivät havainnollisen kuva- sillä. Ensimmäinen kahvikuppitutkielmani ei tosin oikeinmateriaalin kera meille länsimaisille tavallisille turisteille onnistunut, ja se muistuttikin enemmän silinterihattua.usein vieraaksi jäänyttä ja Hollywoodin kliseiseksi irvoit- Tavoitteenani ei suinkaan ollut tulla taidemaalariksi täl-tamaa voodoo-uskontokulttuuria. lä reissulla vaan viihtyä mukavassa amatööritaiteilijoiden seurassa ja kuunnella ammattilaisen luentoa maalaushar-Ensimmäinen meripäivä joitusten lomassa. Laivan komentosilta oli avoinna risteilyväelle myö- Syötyäni muutaman päivän rajoittamattomasta nou-häisestä aamupäivästä iltapäivän loppuun asti. Normaa- topöydästä vatsa alkoi olla toista mieltä mässäilyn määräs-listi matkustajilta piilossa pysyvä aluksen hermokeskus tä. Aiempina aamuina olin herännyt kurnivaan nälkään,avautui kaikille uteliaille. Kapteeni Aku Kaikkonen muun mutta tämänaamuinen herätys teki poikkeuksen. Olinpäällystön kanssa esitteli ylpeänä Kristina Katarinan oh- hämmästyksekseni valmiiksi kylläinen, enkä olisi jaksanutjausjärjestelmiä ja navigointilaitteita. Nykyaikaiset laivat juoda edes kahvikupposta. Kömmin kuitenkin aamupa-Taustalla yksityiskohta orjuutta kuvaavasta patsaasta valtion vakuutusyhtiön pääkonttorin edustalla, St. John’s, Antigua 67
  46. 46. lalle, jonka jätin poikkeuksellisen kevyeksi. Jaksoin hyvin Taustalla M/S Kristina Katarina matkaa Atlantin valtamerellä keulakoko päivän sen enempää nälkiintymättä ilta kuuteen, kohti itää Kap Verdelle. Tarkka sijainti kuvaa otettaessa oli 17 astetta pohjoista leveyttä ja 52 astetta läntistä pituutta.jolloin Polaris-buffetravintolassa alkoi äyriäisherkkujentarjoilu. En ole suuremmin äyriäisten ystävä eikä nälkä-kään vielä ollut huutava, joten suuntasin katseeni laivanmuihin ruokailuvaihtoehtoihin. Jossakin vaiheessa vatsaalkaa tuntua päivittäin täydeltä eikä buffet tule kuuloon-kaan. Silloin kannattaa kokeilla laivan muita monipuolisiaravintoloita, kuten ravintola Verandaa, johon istuuduinensimmäisen kerran tällä matkalla. Verandan ruokalista näytti houkuttelevalta alkaenruokaisista alkupaloista ja jatkuen meheviin pääruokiinja päätyen lopulta vastustamattomiin jälkiruokiin. Ravin-tolassa oli hyvin tilaa, joten valitsin pöydän ikkunan vie-restä. Tilasin alkupalaksi pienen katkarapukeiton, jokamaistui tomaattisen maukkaalta ja oli samalla lupaus yhtämaukkaasta jatkosta. Tilaamani pitsa Pollo kannettiinpöytään. Pitsa oli isompi kuin olin kuvitellut, ja minulla olitäysi työ saada lautanen tyhjäksi. Täyttävät annokset eivätvalitettavasti jättäneet tilaa jälkiruualle, ja niinpä vapautinpöytäni seuraaville ruokailijoille, jotka olivat muodosta-neet pienoisen jonon ravintolan edustalle. Veranda näyttiolleen suosittu ravintola, vaikka se ei koollaan vetänyt ver-toja noutopöydän asiakaspaikoille. Ruokailun päätteeksimenin hyttiini, sillä vilkas päivä oli kuluttanut voimiani.Päädyin nukkumaan varhain.68
  47. 47. Atlantin valtameren ylitys tiistai 13.3.2012 tiistai 20.3.2012 St. John’s Mindelo Antigua São Vicente Kap Verde keskiviikko-maanantai 14.-19.3.2012 Atlantin ylitys 69
