Hannamaria Kuusio, Ilmo Keskimäki, Päivikki Koponen & Anneli Weiste-Paakkanen: "Maahanmuuttajat terveuspalvelujen käyttäjinä". Esitys on 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.

1. Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä
Hannamaria Kuusio, Ilmo Keskimäki, Päivikki Koponen, Anneli Weiste-Paakkanen

2. Esityksen rakenne
•Maahanmuuttajien oikeus palveluihin
•Maamu- tutkimuksen aineisto ja menetelmät
•Palvelujen käyttö:
–Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset
–Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit
–Suun terveydenhuolto
•Hoidon tarve ja saatavuus
•Tyytyväisyys terveyspalveluihin
•Pohdintaa ja johtopäätöksiä
2

3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohta Suomessa
•Suomessa terveyspalvelut perustuu universalismin ihanteeseen eli ajatukseen, jonka mukaan kaikilla samanlaisessa tilanteessa olevilla on oikeus samoihin ja samanlaisiin palveluihin.
=> Sulkee pois eriytetyt palvelut. (tulkkipalvelut)
Maahanmuuttajat => kotikunta Suomessa
Turvapaikanhakijat
Paperittomat
3

4. Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU
•THL:n koordinoima väestötutkimus (2012)
•Tavoitteena tuottaa tietoa maahanmuuttajien terveydestä, toiminta- ja työkyvystä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä
•kaksikielinen kenttähenkilöstö
•Tutkittavat: Työikäiset 18–64-vuotiaat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset 3 x 1000 henkilöä
•Vähintään 1v. Suomessa asuneet, ulkomailla syntyneet
•Asuinkunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa
4

5. Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset
5

6. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Venäjä
Somali
Kurdi
Suomi
Jokin terveystarkastus
Näön tutkimus
Jossakin terveystarkastuksessa ja näön tutkimuksessa viimeisten viiden vuoden aikana käyneiden osuus (%).
•Naisten osallistuminen syöpäseulontoihin harvinaisempaa kuin koko väestössä
Ve
So
Ku
Su
Kohdunk
73 %
34 %
56 %
89%
Mammog
41 %
23 %
45 %
45 %
•Myös näön tutkimuksia harvemmin

7. Miksi harvinaisempaa?
•Suurella osalla ei ole tarvetta todistuksiin (esim. ajokorttiin, työhön ja opiskeluun liittyvät lääkärin todistukset)
•Kotona perhettä hoitavat jäävät terveystarkastusten ulkopuolelle
•Vähäinen raskauden ehkäisyn käyttö: perhesuunnitteluneuvonta ei tavoita
•Seulontakutsukirje ei tavoita varsinkaan niitä, joilla puutteellinen lukutaito ja vaikeuksia internetin käytössä
•Seulontojen tavoite ei ole laajasti selvillä ja niihin voi liittyä pelkoja (esim. ympärileikatut naiset, riisuuntuminen, kipu mammografiassa)
7

8. Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit
8

9. Avosairaanhoito
•Väestötutkimustieto täydentää rekisteritutkimuksissa saatua kuvaa siitä, että maahanmuuttajat käyttävät joitakin palveluja koko väestöä vähemmän, joitakin palveluja enemmän
•Palvelujärjestelmää ei välttämättä tunneta, mikä vaikuttaa sekä vastaamiseen palvelujen käyttöä kysyttäessä että palvelujen käyttöön
9

10. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
Venäjä
Somali
Kurdi
Suomi
Miehet
Naiset
Lääkärissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyneiden osuus sukupuolittain (%).

11. Viimeisimmän lääkärikäynnin paikka (%).
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Venäjä
Somali
Kurdi
Muu
Yksityslääkäri
Työterveyshuolto
Sairaalan poliklinikka
Terveyskeskus

12. Suunterveydenhuolto
12

13. 0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
Venäjä
Somali
Kurdi
Suomi
Miehet
Naiset
Hammashoidossa yli 5 vuotta sitten tai ei koskaan käyneiden osuus sukupuolittain (%).

14. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
Venäjä
Somali
Kurdi
Miehet
Naiset
Hammashoidon tarvetta kokevien osuus sukupuolittain (%).

15. Koettu hoidon tarve ja saatavuus
15

16. 0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Venäjä
Somali
Kurdi
Suomi
Toistuvan lääkärinhoidon tarve
Tyydyttymätön lääkärinhoidon
tarve
Toistuvaa lääkärinhoitoa tarvitsevien ja tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta ilmoittavien osuus (%).
16

17. Hoidon saamisen esteitä
•Jonotus hoitoon pääsemiseksi (39-57%)
•Liian korkeat hinnat (34-47%)
•Kielivaikeudet (33-47 %)
•Epäily ettei hoidosta olisi apua (32-40%)
•Epätietoisuus, mistä hoitoa saa (12-19%)
•Muut syyt, esim. epäluottamus terveyskeskuslääkäreihin, ei ole päässyt erikoislääkärille
17

18. Palvelujen käyttöä opitaan
•Ne, jotka asuneet pidempään Suomessa
–Käyvät muita useammin syöpäseulonnassa
–Ovat useammin käyneet hammashoidossa
–Ovat käyneet jossain terveystarkastuksessa
–Käyneet harvemmin lääkärissä muualla kuin Suomessa
–Käyttäneet useammin kuntoutuspalveluita ja fysioterapiaa
18

19. Tyytyväisyys terveyspalveluihin
19

20. Tyytyväisyys viimeisimpään lääkärikäyntiin
•Venäläistaustaiset arvioivat kriittisimmin saamaansa hoitoa, somalialaistaustaiset olivat tyytyväisimpiä
•Vähiten tyytyväisiä oltiin tiedon saantiin omaa terveyttä koskevissa asioissa (54-81 % arvioi saaneensa riittävästi tietoa) ja vaikuttamiseen omaa hoitoa koskeviin päätöksiin (50-77 % arvioi pystyneensä vaikuttamaan).
•54-75 % arvioi, että saadusta hoidosta oli apua
20

21. Luottamus instituutioihin
•Luottamus suomalaiseen terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon oli vankinta somalialaistaustaisilla miehillä (noin yhdeksän kymmenestä luotti vähintään melko paljon).
•Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vähäisintä venäläistaustaisilla naisilla (60 %), luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon heikointa kurditaustaisilla naisilla (67 %)
•Kansaneläkelaitokseen luotettiin kaikissa ryhmissä: 80 – 90 % luotti vähintään melko paljon.
21

22. Johtopäätöksiä ja pohdintaa
22

23. Johtopäätöksiä ↔ kaksi näkökulmaa
•Maahanmuuttajien puutteelliset tiedot palvelujärjestelmästä saattavat estää tarpeen mukaista palvelujen käyttöä ja vaikuttaa palvelujen kohdentumiseen (esim. päivystyskäyntien merkittävä osuus)
•Terveydenhuollon puutteelliset tiedot maahanmuuttajista, heidän kulttuuritaustastaan ja erityistarpeista saattavat estää tarpeen mukaista palvelujen tuotantoa ja johtaa epätarkoituksenmukaiseen palvelujen käyttöön (esim. päivystyskäyntien merkittävä osuus)
23
•Kielitaidon puutteet ja hankaluudet tulkin käytössä voivat myös vaikuttaa koetun palvelujen tarpeen ja saadun palvelun ristiriitaan
•Kielitaidon puutteet ja hankaluudet tulkin käytössä voivat myös vaikuttaa palvelujen tarpeen ja tarjotun palvelun ristiriitaan
•Terveydenhuollon eri tasoilla tarvitaan lisää osaamista maahanmuuttajien erityistarpeista ja lisää ymmärrystä eri maahanmuuttajaryhmien ja yksilöiden välisiin eroihin (mm. kulttuuri ja elämänkokemukset), jotka vaikuttavat tapaan hakea palveluita ja ilmaista koettuja ongelmia ja tarpeita