• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Mikä ihmeen so me
 

Mikä ihmeen so me

on

  • 405 views

Sosiaalisen median perusteita Itä-Suomen yliopiston kirjaston väelle.

Sosiaalisen median perusteita Itä-Suomen yliopiston kirjaston väelle.

Statistics

Views

Total Views
405
Views on SlideShare
404
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 1

https://twitter.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Mikä ihmeen so me Mikä ihmeen so me Presentation Transcript

    •  Sosiaalisen median perusteet- työpaja
    •  Minkälaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta mediasta? Oletko hyödyntänyt sosiaalista mediaa omassa työssäsi? Mikä sinua erityisesti kiinnostaa?
    •  Viestintää ja uusien medioiden hyödyntämistä siten, että vastaanottaja voi osallistua  tietoverkoissa tapahtuvaa sosiaalista toimintaa syntyy yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa Sosiaalinen media on lisännyt tiedon ja kulttuurin määrää netissä räjähdysmäisesti Informaation vastaanottajasta tulee tuottaja (produser)
    • http://www.slideshare.net/hponka/kirjastoista-sosiaalisenmedianosallistamisagentteja
    •  Tietolähteenä (Wikit, blogit, yhteisölliset kirjanmerkit…) Opiskelukanavana (Moodle, wikit, blogit: oppimispäiväkirja, tiedonjakaminen) Tiedonrakentelun tukena (yhteiset dokumentit) Viestintävälineenä ryhmäyttäjänä
    •  Viestintä helpottuu ja monipuolistuu Matala kynnys Mahdollistaa nopean tiedon luonnin ja jakamisen  nykypäivän puskaradio Tehostaa vuorovaikutusta Mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn: tiedon työstäminen, jakaminen, prosessimallinen työskentely Työskentelyn läpinäkyvyys Helpottaa aikataulutusta Osa nykyisten ja erityisesti tulevaisuuden asiakkaiden arkipäivää
    •  Tietoturva o Tutustu käyttöehtoihin o salasanat o mitä tietoa jakaa ja kenestä (näkyvyysrajoitukset) Sosiaalisen median palvelut ovat kaupallisia o Tiedot ulkopuolisen toimijan palvelimella, jopa ulkopuolisen toimijan omistuksessa o Ne saattavat loppua tai muuttua maksullisiksi
    •  Tunnetuimpia ja käytetyimpiä sosiaalisen median palveluja Verkkoyhteisöstä käytetään seuraavia nimityksiä: o verkkoyhteisöpalvelu o yhteisöpalvelu o Internetyhteisöpalvelu (Lähde: Sosiaalisen median sanasto) 2000-luvun ilmiö: uusi tapa yhteydenpitoon ihmisten välillä Ensimmäiset käyttäjät olivat opiskelijoita ja alakulttuurien edustajia Myös musiikintekijät ottivat pian verkkoyhteisömaailman omakseen o markkinoinnin helppous ja nopeus o edullisuus o suora palaute käyttäjiltä
    •  Verkkoyhteisöt voidaan ominaisuuksiensa ja toimintojensa perusteella jakaa kolmeen kategoriaan: a) Yleiset verkkoyhteisöt: o Kuka tahansa voi liittyä jäseneksi, luoda oman profiilin, kutsua ystäviä, liittyä kiinnostaviin ryhmiin, perustaa omia ryhmiä jne. o Vapaa-ajan käyttöön profiloituneet verkkoyhteisöt, esimerkiksi IRC- galleria, Facebook, Habbo Hotel, last.fm, MySpace, Second Life (UEF) o Ammatilliset verkkoyhteisöt, esimerkiksi LinkedIn, ResearchGate. b) Sisällön mukaan profiloituvat verkkoyhteisöt o Näihin verkkoyhteisöihin liitytään esimerkiksi oman ammatin, harrastuksen tai muun mielenkiinnon mukaan. o Harrastusyhteisöjä, esimerkiksi kotikokki.net, Neulomo, Kestovaippainfo, Digikuvaus, Koulukaverit … o Vertaisverkot, esimerkiksi Napster, Bittorrent o Mikroblogit, esimerkiksi Twitter, joskin mikroblogin ominaisuuksia on jo muissakin yhteisöpalveluissa (esim. Moodle). o Alueyhteisöt c) Verkkoyhteisöpalvelut o Palvelujen avulla voi luoda omia verkkoyhteisöjä ja toimintaympäristöjä (esim. Moodle)
    •  Yhteistä verkkoyhteisöille: o Palveluun rekisteröidytään. o Henkilöä edustaa käyttäjäprofiili. o Profiileihin liitetään faktoja, tietoa kiinnostuksista ja yhteyksistä toisiin ihmisiin. o Yhteisö muodostuu yksittäisten käyttäjäprofiilien yhdistelmistä. o Ystävä-/yhteyslistat profiilin yhteydessä. o Ryhmät ja keskustelut. o Jaetut kiinnostuksen kohteet ja muut johdetut yhteydet. o Asiasanat (tagit) ovat olennainen osa verkkoyhteisöjä, ja niistä on hyötyä sekä käyttäjälle että hänen kontakteilleen. Ihmisellä on tunne johonkin yhteisöön kuulumisesta
