Johtava tutkija Pertti Honkasen ja tutkija Jussi Tervolan esitys "Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän rooli tulonjaon kehityksessä" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän rooli tulonjaon
kehityksessä
Menetelmävaihtoehdot ja tuloksia
Pertti Honkanen ja Jussi Tervola
Kelan tutkimusosasto 50v
5.6.2014

2. Motivointi
• Kysymys: Mikä on vero- ja tulonsiirtojärjestelmän
osuus tuloerojen muutoksessa?
• Lainsäädäntömuutosten tulonjakovaikutukset
keskeinen kysymys politiikan arvioinnissa
• Structure vs. policy –keskustelu: rakenteellisten
tekijöiden ja politiikan vaikutusten erottaminen
tuloerojen tai köyhyyden kehityksen taustalla
2

3. Vaikutukset tuloeroihin
3
Talouden
suhdanteet
Esim. työllisyys,
markkinatulot
Politiikka
Tuloerot
Demo-
grafia
Esim. väestön
ikärakenteen
muutos
”Puhdas”
politiikka
?

4. Vaikutuksista
• Staattinen vaikutus eli ”seuraavan päivän vaikutus”
• Dynaaminen vaikutus eli pidemmän aikavälin
vaikutus esim. käyttäytymiseen
• Yleisin sovellus: Vaikutukset työn tarjontaa
• Aktiiviset ja passiiviset lainsäädäntömuutokset
• Passiivinen muutos: Tason pysyminen nimellisesti samana,
mutta pieneneminen suhteessa hinta- tai ansiotasoon
4

5. Menetelmävaihtoehto 1
• Gini-kertoimien suhteellinen muutos siirryttäessä
tulomuodosta toiseen
• Tulos riippuvainen kunkin vuoden tulorakenteesta
• Mm. Tilastokeskus julkaisee indikaattoria nimellä
”tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus”
5

6. Menetelmävaihtoehto 2
• Vakioidaan rakenteellisten ym. tekijöiden vaikutus
eri vuosien aineistoista painottamalla
• Jotta pystyttäisiin arvioimaan lainsäädännön vaikutusta,
pitäisi kaikki muut tekijät pystyä vakioimaan
• Esimerkkejä
• Ajallinen vertailu: OECD 2008
• Valtioiden vertailu: Kangas ja Ritakallio 1998
6

7. Menetelmävaihtoehto 3
• Mikrosimulointi
• Eri vuosien ohjelmoitua lainsäädäntöä voidaan soveltaa
yhteen tai moneen aineistoon
• Mahdollista erottaa politiikan “puhdas” vaikutus muista
tekijöistä
• Tulokset riippuvat kuitenkin käytetystä aineistosta
− Tarkimmat tulokset kun on aineisto jokaiselta vuodelta
− Kuitenkin keskeiset tulokset voidaan saavuttaa myös yhden
vuoden datalla (Bargain and Callan 2010)
7

8. Simulointimenetelmällä tehtyjä tutkimuksia
• Bargain and Callan (2010):
• 12 Euroopan maata
• EUROMOD ja muutamia kansallisia malleja
• Yksi tai kaksi dataa maata kohden
• Bargain et al. (2013):
• USA:n veropolitiikan vaikutuksen arviointi 1979–2007
• Simulointi kaikkien vuosien datalla
• Honkanen et al. (2007)
• Simulointi Jutta-mallilla: vuosien 1995 ja 2004
lainsäädännön vertailu vuoden 2004 aineistolla
8

9. Tulokset simulointitutkimuksesta
• Julkaistaan kesäkuussa: Honkanen Pertti ja Tervola Jussi. Vero- ja
tulonsiirtojärjestelmän vaikutus tulonjakoon Suomessa 1995–2013. Yhteiskuntapolitiikka
3/2014.
• Uusi simulointimalli SISU
• Lainsäädäntö mallinnettu 12 alamalliin
• Lainsäädäntö 1990-luvun alusta ja osin pidemmältä ajalta
• Rahaparametreja on helppo muuttaa erilaisilla indekseillä
• Yksi aineisto vuodelta 2011, N= 800 000
• Staattiset vaikutukset
9

10. Simuloinnin kulku
• Simuloidaan kaikille vuosille 1995–2013 kolme eri
laskelmaa:
• ansiotuloverotus (”Vero”)
• tulonsiirrot (”Etuus”)
• koko tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmä (”Koko”)
• Lasketaan kunkin simuloinnin tuloksista Gini-
kerroin, köyhyysaste ja 6 muuta indikaattoria
• Verrataan simuloinnilla tuotettuja indikaattoreita
Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaisaineistosta
saatavilla oleviin indikaattoreihin
10

