Your SlideShare is downloading. ×
0
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Korttelitason kaupunki innovaatiot 050911

507

Published on

Kolmen korttelitason kaupunki-innovaation (moduulirakentaminen, lähilogistiikka/palvelueteinen ja talo palvelulla/hyvinvointikortteli) pika-analyysi. Osana kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa (2010-2011) …

Kolmen korttelitason kaupunki-innovaation (moduulirakentaminen, lähilogistiikka/palvelueteinen ja talo palvelulla/hyvinvointikortteli) pika-analyysi. Osana kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa (2010-2011) tehty selvitys.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
507
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   1  Kaupunki-innovaatioiden pika-analyysitKORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOTModuulirakentaminenLähilogistiikkaTalo palveluillaMovense OyKimmo Rönkä & Kirsten Sainio5.9.2011
  • 2. SisällysluetteloAlkusanatTiivistelmä1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioista2. Kaupunki-innovaatiot kaupunkirakentamisen muutosprosessina3. Korttelitason kaupunki-innovaatiot3.1 Korttelitason paikallisinnovaatiot3.2 Moduulirakentaminen3.3 Lähilogistiikka3.4 Talopalveluilla4. Johtopäätökset ja kehittämisehdotuksetHaastattelutLähdeluettelo
  • 3. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   3  AlkusanatInnovaatioiden leviämiseen vauhtia! Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin,joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja joilla uudet käytännöt leviävätskaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Toimintamallin tarkoituksena onkuroa kapeammaksi tutkimuksen ja käytännön isoa kuilua panostamalla toteutumisenpaikallisiin edellytyksiin. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli on vuosina 2010–2011toteutettava Helsingin metropolialueen kaupunkien ja valtion (YM, LVM, OKM ja TEM)yhteinen ohjelma laaja-alaisten kaupunki-innovaatioiden toteuttamiseksi.Mikä on kaupunki-innovaatio? Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettukaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Innovaatio voi liittyäasumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai ihmisten arkeen ja osallisuuteen.Kaupunki-innovaatiot juurrutetaan yhdessä paikallistason käyttäjien, kuntien, asukkaiden jayritysten kanssa.Mitä tarkoitetaan pika-analyysilla? Pika-analyysit ovat tiiviitä selvityksiä lupaavientoimintamallien, menetelmien ja palveluiden levittämis-, skaalautumis- jakasvuedellytyksistä.Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisenkaupunki-innovaation pika-analyysit. Nämä kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen(teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja –palvelut sekä ns. talo palveluilla –konsepti (korttelitason hyvinvointipalvelut).Selvitys aloitettiin maaliskuussa 2011 ja työ valmistui syyskuussa 2011. Työtä ovat ohjanneeterityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä sekä Boost Brothers Oy:nkonsultit Jyrki Jalli, Matti Sivunen ja Katharina Mead. Työn ovat toteuttaneet DI KimmoRönkä ja TaM Kirsten Sainio Movense Oy:stä.
  • 4. TiivistelmäKorttelitason kaupunki-innovaatiot on osa meneillään olevaa kaupunki-innovaatiot –ohjelmaa. Selvitys käsittää kolme korttelitason kaupunki-innovaatiota, jotka ovatmoduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämätvastaanottotilat ja –palvelut sekä ns. talo palveluilla -konseptit (korttelitasonhyvinvointipalvelut). Selvitys keskittyy olemassa olevaan kaupunkiympäristöön muttahyödyntää myös uudisrakentamista innovaatioiden levittämisen väylinä.Monessa tutkimuksessa ja selvityksessä on todettu, että nykyisillä esikaupunkialueilla jalähiöissä on paljon mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamisella. Vaikka erilaisiakehityshankkeita ja kokeiluja on tehty, eivät ratkaisut tai toimintamallit ole levinneet. Tässäpika-analyysissa on keskitytty korttelitasoon siksi, että tarkastelutavan avulla on pyrittyanalysoimaan valittujen kaupunki-innovaatioiden juurtumiseen, leviämiseen jaskaalautumiseen liittyviä seikkoja. Panostaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihineri riitä, vaan lisäksi tarvitaan panostamista paikallistasoon, jota tässä selvityksessäkutsutaan korttelitasoksi.Kaupunki-innovaatioita on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus,yhdistelmä tai muutos. Yleistyäkseen kaupunki-innovaatio tarvitsee tarjonnan ja kysynnänkeskinäistä ns. vastavuoroista sopeuttamista. Korttelitason kaupunki-innovaatioita voidaanhahmottaa näiden neljän innovaatiotyypin pohjalta. Parannusinnovaatio on yleensämahdollista toteuttaa ilman erityisiä mahdollistamistoimia normaalin tuote- japalvelukehityksen antamilla raameilla. Tällainen kaupunki-innovaatio on tunnetun jaolemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin kehitetty versio. Yhdistelmäinnovaatiosyntyy kahden tai useamman eri toimialan toimijan kesken ja sen uutuusarvo tuleetoimialojen keskinäisestä uudesta rajapinnasta, joka näkyy uutena palvelunaloppukäyttäjälle. Uudistusinnovaatio edellyttää jo innovaation sopeuttamista sekätoimijoissa että vastaanottajassa. Kaupunkiympäristössä tarvitaan esimeriksi uusia kaavoitus-ja rakennuslupakäytäntöjä. Muutosinnovaatio on vaativin kaupunki-innovaation muoto, koskasiinä yhdistyy useamman toimialan tuote ja palvelu uutena kokonaiskonseptina.Muutosinnovaatio edellyttää yleensä ohjeiden, määräysten ja käytäntöjen uudelleenajattelua. Muutosinnovaatio edellyttää myös toteutuakseen muutosprosessin, jottarakennettu ympäristö pystyy sopeutumaan uuteen kaupunki-innovaatioon.
  • 5. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   5  Moduulirakentaminen on Suomessa uusirakentamismenetelmä, jonka etuina ovatrakentamisen nopeus, sääolosuhteilta suojatturakentaminen sekä etenkin rakennusten korottamisenmahdollistava rakenteellinen keveys.Moduulirakentamisen yleistymisessä avainroolissa ovatkunnalliset rakennuttajat, jotka voisivat toimia uudenteknologian tienraivaajana. Moduulirakentamisenensimmäisinä sovelluskohteina voisi ollatasakattoisten kerrostaloille tulevakattorakentaminen. Taloudellisesti kannattavinta ovatkeskusta-alueet ja muut korkean hintatason alueet(esim. merenrannan läheisyys). Toteutettujenpilottien avulla moduulirakentamisen menetelmätvoivat siirtyä myös asunto-osakeyhtiöpuolelle, jossaprosessien käynnistyminen on hitaampaa.Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaantulevaisuudessa kansainvälisten esimerkkienmukaisesti. Uudisrakentamisessa tulee ottaahuomioon nettipohjaisen kaupan tarpeet mm.varaamalla kerrostaloihin tiloja lähilogistiikanmonimuotoisia tarpeita varten. Kaupunki-innovaationleviäminen edellyttää kuitenkin näkyvyyttä(palvelueteiset), kuluttajien ajansäästöön liittyvääviestintää että uudenlaisen ja kuluttajalähtöisemmänvähittäiskaupan kulttuurin syntymistä.Talo palveluilla (ns. hyvinvointikortteli) on näistäkolmesta kaupunki-innovaatiosta vielä enitenkehittämisvaiheessa. Kiinteistökohtaisia ja pelkästääntalon asukkaita palvelevia seniori- ja palvelutaloja ontoteutettu lähes parin vuosikymmenen ajan. Taloonliitettävä paikallistason palvelualusta (ns. talopalveluilla) on muutosinnovaatio, joka edellyttää sekätoimijaverkoston rakentamista että paikallisellekorttelitasolle juurruttavaa prosessointia.Uusi rakentamisteknologia-, käytetty materiaaliratkaisu tai palvelu on helpointa tuodamarkkinoille uudisrakentamisessa. Korttelitason kaupunki-innovaatiot toteutuu nopeimminuudessa ympäristössä (moduulirakentaminen uudisrakentamisena, palvelueteisetSuurpellossa ja Talo palveluilla uudiskortteleissa). Siksi uudisrakentamisella on tärkeä rooliinnovaatioiden näkyväksi tekemisessä. Tämän jälkeen ratkaisu on helpompi skaalataolemassa olevaan ja kehitettävään ympäristöön. Tehdyissä pika-analyyseissa arvioitiin näidenkaupunki-innovaatioiden elinkelpoisuutta ja potentiaalisuutta, jonka avulla kaupunki-innovaatiota voidaan sekä juurruttaa että jalkauttaa.Korttelitaso on kaupunki-innovaatioiden leviämisen ja juurtumisen kannalta keskeinenviranomaistaso. Kokemukset lisä- ja täydennysrakentamisesta osoittavat, että taloyhtiö onusein liian pieni taso ja vastaavasti kaupunginosa liian suuri kysynnän ja tarjonnankohtaamiseksi. Kannattavan yritystoiminnan näkökulmasta korttelitaso luo paremmatpuitteet kannattavalle liiketoiminnalle. Myös rakennuslupaa koskevat ohjeet,pysäköintinormit, asemakaavoituksen periaatteet ja tontti/hinnoitteluun liittyvätperiaatteet on hyvä määritellä niin, että niitä voidaan soveltaa korttelitasolla.Korttelitaso on entistä tärkeämpi taso myös käyttäjien roolin vahvistamisessa japalveluajattelun tuomisessa. Korttelitaso tuo mukanaan asumiseen kuuluvantoiminnallisuuden, jalan kulkemisen ja luontaiset kohtaamiset. Kortteli muodostaa riittävänison asukaspopulaation, jossa voidaan toteuttaa asiakastarpeen mukaisia palvelumalleja –markkinalähtöisestä palvelusta yhteisölähtöiseen itsepalveluun.Innovaatiorakennuttajilla on tärkeä rooli uusien innovaatioiden tunnetuksi tekemisessä.Kaupunkien kehittämisessä omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla onpitkäkestoinen motiivi asuinalueen kehittämiseen.Kehittämisalueita tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Markkinavetoisuus luolähtökohdat keskusta-alueiden ansaintalogiikalle. Yhteiskunnan kannalta tarvitaan myöskehittämisalueita, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja ja haetaa myös suurempiamuutosprosesseja. Prosessia voidaan tukea myös esikaupallisten julkisten hankintojen avulla.Kaupunki-innovaatiot tarvitsevat puolueettomia välittäjiä, jotka kertovatriippumattomasti eri vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Tarvitaan hissiasiamiehentapaisia toimintamalleja, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Julkisellasektorilla on tässäkin avainrooli markkinoiden – kysynnän ja tarjonnan kohtaamisenedistämisessä.
  • 6. 1. LÄHTÖTILANNE:Kokemuksia kaupunki-innovaatioista
  • 7. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   7  Kaupunki-innovaatiotarkastelun avulla pyritäänselventämään kaupunkiympäristöön liitettäviäinnovaatioita. Kompleksinen kaupunki-innovaatiotarvitsee systeemistä tukea juurruttamiseen,levittämiseen ja skaalautuvuuteen.Lisätietoa:Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku &Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioidenskaalaaminen. VTT Tutkimusraportti.1. Lähtötilanne: kokemuksia kaupunki-innovaatioistaMiksi asumisen ja rakentamisen innovaatiot leviävät hitaasti? Varsinkin olemassaolevat kaupunginosat uudistuvat hyvin hitaasti. Tässä luvussa käsitellään kaupunki-innovaatioiden juurtumista ja skaalautumista sekä kotimaisen että kansainvälisenkirjallisuuden pohjalta.Kaupunki-innovaatioiden skaalautuvuuteen vaikuttaa useita, erilaisia ja monimutkaisestitoisiinsa liittyviä asioita. VTT (Valovirta et al 2011) on nostanut esille seuraavat tekijät:• Kaupunki-innovaatiot ovat tyypillisesti systeemisiä innovaatioita, jotkaleviävät hitaammin kuin autonomiset innovaatiot.• Innovaatioiden käyttöönotto on vastavuoroista sopeuttamista.Käyttöönottotilanne edellyttää sekä innovaation että ympäristön sopeuttamista.• Kaupunki-innovaation skaalaaminen on prosessi, jota tulee johtaaneuvottelevalla verkostojohtamisen periaatteilla.• Kaupunki-innovaatioiden todentamiseksi ja niiden vaikuttavuudenmittaamiseksi tarvitaan arviointia ja hyötyjen arviointia. Tähän tulisi kehittäätyökaluja ja menetelmiä.• Kaupunki-innovaatio ei juurru ilman puolueetonta välittäjää. Varsinkinolemassa olevilla asuntoalueilla uuden innovaation ostajat ovat maallikkoja tai ei-asiantuntijoita, joten päätöksen tekemisen tueksi tarvitaan usein riippumatontatietoa ja neuvontaa. Esimerkkinä puolueettomasta välittäjästä on Helsingissävuodesta 2001 toiminut hissiasiamies.• Julkisella sektorilla ts. valtiolla ja kunnilla on erilaisia keinojakäytettävissään (kaavoitus, hankinnat ja sääntely), mutta niitä ei käytetäinnovaatioiden edistämiseksi vaan toimialojen sisäisten tapojen ja kulttuurienmukaisesti.
  • 8. Lisätietoa:Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku &Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioidenskaalaaminen. VTT Tutkimusraportti.Kaupunkiympäristössä toimivat sekä yritykset, kaupunki (julkinen sektori) että yksityisetihmiset yksilöinä ja taloyhtiöiden jäseninä. Asuinalueen arvoverkko on usein jäsentymätön,jolloin alueen kyky viedä innovaatioita eteenpäin on puutteellinen. Erilaiset kaupunki-innovaatiot toimivat erilaisella dynamiikalla, joita ei tunnisteta ja joita ei siksi osata tukea.Kaupunki-innovaatioilla on kolme erilaista kasvustrategiaa, jotka ovat (lähde: Valovirta et al2011) :1. Yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintakonseptit. Tämä kasvustrategia perustuuyrityksen tai yritysverkoston kaupalliseen intressiin. Kaupunkiympäristössä on useinsääntelyä, joka rajaa innovaation leviämistä. Julkisella sektorilla on erityinen rooliedellytysten luojana (infrastruktuuri ja täydentävät palvelut). Yritysvetoisetliiketoimintakonseptit edellyttävät kilpailuneutraaliutta, jotta määräyksillä janormeilla ei suosita joitakin teknologioita tai materiaaleja. Kaupunkien keskeisetkeinot edistää skaalautumista ovat kaavoituksessa, julkisissa hankinnoissa,kokeiluympäristöjen luomisessa, arviointi- ja sertifiointityökaluissa sekä vaikutustenarvioinnissa.2. Julkisen sektorin palveluinnovaatiot. Tämä kasvustrategia koostuu sektorirajatylittävistä palvelukonsepteista, joissa tyypillisesti toimitaan moniammatillisissatiimeissä. Innovaatiot edellyttävät myös ammattiryhmien hyväksyntää.Edistämiskeinoina ovat ns. muutosagenttien ja välittäjätoimien synnyttäminen jatukeminen, moninäkökulmaisen kokonaishyötyajattelun korostaminen, vertaisuudenja vertaiskehittämisen tukeminen sekä erillisten oppimisprosessien ja –ympäristöjenluominen.3. Julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistelmät. Kasvustrategia edellyttää fyysistäinfrastruktuuria, jossa molemmille palveluille on tilaa ja kasvumahdollisuuksia. Näissäpalveluyhdistelmissä on usein kysymys digitaalisista palvelualustoista ja niidenluomisesta sekä erillisten palveluintegraattorien perustamisesta. Julkisten jayksityisten palveluiden innovaatiot edellyttävät yhteispanostuksia sekä yhteisiähankintoja ja investointeja. Ongelmana on julkisen ja yksityisen sektorin erilainenpäätöksenteko ja sen aikajänne.