  48. 48. Ylhäällä vasemmalta oikealle:M/S Kristina Katarinan peräkansija taustalla Atlantin valtameri län-teen päin nähtynä; kapteeni AkuKaikkonen isännöi iltaohjelmaayhdessä henkilökuntansa kanssa,vasemmalta oikealle: risteilyemän-tä Hanneke Helminen, retkioppaatAntero Pehkonen alias merten val-tias Neptunus ja Ulla Ticklén aliasmerenneito Meia; laivan komen-tosillan hallinta- ja ohjauslaitteita;maalauskurssilaiset ovat yhdek-sännellä kannella opettelemassamerimaiseman piirtämistäKeskellä vasemmalta oikealle: ko-mentosillan kytkinpaneeli; aluksenarvokilpi kertoo, että laiva on raken-nettu Szczecin telakalla Puolassavuonna 1982; maalauskurssin op-pilas maalaamassa taideteostaanAlhaalla vasemmalta oikealle: abo-riginaali viihdyttää markkinayleisöäsoittamalla didgeridoo-puhallinsoi-tinta merimarkkinoilla; merten valti-as Neptunus; laivan altaan kaidettalakataan meripäivien aikana; ristei-lyvieraita merimarkkinoilla70
  49. 49. Kahdeksas päivä – torstai 15.3.2012 Heräsin hyvin nukutun yön jälkeen seitsemältä. En- ja erityisesti kasvojen ikuistaminen kaksiulotteiseksi ku-simmäinen täysi meripäivä oli takana ja se oli ollut kaikkea vaksi, kolmiulotteisesta nyt puhumattakaan, on haasteel-muuta kuin toimeton. Vaikka merellä ei retkiä järjestetä- linen tehtävä ainakin meille amatööreille, jotka emme olekään, oli laivalle järjestetty runsaasti ohjelmaa. Ohjelma- taiteilijoita. Mittasuhteiden pitää olla realistiset, jos aiko-tarjonta oli itse asiassa niin monipuolinen, että sieltä löy- muksena on toteuttaa aidonnäköinen projektio mallista.tyi varmasti jokaiselle jotain eikä maihin pääsyä tarvinnut Ihmiskuvasta näkyvät helposti ammattilaisen ja harraste-odottaa peukaloita pyöritellen. Kävin syömässä kevyen aa- lijan erot. Luokan eteen asteli upea Ira Multaharju mallik-miaisen, sillä olin yhä melko kylläinen eilisen valtavan pit- semme, ja saimme ikuistaa kauniiseen asuun sonnustau-san jäljiltä. Kello kävi kohti yhdeksää. Kymmeneltä alkoi tuneen kaunottaren. Piirtelin sekä kokovartalokuvaa ettätaas Pekka Hakon luento, joka tällä kertaa käsitteli jännit- lähikuvaa kasvoista, mutta vain muutaman tunnin opas-tävää Atlantiksen arvoitusta. Nautilus Lounge oli melkein tuksen jälkeenkään tuotoksesta oli vaikeaa saada mallinsaviimeiseen istumapaikkaan asti varattu. Risteilyvieraat näköistä. Sain työni valmiiksi juuri sopivasti kello viideltä,olivat löytäneet nämä mielenkiintoiset luennot omikseen jolloin alkoi päällystön kyselytunti Katarina-kahvilassa.ja tuskin kukaan halusi jättää yhtäkään niistä välistä. Kristina Katarina -laivan päällikkö Aku Kaikkonen asteli satapäisen risteilyvierasjoukon eteen vastaamaanToinen meripäivä kiperiin kysymyksiin. Yleisö esitti asiallisia ja toisinaan Keskipäivän olin varannut ihanaan joutenoloon. Lo- perin asiantuntevia kysymyksiä, joihin kapteenilla ei ollutmalla pitää olla myös toimettomia jaksoja, jotta kotiin vaikeuksia vastata. Osa kysymyksistä oli hänelle entuudes-palattuaan tuntee levänneensä. Valitsin juuri erityisesti taan tuttuja ja niitä kaiketi esitettiin aina uudestaan ja uu-tämän lähdön, koska se sisälsi lähes viikon mittaisen me- destaan risteilyvieraiden vaihduttua. Yksi suosituimmistarimatkan, jonka aikana sain viettää lomaa kaukana kaikis- toivomuksista oli saada kuulutus, kun laivan läheisyydessäta