Lonkaluento190913 #kopsy

  • 793 views
Uploaded on

Luentoni #Porthania1 19.9.2013

Luentoni #Porthania1 19.9.2013

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
793
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2

Actions

Shares
Downloads
8
Comments
0
Likes
2

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. www.helsinki.fi/yliopisto Mietintätehtävä: Mieti edellisen luennon teemoja. Mitä keskeistä opit? • Attribuutiot, skriptit, minäkuva • Järjestys ja lämpö, välittäminen oppilaista • Suvin omat kokemukset opettajana kiinnostavia • Taululle piirtäminen oli kivaa vaihtelua • Luottakaa rakkauteen <3 • Kontrolli vs autonomia • Cool-pete, englanti ja ihminen on nisäkäs • Katsekontaktin tärkeys • Vähemmän teoriaa, enemmän kokemusta? • Oppiaineiden 1
  • 2. www.helsinki.fi/yliopisto MITÄ ON KOULUKIUSAAMINEN? LISÄMATERIAALIA
  • 3. www.helsinki.fi/yliopisto Mitä on koulukiusaaminen? Professori Christina Salmivallin mukaan • Kiusaamisella tarkoitetaan, että sama oppilas joutuu toistuvasti tahallisen vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi • Kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä
  • 4. www.helsinki.fi/yliopisto MIKÄ EROTTAA KIUSAAMISEN MUUSTA AGGRESSIIVISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ? • Osapuolten roolijako ja keskinäiset voimasuhteet ovat hyvin selkeät • Kiusaaja on aina jollain lailla ylivertaisessa asemassa kiusattuun nähden: hänellä on enemmän voimaa tai valtaa tai ehkä isompi porukka takana tai joitain tällaisia ominaisuuksia, joiden avulla hän saa yliotteen kiusatusta • Sama henkilö on pilkanteon kohteena päivästä toiseen ja on selkeästi alakynnessä näissä tilanteissa.
  • 5. www.helsinki.fi/yliopisto Kiusaaminen ei ole yksilön ongelma, vaan siinä on koko yhteisö mukana • Kiusaaminen koskettaa aina muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria • Kiusaajalla voi apuri, joka ei aloita kiusaamista mutta menee helposti mukaan • Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa • Uhrilla voi olla puolestaan puolustaja, joka yrittää lopettaa kiusaamisen • Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee taustalla ja vaikenee. Samalla hän kuitenkin huomaamattaan hyväksyy kiusaamisen.
  • 6. www.helsinki.fi/yliopisto MITEN LOPETTAA KIUSAAMINEN? • Jos kukaan ei toimi kiusaajan apurina, eikä kukaan vahvista kiusaajan toimintaa, loppuu kiusaaminen hyvin äkkiä • Kiusaaminen on siis monimutkainen ryhmäilmiö, jossa kaikilla on jokin rooli • Usein ongelmana on, että muut eivät uskalla puuttua asiaan, koska pelkäävät itse vuorostaan joutuvansa kiusaamisen kohteiksi • Opettajan on tärkeää olla tietoinen näistä mekanismeista ja puhua asiasta luokassa • Jos koulutoverit kieltäytyvät olemasta ulkopuolisia ja puuttuvat asiaan, ei kiusaamisen jatkumisella juuri ole mahdollisuuksia – Kiva Koulu ja VerSo toimivia tapoja, jotka kehittävät koko yhteisöä
  • 7. www.helsinki.fi/yliopisto Kiusaaminen ryhmäilmiönä (Salmivalli) • Pekkatöpöhäntä • http://www.kivakoulu.fi/ • http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/
  • 8. www.helsinki.fi/yliopisto IHMISTEN PEILAUTUMINEN 19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 8
  • 9. www.helsinki.fi/yliopisto TUNTEIDEN PEILAUTUMINEN • Vauvasta asti ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Äiti, isä tai muu hoitava aikuinen toimii lapselle ikään kuin peilinä, josta hän havaitsee omien tunnekokemuksiensa heijastumia • Onnistunut vuorovaikutus antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän pystyy muiden avulla säätelemään omaa toimintaansa ja hallitsemaan tunteitaan • Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksellinen säätely muuttuu asteittain lapsen omaksi psyykkiseksi itsesäätelyksi • Peilautumisilmiöitä tapahtuu kuitenkin läpi koko elämän • Jos ihmisen eheys tai itsetunto on uhattuna ja jos hänen aikaisempi vuorovaikutushistoriansa ei ole kovin onnistunutta, saattaa hän eri tavalla reagoida ali tai yli. 9