    •  Asiakkaat alkavat olla tottuneita käyttäjiä, kynnys mennä esimerkiksi Facebookiin on pieni Tehokasta viestintä kaikille tai tietylle ryhmälle Kannattaa käyttää tapahtumien ja seminaarien verkkofoorumina: voidaan jakaa materiaalia sekä antaa osallistujille mahdollisuus keskustella => dokumentointi Organisaation ―ilmainen‖ markkinointikanava
    •  Miljardi aktiivista käyttäjää Suomalaiskäyttäjiä on 2,2 miljoonaa. Kaikkien Facebook-käyttäjien keskimääräinen ikä on 22 vuotta varteenotettavin tiedotuskanava netissä ja sosiaalisessa mediassa kaupallinen palvelu, jolla kaupallisen palvelun riskit (katoaa, muuttuu maksulliseksi, toiminta muuttuu jotenkin muuten) Tietoturva puhuttaa: amerikkalainen palvelu, jossa pätee amerikkalainen lainsäädäntö o https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekariean o https://www.facebook.com/pages/Oulun-kaupunginkirjasto- maakuntakirjasto/106043574874
    •  Twitter on verkkopalvelu, jossa on mikroblogin ja verkkoyhteisöpalvelun ominaisuuksia. Käyttäjä o voi lähettää lyhyitä blogimerkintöjä, "tviittejä" (englanniksi tweet), palvelun verkkosivustolle selaimella tai matkapuhelimella. Merkinnät tulevat näkyviin käyttäjän palvelussa luomaan profiiliin. o Muiden käyttäjien tekemät blogimerkinnät voi nähdä palvelun verkkosivulla, tai niistä voi saada tiedon tekstiviestinä, verkkosyötteenä tai muiden sovellusten avulla (sosiaalisen median sanasto) o https://twitter.com/VantaanKirjasto o https://twitter.com/Entresselibrary o https://twitter.com/kirjastotfi
    •  Google+ o Facebookin kaltainen o Ei kavereita vaan piirejä LinkedIn (ammatillinen) o Verkostoitumispalvelu o Asiantuntijahakemisto, jossa mukana sekä suomalaisia että kansaivälisiä asiantuntijoita o Työnhakuryhmä: http://www.linkedin.com/groups/JobiJobi Yammer (ammatillinen) o Mikroblogipalvelu o Uefin kanava: https://www.yammer.com/uef.fi/
    •  Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan ylläpitämä päiväkirja, sivusto, uutisympäristö, portfolio tai tiedotuspalsta, jota lukijat voivat yleensä kommentoida. Blogi voi olla kaikille avoin tai rajattu tietyn joukkion nähtäväksi Vinkkejä blogikirjoittamiseen: o kirjoita paljon o julkaise usein o ole henkilökohtainen o puhu samaa kieltä lukijoiden kanssa o kuuntele yleisöäsi. (http://apusana.fi/2012/sisaltomarkkinointi/viisi-asiaa-jotka- markkinointipaallikko-voi-oppia-muotibloggaajalta/)
    •  Blogit rakennetaan jollekin alustalle (Wordpress, Blogger) Tyypillisesti uusin merkintä ylimmäisenä Helsingin yliopisto t.e.r.k.k.o-blogi. Lapin kirjastojen blogi: http://kirjavakirjasto.wordpress.com Kuvitteellinen kirjasto: http://loykkionkirjastossatapahtuu.wordpress.com Somevälineiden opetusta kirjastolaisille: http://www.23asiaa.net
    •  Wiki on verkkosivusto tai -materiaali Wikillä tuotetaan sisältöjä yhdessä helposti ja nopeasti Välikädet puuttuvat, wikin käyttäjät luovat itse sisällön  Talkoistaminen (crowdsourcing) Wikillä voi tehdä ja muokata yhdessä aineistoja - se mahdollistaa yhteisöllisyyden tiedon rakentelusta ja koonnista tiedon jakoon (esim. avoin tietosanakirja). Wiki voi olla yhteinen työskentelyalue: wikissä on tiedot tallessa samassa paikassa, ja niitä voi muokata jatkuvasti (esim. raportit, suunnitelmat). Wikiin tuotetun materiaalin historia ja muutokset ovat helposti nähtävissä Wikipedia tieteellisen tiedon lähteenä: o "Wikipedian kaltaisessa editoriaalisessa prosessissa hyväksytään se, että ei ole yhtä totuutta, vaan totuus on sen hetken paras kollektiivi ymmärrys asiasta." (Teemu Arina, SK 44/2011) o http://wiki.kirjastot.fi o http://fi.wikibooks.org/