kommunikointivälineistä, puhelimista, sähköposteista, näkyy valas. Tällaista toivomusta on vaikeaa toteuttaa, sil-netistä ja muista ulkopuolisista virikkeistä. Tähän men- lä valas näkyy pinnalla vain muutaman sekunnin ja kuulu-nessä valintani tuntui osuneen nappiin. Istuskelin pitkät tuksen järjestäminen siinä ajassa on mahdotonta eivätkätovit laivan ulkokannella varjoisassa paikassa katsellen ihmiset ehdi siirtyä katselupaikoille niin nopeasti. Saim-ohi lipunutta äärettömältä näyttänyttä valtamerta. Kovin mekin neuvoksi seurata tiiviisti taivaanrantaa ja yrittääpitkälle horisonttiin ei voinut nähdä, sillä Maan kaarevuus itse bongata näitä merten jättiläisiä. Kapteenin vastauksetkadotti näkyvyyden taivaanrannan taakse. huokuivat varmuutta ja asiantuntemusta, ja tämän myös Kahden aikaan iltapäivällä jatkui maalauskurssimme. risteilyvieraat varmasti aistivat ja kokivat laivan olevanLuennon aiheena oli ihmisen piirtäminen. Ihmisvartalon varmassa ja turvallisessa ohjauksessa.Taustalla grogipulloja tislaamon takapihalla, Santo Antão, Kap Verde 73
  50. 50. Vilkkaan päivän päätteeksi istahdin ties monennen-ko kerran Buffet Polariksen pöydän ääreen päivälliselle.Noutopöytä oli jälleen katettu runsailla antimilla, joidenjälkeen kukaan ei voinut väittää jääneensä nälkäiseksi.Meridian Clubissa olivat alkaneet elokuvaillat. Eilen val-kokankaalla esitettiin hauska komediaelokuva MammaMia. Leffaillat jatkuivat tänään ja alkuillasta alkoi ikivih-reä elokuva Tuulen viemää. Lähes nelituntinen eepos kestipuolille öin, ja jätinkin leffan väliin, sillä sikeät unet odot-tivat taas hytin pehmeässä vuoteessa ja uni olikin tarpeenseuraavan päivän aktiviteetteihin.74
  51. 51. Taustalla aurinko sarastaa saavuttaessa Antiqualle kuuden aikaan aamulla 75
  52. 52. Yhdeksäs päivä – perjantai 16.3.2012 Ensimmäiset meripäivät olivat taittuneet hämmästyt- yhden ohjeen: eläimen tai kasvin piti olla sellainen, jotatävän nopeasti. Puuhaa ja askaretta oli riittänyt aamusta kukaan ei ole koskaan ennen nähnyt. Mielikuvituksellem-iltaan eikä aika päässyt pitkästyttämään. Risteilylaivamme me oli siis tilaa ja värien käyttö oli enemmän kuin sallittua.Kristina Katarina oli puksuttanut melkein 1 300 kilometriä Toisessa harjoituksessa kokeilimme kubismin luomista.ja edessä oli vielä reilut 2 600 kilometriä. Aikaisemmista Siinä vaiheessa ajatukseni harhailivat enkä oikein jaksa-aamuista poiketen heräsin puoli yhdeksältä aamulla. Myö- nut keskittyä, sillä olin ehkä hieman väsynyt päiväunienhäinen herätys johtui tietysti kellojen siirrosta eteenpäin. jäätyä väliin ja nälkäkin vei ajatuksiani muualle. Jätin ku-Tänään aurinko oli noussut eilistä aikaisemmin, sillä laiva bismiharjoituksen väliin ja menin hyttiin lepäämään. Päi-oli jälleen ylittänyt aikavyöhykkeen yöllä. Aloimme vähi- vän aikana oli ollut kaikenlaista ohjelmaa ja pieni lepo olitellen kuroa umpeen alun perin kuuden tunnin aikaeroa paikallaan.kotimaan suhteen eikä sitä ollut jäljellä enää kuin neljä Iltapäivän ohjelmassa oli kotimainen elokuva Tähdettuntia. Päivän säätila merellä oli aurinkoinen eikä taivaalla kertovat, komisario Palmu. Vanha kunnon suomalainennäkynyt kuin ajoittain valkoisia kumpupilviä. Sääennuste seikkailuleffa oli kerännyt