Lonkaluento130913final
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Lonkaluento130913final

on

  • 1,746 views

Kehitys - ja oppimispsykologian luento #Kopsy 13.09.2013

Kehitys - ja oppimispsykologian luento #Kopsy 13.09.2013
Yläasteikäisen maaila

Statistics

Views

Total Views
1,746
Views on SlideShare
1,691
Embed Views
55

Actions

Likes
4
Downloads
20
Comments
0

2 Embeds 55

https://twitter.com 51
https://www.rebelmouse.com 4

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Lonkaluento130913final Lonkaluento130913final Presentation Transcript

  • www.helsinki.fi/yliopisto Yläasteikäisen maailma ja yksilölliset erot MOODLE: Kehitys- ja opp tai 68121 AVAIN: Kehoppi Prof. Kirsti Lonka, OKL, HY 13.09.13 1
  • www.helsinki.fi/yliopisto • Oman oppimisen tarkastelu “metatasolta” • Tunnehinta kun omaa älyä haastetaan Y. Trope • Ymmärryksen syvyyden ja oman osaamisen arvioiminen – itsearvioinnin taidot • Taito hankkia apua ja kysyä neuvoa, kun sitä tarvitaan (help-seeking behaviour) • Tieto ja uskomukset omasta ja muiden kognitiosta (tiedollinen näkökulma) • Kognition säätely (taidollinen ja toiminnallinen näkökulma) • Kuinka paljon aikuinenkaan osaa arvioida omia sisäisiä mallejaan? Itsereflektion vaikeus Mitä on metakognitio? (sukua itsereflektiolle) 13.09.13 Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2
  • www.helsinki.fi/yliopisto LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE (Vygotski) (ks. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004) • Mukavuusalueella ihminen ei kehity eikä kasva • Hyvä opettaja, hyvä työtiimi, vanhemmat tai kaverit pystyvät aktivoimaan tämän vyöhykkeen • Ihminen voidaan joko latistaa tai auttaa kasvamaan – jolloin hän pääsee ylittämään itsensä! • Mukana tunnehavaintokokemus View slide
  • www.helsinki.fi/yliopisto • Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille • Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa • Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) • Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi (Cohen et al., 2009, Science, vol. 324, 400-403) IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006) 4 View slide
  • www.helsinki.fi/yliopisto KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ • Psykoseksuaalinen kehitys ja fyysiset muutokset • Oman identiteetin kehittäminen • Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähän tukea tarjolla • Avun ja tuen hakeminen vähenee, itsesäätelyn taidot heikkenevät (otsalohko?) • Vähemmän valinnan mahdollisuuksia • Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon • Pystyvyyden tunne vähenee • Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää 5
  • www.helsinki.fi/yliopisto Mind the Gap –tutkijaverkosto Suomen Akatemian Mind-ohjelman hanke 2013-2016Kirsti LonkaKirsti Lonka Kasvatus-Kasvatus- psykologia japsykologia ja oppiminen,oppiminen, HYHY Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä yhteisöllinen oppiminen, TY Kimmo AlhoKimmo Alho,, Aivot,Aivot, tarkkaavaisuus jatarkkaavaisuus ja muisti, HYmuisti, HY Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus, JY
  • www.helsinki.fi/yliopisto Diginatiivit ovat pienestä asti älyllisesti sosiaalistuneet Internetin ja mobiililaitteiden käyttöön Me digimuukalaisetMe digimuukalaiset käytämme tietotekniikkaakäytämme tietotekniikkaa enemmän ulkoisenaenemmän ulkoisena välineenävälineenä
  • www.helsinki.fi/yliopisto Diginative’s ”crheinäsirkkamieli”? (Papert; Carr) Voiko hyppely asiasta toiseen rajoittaa syväoppimista? Mutta mitä tekee OPS-hölkkä? Onko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppiiOnko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppii asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään?asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään? Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?
  • www.helsinki.fi/yliopisto Vaikka oppimiskäsitys muuttuu, oppimisen tilat ja menetelmät eivät juuri muutu!
  • www.helsinki.fi/yliopisto • Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja –motivaatio heikkoa • Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen • Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa • Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä! • Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle • Oppimista vai suorittamista? Koulusta lähtevät tulevien opiskelijoiden haasteet 13.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 10
  • www.helsinki.fi/yliopisto • raha? Palkitseminen? Lomat ja vapaa-aika, • Valinnan mahdollisuudet, kilpailuhenki • Arkipäivän kytkökset, hyöty omassa elämässä • Yhdistää nuorten omia kiinnostuksen kohteita • Oma asenne ja suhtautuminen, kyky löytää merkityksiä, esikuva, • Nuorekkuus, tarinallisuus, kulttuuriaktiviteetit, tapaukset, omat oivallukset • Toiminnallisuus, osallisuus, pelit ja leikit, pelillisyys, yhteisöllisyys • Kaverit, vertaissuhteet, rakkaus, kannustaminen, palaute, usko ihmiseen, esikuvat, muodolliset ansiot • Välitavoitteet, tulevaisuus, jatko-opinnot, konkreettinen tulos • Oppimismenetelmien mielekkyys, huumori, rentous Mikä motivoisi yläasteikäistä? Osallistujien ajatuksia. 11
  • www.helsinki.fi/yliopisto Motivaation 4 C-kirjainta (Lepper & Henderlong, 2000) • Challenge - haaste • Curiosity - uteliaisuus • Control –kontrollin tunne • Context –kiinnostava asiayhteys 12
  • www.helsinki.fi/yliopisto Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993) • Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa • Ajantaju katoaa • Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen 13
  • www.helsinki.fi/yliopisto Virtauksen ulottuvuudet KOETTU OSAAMINEN - + VIRTAUS PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN AHDISTUS APATIA + - HAASTE 14
  • www.helsinki.fi/yliopisto Mittaamme motivaatiotiloja kännykän avulla (CASS sovellus) 15
  • www.helsinki.fi/yliopisto Matemaattinen malli ydintunteista ja virtauksesta 13/09/13
  • www.helsinki.fi/yliopisto 13/09/13 Negatiiviset ja positiiviset tunteet vaihtelevat virtauksen mukana (Inkinen ym., 2013)
  • www.helsinki.fi/yliopisto PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000) ITSEMÄÄRÄYTYMISTEORIAN MUKAAN Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta biologisten lisäksi: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja 4) antaa itsestään jotain muille (Eccles, 2008) Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita. 18
  • www.helsinki.fi/yliopisto Vain pieni lapsi voi olla jatkuvasti virtauksen tilassa! • Kukaan ei voi olla aina virtauksessa • Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen • Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri tai tukea on liian vähän – tällöin oppiminen ei onnistu • Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole mielekkäitä haasteita – tai haaste karkaa käsistä Miten 14-vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja antavansa jotain muille? 19
  • www.helsinki.fi/yliopisto MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) • Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty • Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? 20
  • MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) • Oppitunnit, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat läpinäkyvät koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi • Vähäinen osallisuus tai liika opettajan kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta • Myös ohjaus on vuorovaikutusta, jossa ihminen kokee tulleensa kuulluksi • KIINNOSTUSPEDAGOGIIKKA? 21