  • 9. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   9  Kuva 1. Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttääpaikallisen alasysteemin (niche) ja järjestelmän (regime)välistä vastavuoroista sopeuttamista.Kaupunkia ja sen tuotteita ja palveluja kehitetäänrajattujen kokeilujen ja pilottien avulla. Tulosten jaoppien siirtäminen käytäntöön ja kulttuuriinvarmistetaan systemaattisilla oppimisenmenetelmillä.Lisätietoa:van den Bosch, Suzanne & Rotmans, Jan 2008:Deepening, broadening and scaling up. KCT.Järjestelmä oppii kokeilujen avullaHollannissa on tutkittu sosio-teknisen järjestelmien vaikutusta innovaatioiden juurtumiseen.Tutkimuksen kohteena olivat energia- ja liikennejärjestelmät sekä varsinainenmuutosprosessi strategisesti merkittävistä kokeiluista (niche) vallitsevan järjestelmän(regime) tasolle. Tuloksissa korostettiin mm. kulttuuristen tekijöiden vaikutusta, siksionnistuneessa prosessissa panostetaan ymmärryksen lisäämiseen ja koko toimijaverkostonoppimista. (ks. Valovirta 2011, s. 32; alkuperäinen lähde: Lovio & Kivisaari 2010).Innovaatioiden siirtymiseen kuuluneet rakenteelliset siirtymät koostuvat syventämisestä(deepening), laajentamisesta (broadening) ja skaalaamisesta (scaling up) (van den Bosche &Rotmans 2008):SYVENTÄMINEN (Deepening)- Kokeilun avulla oppinen käytännössä (paikalliset alasysteemit ns. nichet)- Vallitseva järjestelmä (regime): Uudet käytännöt, kulttuurit ja rakenteetLAAJENTAMINEN (Broadening)- Erilaiset kokeilut (ja kokemukset) muissa käytännöissä (nichet)- Käytäntöjen linkittäminen (niche-taso tai niche-regime –taso)- Vallitsevan järjestelmän (regime) muutosmahdollisuudetSKAALAAMINEN (Scaling up)- Kokeilut liitetään vallitsemaan järjestelmään (regime)- Mahdollisuudet muuttaa kulttuuria, käytäntöjä ja rakenteitaRajattujen kokeilujen (niche) merkitys on innovaation tunnistamisessa ja sen näkyväksitekemisessä on merkittävä. Tämän lisäksi on panostettava oppien siirtämiseen vallitsevaanjärjestelmään (regime). Koska järjestelmä on myös opittujen tapojen ja kulttuurien,oppimisen edistämiseksi on luotava erilaisia strategisia foorumeita ja keskusteluyhteyksiä.Kaupunki-innovaatioiden syntyminen edellyttää paikallisen alasysteemin (niche) jajärjestelmän (regime) välistä vastavuoroista sopeuttamista (Valovirta et al 2011).Paikallisen alasysteemin syntymiseksi tarvitaan paikallisen toimijaverkon luomista(korttelitaso).
  • 10. Kuva 2. Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos?Kuvan ja menetelmän alkuperäinen lähde:Charles Leadbeater: Choosing the right social innovationstrategy. Sosial Innovation Global Academy, Bilbao April2011.Parannus, uudistus, yhdistely vai muutos?Kaupunki-innovaatioiden kompleksisuus tulee esille erityisesti silloin, kun tavoitteena onstrategisen tason innovaatio. Kaupunki-innovaatio saattaa edellyttää usean toimialan välistäuudenlaista työjakoa, jolloin innovaatiot eivät leviä ilman toimijoiden itsensä uudenlaistaasemointia.Kaupunki-innovaatioilla on paljon sosiaalisen innovaation piirteitä. Pelkästään olemassaoleva kaupunkiympäristö on sosiaalinen konteksti, jossa on paljolti kysymys paikallisenarvoverkon tunnistamisesta ja hyötyjen ja muutostarpeiden ymmärtämisestä.Innovaatiot voidaan jakaa inkrementaalisiin eli vähittäisiin innovaatioihin ja strategisiin eliradikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaaliset eli askelittaiset innovaatiot pohjautuvatteknologiseen jatkuvuuteen ja niitä tehdään jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Radikaalitinnovaatiot ovat epäjatkuvia ja joihin ei päästä pelkästään muokkaamalla nykyisiä tuotteita,järjestelmiä tai prosesseja. (lähde: Möller, Rajala & Swahn 2004).Leadbeater (2011) on luonut analyysikehikon sosiaalisten innovaatioiden strategioidenvalitsemiseksi. Tätä analyysikehikkoa hyödynnetään tarkemmin myöhemmissä luvuissa.Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaa (lähde: Leadbeater 2011):Inkrementaaliset eli vähittäiset innovaatiot1. PARANNUS (improve): Sama lopputulos, parempi versio nykyisillä keinoilla.2. YHDISTELY (combine): Sama lopputulos laajemmalla keinovalikoimalla.Strategiset eli radikaalit innovaatiot3. UUDISTUS (reinvent): Uudelleen suunniteltuja ratkaisuja uudistetuin maalein.4. MUUTOS (transform): Erilaiset lopputulokset, erilaiset keinotAnalyysimallia sovelletaan seuraavissa luvuissa.
  • 11. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   11  2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessina
  • 12. Kuva 3. Kattorakentaminen on uudistusinnovaatio.Tukholmassa olemassa olevien kerrostalojen katoillerakennetaan kevytrakenteisia rivitaloja.Kuvan lähde:http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/10/tukholmassa_rakennetaan_taloja_toisten_katoille_2064134.html?origin=rss2. Kaupunki-innovaatiot muutosprosessinaKaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus,uudistus, yhdistelmä tai muutos. Tässä luvussa kerrotaan, miten kaupunki-innovaation muutosprosessia voidaan arvioida, jotta osataan valita oikea strategiainnovaation levittämiseksi.Käsittelytavassa on hyödynnetty Kaupunki-innovaatiot –toimintamallin aikana kehitettyäpika-analyysimallia sekä VTT:n tekemää kaupunki-innovaatioiden skaalaamisen raporttia(Valovirta et al 2011).Tässä selvityksessä on sovellettu myös kahta kehitettyä teoriaa:sosiaalisen innovaation kasvustrategiaa (lähde: Leadbeater 2011) ja ns. siirtymien johtamisen(transition management) strategiaa (lähde: van der Bosch & Rotmans 2008).Kaupunki-innovaatiot ovat käytännössä vielä huomattavasti kehitettyjä teorioitakompleksisempia ja luonteeltaan hyvin systeemisiä, joihin sekoittuu vielä rakentamisen jakiinteistöhoidon normit ja käytännöt sekä myös kestoltaan lyhytaikaisen suomalaisenkaupunkiasumisen tavat ja kulttuurit.Uudisrakentamisessa voidaan tuoda markkinoille uusia innovaatioita nopeastikin, koskainnovaatiota ei tarvitse erityisemmin sovittaa. Tämä vastaanottokyky ja tarvittavatsovittamistoimet nousevat etusijalle silloin, kun ollaan vanhassa, olemassa olevassaympäristössä. Mikäli viranomaisten normit ja käytännöt ovat lisäksi kaupunki-innovaatiotavastaan tai että ne hankaloittavat käytäntöön viemistä, pysähtyy kaupunki-innovaationeteneminen viimeistään siihen.Pika-analyysimallin tarkoituksena on systematisoida se prosessi, jonka avulla kaupunki-innovaatiota voitaisiin levittää nykyistä laajemmin ja nopeammin. Siksi pika-analyysimenetelmät ovat luonteeltaan sekä strategisia että operatiivisia. Strateginen osapika-analyyseista korostaa prosessiluonnetta, kun taas operatiivinen osa nostaa esillekaupunki-innovaation paikallisuuteen liittyvän luonteen.
  • 13. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   13  ”Kiez is a quiet residential neighbourhood. Yetwithin it is contained everything necessary for dailyliving – which makes it a kiez.””A kiez is defined as a small community within alarger town.””A kiez can be quiet or bustling, trendy or suburban,grungy or leafy.”http://blog.goethe.de/meet-the-germans/archives/92-My-Kinda-Kiez.htmlKaupunki-innovaatiot juurtuvat paikallisesti kortteliajattelullaKorttelitason kaupunki-innovaatiot. Asukkaan, kaupunkilaisen ja kaupungissa toimivannäkökulmasta merkittävä osa kaupunki-innovaatioista keskittyy asumisen, työnteon,palvelujen ja liikkumisen uuteen yhdistelyyn. Metropolialueella liikkumisen merkitys nostaaasemanseutujen merkitystä. Tulevaisuudessa korttelitaso yhdistää asumisen palveluja uusienyhdistelmien muodossa. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunki-innovaation pika-analyysit (ks. luku 3).Kortteli on kaupunkiasumisessa yhteiselon muoto, vaikuttamisen taso ja kuluttamisenväylä. Kortteli on paikallisyhteisö, joka on kooltaan rajallinen. Kortteli voi ollapienimmillään usean kymmenen perheen alue tai sitten on kyseessä kaupunkimainenpaikallisyhteisö, jossa voi olla jopa 500-700 asukasta. Oleellista on se, että asukkaat voivatoppia tuntemaan toisensa ja alue tuntuu naapurustolta (oma talo ja lähinaapurit). Korttelivoi olla kaupunkimainen, ruutukaavan kortteli tai se voi olla toisiinsa luontaisesti liittyvätalorykelmä. Kortteli on eräänlainen asukas- ja osakasdemokratian muoto, jossa on kyseessäoma talo ja korttelinaapurit. Yleensä kaavoitushankkeessa kuullaan myös tonttia rajautuvianaapureita. Kortteli on myös palvelualusta, joka mahdollistaa lähipalvelut sekä kuluttajille(asukkaat) että palvelujen tuottajille. Korttelin koko takaa riittävän lähivolyyminyritystoiminnalle. Riittävä koko antaa myös mahdollisuuksia lähipalvelujen erilaisilletuottamisen tavoille. Korttelitasolla ratkaistaan myös pysäköintipaikat ja sen välittömässäläheisyydessä tulisi olla joukkoliikenteen pysäkki.Kiez – kortteliajattelua Berliinistä. Berliini on historiallisesti jakautunut pieniin asukkaidenmuodostamiin yhteisöihin, Kiezeihin. Kiez on kaupunkialueen yhteiskunnallinen viitekehys, semuodostaa asunnon ulkopuolisen kodin ja se on yleensä rauhoitettu läpikulkevaltaliikenteeltä. Kieziin kuuluvat asukkaiden päivittäiset reitit ja niiden varrelle syntyneetlähipalvelut. Kiez-alueilla asukkaat ovat keskenään tuttuja, naapureita, ja naapurusto syntyy”tuttujen naamojen” avulla. Alueen asukkaat ovat palvelujen tärkein kohderyhmä.
  • 14. Kuva 4. Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovellettukaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä taimuutos.Neljä erilaista ja vaihtoehtoista kaupunki-innovaatiostrategiaaEdellisessä luvussa esiteltiin malli, jonka avulla voidaan luoda erilaiset kasvustrategiaterilaisille innovaatioille. Seuraavassa on kuvattu esimerkkien avulla, miten nämä strategiatpoikkeavat toisistaan sekä syntyvän kaupunki-innovaation että mukana olevien toimijoidennäkökulmasta.Inkrementaaliset eli vähittäisten innovaatioiden kasvustrategiat:1. PARANNUS (improve): Yleisin rakentamisen tapa, jossa yhden kiinteistön sisällä tehdäänkorjauksia tai laatutason parannuksia. Korjauksia tehdään yhdessä kiinteistössä (as.oy taikiint.oy) ja rakentaminen tapahtuu nykyisen asemakaavan, rakennusluvan japysäköintinormien puitteissa. Esimerkkinä parannuksesta on putkiremontti tai julkisivunkorjaus.2. YHDISTELY (combine): Yhdistelmä tehdään kahden tai useamman toimijoiden kesken,mutta toiminta on nykyisten määräysten ja käytäntöjen mukaista. Esimerkkinä alueenpysäköintijärjestelyt tai rakennuksen käytön kehittäminen usean toimijan välillä.Korttelitasolla voidaan toteuttaa yhteistä kilpailuttamista, yhteishankintaa tai –suunnittelua.Strategiset eli radikaalien innovaatioiden kasvustrategiat:3. UUDISTUS (reinvent): Uudistamisella tarkoitetaan rakennuksen kehittämistä siten, ettätalon alkuperäinen käyttö ajatellaan uudelleen (esim. rakennuksen käyttötarkoitusvaihdetaan toimistotalosta asuintaloksi) tai rakennuksen ajateltua korkeutta tai massoitteluamuutetaan (esim. kerrostalon päälle rakennetaan pientaloja). Uudistus edellyttää muutoksiaohjeissa, määräyksissä ja käytännöissä, mistä aiheutuu yleensä innovaation hidas käytäntöönvienti.4. MUUTOS (transform): Muutokseen osallistuvat useat toimijat useilta eri toimialoilta,lisäksi muutos edellyttää määräysten, normien ja käytäntöjen uudelleen ajattelua. Tällaisetkaupunki-innovaatiot etenevät hyvin hitaasti tai ei ollenkaan, mikäli ratkaisuissa eipaneuduta prosessin systeemisyyteen. Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset korttelitasonlisä- ja täydennysrakentamishankkeet, jotka ovat pysähtyneet joko asukkaiden vastustukseentai vallitsevien normien kalleuteen (pysäköinti). Muutosinnovaatioiden syntyminen edellyttääsekä uusien toimijoiden ja uusien palvelutuottajien välistä keskinäistä kehitysprosessia ettäpaikallistasolla (korttelitaso) pitkäjänteistä vuorovaikutteista prosessia.Mitä laajemmasta muutoksesta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan paikallistasontoimijaverkoston luomista (asukkaat ja paikallistoimijat) sekä järjestelmätasoistavastavuoroista sopeuttamista (kaupunki).