pienen joukon vannoutuneitalupaili päivän ylimmäksi lämpötilaksi 27 astetta eikä yö- ihailijoita seuraamaan Mika Waltarin (1908-1979) tari-kään tulisi viluttamaan, sillä ennusteen mukaan yöllä olisi nan pohjalta vuonna 1962 filmattua elokuvaa. Kolman-23 lämpöastetta. Miellyttävä lämpötila pysyttelikin pari- nen meripäivän iltana olimme puolivälissä Atlanttia. Illankymmenen asteen paremmalla puolella läpi päivän. Ke- teemana oli 60-luku. Järjestyksessään toinen teemailtavyen aamiaisen jälkeen kiertelin laivan kannella nauttien jatkui päivällisen jälkeen 60-luvun tunnelmassa ja Nau-24-asteisesta aamusta merellä. tilus-tanssiravintolassa soi teeman mukainen musiikki. Edellisen teemaillan tapaan ruokailu juomineen BuffetKolmas meripäivä Polaris -ravintolan noutopöydästä sisältyi matkan hin- Kymmeneltä jatkuivat Pekka Hakon luennot mielen- taan. Tarjoilu oli taas Kristina Cruises -varustamolle tut-kiintoisista aiheista. Tänään aiheena oli Meri taiteilijoiden tuun tapaan runsas ja maittava sekä tietysti myös täyttävä.innoittajana. Iltapäivällä puolestaan jatkui maalauskurs- Tapahtumarikas päivä kääntyi edellisten päivien tapaansimme mainion Lasse Kempaksen johdolla. Päivän ai- lopulta myöhäisillaksi ja oli aika mennä nukkumaan. Rai-heena oli Karibian taide, joka värienkäyttönsä ja mielen- kas meri-ilma ja kuntoilu laivan portaikossa antoivat hyvätkiintoisine tyyleineen erosi klassisesta realismista antaen unenlahjat eikä nukahtamista tarvinnut odottaa pitkään.alueen taiteelle sen helposti tunnistettavan ominaispiir- Jostakin kaukaa konehuoneesta kantautui tasainen hyrinäteensä. Maalausharjoituksessa piirsimme kuvitteellisen ja laivan rauhallinen keinahtelu silloin tällöin suorastaantropiikin eläimen tai vaihtoehtoisesti kasvin. Saimme vain tuudittivat uneen.Taustalla reikä seinässä, M/S Kristina Katarina, Atlantin valtameri 77
  53. 53. 78
  54. 54. Vasemmalla: ”Uuno Turha-puro” osallistui laivan karne-vaalihenkisen pukeutumis-juhlan naamiaiskilpailuun.Keskellä ylhäältä alas: jokerinaamiaispuvussaan; naami-aiskilpailun voittajakolmikko,keskellä voittaja ”Uuno Tur-hapuro” ja vasemmalla ”Kot-kan Ruusu”Taustalla Atlantin aaltoja hy-tin 4050 ikkunasta nähtynä 79
  55. 55. 80
  56. 56. Kymmenes päivä – lauantai 17.3.2012 Merimatkamme yli Atlantin oli päässyt jo puolenvälin ilmastointi näillä helteillä tekee matkanteosta miellyttä-paremmalle puolelle. Seuraava kohteemme Kap Verden vää.saarivaltio oli nyt piirun verran lähempänä kuin vuoro- Iltapäivä alkoi taas maalauskurssin luennolla. Tänäänkausi aiemmin. Matkaa oli toki vielä jäljellä kaksi koko- perehdyimme maisemamaalaukseen ja saimme itsekinnaista meripäivää tämän päivän lisäksi. Kilometreissä kokeilla tätä vaativaa suoritusta. Maisemien maalaaminenmatkaa oli ajettu 1 800 ja jäljellä oli vielä 2 100 kilometriä. vaatii harjaantuneisuutta siinä missä ihmisen piirtäminen-Atlantti on ollut suhteellisen tyyni eivätkä suorastaan ole- kin. Oikeastaan taiteen tekeminen kaikissa muodoissa onmattomat mainingit ole haitanneet matkantekoa. Aamun tottumattomalle ja osaamattomalle vaikeaa. Töherryksiäja illan lämpötilat merellä olivat pysytelleet yhä leppeässä syntyy helposti, mutta niitä ei voi kutsua