  • www.helsinki.fi/yliopisto Kiinnostuspedagogiikkaa (Lonka & Ketonen, 2012) Sytytetään kiinnostus. Tiedostetaan ryhmän oppimisen tai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi etenee (kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia Mitä muutosta tapahtuu? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella? Kiinnostus syvenee. Miten tavoite saavutettiin? Diagnostinen arviointi, palaute Alkutilan arviointi, palaute 22
  • www.helsinki.fi/yliopisto • Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa ennustavat menestystä esim. aktivoivalla luentokurssilla • Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaansa itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa soveltaessaan. • Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa muuttua innostavassa ympäristössä: esim. varmaa tietoa haluavat innostuvat pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy Uusia tutkimustuloksiamme (Ketonen & Lonka, 2011) 13.09.13 23
  • www.helsinki.fi/yliopisto Monique Boekaerts: Oppilaat ovat motivoituneita, kun he mm. • Tuntevat olevansa pystyviä tekemään niitä asioita, joita heiltä odotetaan • Arvostavat oppiainetta ja heillä on selkeä tunne sen tarkoituksesta • Kokevat positiivisia tunteita oppimistoimintaa kohtaan • Pystyvät käsittelemään epäonnistumista ja vastoinkäymisiä • Näkevät ympäristönsä suosiolliseksi oppimiselle. MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT? 13.09.13 24
  • www.helsinki.fi/yliopisto • “Motivoituneen” sijasta pitäisi puhua siitä, että ihminen on energinen ja suuntaa toimintansa tiettyyn kohteeseen. (AJ Elliot) • Neurotiede on lopettanut kahtiajaon tunteen ja älyn välillä. (Johnmarshall Reeve) • 1) Tehtävien ja opetuksen pitää olla älyllisesti aktivoivaa. 2) Opettajan tulisi olla itse innostunut, tukea oppilaan autonomiaa, eikä rohkaista kilpailuun. 3) Virheet tulisi nähdä mahdollisuuksina oppimiseen. 4) Palautteen tulisi olla informatiivista. 5) Vanhempien tulisi tukea oppimista. 6) Kaverit tulisi saada mukaan oppimisen kulttuuriin. (Reinhard Pekrun) MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT? 13.09.13 25
  • www.helsinki.fi/yliopisto TEMPERAMENTTI JA KOULU 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 26
  • www.helsinki.fi/yliopisto POHDINTATEHTÄVÄ • Millainen olen itse ollut lapsena – mitä minulle on kerrottu? Olinko esim. rauhallinen vai paloivatko hihat helposti? Olenko erilainen nykyään? • Millaisia havaintoja minulla on sisaruksistani ja kavereistani? Olivatko he erilaisia/samanlaisia? • MIETI ENSIN HILJAA 30 sekuntia, • KESKUSTELE 2 min parin kanssa • KESKUSTELKAA 2 min toisen parin kanssa 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 27
  • www.helsinki.fi/yliopisto HELPPO TEMPERAMENTTI Thomas & Chess 1950-luvulla aloitettu seuranta (40%) - biologisten toimintojen (esim. nälän ja unen) säännöllisyys -   positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin -   halu lähestyä uusia ihmisiä, tapahtumia ja esineitä -   kyky sopeutua muutoksiin -   yleensä positiivinen mieliala -   korkea ärsytyskynnys -   vähemmän intensiivinen tapa osoittaa tunteita 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 28
  • www.helsinki.fi/yliopisto HITAASTI LÄMPIÄVÄ TEMPERAMENTTI Thomas & Chess (15% tutkituista) -    kohtalaisen vaisu, mutta negatiivinen reaktio kaikkeen uuteen -    hidas sopeutuminen huolimatta toistuvista mahdollisuuksista tutustua uuteen asiaan -    ei myrskyisiä tunteita -    säännöllinen biologinen rytmi -    kaikki uusi aiheuttaa vastustusta 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 29