  • 15. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   15  Kuva 5. Kokeilujen ja pilottien avulla voidaan muuttaamyös asemakaavoitusta, lupamenettelyä ja normeja.Kehittyvä kerrostalo -ohjelmalla lisätäänkerrostaloasumisen houkuttelevuutta, joustavuuttaja yksilöllisiä ratkaisuja.Helsingissä on ryhdytty määrätietoisesti kehittämäänkerrostalorakentamista, jotta se tarjoaisi yksilöllisiäasumisratkaisuja ja olisi kilpailukykyinen vaihtoehtomyös niille, jotka voivat valita asumistapansa.Kehittyvä kerrostalo -ohjelma vastaa suunnitteluunja rakentamiseen liittyviin teknisiin, toiminnallisiin,esteettisiin, sosiaalisiin, asuntopoliittisiin jarakentamisprosessiin liittyviin kehittämistarpeisiin.Lisätietoa:www.kerrostalo.hel.fi/Kokeilut ja pilotit muutoksen välineinäRakennushankkeet ovat viime vuosina olleet tonttikohtaisia, jolloin rakennettavat uudettalot ovat olleet yhden kiinteistön (asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) alueelle.Tonttikohtaisuuteen mentiin osin 1990-luvun laman seurauksena. Tonttikohtaisuus onmahdollistanut nopean toteutuksen ja myös erilaiset kokeilut, mutta kokeilut ovat olleetmelko rajattuja ja siksi kehitetyt innovaatiot eivät ole olleet varsin radikaaleja.Kehittämismyönteisyys on kuitenkin selvästi kasvanut 2000-luvulla. Esimerkkinä muutoksestaon Helsingissä v. 2009 käynnistetty Kehittyvä kerrostalo –ohjelma (www.kerrostalo.hel.fi),jossa kaupunki oman maanomistuksensa avulla hakee ja mahdollistaa uudenlaistenkaupunkiasumisen innovaatioiden kehittymisen.Jotta päästään yksittäisistä kokeiluista ja piloteista rakenteellisiin muutoksiin, tuleekokeilujen pohjalle luoda malli kokemusten syventämisestä, laajentamisesta jaskaalaamisesta. Lähtökohtana ovat muutoshaasteet – megatredit kuten energiatehokkuus(hiilijäljen pienentäminen), väestön ikääntyminen (palvelujen ja ympäristöjensaavutettavuus) ja olemassa olevan kiinteistökannan korjaukset ja nykyaikaistaminen.Vallitsevaan järjestelmään (laki, normit ja käytännöt) kuuluvat mm. asemakaavoitus,rakennuslupamenettely, pysäköintinormit, hankintamenettelyt ja suunnittelukäytännöt.Kokeilujen avulla innovaatio konkretisoituu, siitä tulee näkyvä ja sen vaikuttavuutta voidaanarvioida todellisten havaintojen avulla. Myös kokeilun kustannuksia voidaan verrata saatuihinhyötyihin.Kokeilut ja pilotit ovat oleellinen osa kaupunki-innovaatioiden levittämistä. Kaupungit ovatavainasemassa, kun kokeilukohteita etsitään ja kun luodaan kokeilulle suotuisaa ympäristöä(asemakaava, lupamenettely, normit ja käytännöt).
  • 16. Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamistanykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai senvälittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myöskäsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen jaeheyttäminen. Täydennysrakentaminen voi kattaausean tontin tai kymmenien rakennusten alueita taivain yhden tontin.Lisärakentaminen on täydennysrakentamisen muoto,jossa rakentaminen tapahtuu olemassa olevallatontilla. Esimerkiksi tontilla olevaa kerrostaloakorotetaan tai tontille rakennetaan uusi kerrostalonykyisen lisäksi.Täydennysrakentamisen päämääränä on rakentaauusia asuntoja paikkaan, jossa on olemassatärkeimmät peruspalvelut ja joukkoliikenne. Näinvoidaan esimerkiksi saada lisää palvelujen käyttäjiätai monipuolistaa alueen asuntokantaa ja väestönikärakennetta. Lisäksi säästetään kustannuksia, kunei tarvitse rakentaa uutta infrastruktuuria (mm. vesi-ja viemäriverkostot).Lähde: www.uuttahelsinkia.fi/osiot/taydennysrakentaminenKuva 6. Rakennuksen korottaminen Laajasalossa.Kuva: www.ulputiuri.com/Lisä- ja täydennysrakentaminen – kompleksinen kokonaisuusLähiöiden ja esikaupunkialueiden lisä- ja täydennysrakentaminen on ollut tutkimuksen jakehittämisen kohteena 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisinä tapaustutkimuksen kohteina olivatEspoon Karakallio ja Järvenpään Jampassa (Kallio 1992). Uusimpia alueellisia tarkasteluja ontehty Riihimäen Peltosaaressa (VTT 2010) ja Helsingin Siltamäessä (RTT 2009-). Kentiespisimpään ja säännöllisimmin kehittämisen keskusteluja on ylläpidetty Helsingin Maunulassa,jossa onkin toteutettu useita erilaisia kaupunginosan kehittämishankkeita (ks.www.maunula.net).Ongelmallisimpana ovat olleet sodanjälkeiset kerrostalot, joissa kiinteistöjen korjaamiseenei ole panostettu riittävästi. On syntynyt ns. korjausvelkaa, joka on alkanut leikkaamaan jokiinteistön todellista arvoa. Vanhojen rakennusten julkisivut ja parvekkeet tarvitsevatkiireisiä korjauksia, mutta myös rakennusten putkistoja pitää uusia. Lisäksi rakennustenlaatutason nosto edellyttää kylpyhuoneiden uusimista, hissittömät kerrostalot tarvitsevataikaisemmin puuttuneen hissin. Monet kaupunginosat ovat siksi korjaamiskierteessä, jossarahaa on vain välttämättömiin korjauksiin, jolloin varsinaiseen lisärakentamisen ytimeen -uudistamiseen ja laatutason nostamiseen – ei ole edes päästy.Aluetasolla ongelmia on muodostunut myös siitä, että alkuperäisen asemakaavan mukaisetpysäköintitalot on toteuttamatta. Ja mikäli alueelle ehdotetaan lisärakentamista, onsamassa yhteydessä tehtävä aikaisemmin toteuttamattomat pysäköintipaikat.Lisä- ja täydennysrakentamisen kompleksisuus muodostuu seuraavista tekijöistä:- Kiinteistöillä on korjausvelkaa, joka on nyt kasaantumassa. Korjauksissa toteutetaankiireisimpiä korjauksia.- Rakennusten laatutasossa on puutteita (esim. hissittömyys) sekä nykystandardiinverrattuna vajavaisuuksia (pienet keittiöt ja kylpyhuoneet)- Asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat on toteuttamatta (ns. pysäköintivelka)Kompleksisuus aiheuttaa yhtälön, jota ei voida enää toteuttaa kiinteistökohtaisesti.Tarvitaan isompaa aluekokonaisuutta, jotta kaupunkiasumiseen liittyvät asiat voidaanjärjestellä nykyajan edellyttämällä tavalla. Tämän takia tarvitaan korttelitason lähestymistäja kehittämisorientoituvaa sekä tulevaisuuteen tähtäävää keskustelevaa asennetta.
  • 17. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   17  Täydennysrakentamiskorvaus - vuokratontitKaupunki maksaa vuokralaiselle täydennysrakentamis-korvausta, jonka suuruus on 1/3 kaavamuutoksen tuomastarakennusoikeuden nettoarvonnoususta. Korvaus voi ollasuurempikin, enimmillään 2/3 nettoarvonoususta, josnykyisten autopaikkojen toteutus aiheuttaa merkittäviäkorvausinvestointeja (esim. maantasossa olevat autopaikatsiirretään laitokseen tai maan alle). Korvaus maksetaanvuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä sen jälkeen, kunkaavamuutos on saanut lainvoiman.Maankäyttösopimus – vuokratontitKäytännössä korvaus lasketaan siten, että ensinmääritetään lisärakennusoikeuden arvo, joka lasketaankunkin alueen kohtuullisen hintatason mukaan. Sen jälkeenrakennusoikeuden arvosta vähennetään senaikaansaamiseksi tarvittavat kustannukset ns. korvaus-investoinnit kuten rakennusten purkaminen, johtosiirrotsekä piha- ja autopaikkajärjestelyt. Lopuksinettoarvonnousu jaetaan siten, että vuokralainen saa siitäpääsääntöisesti 1/3 tai enimmillään 2/3.Omistustonteilla neuvotellaan maankäyttösopimus, kuntontinomistajalle koituu kaavamuutoksesta merkittäväähyötyä (1 000 000 euroa tai enemmän). Tontinomistajankanssa käytävissä maankäyttösopimusneuvotteluissamääritetään, minkä arvoinen kaavamuutoksen tuomalisärakentamisoikeus on ja sovitaan kaupungillemaksettavasta korvauksesta yhdyskuntarakentamisenkustannuksiin. Maankäyttösopimusta ei tehdä ja korvaustaei makseta, jos arvonnousu jää alle 1 000 000 euron.Kun arvonnousu on vähintään 1 000 000 euroa,tontinomistaja on velvollinen maksamaan kaupungillekorvauksen, joka on 1/3 osuus perusvähennyksellä 500 000euroa vähennetystä arvonnoususta (esim. arvonnousu 1,4M€–0,5 M€ : 3 = 300 000 e). Korvaus erääntyymaksettavaksi, kun kaavamuutos saa lainvoiman.Korvaus on mahdollista maksaa esim. uudenrakennusoikeuden myymisestä saatavilla tuloilla ja siksitontinomistajan on syytä jo kaavoitusvaiheessa sopiarakennuttajan tai rakennusliikkeen kanssarakennusoikeuden myymisestä esim. kiinteistökaupanesisopimuksella. Korvauksen maksamisen ajankohtamääritellään maankäyttösopimuksessa.Lähde:www.uuttahelsinkia.fi/osiot/taydennysrakentaminenSijainti kaupunkirakenteessa antaa lähtökohdat lisärakentamiseenSijainti ja maanhinta vaikuttavat eniten lisärakentamisen kannattavuuteen. Enitenlisärakentamiseen vaikuttaa hyvä sijainti ja siitä johtuva korkeat asuntojen hinnat. Helsinginseudulla korkeimmat asuntojen hinnat ovat keskustassa ja sen läheisyydessä sekämerenrannan läheisyydessä. Myös joissakin aluekeskuksissa korkea maanhinta voi ollalisärakentamisessa käynnistävänä tekijänä.Taloyhtiö voi myydä lisärakennusoikeuden ja käyttää saatuja rahoja korjauskulujenpeittämisessä. Taloyhtiö voi myydä kaavoitetun uuden tontin tai muuten järjestäälisärakennusoikeudelle toteuttajan ja saada siten rakennusoikeuden myynnin avulla rahallistatuloa taloyhtiölle. Keskustoissa samaa periaatetta on käytetty ullakoilla olevanrakennusoikeuden hyödyntämisessä (ks. Ullakkorakentaminen lisärakentamisensuunnannäyttäjänä).Oma vai vuokratontti? Erityisesti Helsingin kaupunki on maanomistajana edelleen monessaasunto-osakeyhtiössä. Lisä- ja täydennysrakentamisessa vuokratontin rakentaminen on olluttaloudellisesti kannattavampaa kuin omistustontin rakentaminen. Kaupunki voi luovuttaa 1/3kaavoituksen tontille tuomasta nettoarvonnoususta asunto-osakeyhtiölle. Korvaus voi ollasuurempikin, mikäli täydennysrakentaminen aiheuttaa merkittäviä korjausinvestointeja (mm.pysäköinti).Omistustontin arvonnoususta leikataan kolmannes kaupungille. Lisä- jatäydennysrakentamiseen sovelletaan uudisrakentamisen maankäyttösopimusta, jossakolmasosa kaavoituksen tuomasta lisäarvosta leikataan kaupungille. Vaikka ylärajaa onnostettu (1 milj. euroa), voi tällä periaatteella olla silti lisärakentamiseen ryhtymistähillitsevä vaikutus.Täydennys- ja lisärakentamisen edistämiseksi tulee kehittää entistä kannustavampiatyökaluja. Esikaupunkialueiden ja lähiöiden kehittämiseksi tarvitaan yhtenäisiä periaatteita,jotka kannustavat sekä paikallistason toimijoiden verkottamiseen että rakentajien japalveluntuottajien väliseen yhteistyöhön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla eräänlaisetkorttelitason kehittämissopimukset, jossa yhteydessä kaupunki voisi luopua arvonnousunleikkauksista. Näihin sopimuksiin voisi sisällyttää myös korttelipalveluihin,energiatehokkuuteen ja pysäköintiin liittyviä kannusteita.