    •  Lyhyitä videoita voi ja kannattaa käyttää oppimistilanteissa, palvelujen markkinoinnissa sekä ohjeiden rakentelussa Videoita voi tallentaa esim. AC:lla, kännykällä, kameralla, erilaisilla ruudunkaappausohjelmilla Videoiden editointia varten netti on pullollaan erilaisia helppokäyttöisiä työkaluja o Yliopistollakin on hankittu joitain lisenssejä editointiohjelmiin, apua voi kysyä Oppituvasta
    •  YouTube on sisällönjakopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden julkaista videoita ja katsella muiden julkaisemia videoita Mahdollisuus perustaa kanava, jota käyttäjät voivat seurata o Itä-Suomen yliopisto o University of Oulu o PKAMK o Savonia-AMK: Kykykaappari o Tampere University of Technology o Kirjastoalan kanavia: http://www.youtube.com/user/kirjasto1KTAMK o Jaakko Sannemann: http://www.youtube.com/user/sanneja o Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto: http://www.youtube.com/user/SAMKkirjasto Vimeo on ilmainen videonjulkaisupalvelu o Kirjasto on jokamiehen oikeus! –Kirjastokaistan video Vimeossa AdobeConnect on helppokäyttöinen verkkokokousjärjestelmä, jolla voi tallentaa esimerkiksi luentoja o Linkin voi julkaista vaikkapa verkkosivulla tai sähköpostilla
    •  Verkossa pitää miettiä sekä kuvan fyysisiä mittoja että tiedostokokoa suuri kuva hidastaa tiedoston latautumista (erityisesti mobiilikäyttäjät kärsivät) Korkeintaan 550 pikselin kuva (resoluutio 72 ppi) mahtuu yleensä leveytensä puolesta sivulle kuin sivulle (Tarkista kuitenkin aina useammalla koneella ja näytöllä, miltä verkkokuvasi näyttävät) Kuvan käsittely ja jakaminen o Kaksi työskentelypolkua: • Muokkaa ensin kuvat verkkoa varten, ja vie sitten kuvapankkiin (esim. muokkaa Sumo Paintissa > jaa Picasassa). • Vie ensin kuvat kuvapankkiin, ja muokkaa sitten palvelussa sopiviksi (esim. jaa Flickrissa & muokkaa Picnikissa). Kuvankäsittelyohjelmia ja -työkaluja verkossa o SumoPaint - voi asentaa myös koneelle o Picnik (myös Flickr-työkalun yhteydessä) Kuvapankkeja o Flickr (Yahoo) o Picasa (Google) o Photobucket
    •  Etherpad-muistio on avoimen lähdekoodin webpohjainen tekstieditori, jossa käyttäjät voivat työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Käyttäjien tekemät tekstimuokkaukset ovat välittömästi kaikkien dokumenttia käyttävien nähtävissä, mikä mahdollistaa uuden ja tuottavan tavan työstää tekstidokumenttia yhdessä. Doodle netin maksuton aikataulutuspalvelu (suomalainen versio on Sumpli.com) Corkboard.me ilmainen virtuaalinen ilmoitustaulu o Toimii samalla idealla kuin etherpad Sosiaaliset kirjanmerkit kulkevat mukanasi aina — tarvitset vain Internet-yhteyden. Näitä kirjanmerkkejä voit myös helposti jakaa ystäville, kollegoille ja opiskelijoille. o Delicious o Diigo RSS-syöte o Verkkosyötteiden avulla voit kerätä tietoa yhteen paikkaan o voit luokitella syötteitä ja jakaa niitä muille
    •  Dropbox on tiedostonhallintapalvelu ja "verkkovarasto". o Tiedostot ovat aina saatavilla. o Palvelu soveltuu myös varmuuskopiointiin. o Voit jakaa tiedoston tai alikansion toisen käyttäjän kanssa. QR-koodin avulla voi jakaa kätevästi tietoa erityisesti mobiililaitteiden avulla Prezi o Voi tehdä toiminnallisia esityksiä o Esityksen voi laatia yhdessä muiden kanssa ja jakaa helposti verkossa o Viestintäkyselyn tulokset: http://prezi.com/3omg3tspcwvj/kirjaston- viestintakysely-410-11102012/ Slideshare o Mahdollistaa diaesitysten jakamisen verkossa o http://www.slideshare.net/pohpi/artikkelitietokannat o http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/meidan-kirjasto- sosiaaliseen-mediaan-ja-heti
    •  Yleiset kirjastot (vrt. julkinen tieteellinen kirjasto) turvaavat kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen tarjoamalla mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin lähteille Sosiaalisen median avulla kirjastot voivat tarjota uusia palveluita sekä toimia ”osallistamisagentteina” (Harto Pönkä) Kuraattori on henkilö, joka valikoi ja poimii monien mahdollisuuksien joukosta juuri tietyn kokoelman tiettyä tarkoitusta varten (Tuula Aalto, YLE)  onko tässä kirjastojen tehtävä/mahdollisuus? aktiiviseen kansalaisuuteen.
    •  Kiitos!