taiteeksi. Harjoit-24 asteessa ja päivällä lämpöasteita kerääntyi tyypillises- telimme erilaisia tekniikoita, joita maisemamaalauksessati 27 astetta. Vilkaisin aamulla ilmoitustaululle kiinnitet- tarvitaan. Olin aloittanut taideteokseni työstämisen maa-tyä merisääennustetta, jossa oli myös ennuste aallokon nantaista taidenäyttelyämme varten ja sain sen valmiiksivoimakkuudesta reitillämme. Tasainen merenkäynti oli oppituntimme aikana. Näyttelyyn tarvittiin kaksi työtä jo-merkitty vaaleansinisellä kun taas voimakkaat aallot tum- kaiselta kurssilaiselta, joten aloitin vielä toisen työn, jokamansinisellä värillä. Afrikan rannikon läheisyydessä väri- tyylillisesti ja teemallisesti jatkoi ensimmäisen jäljillä.tys muuttui uhkaavan tummaksi, joten loppumatka ei tä- Päivällisen nautin jo toistamiseen ravintola Veran-män ennusteen mukaan olisi yhtä tasaista menoa kuin nyt dassa. Ravintolan sopivan kokoiset annokset eivät jättä-päättyneinä päivinä. neet samanlaista ähkyn tuntua kuin mättö noutopöydästä noukkien. Buffet Polariksen ruuat olivat tosin vastusta-Neljäs meripäivä mattomia, mutta päätin pysyä kohtuudessa ainakin muu- Toistaiseksi laivalla ei ole ollut tekemisen puutetta taman päivän. Herkullinen chorizon-maustekeitto saivaan kyse on tainnut olla paremminkin ajanpuutteesta. luvan aloittaa päivälliseni. Pääruuaksi tilasin kanapastaaOhjelmatarjonta on ollut hyvin monipuolista niin, että ja jälkiruuaksi vielä taivaallisen ihanaa sitruuna-juusto-muutaman kerran olen joutunut valitsemaan usean oh- kakkua. Vatsantäyteisen illan pyhitin vihdoinkin löhöilyl-jelman välillä. Kymmeneltä alkoi jo tavaksi muodostunut le, vaikka illaksi oli jälleen tarjolla monenlaista ohjelmaa.luento, jossa tänään alustettiin tulevaa kohdettamme Kap Viikonpäivät olivat menettäneet merkityksensä Atlantilla,Verdellä. Luennon päätteeksi otin päiväunet, jotka viime enkä kiinnittänyt niihin huomiota. Jos joku olisi kysynyt,aikoina ovat jääneet muutamia kertoja väliin. Puolen päi- mikä viikonpäivä tänään on, olisin joutunut hetken mietti-vän aikaan istuskelin aurinkokannen varjossa, sillä laivan mään vastausta. En miettinyt nytkään ajan kulua vaan jäintehokas ilmastointi tuntui hieman viileältä. Toisaalta hyvä odottamaan huomista ja toiseksi viimeistä meripäivää.Taustalla venttiili, M/S Kristina Katarina, Praia, Santiago, Kap Verde 81
  57. 57. Risteilyvieraat lekottelevat M/S Kristina Katarinan aurinkokannella keskellä Atlantin valtamerta82
  58. 58. 83
  59. 59. Yhdestoista päivä – sunnuntai 18.3.2012 Tuhdisti nukuttu yö vaihtui aamuksi. Heräsin jo vii- Maalauskurssin viimeinen luento alkoi edellispäivi-den aikaan mentyäni nukkumaan poikkeuksellisen var- en tapaan kahdelta iltapäivällä. Tällä kertaa mestarillinenhain yhdeksältä. Aikaerolla ja kellonsiirroilla lienee oma opettajamme Lasse Kempas avasi meille merimaisemanosuutensa perin kummallisiin nukkumaanmenoaikoihin maalauksen saloja. Kokoonnuimme ulkokannelle tarkas-ja herätyksiin. Katselin aamiaisella ikkunasta merelle. telemaan aavaa Atlantin valtamerta muutaman päivänIhailin päivittäin meren selkää ja osin kummastelin outoa kurssin aikana harjaantuneella taiteellisella silmällämmeautiutta. Missään ei näkynyt lintuja tai muuta elämää. Päi- ja sitten toistimme näkemämme paperille. Parinkymme-vällispöydässä joku kertoi nähneensä valasparven, mutta nen oppilaan kurssi ryhtyi lopuksi viimeistelemään par-lentokalat lienevät olleet yleisimmät bongattavat näillä haimpia töitään seuraavan päivän taidenäyttelyn avajaisiakulmilla. Meren ylitys oli sujunut tähän asti hyvin eikä jän- varten. Olin kurssipäivien aikana piirtänyt kolmesta va-nityselokuvista tuttuja metrien korkuisia vaahtopäitä ollut lokuvasta sarjakuvamaisia kuvia, jotka tosin onnistuivatnäköpiirissä. Atlantti oli, kuten jo aiemmin totesin, tyyni mielestäni enemmän tai vähemmän tyydyttävästi. Kehys-ja tasainen ja matkantekomme myös sen mukaista. tin kaikki kolme työtäni passe par tout:itten eli paspiksien alle, jolloin sain tyylikkäät teokset näyttelyä varten. Tai-Viides meripäivä denäyttely pystytettiin laivan viidennelle eli infokannelle Toiseksi viimeinen meripäivämme tyynen ja aution keskeiselle aukiolle viiden aikaan iltapäivällä, jossa se oliAtlantin valtameren keskellä alkoi. Merimatkaamme oli valmiina seuraavan päivän tulevia suuria avajaisia varten.jäljellä enää noin 1 400 kilometriä eli jotakuinkin kol- Buffetravintola Polariksessa oli grilliruokien teema.mannes ja saapuisimme suunnitelmien mukaan Mindelon Herkulliset grilliruuat täyttivät vatsan nopeasti, mut-kaupunkiin São Vicenten saarelle Kap Verdellä tiistaina. ta maltoin jälleen syödä kohtuudella. Päivä oli taas ollutOlin syönyt kevyen päivällisen edellisiltana ja vatsa naukui puuhakas ja työntäyteinen. Maalauskurssin töiden piirtä-nyt murkinaa. Siistiydyin jo rutiiniksi tulleen kaavan mu- minen ja viimeistely olivat vaatineet useita tunteja meri-kaan ja kapusin aamiaiselle. Herkulliset salaatit, juustot, päivien aikana. Nyt oli aika vihdoin levähtää. Loppuillastamakkarat ja pikkulämpimät houkuttelivat mutustelemaan tunsin, miten makeat unet alkoivat houkutella unten mail-vatsan täyteen. Aamiaisen jälkeen istuskelin hetken omis- le ja niinpä kääriydyin hyttini ihanan pehmeän ja lämpöi-sa oloissani ja siirryin Nautilus Loungeen, jossa alkoi kym- sen peiton alle odottamaan uutta alkavaa viikkoa.meneltä Kap Verde -kohdeinfon toinen ja jälkimmäinenosa. Olin herännyt ehkä liian aikaisin, sillä hieman ennenpuoltapäivää aloin olla päiväunien tarpeessa. Pujahdinhyttiin lepäämään ja otin piristävät tunnin päiväunet.Taustalla merimiessolmu, M/S Kristina Katarina, St. John’s, Antigua 85
  60. 60. Ylhäällä vasemmalta oikealle: M/SKristina Katarinan keula Atlantinvaltamerellä kohti Länsi-Afrikanrannikolla sijaitsevaa Kap Verdensaarivaltiota; aluksen ruori ko-mentosillalla käsinohjausta varten;aluksen navigointijärjestelmääAlhaalla vasemmalta oikealle: lai-van takakansi ja Atlantin valtame-ren pintaan piirtynyt vana jättäentaakseen Länsi-Intian saariston jaKaribian; pelastusvenettä huolle-taan meripäivien aikana. 87