  • 18. Kuva 7. Erilaisia tapoja toteuttaa pysäköintikustannuksineen.Lähde:Autopaikkatyöryhmä 31.1.2009. Autopaikkojentoteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistäsuuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille. Helsinginkaupunki.Pysäköintinormi vai kaupunkimainen elämäntapa?Pysäköinti akilleen kantapäänä. Lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä joudutaanratkaisemaan myös autojen pysäköintiin liittyviä kysymyksiä. Esikaupunkialueet ja lähiöttoteutettiin aikana, jolloin autoja oli huomattavasti vähemmän kuin nykyään.Asemakaavojen mukaiset pysäköintinormeihin annettiin usein 60 % lievennys.Vuokrataloalueilla annettiin tästäkin lisälievennyksiä. Tämän takia pysäköintipaikat voitiintoteuttaa edullisesti, isoina maantasoisina pysäköintialueina. Kun lisä- jatäydennysrakentamista tarvitaan, joudutaan samalla ratkaisemaan pysäköinti.Pysäköinnin järjestämiseen liittyy useita, toisiinsa sidoksissa olevia kysymyksiä:- Kantakaupunki: monella kiinteistöillä ei ole kiinteistökohtaisesti toteutettujaautopaikkoja, vaan pysäköinti on hoidettu kadunvarsipysäköintinä.- Yhteiskäyttöautojen rooli: Car share –palveluja on kehitetty omistusautoa korvaavanapalveluna. Tämä palvelu voi korvata useiden autojen tarpeen.- Vuorottaispysäköinti: Kun työpaikkoja ja asuntoja on kaavoituksella onnistuttuyhdistämään, on voitu myös kehittää vuorottaispysäköintiä. Länsi-Pasilassajärjestelmä on toiminut hyvin.- Autoton elämäntapa: Viime vuosina on yleistynyt autoton elämäntapa. Ontodennäköistä, että energianhinnan kallistuessa ja ennen sähköautojen yleisty-mistä hyvien liikenneyhteyksiä varrella opetellaan elämään ilman omaa autoa.- Autollinen elämäntapa: Esikaupunkialueilla ja lähiöissä asuminen on edullisempaakuin keskusta-alueilla. Tämä saattaa lisätä halukkuutta auton hankkimiseen,jolloin pysäköintitarve kasvaa. Varallisuuden jatkuva kasvu lisää myös autojenmäärää.Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia pysäköinnin konsepteja.Pysäköintikysymykset tulee ratkaista osana alueen kehittämisstrategiaa. Vaihtoehtoisiakehittämisstrategioita:1. Autollinen kerrostalokortteli. Alueellinen, monitasoinen pysäköintilaitos. Toteutetaanosana lisä- ja täydennysrakentamista. Radikaalia korttelitasoista lisärakentamista.2. Autoton tai vähäautoinen joukkoliikennekortteli. Hyvien joukkoliikenneyhteyksienvarrella oleva asumisen korttelialue toteutetaan vähäautoisena. Asukkaat ovattietoisia siitä, että autopaikkaa ei asuntoon kuulu. Viikonloppu- ja mökkiautoille onjärjestetty kauempana olevat pysäköintialueet. Korttelitasolle on järjestettypalveluna yhteiskäyttöautoja.3. Erilaiset kombinaatiot (1-2). Pysäköintialueiden käyttöastetta nostetaanpäällekkäiskäytöllä (asuminen, työpaikat, kauppa ja harrastukset)
  • 19. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   19  Kuva 8. Ullakolle–esite (Helsinki suunnittelee 2010:1)Kuva 9. Laajasalossa kerrostaloja on korotettulisäkerroksilla, korjattu julkisivua ja rakennettu hissit.Kuvat: www.ulputiuri.comUllakkorakentaminen lisärakentamisen suunnannäyttäjänäHelsingin keskustassa ullakkojen hyödyntämistä on tuettu ohjeilla ja määräyksillä.Helsingin kantakaupungissa vanhoissa taloissa on kylmiä tai puolilämpimiä ullakkotiloja, joitaalettiin ottaa asumiskäyttöön 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1987 tehtiin Helsinginkantakaupunkialueen kattava määräaikainen poikkeamispäätös ullakoiden rakentamisesta.Kaupunkisuunnitteluun ja lupamenettelyyn luotiin erityiset ohjeet siitä, miten ullakkojavoidaan ottaa asumiskäyttöön. Ullakolle–esitteessä (Helsinki suunnittelee 2010:1) kerrotaanyksityiskohtaisesti, miten Helsingissä ullakkojen rakennusoikeutta voidaan hyödyntää. Tällähetkellä ullakkorakentamiselle on sekä kysyntää (haluttu ja arvostettu asumismuoto) ettäkysyntää (taloyhtiöt saavat korjausrahaa myymällä rakennusoikeutta ullakolta). Kunmarkkinat ovat näin syntyneet, etenee uudistus itsestään.Kattorakentaminen on vielä yksittäisten esimerkkien varassa. Teollisesti rakennetuissakerrostaloissa on tasakatot, jolloin ne ovat lähtökohtaisesti mahdollisia kattorakentamisenkohteita. Vuonna 1998 pidetyssä ideakilpailussa arkkitehti Juha Ilonen ehdotti ”Kallionkatot” –nimisessä ehdotuksessaan, että kantakaupungin tasakattoisille rakennuksillevoitaisiin tehdä kattoasuntoja. Tyypillisesti ensimmäisessä aallossa innovaatio jäi ideoinninasteelle. Helsingin Laajasalossa toteutettiin v. 2007 arkkitehti Ulpu Tiurin suunnitelmienmukaan osana laajempaa peruskorjausta lisäkerros samalla kun asennettiin hissit jakorjattiin julkisivuja.Uudet rakennusmääräykset mahdollistavat lisäkerroksien rakentamisen. Uusi E1-määräysmahdollistaa yhden lisäkerroksen rakentamisen enintään 7-kerroksiseen kerrostaloon. Tällämääräyksellä on haluttu edistää kevytrakenteisten lisäkerrosten rakentamista.Suomessa on nyt valmiudet kattorakentamisen innovaatioiden leviämiselle. Meneilläänolevat ilmiöt tukevat kattorakentamista: Asuntojen korkeat hinnat, keskusta-asumisentrendi, kattojen hyödyntäminen (saunat, puutarhat, energiajärjestelmät jne) sekäviranomaisten tekemät myönnytykset tukevat rakennuksia korottavaa lisärakentamista.Matalampien kerrostalojen (3-4 kerrosta) korotus voidaan toteuttaa samalla, kunrakennukseen asennetaan hissit.
  • 20. Kuva 10. Kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiötkarttaesityksenä. Kaupunkien vuokrataloyhtiöillä onavainrooli uusien innovaatioiden levittämisessä ja myösniiden näkyväksi ja tutuksi tekemisessä. Lähde: Helsinginkaupunki, talous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto.12.3.2010.Kuva 11. Kompleksinen korttelitaso.Kompleksinen lisä- ja täydennysrakentaminen – systeemistä kaupunki-innovaatioajattelua tarvitaanEsikaupunkialueilla ja lähiöissä on korjaustarpeita. Niiden nykyaikaistamiseksi onkorjattava julkisivuja ja parvekkeita sekä uusittava putkistoja. Monet näistä rakennuksistatarvitsevat myös nykyaikaistamista, asumisen laatutason nostamista ja kulkemistahelpottavia hissejä. Lisä- ja täydennysrakentaminen on nähty myös tapana nostaa alueenarvoa lisäkaavoituksen avulla. Tavoitteena on ollut se, että taloyhtiö voi toteuttaasamanaikaisesti kiinteistöön liittyviä korjauksia kiinteistöstä saadun myytävänlisärakennusoikeuden avulla.Keskustaa rakennetaan tonttikohtaisesti, esikaupunkeja korttelikohtaisesti. Keskusta-alueilla ja vanhimmissa aluekeskuksissa alueet on rakennettu tonttikohtaisesti, jolloin myöstalojen korjaaminen ja uudistaminen etenee talo kerrallaan. Esikaupungeissa, joissa tontitvoivat olla myös isoja, tarvitaan alueittaista kehittämistä lähtökohtien kompleksisuudentakia.Lisärakentamisen kompleksisuus. Lisärakentamiseen liittyy monia systeemisiä asioita, jotkapitää samanaikaisesti ratkaista:1. Pysäköinti: lisärakentaminen edellyttää uusien autopaikkojen rakentamista. Vanhoillakiinteistöillä on ennestään toteuttamatta asemakaavan edellyttämät autopaikat,joten lisärakentamisen toteuttamiseksi pitää rakentaa monitasoinen pysäköintialue.2. Arvonleikkausperiaate omistustontilla: nykykäytännön mukaan 1/3 syntyneestähyödystä leikataan kaupungille. Vaikka yläraja onkin melko korkea, tämä periaatevähentää taloyhtiötason laskelmien kannattavuutta.3. Kehittämistradition puute asunto-osakeyhtiöissä. Taloyhtiöissä ei ole syntynytkehittämistraditiota lisärakentamisessa. Hankkeet edellyttävät pitkäjänteisyyttä, jotavaihtuva hallitus ei pysty säilyttämään eikä isännöinti tällaista tahtoa ole yleensäpystynyt luomaan.Lisärakentamisen edistämiseksi tarvitaan kokeiluja ja pilotteja. Uusien mallienlöytämiseksi ja käytäntöön viemiseksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat avainasemassa.Asunto-osakeyhtiöt tulevat perässä vasta sen jälkeen, kun vuokrataloissa on todettuuudistusten toimivuus.
  • 21. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   21  Kaupunki-innovaatioiden levittäminen edellyttääkorttelitason vahvistamista. Asumista kehitetään yhäenemmän palvelunäkökulmasta ja palvelunäkökulmatulee esille paremmin, kun käsitellään isompaakokonaisuutta.Tässä selvityksessä käsitellään moduulirakentamista(teollinen lisärakentaminen), lähilogistiikkaa(vastaanottoinfra) sekä talo palveluilla –konsepteja(painottuen korttelitason hyvinvointipalveluihin).Lupaavia korttelitason kaupunki-innovaatioita ovatesimerkiksi pysäköinnin palvelut (korttelitaso jaliityntäpysäköinti), Car share –palvelut (autojenvuokra- ja yhteiskäyttöpalvelut) sekäryhmärakennuttaminen ja sen erilaiset urbaanitvariaatiot (uudis- ja uudistamisrakentaminen). Myöserilaisten kortteli- ja paikallistasonenergiaratkaisujen levittämisessä ja skaalaamisessavoitaisiin hyödyntää kaupunki-innovaatioidenmenetelmiä.Korttelitaso edellyttää palveluajattelua – palveluajattelu edellyttääkorttelitasoaKorttelitaso muuttaa osan tuotteista palveluiksi. Autopaikasta siirrytäänliikkumispalveluihin, joita ovat oma auto, vuokra-auto (yhteiskäyttöauto) tai julkinenliikenne – kävelystä tai pyöräilystä puhumattakaan. Muuttamalla kiinteistökohtaisen tuotteenkorttelikohtaiseksi palveluksi voidaan tehostaa maankäyttöä ja luoda suotuisat olosuhteetkaupunki-innovaation etenemiselle. Moni nykyään kiinteistötasoinen palvelu voisikin ollakorttelitasoinen (pysäköinti, lähilogistiikka, erityistilat kuten kattosaunat). Tällätehostettaisiin korttelitason maankäyttöä sekä lisättäisiin palvelun tuottamisenkannattavuutta.Taulukko 1. Palvelujen ja tilojen keskinäinen suhde asunto-, kiinteistö- ja korttelitasoilla.
  • 22. 3. Korttelitason pika-analyysit
  • 23. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   23  3.1 Pika-analyysi korttelitasollaPika-analyysi on menetelmä, jolla arvioidaan lupaavien toimintamallien, menetelmien japalvelujen levittämistä, skaalautumista ja kasvua. Seuraavissa luvuissa analysoidaankorttelitason kaupunki-innovaatioita. Niitä on arvioitu kahdesta näkökulmasta,uudisrakentamisen ts. uuden rakennuksen tai uudistamisrakentamisen ts. nykyisenkorjaamisen näkökulmasta.Pika-analyysi keskittyy olemassa olevissa kaupunginosissa ja niiden korttelitasollatapahtuvaan uudistamisrakentamiseen ja siihen liittyvien kaupunki-innovaatioidentunnistamiseen.Valitut kaupunki-innovaatiot ovat moduulirakentaminen, lähilogistiikka ja talo palvelulla –konsepti (palveluvarustuksella toteutettu lisärakennus).
  • 24. Korttelitason kaupunki-innovaatiot - analyysikehikkoKaupunki-innovaatio on kaupunkiympäristöön tuleva parannus, uudistus, yhdistelmä taimuutos. Jokainen näistä kaupunki-innovaatiotyypeistä on hieman toisistaan poikkeavia.Seuraavassa on kuvattu erilaiset kaupunki-innovaatiot strategiana. Tarkastelutapa perustuuluvussa 2 esitettyyn analyysimalliin. Innovaatiot voidaan jakaa kahteen eri tasoon, jotka ovatinkrementaalinen (vähittäinen) ja radikaali innovaatio. Radikaali on luonteeltaan strateginenja inkrementaalinen operatiivinen. Varsinaiset kaupunki-innovaatiot voidaan jakaa tontti- taikiinteistökohtaisiin innovaatioihin sekä korttelitason (useaa kiinteistöä koskeva)innovaatioihin.Taulukko 2. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko. Esimerkkinä pysäköintiratkaisutTontti / kiinteistökohtainenKortteli / usean kiinteistönkeskeinenRadikaali innovaatio(strateginen)Uudistus MuutosInkrementaalinen elivähittäinen innovaatio(operatiivinen)Parannus YhdistelmäParannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessienmukaisesti. Parannetaan nykytilannetta toteuttamalla asemakaavan mukainenpysäköintitalo. Esimerkkinä korkean hintatason alueet (esim. keskusta-alueet ja keskustanlaajenemissuunnat sekä merenrannan läheisyys)Uudistus: Innovaatio edellyttää uudelleen ajattelua. Muutetaan pysäköintinormia tarvettavastaavaksi (esim. asemanseudun lähistöllä pienasunnoissa ei suurta tarvettapysäköintipaikoille.Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken(asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Toteutetaan vuorottaispysäköintiinperustuva pysäköintitalo.Muutos: Innovaatio edellyttää pysäköinnin uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistäja uusia palveluja. Toteutetaan vuorottaispysäköinti, alennetaan pysäköintinormia jalisätään Citycar-palveluja.
  • 25. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   25  3.2 ModuulirakentaminenSuurin osa suomalaisista esikaupungeista ja lähiöistä on teollisesti rakennettuja.Voitaisiinko nämä kerrostalot korjata myös samalla tavalla, teollisesti – nopeasti jakustannustehokkaasti? Moduulirakentamisen pika-analyysissa selvitetään uudenteollisen rakentamistekniikan kasvumahdollisuuksia.Moduulirakentaminen on Suomessa uusi menetelmä, joka perustuu pitkälle vietyyntehdasrakentamiseen. Varsinainen rakentaminen tontilla on lähinnä asentamista, valmiinrakennuksen liittämistä perustuksiin ja LVIS-verkostoihin. Moduulirakentamisessa rakennuskoostuu valmiiksi toteutetuista asuntomoduuleista, jotka viimeistellään suunnitelmienmukaisesti tehtaalla. Valmis rakennus kuljetetaan joko osissa tai jopa kokonaisenarakennuspaikalle.Moduulirakentamisen edut perustuvat teolliseen, tehdasmaiseen rakentamiseen, jossatyömaa on säätiloilta suojatuissa sisätiloissa. Rakennustyömiehet voivat tehdä työnsäturvallisissa tehdasolosuhteissa, myöskään rakennustarvikkeet eivät ole säätilojen armoilla.Sisätilaolosuhteiden avulla laatutasovaatimuksia voidaan nostaa korkeammalle tasolle.Valmiit moduulit kuljetetaan rakennuspaikalle, jossa ne asennetaan etukäteen tehtyjenperustusten mukaisesti. Koska suurin osa rakentamisesta tehdään tehtaalla, lyheneerakentamisen aika huomattavasti.Moduulirakentamisen keveys tuo rakentamistekniikalle erityisiä ominaisuuksia.Moduulirakentaminen mahdollistaa olemassa olevien rakennusten korottamisen. Keveätmoduulit eivät tarvitse erillistä runkorakennetta vaan ne voidaan kiinnittää suoraankorotettavan rakennuksen yläpohjaan.Suomessa moduulirakentamisen edelläkävijä on Uudessakaupungissa toimiva Neapo Oy, jokaon tuonut laivarakennusalalle kehitetyn teräskennorakenteen talonrakentamiseen. Neapo Oyon yrityksenä nuori, perustettu vuonna 2007 mutta tullut nopeasti markkinoille erityisestivalmiin jälkiasennukseen tarkoitetun hissimoduulin avulla.Moduulirakentamista käsitellään etupäässä lisä- ja täydennysrakentamisen kannalta, muttauudisrakentamisen avulla moduulirakentaminen tulee tutuksi ja tämän jälkeen menetelmääon todennäköisesti helpompi levittää myös lisä- ja täydennysrakentamiseen.
  • 26. 5-kerroksinen asumisoikeusasunto. Helsinki, Myllypuro.Vuokrakerrostalo (53 huoneistoa). Vantaa, ViertolaToimisto- ja huoltorakennus. Turku, Lauttaranta.Kuva 12. Toteutettavia moduulirakentamisen kohteita.Kuvien lähde: www.neapo.comNäkökulmia moduulirakentamisen yleistymiseenModuulirakentamisessa on selvästi etuja, mutta uutena rakennusteknologiana se kohtaa sekäsuunnittelujärjestelmään, normeihin että erityisesti käytäntöihin liittyviä esteitä.Merkittävin este lienee kuitenkin teknologian tuntemattomuus, ja koska esimerkkejä ei ole,siihen ei myöskään osata suhtautua yhtenä todellisista vaihtoehdoista.Kuva 13. Näkökulmia moduulirakentamiseen.Lisärakentaminen on taloyhtiölle samalla myös lisävaiva, joten siitä tulee selkeästi hyötyjä(lisäarvoja): myytävää rakennusoikeutta (rahoitusta talon muille korjauksille), uusialaadukkaita asuntoja (talon oman väen asumistarpeet) ja uusia talon yhteisiä tiloja (esim.talosauna).
  • 27. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   27  Kuva 14. Suunnitelma kerrostalon korottamiseksi. Helsinki,Myllypuro.Kuvan lähde: www.neapo.comModuulirakentamisen skaalautuvuusModuulirakentamisen leviää nopeimmin uudisrakentamisen avulla. Näiden pilottikohteidenjälkeen teknologia, rakentamisen tapa ja hyödyt tulevat tutuksi. Myös moduulirakentamisentoteutukset hissirakentamisessa (vanhoihin taloihin jälkeenpäin asennetut hissikuilut)antavat näyttöjä moduulirakentamisen mahdollisuuksista korttelitasolla.Moduulirakentamisen yleistymisessä tarvitaan kuitenkin sellaisia rakennuttajia, jotkalähtevät hakemaan kokemuksia uudesta rakentamistavasta. Siksi erilaisilla omaanomistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla (esim. kunnalliset vuokratalorakennuttajat) ontärkeä rooli ensimmäisten näyttöjen saamiseksi. Vasta myöhemmässä vaiheessa toteutustapatulee yleistymään asunto-osakeyhtiöissä.Taulukko 3. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko.Tontti / kiinteistökohtainenKortteli / usean kiinteistönkeskeinenRadikaali innovaatio(strateginen)Uudistus(kattorakentaminen)Muutos(korttelitason muutosprosessi)Inkrementaalinen elivähittäinen innovaatio(operatiivinen)Parannus(uudisrakentaminen)Yhdistelmä(korttelitason lisärakentaminenilman muutosprosessia)Parannus: Moduulirakentaminen kiinteistökohtaisena uudisrakentamisena, jolloin voidaantoimia nykyisten prosessien mukaisesti. Moduulirakentaminen tuo rakentamiseen nopeutta,säältä suojattua tehokkuutta sekä moduulirakentamiseen kuuluvia teknisiä etuja.Uudistus: Kattojen päälle toteutettava, kiinteistökohtainen moduulirakentaminen onradikaalia lisärakentamista, joka edellyttää julkiselta sektorilta innovaationsopeuttamistoimia (asemakaavoitus, rakennusvalvonta).Yhdistelmä: Moduulirakenteinen lisä- ja täydennysrakentaminen ilman korttelitasonmuutosprosessia (isot oman korttelin muodostavat kiinteistöt).Muutos: Korttelitasoinen lisä- ja täydennysrakentaminen on radikaali innovaatio, jossaratkaisun löytyminen edellyttää strategisen tason prosessia. Korttelitason lisäarvoja syntyyvasta sitten, kun laskelmiin liitetään pysäköinti, palvelut (kotiin tuotavat ja palvelutilojaedellyttävät), lähilogistiikka, viherrakentaminen (mm. kattopuutarhat) ja vapaa-ajan tilat.
  • 28. Lisärakentamisessa on kahdenlaisia omistajia:sijoittajaomistaja (esim. kunnallisetvuokrataloyhtiöt), joiden motiivina on pitkäaikainenomistaminen – toimintaa tehdään omalla rahalla jariskillä. Asunto-osakeyhtiöt, joiden taustalla ontavallisia, erilaisia asunnonomistajia, motiivin(=rakennusoikeuden myynti korjaustenrahoittamiseksi) syntyminen edellyttää tahtotilaa(=taloyhtiöllä kiinnostava visio tulevaisuudesta) sekäriskitöntä toteuttamista (=tietoa siitä, että valittumenetelmä toimii myös pitkällä aikavälillä).Alueellisten kehittämisprojektien roolina onvaikuttavuuden lisääminen. Kun yhdellä alueellakehittämistyö tehdään kokonaisvaltaisemmin, voidaantoteutusta viedä tavanomaista pitemmälle.Korttelitason kompleksisuuteen voidaan löytää uusiaratkaisuja ja toteutettu uudistamisrakentaminen saamyös tarvittavaa näkyvyyttä. Onnistunut kokonaisuus,jota voidaan käydä katsomassa ja jonkadokumentoituja ratkaisuja voidaan arvioida, edistäämyös lisä- ja täydennysrakentamisenhoukuttelevuutta.Lisä- ja täydennysrakentamisen paikallinen motiivipohjautuu ennen kaikkea taloudellisiin seikkoihin.Keskusta-alueilla, joissa asuntojen hinnat ovatkorkeita, on kaavoituksella tuotettavallalisärakennusoikeudella kysyntää. Asuntoyhtiö voimyydä rakennusoikeuden ja käyttää syntyvän rahanrakennuksen välttämättömiin pakollisiin korjauksiin.Mitä korkeammat asuntojen hinnat, sitä enemmänlisärakennusoikeudesta tulee jaettavaa rakennuksenerilaisiin korjauksiin (pakollisiin korjauksiin ja myösarvokorjauksiin).Jalkauttamispajan (12.8.2011) tuloksiaModuulirakentamista käsiteltiin 12.8.2011 pidetyssä korttelitason pika-analyysienjalkauttamistyöpajassa. Moduulirakentaminen liitettiin lisärakentamisen viitekehykseenoheisen kuvan mukaisesti.Kuva 15. Lisärakentamisen viitekehys.Jalkauttamispajassa keskeiseksi nousi taloyhtiön ansaintalogiikka sekä toteutumistaedistävän paikallisen arvoverkoston määrittäminen. Jotta päästäisiin myös puhumisestatekoihin, tarvitaan yksityiskohtaisia, kaupungin organisaation (kaavoitus, rakennuslupa,kiinteistö- ja tonttiasiat) eri toimialoille ulottuvia tehtävälistoja. Mitä esimerkiksikattorakentaminen edellyttää eri hallintokunnilta: kaavoitusperiaatteiden määrittämistä,rakennusluvan edellytysten kirjaamista sekä tonttipolitiikkaan liittyvien toimintamallienläpikäymistä. Valmiit toimintamallit helpottavat tulevien hankkeiden käynnistymistä.
  • 29. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   29  Kuva 16. Moduulirakentaminen lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollistajana.Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy.
  • 30. Teollinen lisärakentaminen tarvitsee edelläkävijöitä,ja kunnallisilla vuokrataloyhtiöillä voisi olla kykyä jamahdollisuuksia toimia kaupunki-innovaationavaajana. Kaupunki-innovaation leviämiseksi tarvitaanuskottavia pilot-kohteita, jotta erityisesti asunto-osakeyhtiöt saivat tukea lisärakentamisprosesseilleen.Erillisten kehittämisalueiden roolina voisi ollavaikuttavuuden hakeminen – esimerkkialueina janäytön antajina toimiminen.Lähiöt rakennettiin teollisesti, tavoitteena edullisiaasuntoja kaiken ikäisille suomalaisille. Tämä samaasenne tulisi tuoda näiden lähiöiden uudistamiseen.Sekä pakolliset korjaukset että laatutasoa nostavatarvokorjaukset tulisi pystyä toteuttamaan teollisestits. esivalmistettuja ja modulaarisia rakennusosiahyödyntäen. Moduulirakentamisella voisi ollamerkittävä rooli kaupunginosien uudistamisessa jalaatutason päivittämisessä. Kaupunginosienuudistamisessa tarvitaan kustannustehokkaita,laadukkaita ja asukkaita innostavia esimerkkejä.JohtopäätöksiäModuulirakentaminen on uusi, kasvussa oleva rakentamisteknologia, jota on pitempäänhyödynnetty muualla maailmalla. Jotta moduulirakentaminen tulee tutuksi, tarvitaan hyviäesimerkkikohteita. Väylä markkinoille on uudisrakentamisen avulla, jossa kunnallisilla,omaan omistukseen tekevillä rakennuttajilla on tärkeä avaajan rooli. Moduulirakentamisenyleistyminen edellyttää suunnittelu- ja hankintakäytäntöihin kilpailuneutraaliteettia(materiaali- ja teknologiariippumattomuutta). Moduulirakentamiselle hyvänävertailukohteena on puurakentaminen, jonka toimintaedellytyksiä on myös pyrittyedistämään – samalla kun puurakentamista edistetään, voidaan tuoda vaihtoehtona myösmoduulirakentamista.Laajempi lisä- ja täydennysrakentaminen edellyttää isomman kokonaisuuden (ns. korttelin)määrittämistä. Moduulirakentaminen on yksi ratkaisuvaihtoehto tilanteissa, joissa onuusittavaa ja korjattavaa sekä nykyaikaistamistarpeita. Kunnalliset vuokrataloyhtiöt, joissavoidaan toteuttaa laajoja lisärakennushankkeita, ovat tärkeässä roolissa. Kokemuksetsiirretään asunto-osakeyhtiöihin vasta sen jälkeen, kun on saatu kokemuksia ja näkyvyyttä.Pilottien ja kokeilujen dokumentointi on erityisen tärkeää. Lisä- ja täydennysrakentamisenedistämiseksi tulee olla valmiit toimintamallit ja periaatteet (kaavoitus, rakennuslupa,tonttipolitiikka), jotta ideatasolta päästään myös toteutukseen.Erilaiset moduulirakentamisen kasvustrategiat1. Teknologia tutuksi ja näkyväksi. Uudisrakentaminen. Kunnallisten vuokrataloyhtiöidenavainrooli.2. Kattorakentaminen. Ullakkorakentamisen tradition jatkaminen. Kiinteistökohtaisetsovellukset. Erityisesti korkean hintatason alueet. Keskusta-alueet ja meren lähistölläolevat kaupunginosat.3. Kattorakentaminen /Hissirakentamisen eteenpäin konseptointi. Olemassa olevanhissittömän kerrostalon varustaminen hissillä, samalla lisäkerroksen rakentaminentaloon. Kärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt.4. Alueellisen kehittämisprojektin toteuttaminen moduulirakentamisella. Kunnallistenvuokrataloyhtiöiden avainrooli. Alueellisen kehittämisprojektin laajentaminenesikaupunkialueelle.5. Moduulirakentamisen leviäminen asunto-osakeyhtiöihin. Kokemuksen ja näkyvyydenavulla asunto-osakeyhtiöt alkavat viedä hitaasti kehitysprosesseja eteenpäin.
  • 31. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   31  3.3 Vastaanottoinfra - lähilogistiikkaPalvelujen tarpeen kasvu tarkoittaa myös korttelitason palvelutilojen määränkasvua. Mitä enemmän kotiin kuljetetaan tavaroita ja palveluja, sitä enemmäntarvitaan myös tätä palvelua tukevia tiloja. Lähilogistiikalla tarkoitetaan tavaroidenja palvelujen kotiinkuljetusta ja vastaanottoinfralla tätä tukevia tilaratkaisuja.Kun suomalaisia esikaupunkeja ja lähiöitä alettiin rakentaa 1950-luvulta lähtien, kuului senaikaiseen palvelurakenteeseen nykyistä huomattavasti enemmän palveluja.Asuntoaluekohtaisesti toteutetuissa pienissä ostoskeskuksissa oli lähikauppoja ja muitalähipalveluja myyviä yrityksiä. Vuosikymmenien kuluessa myös palvelujen tuotantoatehostettiin, jolloin kaupan yksikkökoko kasvoi ja kauppa keskittyi suuriin kehäteiden varsillesijoittuneisiin kauppakeskuksiin. Asuntoalueilta – sekä vanhoista esikaupungeista ja lähiöistäettä uusista kaupunginosista – ei enää ole tarjolla perinteisiä lähipalveluita. Viime vuosinalähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on lisännyt pienten lähikauppojen tarjontaa, toistaiseksilähinnä keskusta-alueilla.Kuljetusteknologian kehittymisen seurauksena myös lähi- ja pienlogistiikkaa on alettukehittää. Päivittäiskaupan nettikaupassa johtava maa Euroopassa on Englanti, jossa kokovähittäiskaupasta runsas 10 % myydään netin kautta ja päivittäistavarasta (=lähinnä ruokaa)2,8 %. Kasvu on ollut yli 10 % vuodessa. Markkinajohtajana on Tesco (www.tesco.com).Suomessa nettipohjainen kotiinkuljetus alkoi yleistyä vasta vuoden 2010 aikana. Markkinoillaon nyt useita kilpailijoita, joiden kuljetuskonsepti poikkeaa jonkin verran toisistaan.Toimijat ovat S-ryhmä (Alepa-ketju yhdessä Gastronautti-kuljetuspalvelun kanssa),Ruokanetti Oy ja Seulo-Palvelut Oy.Seulo-Palvelut Oy:n juuret ovat 1990-luvun lopulla, jolloin kaupunki- ja seutulogistiikkaaalettiin kehittää myös Suomessa. Seulo on ollut mukana Espoon Suurpellon rakentamisessasiten, että jokaiseen taloyhtiöön on toteutettu kellarin autopaikkojen yhteyteen palvelujenvastaanottotila, ns. palvelueteinen. Seulon palveluikkunaan kuuluu elintarvikekaupan lisäksilähi- ja luomuruokaa, pesulapalveluja, toimistotarvikkeita ja kaupunginkirjasto. Seulossajokainen tuottaja vastaa palvelutarjonnasta. Seulo suunnittelee palvelumallin yleistymisenedistämiseksi tarjoavansa palvelukaappejaan myös kilpailijoiden käyttöön.  Ks. www.seulo.fi
  • 32. Kuva 17. Palvelujen vastaanottamiseksi tarvitaan lukittavatila tai kaappi, johon palvelun tuottaja voi jättääkuljetukset ja asukas vastaavasti hakea tavarat –molemmat omien aikataulujensa mukaisesti.Palvelueteinen helpottavaa verkkokaupan lisääntyvääkäyttöä. Seulo-Palvelussa palvelueteiseen on vuokrattavissalukittava kaappi, jolloin tilaajan ei tarvitse olla paikallavastaanottamassa tuotteita. Ruokaostokset toimitetaanlämpöeristetyssä ja kylmägeelillä varustetussa kiertävässäkuljetuslaatikossa, jota voidaan käyttää sekä pakasteidenkuin lämpimänkin ruoan kuljetukseen.Kuva 18. Kylmägeeleillä varustettu kuljetuslaatikko.Lähde:http://www.seulo.fi/seulo/images/stories/seulo/seulolaatikko1.jpgSeulo tarjoaa nyt vastaanottokaapin neljäksi kuukaudeksiveloituksetta Suurpellon asukkaille.Lähde: www.seulo.fi / heinäkuu 2011Näkökulmia lähilogistiikan yleistymiseenSuomessa on vahva postiin liittyvä kotiinkuljetusperinne. Vaikka nettikauppa on viimeisenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt, ei kotiin tuomisen infrastruktuuria ole juurikaanlisätty. Erityisesti elintarvikkeiden kotiin tuomisessa on toistaiseksi pitänyt vastaanottajanolla paikalla. Espoon Suurpeltoon toteutetaan jokaisen asuinrakennuksessa ns.palvelueteinen, jossa on lukittua tilaa nettikaupan kautta tuleville kuljetuksille.Kuva 19. Näkökulmia vastaanottotilojen toteuttamiseen.
  • 33. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   33  Kuva 20. Espoon Suurpellossa VVO:n rakennuttamaanasuintaloon toteutettu yhdistetty lastenvaunu- japalvelueteistila, joka sijaitsee hissin vieressäpohjakerroksessa ja josta on yhteys autopaikoille.Kuva 21. Kerrostalon pohjakerroksessa olevaavastaanottoinfraa Hollannissa v. 2011.Pika-analyysi levittämisstrategiaksiUudisrakentamisen avulla on voitu esitellä lähilogistiikka-kokonaiskonseptia, jossakerrostaloihin on jo suunnitteluvaiheessa tehty palvelueteiset.Taulukko 4. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko.Tontti / kiinteistökohtainenKortteli / usean kiinteistönkeskeinenRadikaali innovaatio(strateginen)Uudistus(palvelueteinen)Muutos(palvelueteiset sekä korttelitasonpalvelualusta)Inkrementaalinen elivähittäinen innovaatio(operatiivinen)Parannus(vastaanottokaapille tilakiinteistöstä tai piha-alueelta)Yhdistelmä(postin jakelukeskuksenlaajentaminen vastaanottotilaksi)Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessienmukaisesti. Etsitään vastaanottokaapille tilaa kerrostalon varastotiloista, autopaikkahallistatai pihalta.Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan käytön tehostamista eri toimijoiden kesken(asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Laajennetaan postikeskukseen tilavastaanottokaapeille.Uudistus: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua. Toteutetaanuudisrakentamisen yhteydessä monikäyttötila, johon asennetaan vastaanottokaapit(esimerkkikohde: Espoon Suurpelto).Muutos: Innovaatio edellyttää lähilogistiikan uudelleen ajattelua, toimintojen yhdistelemistäja uusia palveluja. Toteutetaan korttelitasoinen palvelukeskus, jossa asukkaat voivat hakeasekä tavaroita että palveluja. Tilassa on jokaiselle asukkaalle oma henkilökohtainenvastaanottokaapisto.
  • 34. Esimerkkilaskelma. Korttelitason lähilogistiikka /vastaanottotilan mitoitus.Suurkortteli, jonka korttelitehokkuus e=2 (400 asuntoa, noin700 asukasta). Keskimääräinen esteetön jalankulkuetäisyysvastaanottotilasta n. 120 metriä.Aukioloaikana keskimäärin 7 ihmistä käy vastaanottotilalla(luontaisen kohtaamispaikan luominen)Tilatarve 0,8 m2/asunto.Lähde: Panu Lehtovuori, 12.8.2011.Riittävän iso korttelitason avulla vastaanottotilastavoi tulla luontainen korttelin kohtaamispaikka.Samalla kun ruokalaatikot haetaan, vaihdetaannaapurien kesken kuulumisia. Lähilogistiikalla javastaanttotilojen suunnittelulla voisi olla positiivisia,luontaisen toimivia, asukkaiden välistä yhteisöllisyyttälisääviä vaikutuksia.Korttelitason logistiikka edellyttää myös korttelitasontäydellistä toimivuutta (esteettömyyttä). Myösruokalaatikoille tulisi olla vetokärryjä tms. pyörilläkuljetettavia, kantamista helpottavia välineitä.Jalkauttamispajan (12.8.2011) tuloksiaLähilogistiikkaa käsiteltiin 12.8.2011 pidetyssä korttelitason pika-analyysienjalkauttamistyöpajassa. Työskentelyssä nousi esille korttelitason vastaanottotilojenkehittäminen.Toimenpiteet / toteutumisen esteitä1.Logistiikan muutosprosessia hidastaa nykyisten toimijoiden nykyinen, jo rakennettulogistiikkaketju (suurten toimijoiden market-verkosto).Ratkaisuna on muutosta haluavien toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Lähilogistiikanpienten toimijoiden arvoverkoston rakentaminen ja uusien näkyvyyttä edistävien pilottientoteuttaminen. Myös tässä kaupunki-innovaatiossa ns. innovaatiorakennuttajilla (omaanomistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla) on avainrooli uuden ajattelun ja liiketoiminnanvahvistamisessa.2.Lähilogistiikkaan tukeutuvan jakelulogistiikan toteuttaminen korttelitasolle.Ratkaisuna ovat erilaiset korttelitason yhteistilat ns. korttelitalot, joissa lähilogistiikka onosana korttelitason palvelukeskittymää. Tämä edellyttää parempien kohtaamispaikkojenluomista korttelitasolla (esim. tunnistamalla ja hyödyntämällä luontaisten kulkuväylienvarret). Lähilogistiikka vahvistaa korttelitason yhteisöllisyyttä, koska ruokatavaroidenhakeminen lisää ihmisten luontainen liikkumista ja kohtaamista korttelitasolla.3.Kiinnostavien ja haluttavien esimerkkien luominen ja näkyväksi tekeminen.Houkuttelevuutta ja haluttavuutta lisätään hyvän suunnittelun ja muotoilun avulla.Lähilogistiikka tuodaan tutuksi ja myös kiinnostavaksi erilaisten esimerkkitoteutusten avulla(Suurpelto – Kruununhaka – Suomenlinna). Olisi hyvä, että myös käyttäjistä löytyisi sellaisiainnostuneita puolestapuhujia, joista myös media olisi kiinnostunut.4.Vastaanottotilan toteuttamisen edistäminen.Suuremmat muutokset kaupunkiympäristössä edellyttävät sekä asemakaavoitusta ettävähintään rakennuslupatason hyväksyntää. Uusien alueiden asemakaavoituksessa olisikinnykyään syytä suunnitella korttelialueet niin, että lähilogistiikka on keskeinen osa paikallistatoimivuutta. Korttelitason palvelukonseptien kehittäminen edellyttää myös erilaisiatoteutusmalleja. Vaihtoehtoina ovat täysin kaupallisesti hoidettu lähilogistiikka (asukkaanitsepalvelu), osa-aikainen avustava henkilöstö palvelua tukemassa tai erilaiset asukkaidenitse muodostamat palvelupiirit osana korttelitason vastaanottokeskusta.
  • 35. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   35  Kuva 22. Vastaanottotilan laajentaminen korttelitason kohtaamispaikaksi.Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy.
  • 36. Lähilogistiikan edistäminen on minimissään sitä, ettävastaanottokaapeille etsitään tila jostain kiinteistönomistuksessa olevasta yhteisestä tilasta.Vastaanottoinfra (lähilogistiikka) voidaan toteuttaahyödyntämällä nykyisiä postin käytäntöjä (paikka,johon kuljetuslaatikot jätetään). Vastaanottoinfraavoidaan strategisesti kehittää korttelitasolla muidenlogistiikkatoimijoiden kanssa (korttelitasonvastaanottokeskus) tai porraskohtaisestipalvelueteisiä toteuttamalla. Myös kierrätykseenliittyvät tavaravirrat ja palvelumallit voitaisiinyhdistää osaksi lähilogistiikkakonsepteja.Pidetyssä jalkauttamistyöpajassa (12.8.2011) korostuikorttelitaso, jossa vastaanottotila voisi olla osanakorttelin yhteisiä tiloja. Potentiaalisimpana nähtiinratkaisut, jossa talon toiminnallisuutta parantavanvastaanottotila toteuteaan korttelin luontaistenreittien varrelle.Lähilogistiikka yleistyy parhaiten siten, ettävastaanottotilat (palvelueteiset) vakiinnutetaan osananykyaikaista kerrostalokorttelia. Kehittämisenkärkenä kunnalliset vuokrataloyhtiöt (omaanomistukseen rakennuttavat), korkeatasoisen asumisenkehittäjät (esim. laadukas vuokra-asuminen) jarakennusliikkeet (palvelueteisten vakioiminen osaksilaadukasta kerrostaloasumista). Investoinnin pitkänaikavälin hyödyt tulee pystyä kuvaamaan.JohtopäätöksiäLähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa sitä mukaa, kun kuluttajatalkavat arvottaa kaupassa käymisen aikaa osana kotitalouden ajankäyttöä. Edelläkävijöinätulee olemaan todennäköisesti perheelliset, joilla ruuan kotiinkuljetus tuo arvokkaitalisätunteja. Ruuan kotiinkuljetuksen kuljetusapua hyödyntävät todennäköisesti ne, joidenlähellä ei ole kauppaa ja joilla ei myöskään ole autoa käytettävänä. Lähilogistiikansovellusten kasvun suurimmat esteet ovat kuluttamisen ja ajankäytön kulttuurissa.Kaupassakäynti on juurtunut tiiviiksi osaksi arkea. Lähilogistiikkapalvelujen laajempiyleistyminen edellyttää kulttuurillisia ajan käyttöön liittyviä muutoksia.Lähilogistiikan kulttuurin vahvistamiseksi tarvitaan korttelitason kehittämistä, jossakehitetty palvelu tukee asukkaiden ajankäyttöä (säästää kaupassa kulkemisen aikaa ja omanauton käyttökustannuksia) sekä luo uuden väylän naapuruston keskinäisen yhteydenpidonvahvistamiseksi. Palvelun laajentumisen kannalta olisi tärkeää tuoda esille kuluttajiakiinnostavia ja houkuttelevia ratkaisuja. Tuote ja teknologia (nettipohjainentilausjärjestelmä ja vastaanottokaapisto) eivät riitä, vaan tarvitaan asukkaiden omia,kulutustottumuksia muuttavia kokemuksia.Erilaiset lähilogistiikan kasvustrategiat1. Palvelueteinen tutuksi ja näkyväksi. Palvelueteisten (ml. lastenvaunuvarastot)vakiinnuttaminen osana uudisrakentamista. Palvelueteisten variaatiot (myös piha-alueet). Suurpelto-kokemusten dokumentointi ja tulosten ja oppien levittäminen.Palvelueteisen RT-kortti suunnittelijoiden avuksi. Palvelueteisen markkinointi suoraanrakennuttajille, rakentajille, asukkaille ja kiinteistönomistajille.2. Vastaanottotilojen kehittäminen korttelitasolla. Yhteisöllisten, toiminnallisten jataloudellisten lisäarvojen arvioiminen.3. Lähilogistiikan toteuttaminen osana alueellista kehittämisprojektia. Korttelitasontoiminnallisuus (esteettömyys) Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli.4. Asukkaiden välisen yhteistyön ja verkottamisen lisääminen korttelitasolla.Vastaanottotilojen toteuttaminen osana kortteliuudistusta.5. Käyttäjien keskinäinen verkottaminen ja lähiruokarinkien syntymisen tukeminen.Lähilogistiikka osana lähi- ja luomuruuan kehittämistä. Sosiaalisen medianhyödyntäminen.
  • 37. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   37  Jätkäsaaren keskustakortteleiden konseptiJätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti –hankkeentavoitteena on koota taustatiedot ja määritellä tavoitteetkonseptille, jolla keskuskortteleista tehdään kaikkienjätkäsaarelaisten, niin asukkaiden kuin muutenJätkäsaaressa asioivien, eri-ikäisten ja erielämäntilanteissa olevien yhteinen toiminta- jakohtauspaikka. Keskuskortteleista on tavoitteena luodaainutlaatuinen paikka, josta syntyy uusikaupunginosakeskuksen malli.http://livingbusiness.fi/uusimaa/images/Raportit/110318_jatkasaaren_keskuskorttelit_vaihe%20a_raportti.pdfPalveluasuminen on asumismuoto, johon liittyy asiakkaantarpeen mukainen hoito ja hoiva sekä tarvittavat muutpalvelut. Helsingissä palveluasuminen tarkoittaa samaakuin muualla maassa tehostettu palveluasuminen eliympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumiseen ihminenvalikoituu sijoitusprosessin kautta sitten, kun hän ei enääpysty asumaan omassa asunnossaan. Palveluasumisesta,hoivasta ja hoidosta peritään kunnan päättämä maksu,joista asiakaan tulot kattavat tietyn osan. Senioriasuminentaas on vapaaehtoista (omaehtoista ja omakustanteista) jaasumiseen ei välttämättä liity hoiva- ja hoitopalveluja tainäitä voi tuottaa palveluyrittäjä vaikka talon ulkopuoleltakotihoidon tapaan.Lähde: Timo Vierelä, 16.8.2011.3.4 Talo palveluilla – korttelitason hyvinvointipalvelutKorttelitaso konkretisoi myös hyvinvointipalvelujen tarpeen. Läheisyys on tärkeääsekä palvelujen tarvitsijan että niiden tarjoajan näkökulmasta – apu lähellä tuoturvallisuutta sekä myös lyhyiden etäisyyksien takia kannattavuutta palveluntuottajalle. Kolmas korttelitason kaupunki-innovaatio on nimetty ”talo palveluilla”–konseptiksi. Tällä tarkoitetaan osaksi lisärakentamista liitettävää palvelukonseptia,joka voidaan toteuttaa useamman taloyhtiön alueella.Hyvinvointipalvelut kehittyivät Suomessa samantapaisesti kuin muutkin asuinalueen julkisetja yksityiset palvelut. Jokaiseen kuntaan ja kaupunginosaan suunniteltiin myösterveyspalveluja varten oma keskittymänsä. Julkisen sektorin lisäksi yritykset ovat alkaneettuottaa yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja. Väestön ikääntyminen on lisännytvarsinkin 2000-luvulla erilaisia seniorien asumis- ja palveluratkaisuja. Lähitulevaisuudessaikäsidonnaisista palveluista tullaan siirtymään yhä enemmän erilaisiin yksilöllisiin, erielämänvaiheisiin ja –tilanteisiin liittyviin palveluihin, joista osa tullaan tarjoamaan myöskotiin tai kodin läheisyydessä tuotettavina palveluina.Tässä pika-analyysissä korttelitason kaupunki-innovaatioksi on määriteltyhyvinvointipalveluina sellainen kotiympäristöön, osana lisärakentamiseen tarjottavanapalvelukonsepti, ns. talo palvelulla –konsepti. Tällä tarkoitetaan olemassa olevaanympäristöön toteutettavaa seniori- tai palvelutaloa, jonka mukana tulee ympäristönlähiasukkaille erilaisia lähipalveluita – sekä palvelutiloja ja kotiin tuotavia erilaisia palveluja.Erilaisia yksityisiä palvelun tuottajia ovat esimerkiksi Folkhälsän, Mainiovire Oy jaDiakonissalaitoksen Hoiva Oy, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeavatpalvelukonseptit.Vertailuun on otettu myös julkisen sektorin hanke, Helsingin Riistavuoren palvelukoti ja senlähellä oleva lisärakentaminen.
