Alf Rehnin ja  Leif Åbergin haastattelu sosiaalisesta mediasta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Alf Rehnin ja Leif Åbergin haastattelu sosiaalisesta mediasta

on

  • 1,326 views

Professorit Leif Åberg (Helsingin yliopisto) ja...

Professorit Leif Åberg (Helsingin yliopisto) ja
Alf Rehn (Åbo Akademi) keskustelivat Google
Waven välityksellä sosiaalisesta mediasta.
Jonna Tolonen (Helsingin yliopisto, Palmenia)
kyseli, sparrasi ja provosoi.

Statistics

Views

Total Views
1,326
Views on SlideShare
1,325
Embed Views
1

Actions

Likes
1
Downloads
12
Comments
0

1 Embed 1

http://www.slideshare.net 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Alf Rehnin ja  Leif Åbergin haastattelu sosiaalisesta mediasta Alf Rehnin ja Leif Åbergin haastattelu sosiaalisesta mediasta Document Transcript

    • ”HUHUT SOSIAALISEN MEDIAN KUOLEMASTA ENNENAIKAISIA” ALF REHN LEIF ÅBERG Professorit Leif Åberg (Helsingin yliopisto) ja että tätä tullaan näkemään tilana. Ennemmin- Alf Rehn (Åbo Akademi) keskustelivat Google kin minusta on kiinnostavaa se miten tässä on Waven välityksellä sosiaalisesta mediasta. muuttumassa ideat kommunikaation hierarki- Jonna Tolonen (Helsingin yliopisto, Palmenia) asta. Minä pidän käsitteestä ”peer communi- kyseli, sparrasi ja provosoi. cation”, eli vertaiskommunikaatio. Aivan liian moni viestintämalli, etenkin yritysmaailmassa, Jonna Tolonen: Miksi sosiaalinen media on jo perustuu valtaan – asiantuntija-valtaan tai kuollut? firma-kertoo-kuluttajalle-malleihin. Alf Rehn: I don’t think social media is dead, rather that the term ”social media” is beco- JT: Alfin ajatus vertaiskommunikaatiosta on ming pointless... freesi, mutta mielestäni myös se – ainakin osaltaan – perustuu valtaan. Ihmiset ja heidän JT: Mikä termi korvaa tulevaisuudessa ”sosiaa- ajatuksensa sosiaalisessa mediassa eivät ole lisen median”? tasa-arvoisia, vaan sieltäkin on löydettävissä AR: Ongelmahan on siis tämän käsitteen selkeitä valta-asetelmia, jotka perustuvat mm. reifiointi. Antamalle aika laajalle sarjalle seuraajien, fanittajien tai retwiittien määrään. muutoksia (plus monelle eri teknologialle) Tai vaikkapa Alfin mainitsemaan asiantuntija- yhteisnimen ”sosiaalinen media”, ja sitten valtaan tietyssä organisaatiossa tai aihealu- sen loputon suitsuttaminen, se on johtanut eessa. Twitterviestinnässä on myös mielestäni tilanteeseen jossa käsitteestä on kadonnut sen tällä hetkellä havaittavissa runsaasti Lefan sisältö – siitä on tullut melkoisen tyhjä. mainitsemaa viestinnän prosessimallia: viestin- tä on yksisuuntaista tiedottamista vaikkapa Leif Åberg: En vielä hautaisi sosiaalista mediaa siitä, mitä tein/söin/join/kuuntelin tai missä (Mark Twain: ”Huhut kuolemastani ovat ennen- olen, ilman että siihen edes odotetaan vasta- aikaisia”). Käsitehän on mitä mainioin kaikille usta tai reagointia. Näin ollen näen sen yksi- niille, jotka näkevät viestinnän vain prosessi- suuntaisena viestintänä, en kaksisuuntaisena na (kuten mainosväki). Näen kaksi ongelmaa. tai monisuuntaisena vertaiskommunikaationa. Ensiksi Alfinkin mainitsema: sosiaalisen median alle on mahdutettu niin paljon sälää, että AR: Totta tuokin, mutta olisi tärkeää pitää käsite on täysin hämärtynyt. Toisekseen: ei mielessä, että näemme nyt ensimmäisiä nähdä, että nyt ollaan aivan oikeasti siirtymäs- hapuilevia askelia suuremmassa kehityksessä. sä viestinnässä aivan uuteen aikaan. Minusta Tietenkin kommunikaatiossa on aina valtaa – on vanhakantaista nähdä sosiaalinen media kaikessa inhimillisessä on – kiinnostavaa on välineenä (mediana), kun kyse on tilasta. So- miten se voi muuttua. Twitter on selkeästi siaalisen median käsitteen korvaa tulevaisuu- etsimässä muotoaan, ja itse käytän sitä niin dessa jokin tilaa kuvaava ilmaisu. Virtuaalinen vanhakantaiseen tiedottamiseen – kirjoitin- maailma? juuri-tämän-lue-nyt! – että keskustelevam- paan kommunikaatioon. AR: Olen Leifin kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitsemme uutta tapaa käsitteellistää tätä, JT: Twitter on vielä vauvaiässä, näin on, ja on- jota nyt olemme alkaneet kutsua sosiaaliseksi kin hauska nähdä, mihin suuntaan se kehittyy. mediaksi, mutta en ole ollenkaan varma siitä, Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon kysymys- Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