  • www.helsinki.fi/yliopisto HAASTAVA TEMPERAMENTTI Thomas & Chess (10% tutkituista) -     biologisten toimintojen epäsäännöllisyys – vaikea arvata ennalta milloin haluaa syödä tai nukkua, vaikeaa saada nukkumaan säännöllisesti -   voimakas, usein raivoisa reaktio kaikkeen uuteen -   itkee herkästi, voimakkaasti ja pitkään -   turhautuessaan saattaa esim. paiskoa ovia ja heitellä tavaroita -   mielialat usein negatiivisia, usein ärtyisä tai huonolla tuulella 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 30
  • www.helsinki.fi/yliopisto PROFIILIT TÄRKEÄMPIÄ KUIN PIIRTEET (Keltikangas-Järvinen, 2004) • jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen profiili temperamentin suhteen • harva kuuluu selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin • tärkeitä piirteitä mm. aktiivisuus, sosiaalisuus, sinnikkyys, impulsiivisuus, ärsyyntyvyys, ärsykehakuisuus ja huolestuneisuus • huom. sosiaalisuus ei tarkoita sosiaalisia taitoja, vaan seurallisuutta! • eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan ujous on suomalaisessa kulttuurissa yleinen piirre, amerikkalaisessa kulttuurissa sitä pidetään heikkoutena 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 31
  • www.helsinki.fi/yliopisto Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Temperamentti ja koulumenestys (WSOY, 2006) • Sama temperamentin piirre, joka tietyssä tilanteessa on hyväksi, voi toisessa tilanteessa ongelmallinen. • Sinnikkyys ja yhteen asiaan keskittyminen voi luokkahuonetilanteessa olla eduksi, mutta jo välitunnilla pitää seurata monenlaista tapahtumaa ja hajauttaa tarkkaavaisuus usealle tasolle. • Sinnikkyys voi ilmetä inttämisenä ja jääräpäisyytenä sosiaalisissa tilanteissa. Ulospäin suuntautuneisuus ja aktiivisuus ovat tällöin eduksi, toisin kuin koulutehtävien kanssa pinnistellessä. Myös työelämä saattaa vaatia hyvin erilaisia valmiuksia kuin koulutyöskentely. • Mieti hetki, millaiset temperamenttipiirteet voisivat olla suotuisia koulussa? 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 32
  • www.helsinki.fi/yliopisto SUKUPUOLIEROT, KOULUMENESTYS JA TEMPERAMENTTI • Tytöillä hyväntuulisuus, sopeutuvuus, vähäinen ujous ja vahva itsehillintä lisäsivät menestystä. Pojilla tällaista yhteyttä ei ollut. • Pojilla ujous, matala sopeutuvaisuus, negatiivinen mieliala ja vähäinen itsehillintä selittivät heikkoa koulumenestystä. Tytöillä ei ollut tätä yhteyttä. • Temperamenttiprofiili, jossa aktiivisuuden taso on korkea ja sinnikkyys ja keskittymiskyky matala, teki oppilaasta alisuoriutujan. Tällöin oppilas saattaa kanavoida aktiivisuutensa levottomaan liikehdintään ja koulutyötä haittaaviin toimintoihin, eikä jaksa keskittyä tai ponnistella koulutehtävien parissa. 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 33
  • www.helsinki.fi/yliopisto Temperamentti ei ratkaise lapsen kohtaloa tai tulevaa persoonallisuutta. Tärkeintä on, että vanhemmat ja kasvattajat suhtautuvat kunkin lapsen yksilölliseen temperamenttiin rakentavalla tavalla. 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 34
  • www.helsinki.fi/yliopisto MITEN OPETTAJA ATTRIBUOI? • GOODNESS OF FIT – yhteensopivuus lapsen ja aikuisen kanssa –he molemmat vaikuttavat toisiinsa! • Sekoittuvatko kognitiivinen kyky, persoonallisuus ja temperamentti opettajan mielessä toisiinsa? • Opettaja ei aina ole tietoinen siitä, että tietynlaiset oppilaat ärsyttävät häntä • Hyvä oppija ei ole sama kuin ”hyvä opetettava” • Millainen on ihanneoppilaasi? 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 35
  • www.helsinki.fi/yliopisto MIETITTÄVÄÄ • Mieti erilaisia lähestymistapoja yksilöllisiin eroihin • Millaisia uskomuksia sinulla on koskien lasten oppimispotentiaalia tai älykkyyttä? • Miten aineenopettaja voi vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen? • ”Olet aivan kuin äitisi” – mitä tällaiset hokemat tekevät ihmiselle? • Miten lapsiin vaikuttaa vertailu, jota heidän välillään tehdään? 13.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 36