  • 38. Kuva 23. Isonnevan alue Helsingin Haagassa. Riistavuorenpalvelukeskus muodostaa tärkeän lähipalvelun, jota tulisihyödyntää osana uudisrakentamista.Näkökulmia korttelitasoisten palvelujen yleistymiseenPalvelurakenteen muutos vaikuttaa myös korttelitason tulevaan muutokseen. Samalla kunjulkisia ja kaupallisia palveluja on keskitetty, on syntynyt uudenlaista kysyntää lähelläoleville ja helposti saatavilla oleville palveluille.Väestön ikääntymisen trendi loi 2000-luvulla Suomeen suuren määrän senioritaloja.Esikaupungeissa asuu paljon ikääntyviä ihmisiä, joiden oli helpompi ostaa asunto uudestahissitalosta kuin yrittää saada vanhaan taloon hankittua jälkiasennushissi.Palvelurakenteen muutos tulee etenemään niin, että uudenlaisille lähipalveluille tuleekysyntää varsinaisen senioriasumisen lisäksi. Mitä suurempi, toisiinsa sidoksissa oleva alueon, sitä enemmän syntyy myös taloudellista potentiaalia palveluyrittäjyyttä varten.Kuva 24. Näkökulmia Talo palvelulla –konseptin toteuttamiseen.
  • 39. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   39  Pika-analyysi levittämisstrategiaksiTalo palveluilla –konsepti on laajennus nykyisin hyvin yleiseen senioritalo-konseptiin. Talopalveluilla tarjoaa palveluja myös lähellä oleville kiinteistöille, sekä työpaikoille ettäasunnoille.Taulukko 5. Kaupunki-innovaatioiden analyysikehikko.Tontti / kiinteistökohtainenKortteli / usean kiinteistönkeskeinenRadikaali innovaatio(strateginen)Uudistus(Talo palveluilla, jossa palveluton markkinoitu lähiseudulle)Muutos(Talo palveluilla, jossa mukanapalvelujen käyttöön sitoutuneitatoimijoita)Inkrementaalinen elivähittäinen innovaatio(operatiivinen)Parannus(Talo palvelulla – /senioritalo/konseptissa uusia palveluja)Yhdistelmä(senioritalo, jossa palvelujalähiympäristölle)Parannus: Innovaatio ei edellytä erityistä muutosta, vaan toimitaan nykyisten prosessienmukaisesti. Senioritalo on aina parannus lähiympäristön asukkaille, mikäli heillä on varaa taimuuten mahdollisuus muuttaa esteettömään asuntoon.Yhdistelmä: Innovaatio edellyttää pysäköinnin käytön tehostamista eri toimijoiden kesken(asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset yhdessä). Palveluilla varusteltu senioritalo tuosuoraan lisäarvoa alueelle. Yleensä palvelujen käyttäminen on vapaaehtoista ja siksiedellyttää palveluintegraattorilta aktiivisuutta ja yhteydenpitoa lähistön asukkaisiin jataloyhtiöihin.Uudistus: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua. Uusi talo tuo lisätiloja,toimintoja ja palveluja lähiseudulle.Muutos: Innovaatio edellyttää senioriasumisen uudelleen ajattelua ja aktiivista yhteistyötätoimintojen yhdistelemistä ja uusia palveluja.
  • 40. Talo palveluilla –konseptin soveltaminenPalvelujen tuominen vanhalle asuinalueelle, jossa paljonikääntyneitä asukkaita (”normaali” esikaupunkialueentilanne): Monimuotoinen palvelu (ruokaa tai kuntoutusta);palvelun tuottaminen tulee kannattavammaksi, mitäenemmän asiakkaita samassa talossa/korttelissa. Palvelujavoidaan tuottaa jo sellaiseen taloon, jossa kuusi (6)maksavaa asiakasta. Mitä enemmän talossa/korttelissa onasiakkaita, sitä kannattavampaa palvelun tuottaminen onpalvelutuottajalle.Uudenlaiset Talo palvelulla –konseptit, esim. Jallukka -vanhojen rokkareiden taitelijakotiJalkauttamispajan (12.8.2011) tuloksiaTalo palveluilla -konseptia käsiteltiin 12.8.2011 pidetyssä korttelitason pika-analyysienjalkauttamistyöpajassa.Toimenpiteet / toteutumisen esteitä1. Talo palvelulla –konsepti yleistyminen edellyttää uusien toimijoita ja uusiatoteutusmalleja.Palvelujen pysyminen on ollut ongelmaista jopa uusissa senioritaloissa, joissa ei ole ollutriittävästi palveluja tarvitsevia asukkaita. Asunto-osakeyhtiö on yleensä liian pieni yksikköasukaspalvelujen kehittymiseksi. Sen sijaan korttelitasolla, mikäli siellä on sekä kysyntääettä tahtotilaa, on todennäköisesti palvelun tuottamisen kannalta kasvava toimintataso.Korttelitaso edellyttää kuitenkin arvoverkoston tunnistamista ja luomista sekä palveluorganisointia (kuka on ns. palveluintegraattori, miten palvelu organisoidaan ja kukatoteuttaa?). Korttelitason palvelujen kehittyminen edellyttää korttelitason toimivuutta(esteettömyyttä).2. Korttelitason palvelujen järjestämisestä tarvitaan tutkimustietoa.Mikä on ns. kortteliajattelun rooli ja merkitys tällä hetkellä ja tulevaisuudessa: mitenkorttelitason arvoverkostot tunnistetaan ja miten palvelu organisoidaan? Uudet alueetluodaan suunnittelulla (top down-toteutus/palvelumalli osana toteutuskonseptia). Vanhoissakaupunginosissa tarvitaan ns. bottom up –tyyppistä arvoverkoston luomista.3. Korttelitason palvelujen vahvistaminen edellyttää muutoksia lainsäädännössä.Tällä hetkellä korttelitason palveluilla voi olla hyvin erilainen arvonlisäverotus. Yrityksillä,kaupungilla, 3.sektorin toimijoilla ja vapaaehtoistyöllä on erilainen alv-käytäntö.Lainsäädäntöä tulisi vahvistaa palvelukulttuurin synnyttämiseksi.4. Julkisen, yritysten ja kuluttajien organisoitumista (PPP-mallit) tulisi edistää.Korttelitaso tulee nostaa yhdeksi kasvavaksi palvelujen tasoksi. Oleellista on selventää, mm.kuka ja miten palvelut organisoidaan, tuotetaanko palvelut ostettuna palveluna (itsemaksavat asukkaat) vai itsepalveluna (pienituloiset asukkaat/talkoohenkiset asukkaat,palvelun toteuttaminen yhteisön avulla). Lisäksi tilojen kasvava käyttö taloyhtiöissä /korttelitasolla edellyttää väliaikaisen vuokraamisen erilaisten mallien kehittämistä (esim.korttelitason tilaverkosto). Palvelujen välittäjäksi tarvitaan ns. palveluintegraattoreita.
  • 41. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   41  Kuva 25. Talo palveluilla –konseptissa palvelu toteutetaan useamman taloyhtiönverkostossa. Kuva: Kirsten Sainio, Movense Oy.
  • 42. Kuva 26. Folkhälsan-talo Espoon Tapiolassa.www.folkhalsan.fiKuva 27. HoivaViikki Helsingin Viikissä.www.hoiva.fiJohtopäätöksiäViimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on rakennettu paljon senioritaloja osanavanhojen kaupunginosien kehittämistä. Tällä tavalla alueelle on saatu alueelle esteetöntäpalveluasumista. Seuraavassa kehitysvaiheessa on näitä rakennettavia uusia esteettömiäsenioritaloja voitava hyödyntää palvelualustoina, myös näiden senioritalojen tilat tuleesuunnitella korttelitason tarpeiden pohjalta.Talo palveluilla -konsepti edellyttää naapurikiinteistöjen kesken sopimuksia siitä, mitenuudisrakennuksen tiloja ja palveluja voidaan hyödyntää. Korttelitason kokonaistoimivuus ontärkeä osa korttelitason palvelujen käyttöä – tavoitteena tulisi olla korttelitasonominaisuuksien kehittäminen. Korttelitasolla korostuvat kokonaistoimivuus, liikkumisreittienesteettömyys ja korttelin eri ominaisuuksien hyödyntäminen.Talo palveluilla –konsepti edellyttää jatkokehittämistä. Erityisen tärkeää on luoda javahvistaa korttelitason yhteyksiä. Esimerkiksi esikaupungin kaavoitusprosessissa tulisi vartavasten luoda rakenteita, joiden avulla voidaan toteuttaa erilaisia variaatioita Talo palveluilla–konseptista yhdessä eri palvelutuottajien kanssa.Erilaiset talo palveluilla -konseptin kasvustrategiat1. Uuden senioritalon rakentaminen ympäristöön, jossa paljon hissittömiä kerrostaloja.Uudisrakentaminen. Uusien hyvinvointipalvelujen dokumentointi ja tulosten jaoppien levittäminen.2. Senioritalon toteuttamisessa hyödynnetään naapurikiinteistöjä, yhdistellään tiloja jatoimintoja. Korttelitason tilaverkoston luominen ja sen ylläpito (esim. tilojentuntivuokraus ulkopuolisille palveluntuottajille).3. Senioritalon toteuttamisen mukana tulee korttelitason palveluvarustus. Tehdäännaapurien kanssa sopimus käytettävistä palveluista ja tiloista.4. Talo palvelulla -konseptin toteuttaminen osana alueellista kehittämisprojektia.Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden avainrooli.5. Talo palvelulla –konseptin toteuttaminen korttelitason uudisrakentamisessa.
  • 43. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   43  4. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
  • 44. Parannusinnovaatiot. Koko uudistuotanto, jossarakennetaan tonteittain uusia rakennuksia, onpotentiaalinen parannusinnovaation kohde. Tätämahdollisuutta onkin hyödynnetty modernissatontinluovutuskilpailussa ja muutenkin kaikessauudisrakentamisessa. Jokainen uusi rakennus tulisiolla parempi kuin aikaisemmin rakennettu.Yhdistelmäinnovaatiot. Hyvinvointikonseptitperustuvat lähtökohtaisesti useamman toimialanosaamisen yhdistämiseen.Uudistusinnovaatiot. Monessa kaupungissa ontunnistettu uudisrakentamisen uudistava rooli.Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo–ohjelman avulla kannustetaan rakennusalaauudelleen ajatteluun. Omaan omistukseensarakennuttavat rakennuttajat (esim. kunnallisetvuokrataloyhtiöt) ovat uudistusinnovaatioissaavainroolissa, koska niillä on oman pitkäjänteisenomistuksensa avulla mahdollista kokeilla radikaalistiuusia innovaatioita.Muutosinnovaatiot. Vaikutuksiltaan merkittävimmätja myös toteutuvuudeltaan haastavimmat kaupunki-innovaatiot perustuvat useamman toimialanyhteistekemiseen ja uudelleen ajatteluun. Ne myösedellyttävät prosessia toteutuakseen, mutta niidenyhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös suurin.4. Johtopäätökset ja kehittämisehdotuksetEdellä olevissa luvuissa käytiin läpi, miten kompleksisia ja systeemisia kaupunki-innovaatiot ovat. Tässä luvussa esitetään johtopäätöksiä korttelitason kaupunki-innovaatioista sekä kehittämisehdotuksia siitä, miten kaupunki-innovaatioidenleviämistä ja skaalautuvuutta erilaisiin kaupunkiympäristöihin voidaan edistää.Kaupunki-innovaatiot ovat lähes aina systeemisiä innovaatioita, joiden käyttöönottoedellyttää sekä innovaation että ympäristön sopeuttamista. Tästä syystä kaupunki-innovaation skaalaaminen on prosessi, johon tarvitaan sekä muutosagentteja ettäpuolueettomia välittäjiä. Julkinen sektori (valtio ja kunnat) voi omalla toiminnallaan myösedistää kaupunki-innovaatioiden leviämistä, mutta joissakin tapauksissa passiivinen läsnäolovoi jopa pysäyttää tai estää menossa olevan muutosprosessin.Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus,yhdistelmä tai muutos. Parannusinnovaatio on yleensä mahdollista toteuttaa ilmanerityisiä tuki- tai mahdollistamistoimia. Kaupunki-innovaatio parannuksena on tunnetun jaolemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin kehitetty versio. Uudistusinnovaatioedellyttää jo muutoksia sekä toimijoissa että vastaanottajassa. Kaupunkiympäristössätarvitaan yleensä uusia kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjä. Yhdistelmäinnovaatio syntyykahden tai useamman eri toimialan toimijan kesken ja sen uutuusarvo tulee toimialojenkeskinäisestä uudesta rajapinnasta, joka näkyy uutena palveluna loppukäyttäjälle.Muutosinnovaatio on vaativin kaupunki-innovaation muoto, koska siinä yhdistyy useammantoimialan tuote ja palvelu tavalla, jossa kokonaiskonsepti on ratkaistu uudella tavalla.Muutosinnovaatio edellyttää yleensä ohjeiden, määräysten ja käytäntöjen uudelleenajattelua. Muutosinnovaatio edellyttää myös toteutuakseen muutosprosessin, jottarakennettu ympäristö pystyy sopeutumaan uuteen kaupunki-innovaatioon.Järjestelmätaso muuttuu vain kokeilujen ja pilottien avulla. Kaupunki kehittyy vaihevaiheelta ja pala palalta. Dynaaminen kehittäminen edellyttää kokeiluja ja pilotteja. Niistäsaadut kokemukset siirretään järjestelmätasolle, jolloin innovaatio voi skaalautua erilaisiinympäristöihin. Tulosten ja vaikuttavuuden synnyttämiseksi kaupunki-innovaatioidentoteuttamisprosessi sekä pitkän aikavälin tulokset tulee dokumentoida hyvin.
  • 45. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   45  Korttelitason kaupunki-innovaatiot ovat kompleksisia ja systeemisiä. Lisä- jatäydennysrakentamista on yritetty toteuttaa Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana ilmansuurempaa menestystä. Hitauden syynä on pidetty suomalaista asunto-osakeyhtiömallia sekäjähmeää paikallistason toimintaa (sekä asukkaat että viranomaiset). Lisäksi uudistukset ovatjääneet kiinteistöjen parannustason korjausten jalkoihin. Korttelitason monimutkaisuus tuleetunnistaa mm. panostamalla riittävän pitkäkestoisiin kehittämisprosesseihin.Keskusta-alueilla lisä- ja täydennysrakentaminen on mahdollista, koska hyvä sijaintiantaa rakennusoikeudelle arvoa. Keskusta-alueilla yleinen ullakkorakentaminen onperustunut sekä rakennusoikeuden hintaan että samanaikaisiin kiinteistön korjaustarpeisiin(taloyhtiö on myynyt rakennusoikeuden rakentajalle). Kattorakentamisen tueksi tarvitaansamanlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä (mm. yhtenäiset ohjeet).Innovaatiorakennuttajilla on keskeinen rooli ja merkitys. Omaan omistukseensarakennuttavat rakennuttajat (kunnalliset vuokrataloyhtiöt ja valtakunnalliset rakennuttajat)ovat tärkeässä roolissa, jotta kaupunki-innovaatiot leviävät myös asunto-osakeyhtiöpuolelle.Kilpailuneutraaliutta tulee edistää. Kaupunki-innovaatioiden edistämiseksi tarvitaanmateriaali-, teknologia- ja palveluriippumattomuutta. Kattorakentaminen, lähilogistiikan jakorttelitasoiset hyvinvointipalvelut yleistyvät sitä paremmin, mitä laajemmin erilaisettoimijat voivat tuoda omia kehittämiään ratkaisuja. Julkisen hankinnan rooli ja merkitysuusien innovaatioiden edistämisessä (mm. kilpailuneutraliteetti) tulee kirjata selkeästi.Kaupunki-innovaatioiden edistäminen tarvitsee innovaatiojohtamista. Julkisen sektorintoimijoiden, rakennusala sekä palvelutuottajat saadaan toimimaan samansuuntaisesti hyvälläjohtamisella, joka on avointa, läpinäkyvää ja strategista. kaupunki-innovaatioiden roolia jamerkitystä tulee korostaa Metropolialueen kaupunkipolitiikassa (esim. MAL-ohjelma).Innovaatiotuottajien rooli sekä puolueettoman tiedon levittämisen rooli. Puolueettomantiedon levittäjän rooli (vrt. hissiasiamies) on keskeinen erityisesti asunto-osakeyhtiöidenkeskuudessa. Lisäksi tulee edistää taloyhtiöiden vertaisuutta ja keskinäistä toisiltaanoppimista.Kaupunki-innovaatiot tehdään näkyväksi uskottavalla ja kiinnostavalla viestinnällä. Hyvätesimerkit pitää dokumentoida ja niistä pitää kertoa eri viestimissä. Tarvitaan myös ohjeita jaesimerkkejä (web ja printti).