  • 10. www.helsinki.fi/yliopisto Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä • Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! • Aivot muotoutuvat koko eliniän ja kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään • On vaikeaa tietää, mikä on oppimisen seurausta ja mikä sen edellytys! • Peilautuminen ja vuorovaikutus tärkeitä 10
  • 11. www.helsinki.fi/yliopisto VUOROVAIKUTUKSEN BIOLOGISTA TAUSTAA: PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565–73 11
  • 12. www.helsinki.fi/yliopisto Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565–73 Emt. sivu 1571 12
  • 13. www.helsinki.fi/yliopisto J.T. BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! • 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus” • 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu” • 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisvirtaus” • 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”hapantuminen tarttuu” • 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen” 13
  • 14. www.helsinki.fi/yliopisto Kaverit vaikuttavat paljon nuorten opiskelusuunnitelmiin ja kouluun sopeutumiseen • Psykologian tohtori Noona Kiurun väitöstutkimuksen mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin. Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa koulutukselta ei odoteta kummoisia. • Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalisen tausta. • Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan. • Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin, mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta. 14
  • 15. www.helsinki.fi/yliopisto Tulevaisuuden koulu? 19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 15
  • 16. www.helsinki.fi/yliopisto • Monikulttuurisuuden haaste, maahanmuutto • Teknologia, sosiaalinen media, diginatiivit vs –siirtolaiset, kaikki näprää kännyä, motivoinnin haasteellisuus • Rajalliset resurssit, suuret ryhmäkoot • Erilaiset oppijat, perheiden pahoinvointi, aika ajaa peruskoulun ohi? • Yhteiskunnan rakennemuutos, oppilaat käyttäytyvät kuin asiakkaat, sosiaalinen muutos • Vaikeus puuttua erilaisiin ongelmiin • Vanhemmat, wilma, leipääntyminen, onko koulu ”cool” • Kiitoksen antaminen ja saaminen Mieti, millaisia erilaisia haasteita on opettajilla nykyään? 19.09.13 16
  • 17. www.helsinki.fi/yliopisto • Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla • On muodostumassa kuilu koulun tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä • Kansainvälistyminen ja maahanmuutto, yhä enemmän nuoria maahanmuuttajia kouluissamme • Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa • Paljon erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka vievät opettajien aikaa Miksi opettajan toimenkuva jatkuvasti muuttuu? 19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 17
  • 18. www.helsinki.fi/yliopisto • Yritys pitää yllä vanhoja käytäntöjä ja samanaikaisesti toteuttaa kaikki uudet velvollisuudet! • Jostain on pakko luopua tai jotain on pakko muuttaa • Velvollisuudentunto uuvuttaa sitä enemmän, mitä monimutkaisempi toimintaympäristö (Hakanen) • Saat sen, mistä luovut? Opettajan kaksoiskierre 19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 18
  • 19. www.helsinki.fi/yliopisto KOULUTYÖ • Yksinkertaiset, suljetut oppikirjaongelmat • Muutaman oppitunnin pituiset prosessit • Tietoa toistavat, pelkistetyt tehtävät • Yksilötehtävät, yksilön arviointi • Paperi ja kynä TIETOTYÖ • Monimutkaiset, avoimet ongelmat • Pitkäaikainen ponnistelu • Tiedon luominen ja kehittely • Yhteisöllinen tiedonluominen • Teknologian välittämät tehtävät OPPIMISEN KOHTEET? (Hakkarainen, 2012) 19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 19
  • 20. www.helsinki.fi/yliopisto www.indoorenvironment.org Valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään tulevaisuuden yliopistoja ja kouluja Prof Kirsti Lonka tutkimusryhmineen 2011-2015 WP4 Task 1.1 Learning Environments
  • 21. www.helsinki.fi/yliopisto Älyllinen toiminta hajautuu sekä sosiaalisesti että fysikaalisesti (Tutkiva oppiminen) Prof Kirsti Lonka, OKL21 19.09.13