11. Olennaisia rakennemuutoksia
11
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Työttömyysaste
Alle 14-vuotiaiden
osuus
Eläkeläisten osuus
Yksinasuvien osuus
Pääomatulojen osuus
bruttotuloista
Lähde: Tilastokeskus (SVT)
ja TEM

12. Minkä suhteen passiiviset muutokset
lasketaan?
• Lainsäädännön rahamäärät voidaan korjata (inflatoida/deflatoida)
esim. kuluttajahinta- tai ansiotasoindeksillä
• Esimerkki: Gini-kerroin eri tavoin simuloituna:
12
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Data
Simuloitu: muunnos
ansiotasoindeksillä
Simuloitu: muunnos
kuluttajahintaindeksillä
Valinta:
ansiotasoindeksi,
koska
tavoitteena
analysoida
suhteellisia
tuloeroja

13. Simuloidut muutokset veroissa ja
tulonsiirroissa koko väestön tasolla
13
Tärkeimmät vero- ja tulonsiirtosummat 2011 ja niiden
simuloitu muutos vuodesta 1995 vuoteen 2011, milj. euroa
Etuus-, vero- tai tulokategoria 2011 Muutos vuodesta 1995
Vero Etuus Koko
Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 1 327 0 -64 -64
Työttömyysturvaetuudet 2 965 0 -240 -240
Kelan eläke-etuudet 2 101 0 -2 147 -2 147
Vammaisetuudet ym. 384 0 -146 -146
Opintoraha 506 0 -270 -270
Lapsilisät ja lasten kotihoidon tuki 1 980 0 -1 333 -1 333
Asumistuet 1 261 0 -54 -52
Toimeentulotuki 715 0 -308 -351
Tuloverot 29 865 -9 847 -1 022 -11 320
– Siitä valtion tulovero ansiotulosta 5 221 -5 882 -106 -6 382
Käytettävissä oleva rahatulo 95 579 9 743 -3 586 6 551
Huom! Simuloitaessa lainsäädännön euromääräiset parametrit
on inflatoitu ansiotasoindeksillä vuoden 2011 tasoon.

14. Simuloidut muutokset veroissa ja
tulonsiirroissa koko väestön tasolla (2)
14
-1 500 -1 000 -500 0 500 1 000 1 500 2 000
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Vuosi
Simuloitu käytettävissä olevien tulojen muutos, milj. euroa
Vero
Etuus
Koko

15. Simuloitu muutos 1995–2013 tulodesiileissä
15
-1 500
-1 000
-500
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
milj. euroa
Desiili
Simuloitu käytettävissä olevien tulojen muutos
eri desiileissä
Vero
Etuus
Koko

16. Gini-kerroin (lainsäädännön “selitysaste” 20 %)
16
20,0
21,0
22,0
23,0
24,0
25,0
26,0
27,0
28,0
29,0
30,0
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Data
Vero
Etuus
Koko

17. Köyhyysaste (selitysaste 85 %)
17
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Data
Vero
Etuus
Koko

18. Johtopäätöksiä
• Simulointimenetelmällä saadaan muita menetelmiä
tarkemmat tulokset. Tarkennettavaa kuitenkin löytyy:
• useampi pohja-aineisto
• dynaamiset vaikutukset
• Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän saattiset vaikutukset
selittävät osan tuloerojen kasvusta
18

19. Johtopäätökset
• Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän vaikutus on suurempi
tulojakauman alapäähän
• Lainsäädäntömuutokset ovat yhteneväisiä köyhyysasteiden
kanssa, heikommin Gini-indeksin
• Tulonsiirtopolitiikan “passiivisilla” vaikutuksilla on
ollut suurin vaikutus tuloeroihin
• Indeksisuojan puuttuminen tai pelkästään
kuluttajahintaindeksiin perustuva indeksisuoja
19

20. Lähteet
1. Bargain, Olivier & Callan, Tim: Analysing the effects of tax-benefit reforms on income
distribution: a decomposition approach. The Journal of Economic Inequality 2010; 8 (1):
1-21.
2. Bargain, Olivier & Dolls, Mathias & Immervoll, Herwig & Neumann, Dirk & al: Partisan tax
policy and income inequality in the US, 1979-2007. IZA Discussion paper 7190, 2013.
3. Honkanen, Pertti & Jäntti, Markus & Pirttilä, Jukka: Työn tarjonnan kannustimet
Suomessa 1995 – 2004. Teoksessa Sinko, Pekka & Vihriälä, Vesa (toim.):
Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus. Valtionneuvoston kanslian
julkaisusarja 5, 2007.
4. Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti: Social policy or structure? Income transfers,
sociodemographic factors and poverty in the Nordic countries and France. LIS Working
paper 190, 1998.
5. OECD: Growing unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries. Paris:
OECD, 2008.
20

21. Kiitos
pertti.honkanen@kela.fi
jussi.tervola@kela.fi
21