  61. 61. Kahdestoista päivä – maanantai 19.3.2012 Viimeinen täysi meripäivä Atlantilla alkoi aurinkoi- Viimeinen meripäivä Atlantilla oli täynnä ohjelmaa.sessa ja edelleen tyynessä säässä. Olimme matkanneet Iltapäivällä alkoivat merimarkkinat Nautilus Loungessa,reilusti yli 3 000 kilometriä meriteitse eikä jäljellä ollut jossa miehistö myi laivan kaupan tyhjäksi. Tarjolla oli vii-enää kuin noin 800 kilometriä. Yön aikana ylitimme jo nejä, kosmetiikkaa ja paljon muuta mielenkiintoista sekäkolmannen kerran aikavyöhykkeen, ja kelloja siirrettiin tyylikkäitä Kristina Cruises -brändin vaatteita. Hauskastitaas tunnilla eteenpäin. Kuuden tunnin aikaero Itä-Ka- pukeutuneet miehistön jäsenet viihdyttivät yleisöä, jokaribialta oli kutistunut puoleen. Heräsin entiseen tapaan, sai ostosten lomassa osallistua muun muassa laukkakisoi-mutta aikavyöhykkeen ylityksestä johtuen kelloni näytti jo hin. Viimeinen teemaillallinen enteili jonkin aikakaudenpuoli yhdeksää. Aamiaisen jälkeen Pekka Hako luennoil- päättymistä. Laivan kaikki risteilyvieraat olivat keräänty-le meille Kap Verden musiikista, ja saimme kuulla tukun neet Buffet Polariksesta ja A la carte Aurorasta muutet-tyylinäytteitä, joiden joukossa oli maailmanmaineeseen tuun suureen ravintolasaliin, jossa tarjoiltiin kolmen lajinnoussut kapverdeläinen laulajatar Cesária Évora (1941- juhlapäivällinen asiaankuuluvine viineineen. Tunnelma2011). Musiikkipitoisen luennon perään jatkui seuraavan oli korkealla.päivä retki- ja kohdeinfo, jossa esiteltiin tulevat retket Kap Risteilyn ehkä odotetuin ohjelmanumero alkoi puoliVerdellä. kymmeneltä illalla. Hetki sitten ruokailemassa ollut ristei- lyväki oli nyt ahtautunut Nautilus Loungeen, jossa käyn-Kuudes meripäivä nistyi viihteellinen Atlantin ylityksestä todistavien kunnia- Puolilta päivin eli tasan kello kaksitoista oli maalaus- kirjojen jako. Aluksen päällikkö, kapteeni Aku Kaikkonenkurssimme taidenäyttelyn avajaiset. Tilaisuus keräsi koko viihdytti yleisöä hauskoilla sanaleikeillä ja vitseillä. Häneninfoaulan täyteen taiteen ystäviä ihailemaan kättemme seurakseen saapuivat merten valtias Neptunus ja viehät-työn tuloksia. Juhlapuheen piti, kukapas muu kuin maa- tävä merenneito Meia, jotka jakoivat yleisölle diplomit ai-lauskurssin vetäjä, taidemaalari Lasse Kempas. Maljojen nutlaatuisesta Atlantin ylityksestä. Samaan aikaan taide-kilistelyn yhteydessä yleisöä viihdyttivät vierailevat pia- kurssille osallistuneet saivat todistuksen maalauskurssistanistit, jotka soittivat tunnelmallista musiikkia avajaisten itsensä kuvataiteilija Lasse Kempaksen ojentamana. Väri-taustalla. Nuorin pianonsoittaja oli 11-vuotias Mikael Ja- käs ilta jatkui puolille öin ja vielä ennen nukkumaanme-lovenko, joka sai raikuvat suosionosoitukset innokkaalta noa taidekurssilaiset kokoontuivat infokannelle yhteiseenyleisöltä. Avajaistilaisuus kesti vajaan tunnin ja sen aikana luokkakuvaan muistoksi unohtumattomasta kokemukses-yleisö otti valokuvia maalauskurssilaisista töidensä äärel- ta Kristina Katarina -risteilylaivalla.lä. Vauhdikkaan aamupäivän jälkeen oli iltapäiväkahvinaika, ja vapaa-aikaa ennen illan ohjelmaa.Taustalla eräs M/S Kristina Katarinan venttiilin kahva, Atlantin valtameri 89
  62. 62. Ylhäällä vasemmalta oikealle: taidekurssi-laiset ohjaajansa, taidemaalari Lasse Kem-paksen kanssa yhteisessä luokkakuvassa;merirosvo merimarkkinoillaAlhaalla vasemmalta oikealle: taidekurssintaidenäyttelyn avajaiset merellä maanantai-na 19.3., kuraattorina keskellä taidemaalariLasse Kempas; pelastusvenettä huolletaanmeripäivien aikana 91

×