  • 22. www.helsinki.fi/yliopisto Luomme uudenlaisia tietokäytäntöjä • Kollektiiviset tietokäytännöt, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Lonka, 2012) • Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen. Niihin liittyy tietoista pyrkimystä laajentaa ihmisen älyllisiä resursseja. Tämä tapahtuu kehittämällä käsitteellisiä luomuksia (epistemic artifacts), kuten käsitekarttoja tai oppimistöitä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009) 19.09.13 ProfKirstiLonka,OKL 22
  • 23. Prof Kirsti Lonka, OKL23 Toukokuu 2012 Heinäkuu 2012 Testaus 7.8. 2012 19.09.13
  • 24. www.helsinki.fi/yliopisto Connecting people and ideas! 19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 24
  • 25. www.helsinki.fi/yliopisto25 Yhteisöllistä tiedonrakentelua Flinga-sovelluksella! Tuo oma laitteesi mukaan! Prof Kirsti Lonka, OKL19.09.13
  • 26. KOLLEKTIIVISTA LUOVUUTTA ISOSSA RYHMÄSSÄ • Flinga-sovelluksen avulla osallistujat voivat osallistua yhteisölliseen tiedon luomiseen • e-oppimista voidaan jatkaa tai käynnistää kasvokkain • tärkeää rytmittää oppitunti tai kurssi siten, että tilaa on sekä uudelle tiedolle että reflektiolle ja vuorovaikutukselle •Tärkeintä on pedagoginen suunnitelma! SMART podium 26 Prof Kirsti Lonka, OKL19.09.13
  • 27. www.helsinki.fi/yliopisto Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm: Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista, kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista (tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista, sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista, videoista, äänitallenteista jne. - Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on suunniteltu tukemaan oppimista - Keskeistä ei ole teknologia, vaan pedagogisesti pätevä opettaja, joka osaa tukea oppimista ja onnistumista. TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT? 19.09.13 27
  • 28. www.helsinki.fi/yliopisto Oppilaan pedagoginen hyvinvointi? • Oppilaan pedagoginen hyvinvointi rakentuu koulun arjen vuorovaikutustilanteissa, kohtaamisissa kavereiden ja opettajien kanssa. • Merkityksellistä oli kokemus itsestä hyväksyttynä ja osaavana koululaisena. • Hyvinvointia rakentaville tapahtumille tyypillistä oli osallisuuden, kuulumisen ja pystyvyyden kokemus sekä aktiivisen toimijuuden mahdollistuminen. • Koko peruskouluaika on oppilaiden pedagogisen hyvinvoinnin rakentumista ajatellen keskeinen. Pyhältö, K., Soini, T., & Pietarinen, J. (2010) Pupils’ pedagogical well- being in comprehensive school – Significant positive and negative school experiences of Finnish nine graders’ European Journal of Psychology of Education 24, 447-463 Prof Kirsti Lonka, OKL 19.09.13 28
  • 29. www.helsinki.fi/yliopisto Älylliset hyveet, joita kuka tahansa voi kehittää http://www.lucifereffect.com/heroism.htm • Oman asiantuntijuuden syventäminen ja laajentaminen, ponnistelu oman suorituskyvyn ylärajalla (muiden tuella) • Sisu, sinnikkyys, sitkeys, peräänantamattomuus (korvaamatonta) • Optimismi, toivo, huumori • Altruismi, myötäeläminen, empatia, rakkaus • Tiedonrakkaus, viisaus, virtaus • Nöyryys, autenttisuus, hyvälaatuinen täydellisyyden tavoittelu (vrt. hyvä perfektionismi) • Itseluottamus, minäpystyvyys • Tulevien sukupolvien hyvinvointiin suuntautuva viisaus 19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 29
  • 30. www.helsinki.fi/yliopisto PERUSASIAT OVAT YKSINKERTAISIA: KIRSTIN VIISI KOOTA • Kunnioita! • Kuuntele! • Kiinnostu! • Kannusta! • Kiitä! 30
  • 31. www.helsinki.fi/yliopisto OPETTAJAN VIISAUS ”Että nauraa usein ja paljon; että voittaa osakseen ajattelevien ihmisten arvostuksen ja lasten kiintymyksen; että osaa vilpittömästi arvostaa rehellistä kritiikkiä ja kestää valheellisten ystävien petoksen; että arvostaa kauneutta ja löytää toisista parhaat puolet; että jättää maailman vähän paremmaksi terveen lapsen kautta tai puutarhatilkun kautta tai parantuneen yhteisötekijän kautta; että tietää että ainakin yksi elämä on hengittänyt helpommin sen vuoksi että on elänyt – sitä tarkoittaa onnistuminen.” (Ralph Waldo Emerson) Teoksessa: E. Saarinen – K. Lonka (2000) MUODONMUUTOS. Avauksia henkiseen kasvuun. WSOY 19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 31