  • 46. Korttelitason pika-analyysien tuloksetPika-analyysi on menetelmä, jolla arvioidaan lupaavien toimintamallien, menetelmien japalvelujen levittämistä, skaalautumista ja kasvua. Pika-analyysi on siten eräänlainenkaupunki-innovaation elinkelpoisuus- ja potentiaalisuusarvio, jonka avulla kaupunki-innovaatiota voidaan sekä juurruttaa että jalkauttaa. Pika-analyysi keskittyy olemassaolevissa kaupunginosissa ja niiden korttelitasolla tapahtuvaan uudistamisrakentamiseen jasiihen liittyvien kaupunki-innovaatioiden tunnistamiseen. Valitut kaupunki-innovaatiot ovatmoduulirakentaminen, lähilogistiikka ja talo palvelulla –konsepti (palveluvarustuksellatoteutettu lisärakennus). Mitä laajemmasta muutoksesta on kysymys, sitä enemmäntarvitaan paikallistason (=korttelitaso) toimijaverkoston luomista (asukkaat japaikallistoimijat) sekä järjestelmätasoista vastavuoroista sopeuttamista (kaupunki).Moduulirakentaminen on Suomessa uusi rakentamismenetelmä, jonka etuina ovat etenkinrakentamisen nopeus, sääolosuhteilta suojattu rakentaminen sekä etenkin rakennustenkorottamisen mahdollistava rakenteellinen keveys. Moduulirakentamisen yleistymisessäavainroolissa ovat kunnalliset rakennuttajat, jotka voisivat toimia uuden teknologiantienraivaajana. Moduulirakentamisen sovelluskohteena voisi olla tasakattoisten kerrostaloilletuleva kattorakentaminen. Taloudellisesti kannattavinta ovat keskusta-alueet ja muutkorkean hintatason alueet (esim. merenrannan läheisyys). Toteutettujen pilottien avullamoduulirakentamisen menetelmät voivat siirtyä myös asunto-osakeyhtiöpuolelle, jossaprosessien käynnistyminen on hitaampaa.Lähilogistiikan rooli ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa kansainvälistenesimerkkien mukaisesti. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon nettipohjaisen kaupantarpeet mm. varaamalla kerrostaloihin tiloja lähilogistiikan monimuotoisia tarpeita varten.Kaupunki-innovaation leviäminen edellyttää kuitenkin näkyvyyttä (palvelueteiset),kuluttajien ajansäästöön liittyvää viestintää että uudenlaisen ja kuluttajalähtöisemmänvähittäiskaupan kulttuurin syntymistä.Talo palveluilla (ns. hyvinvointikortteli) on näistä kolmesta kaupunki-innovaatiosta vieläeniten kehittämisvaiheessa. Kiinteistökohtaisia ja pelkästään talon asukkaita palveleviaseniori- ja palvelutaloja on toteutettu lähes parin vuosikymmenen ajan. Taloon liitettäväpaikallistason palvelualusta (ns. talo palveluilla) on muutosinnovaatio, joka edellyttää sekätoimijaverkoston rakentamista että paikalliselle korttelitasolle juurruttavaa prosessointia.
  • 47. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   47  Korttelitason kaupunki-innovaatioiden edistäminenKorttelitaso on kaupunki-innovaatioiden leviämisen ja juurtumisen kannalta keskeinenviranomaistaso. Kokemukset lisä- ja täydennysrakentamisesta osoittavat, että taloyhtiö onusein liian pieni taso ja vastaavasti kaupunginosa liian suuri kysynnän ja tarjonnankohtaamiseksi. Korttelitaso muodostaa sellaisen paikallisen toimintatason, jossa voimuodostua naapuruston kesken kysyntää. Kannattavan yritystoiminnan näkökulmastakorttelitaso luo paremmat puitteet kannattavalle liiketoiminnalle. Julkisen sektorinkannattaa panostaa tällaiseen paikallistasoon tukemalla kehittämisprosessien syntymistä jaylläpitoa. Myös rakennuslupaa koskevat ohjeet, pysäköintinormit, asemakaavoituksenperiaatteet ja tontti/hinnoitteluun liittyvät periaatteet on hyvä määritellä niin, että niitävoidaan soveltaa korttelitasolla.Korttelitaso on entistä tärkeämpi taso myös käyttäjien roolin vahvistamisessa japalveluajattelun tuomisessa. Korttelitaso muodostaa sellaisen paikallisen toimintatason,jossa voi muodostua naapuruston kesken kysyntää. Korttelitaso tuo mukanaan asumiseenkuuluvan toiminnallisuuden, jalan kulkemisen ja luontaiset kohtaamiset. Kortteli muodostaariittävän ison asukaspopulaation, jossa voidaan toteuttaa asiakastarpeen mukaisiapalvelumalleja – markkinalähtöisestä palvelusta yhteisölähtöiseen itsepalveluun.Innovaatiorakennuttajilla on tärkeä rooli uusien innovaatioiden tunnetuksi tekemisessä.Kaupunkien kehittämisessä omaan omistukseen rakennuttavilla rakennuttajilla onpitkäkestoinen motiivi asuinalueen kehittämiseen. Erityisesti kunnan omistamilla yhtiöillätulisi olla erityinen, kokeilevampi rooli. Muutoksen kannalta on tärkeää tunnistaa ja myösvahvistaa toimijoiden motiiveja, ja tarpeen mukaan tukea ja mahdollistaa tällaisten uusieninnovaatioiden esilletuomista.Kehittämisalueita tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Markkinavetoisuus luolähtökohdat keskusta-alueiden ansaintalogiikalle. Yhteiskunnan kannalta tarvitaan myöskehittämisalueita, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja ja haetaa myös suurempiamuutosprosesseja. Prosessia voidaan tukea myös esikaupallisten julkisten hankintojen avulla.Kaupunki-innovaatiot tarvitsevat puolueettomia välittäjiä, jotka kertovatriippumattomasti eri vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Tarvitaan hissiasiamiehentapaisia toimintamalleja, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Julkisellasektorilla on tässäkin avainrooli markkinoiden – kysynnän ja tarjonnan kohtaamisenedistämisessä.
  • 48. Kehittämisehdotukset kaupunki-innovaatioiden edistämiseksiSeuraavassa on esitetty toimijoittain kaupunki-innovaatioiden levittämiseen jaskaalaamiseen keskittyviä kehittämisehdotuksia.1. Kaupunki-innovaatiot –toimintamallin roolia ja merkitystä vahvistetaan osanaHelsingin metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamista sekä osana uusien jauudistettavien kaupunginosien kehittämisestä. Helsingin metropolialueenkilpailukykyä tavoitteleva aiesopimus allekirjoitettiin keväällä 2010. Kaupunki-innovaatioiden edistäminen oli yksi kymmenestä toimenpiteestä. Noudatetaan tehtyäaiesopimusta ja vakiinnutetaan kaupunki-innovaatiot osana kilpailukykyä edistäväksivälineeksi.Vastuutahot: Ministeriöt (YM, TEM, LVM, STM), HSY ja Helsingin metropolialueenkaupungit /aiesopimuksen toteuttamisesta vastaava sihteeristö2. Kaupunki-innovaatioiden roolia ja merkitystä vahvistetaan osana kehittyvän jauudistuvan kaupungin johtamisperiaatteita. Tunnistetaan ja hyödynnetääninnovaatiojohtamisen keinoja kaupungin ja julkisen sektorin mahdollisuudeninnovaatioiden edistämisessä. Järjestetään organisaatioiden kehittämiseksihallintokuntien yhteistä koulutusta kaupunki-innovaatioiden edistämiseksi.Vastuutahot: Helsingin metropolialueen kunnat ja kaupungit3. Kaupunki-innovaatioiden mahdollistamisen keinot ja periaatteet viedään osaksihallintokuntien käytäntöjä. Kaupunki-innovaatiot ovat kompleksisia ja systeemisiä,joten niiden edistämiseksi tulee kaupungeissa tehdä strategista poikkihallinnollistayhteistyötä. Tunnistetaan kaupunki-innovaatioiden toteuttamiseen vaikuttavat tekijätsekä etsitään keinoja kaupunki-innovaatioiden edistämiseksi.Vastuutahot: Kaavoitus (asemakaavojen periaatteet ja käytännöt), rakennusvalvonta(lisärakentamisen ohjeistus mm. kattorakentaminen), kiinteistötoimi(kaavoitusmaksujen yhtenäistäminen lisä- ja täydennysrakentamista kannustavaksi;korttelitason sopimusmallien kehittäminen)
  • 49. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   49  4. Kaupungin omistamilla yhtiöillä on edelläkävijärooli kaupunki-innovaatioidentunnistamisessa, kokeiluissa ja piloteissa sekä käytäntöön viemisessä.Kaupunkiympäristössä julkisella sektorilla on avainrooli uusien innovaatioidenedistämisessä. Kaupunkien omistamien yhtiöiden periaatteisiin tulisi kuuluainnovatiivisuus, jolloin samalla luotaisiin systemaattinen väylä lupaavienyhteiskunnallisesti vaikuttavien kaupunki-innovaatioiden edistämiseksi.Vastuutahot: Kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt ja rakennuttajat5. Käynnistetään kaupunkikohtaisia korttelitason kokeilualueita, joissa kehitetäänmenetelmiä ja käytäntöjä korttelitason kaupunki-innovaatioiden edistämiseksi.Korttelitason kaupunki-innovaatiot ovat kompleksisia ja systeemisiä, jolloinyksittäisen kaupunki-innovaation edistäminen voi olla hankalaa ilman korttelitasonhyötyjen mahdollisuuksien tarkastelua. Kehitetään prosesseja ja toimintamalleja,joiden avulla jokainen korttelialue voi tunnistaa omat mahdollisuutensa lisä- jatäydennysrakentamiseen. Vahvistetaan käyttäjien, kuluttajien ja asukkaiden asemaakorttelitason prosessissa.Vastuutaho: Kaupunkien lisä- ja täydennysrakentamisen projektit
  • 50. HaastattelutHolappa, Erkki. Hissiasiamies. Talous- ja suunnittelukeskus. Helsingin kaupunki.Kytösaho, Ifa. Kehittämisinsinööri. Talous- ja suunnittelukeskus. Helsingin kaupunki.Manninen, Rikhard. Toimistopäällikkö. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin kaupunki.Pulkkinen, Juha. Yliarkkitehti. Rakennusvalvontavirasto. Helsingin kaupunki.Siivola, Mari. Arkkitehti. Talous- ja suunnittelukeskus. Helsingin kaupunki.Timmerbacka, Erkki. Toimitusjohtaja. Seulo-Palvelut Oy.Vanhanen, Tero. Kehitys- ja myyntijohtaja. Neapo Oy.Vikkula, Pekka. Projektijohtaja. Espoon kaupunki. Helsingin kaupunki.Jalkauttamistyöpajan (12.8.2011) osallistujatPeter Fredriksson, YmpäristöministeriöJyrki Jalli, Boost Brothers OySeppo Junnila, Aalto-yliopistoAnne Koskinen, Hoiva OySatu Lehtonen, WDC Helsinki 2012Panu Lehtovuori, Livady Oy/Tallinnan taideakatemiaKatharina Mead, Boost Brothers OyVille Mensio, Culminatum InnovationsLeena Rautanen-Saari, Helsingin seudun liikenne HSLKimmo Rönkä, Movense OyKirsten Sainio, Movense OyMatti Sivunen, Boost Brothers OyErkki Timmerbacka, Seulo-Palvelut OyPirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosat Helka ryTero Vanhanen, Neapo OyTimo Vierelä, Helsingin kaupunkiPekka Vikkula, Espoon kaupunki
  • 51. KORTTELITASON  KAUPUNKI-­‐INNOVAATIOT   51  Lähdeluettelo3Asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitys. Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus,kehittämisosasto. 12.3.2010van den Bosch, Suzanne & Rotmans, Jan 2008: Deepening, broadening and scaling up. KCT.Kallio, Marja 1992: Lisärakentamisen merkitys alueellisen perusparannuksen rahoituksessa. LISME.Asuntohallituksen tutkimuksia.Kallio, Mirva 2011. Asukaspysäköinnin tarve ja pysäköintinormien määrittäminen. Aalto-yliopistoninsinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella tehty diplomityö.Leadbeater, Charles 2011: Choosing the right social innovation strategy. Sosial Innovation Global Academy, BilbaoApril 2011.Lukkarinen, Sanna 2011: Asunto-osakeyhtiön lisärakentamisen taloudellinen kannattavuus. Aalto-yliopistoninsinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella tehty diplomityö.Lehti, Konsta 2010: Täydennysrakentaminen Helsingin Siltamäessä. Tampereen teknillisessä yliopistossarakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin laitoksella tehty diplomityö.Lovio, Raimo & Kivisaari, Sirkku 2010: Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsauskansainväliseen kirjallisuuteen. VTT Tiedoteita 2540.Möller, Kristian; Rajala, Arto & Swahn, Senja 2004: Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Johtaminen jaarvonluonti. Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 11/2004.Rauhala, Kari 1999: Näkemyksiä ja kokemuksia eheyttävästä rakentamisesta. Liikenneministeriö.Rönkä, Kimmo; Rauhala Kari; Harmaajärvi, Irmeli & Lahti, Pekka. 1995: Ekologinen lähiöuudistus. Kestävänkehityksen mukainen lisä- ja täydennysrakentaminen. Ympäristöministeriö.Santaoja, Tero 2004: Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä. Helsinginkaupunginsuunnitteluvirasto.TRM Täydennysrakentamismallit. 2007. Arkkitehdit MOD ja työryhmä.Valovirta, Ville; Pelkonen, Antti; Kivisaari, Sirkku & Hyytinen, Kirsi 2011: Kaupunki-innovaatioiden skaalaaminen.VTT Tutkimusraportti.Åkerblom, Satu & Hälikkä, Sasu 2011: Jätkäsaaren keskustakortteleiden konsepti. Asumisen ja arjen hyvinvointi.Työvaiheen A loppuraportti. Culminatum Innovation.

×