    • LEIF ÅBERG ALF REHN merkkejä, kun ajatellaan sen tulevaisuutta. muodot muuttuvat. On jotenkin hassua ajatel- Ennustakaa 3 asiaa, miten näette kehityksen la, että perinteinen uutistarjonnan moodi oli jatkuvan? tiettyyn kellonaikaan sidottu: aamun lehden kolahdus postiluukusta tai iltauutisten aika AR: 1) Tulemme näkemään jotain joka siirtää televisiossa. Olisi kiva tietää, kuinka suuri osa niin Twitter:in että Facebook:in unholaan – suomalaisista jo saa uutisnälkänsä tyydytetyksi this is the way of the world. uutissyötteiden kautta. 2) Sosiaalinen media yksinkertaistuu niin että monimutkaisia sosiaalisen median strategioita AR: Kysymys on ehkä ennen kaikkea siitä, että ei tarvita. Eli, tulee yhtä luonnolliseksi kuin emme aivan vielä tiedä miten eri muodot esim. email – ja kuin moni oikeasti palkkaa kehittyvät. Minäkin uskon siihen, että sosiaali- email-strategialleen asiantuntijaa? nen media luo vapaamman tilan ja suuremmat 3) Soundbite-yhteiskunta alkaa kyllästyttää mahdollisuudet vaikuttaa. Tämä tulee myös ihmisiä, ja pidemmät tekstit tulevat taas (bye, luomaan enemmän vertaistuotantoa. Samalla bye Tweet-books). tosin informaation suuri määrä tulee luomaan tilanteen, jossa moni varmaan toivoo yksin- LÅ: Alf, minusta viestinnän hierarkiat muut- kertaistettuja ratkaisuja. Minä luen iPadin tuvat juuri sen tähden, että kyse on tilasta, kautta paria lehteä ja aina samoja, koska ei mediasta. Perinteinen media, esimerkiksi haluan ”paketin”. Samalla minä kahlaan omat sanomalehti, edustaa hierarkkista viestintää, RSS-feedit ja Twitterin. En usko siihen, että koska – professori Colin Sparksia mukaillen – mediasta tulisi täysin sosiaalista, ennemminkin median omistajalla ja sisällöstä päättäjällä siihen että näemme laajemman spektran – osa on valtaa sisällön suhteen. Vertaisviestinnässä sosiaalista, osa varsin perinteistä. Mitä sosi- valta on sillä, jonka tiloissa ollaan (siksi esi- aalinen media minulle ennen kaikkea näyttää merkiksi Google hieman huolestuttaa minua). on, että siirrymme joko/tai-ajattelusta sekä/ Jos vielä tilan käsitettä hehkuttaisin: metafori- että-ajatteluun. sesti näen ”sosiaalisen median” kuin kirjastona tai torina. LÅ: Tässäkin keskustelussa nähdään ennus- Ja vielä tästä aivan uudesta ja kiehtovasta tamisen vaikeus. Professori Osmo A. Wiion tilanteesta, jota aikakautemme todistaa: ensimmäinen laki tuleisuuden ennustamisesta laajennetun mielen (extended mind) käsite. kuuluu: ”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja Virtuaalitila on täysin mullistanut mahdollisuu- kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.” Tämä teni linkittää omat aivosoluni tietoverkkojen johtuu tietenkin siitä, että arvelemme nykyis- kautta muiden aivosoluihin – parviäly! – tai ten vimpainten vain kehittyvän lähitulevassa, muiden aivojen tuottamiin oivalluksiin. mutta emme osaa vapauttaa ajatuksiamme Kolme kehityspiirrettä: pohtimaan jotain aivan uutta viestintää! 1) yhä enemmän työtä voidaan tehdä virtuaa- lisessa maailmassa (ei tietty aivan kaikkea!). Leif Åberg ja Alf Rehn jatkavat keskustelua Kollaboraatio siellä lisääntyy. sosiaalisesta mediasta Helsingin yliopiston 2) Tämä vaikuttaa viestintään väistämättä: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian mobiiliviestintään tulee huikeita uusia sovel- järjestämässä Sosiaalisen median seminaari- luksia. sarjan 15.9.2010 “Maine, brändi ja sosiaali- 3) iPadin kaltaiset vempaimet muuttavat nen media”-päivässä. viestintää ja viestintätottumuksia huikeasti. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: taitto: @kaitalonpoika Koulureppu kevenee. Printtimedia – etenkin http://sosiaalisenmedianseminaarisarja. aikakauslehdet ja kirjat – joutuu aidosti pohti- blogspot.com/ maan tulevaisuuttaan. Perinteiset uutisoinnin Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia