Yhteiskunnallisten liikkeiden  organisoituminen 12.3.-14.5.2008 Jyväskylän yliopisto Koordinaattori: Jukka Peltokoski [ema...
Ohjelma: <ul><ul><li>12.3. Liikkeet ja organisoituminen (Jukka Peltokoski, JY) </li></ul></ul><ul><ul><li>19.3. Identiteet...
Jukka Peltokoski:  Liikkeet ja organisoituminen  & Identiteetin näkökulma liikkeisiin <ul><li>Liikkeen määritelmä </li></u...
Osa I Liikkeen määrittelyä
Mikä on liike? <ul><li>Jo Antiikin kreikkalaiset... </li></ul><ul><li>Keskiajalla liike viittaa häiriöihin ja levottumuuks...
Liikkeen määrittelyä <ul><li>Arkistunutta puhetta </li></ul><ul><li>Taktista kielenkäyttöä </li></ul><ul><li>Pelkkää retor...
Sosiologinen resepti <ul><li>Kollektiivista organisoitumista </li></ul><ul><li>Yhteiskunnallisen muutoksen ajamista tai va...
Liikkeet prosesseina <ul><li>Massahysterian tiloja alá Gustav Le Bon?  </li></ul><ul><li>Uusien oligarkkien pyrkyryyttä al...
Kollektiivisen toiminnan akselit <ul><ul><ul><li>Alberto Melucci:  Challenging Codes,  1996 </li></ul></ul></ul>
Kollektiivisen toiminnan tyypit Alberto Melucci:  Challenging Codes , 1996
Mitä on konflikti? <ul><li>Melucci: Kamppailu yhteisesti arvostetuista, mutta niukoista resursseista </li></ul><ul><ul><li...
Luova vastarinta? <ul><li>Keskustelua liikkeistä hallitsee ”vastustamisen” näkökulma </li></ul><ul><li>Maurizio Lazzarato:...
Osa II Organisoitumisen kysymys
Kysymyksen asettelua <ul><li>Alkulatteus: ajankohtainen kysymys </li></ul><ul><li>Metaforinen latteus: organisoituminen ko...
Liikeorganisaatiot <ul><li>” SMO”, Social Movement Organization </li></ul><ul><ul><li>McCarthy & Zald, 1977 </li></ul></ul...
Liikeorganisaation tehtävät <ul><li>Aktivistien rekrytointi, kouluttaminen ja motivointi </li></ul><ul><li>Resurssien hank...
Liikeorganisaatioiden tyyppejä <ul><li>Rationaaliset, luonnolliset ja avoimet organisaatiot </li></ul><ul><ul><li>Richard ...
Liikkeen organisoituminen <ul><li>Liike yhteiskunnallisena organisoitumana </li></ul><ul><li>Liike prosessina ja prosessin...
Rammstedin malli: Lähde: Blom & Siisiäinen:  Politiikan sosiologia , 1992
Yksi vai useampia determinaatioita? <ul><li>Kritisoitu malli mutta vastaa populaariymmärrykseen </li></ul><ul><li>Jättää k...
Osa III Identiteetin näkökulma
Identiteettitutkimuksen nousu <ul><li>1960- ja 1970-luvuilla syntyy uudenlaista protestointia </li></ul><ul><ul><li>Melucc...
Identiteetti organisoitumisen muotona <ul><li>Touraine käyttää käsitettä mutta teoretisoimatta </li></ul><ul><li>Melucci: ...
Identiteettinäkökulman kritiikki <ul><li>Kohdistuu tyypillisesti siihen, että identiteetti sidoksissa pysyvyyden ja ykseyd...
Hypoteettista hahmottelua: subjektiviteetin näkökulma <ul><li>Identiteetin näkökulma tavoittaa liikkeestä erottautumisen u...
Verkostomuotoisten  liikkeiden toimintatila? <ul><li>Erittäin hypoteettista hahmottelua... </li></ul><ul><li>Liikeorganisa...
Käytettyä ja viitattua kirjallisuutta <ul><li>Bauman, Zygmunt (2004): Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino. </li></u...
<ul><li>McCarthy, John D. & Zald, Mayer N. (1977): Resource Mobilization and Social Movements.  American Journal of Sociol...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen

1,883
-1

Published on

Kevätlukukaudella 2008 Jyväskylän yliopistossa liikkeiden organisoitumista käsittelevällä luentosarjalla pitämäni kahden luennon slaidit.

Published in: Technology, News & Politics
1 Comment
1 Like
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total Views
1,883
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
15
Comments
1
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen

  1. 1. Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen 12.3.-14.5.2008 Jyväskylän yliopisto Koordinaattori: Jukka Peltokoski [email_address]
  2. 2. Ohjelma: <ul><ul><li>12.3. Liikkeet ja organisoituminen (Jukka Peltokoski, JY) </li></ul></ul><ul><ul><li>19.3. Identiteetin näkökulma liikkeisiin (Jukka Peltokoski, JY) </li></ul></ul><ul><ul><li>2.4. Rituaalit liikkeissä (Janne Rantala, HY) </li></ul></ul><ul><ul><li>9.4. Avoimet tilat liikkeiden solmukohtina (Aura Yliselä, JY) </li></ul></ul><ul><ul><li>16.4. Liiketutkimusteorian pragmatistinen kritiikki (Tuomas Ylä-Anttila, HY) </li></ul></ul><ul><ul><li>23.4. Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta (Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne, TaY) </li></ul></ul><ul><ul><li>7.5. Kollektiivinen organisoituminen internetissä (Kari A. Hintikka, JY & Juha Leminen, HY) </li></ul></ul><ul><ul><li>14.5. Orgaanistaa ja organisoitua (Pertti Lappalainen, JY) </li></ul></ul><ul><ul><li>Luennot netissä: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/ytk/liikeluento </li></ul></ul>
  3. 3. Jukka Peltokoski: Liikkeet ja organisoituminen & Identiteetin näkökulma liikkeisiin <ul><li>Liikkeen määritelmä </li></ul><ul><li>Kollektiivisen toiminnan tyypittely </li></ul><ul><li>Konflikti </li></ul><ul><li>Kysymys luovasta vastarinnasta </li></ul><ul><li>Liikeorganisaatiot </li></ul><ul><li>Liikkeiden organisoituminen </li></ul><ul><li>Liikkeiden elinkaarimalli </li></ul><ul><li>Identiteetin näkökulma organisoitumiseen </li></ul><ul><li>Identiteettinäkökulman kritiikkiä </li></ul><ul><li>Subjektiviteetin näkökulma </li></ul>
  4. 4. Osa I Liikkeen määrittelyä
  5. 5. Mikä on liike? <ul><li>Jo Antiikin kreikkalaiset... </li></ul><ul><li>Keskiajalla liike viittaa häiriöihin ja levottumuuksiin </li></ul><ul><li>Ranskan vallankumous ”demokratisoi” käsitteen </li></ul><ul><li>Marx ja Engels alkavat puhua yhteiskunnallisesta liikkeestä työväenluokan kamppailujen ilmaisuna </li></ul><ul><li>Uudet liikkeet kansalaisyhteiskunnan muodostumia ja kulttuurisia toimijoita </li></ul>
  6. 6. Liikkeen määrittelyä <ul><li>Arkistunutta puhetta </li></ul><ul><li>Taktista kielenkäyttöä </li></ul><ul><li>Pelkkää retoriikkaa? </li></ul><ul><ul><li>Hyvärinen: Liike on olemassa, kun sen sanotaan olevan olemassa, kun niin väitetään olevan, ja kun sen uskotaan olevan olemassa” => on tutkittava ”eroja kielenkäytössä” </li></ul></ul><ul><li>Liike vs. yhdistys, järjestö, puolue, vetoomukset, tempaukset, kulttuuri- ja harrastusverkostot, alakulttuurit, yksilön protesti </li></ul>
  7. 7. Sosiologinen resepti <ul><li>Kollektiivista organisoitumista </li></ul><ul><li>Yhteiskunnallisen muutoksen ajamista tai vastustamista </li></ul><ul><li>Konfliktuaalista toiminta </li></ul><ul><li>Ulkoparlamentaarisia toimintakeinoja </li></ul><ul><li>Aktivistien välistä solidaarisuutta </li></ul><ul><li>Liikkeet yhtäältä kansalaisvaikuttamista toisaalta elämäntapamuutosten areenoita </li></ul>
  8. 8. Liikkeet prosesseina <ul><li>Massahysterian tiloja alá Gustav Le Bon? </li></ul><ul><li>Uusien oligarkkien pyrkyryyttä alá Robert Michels? </li></ul><ul><li>Rationaalisia toimintajärjestelmiä, joiden kehittämiseen aktivistit panostavat henkilökohtaisesta motivaatiostaan alá Otthein Rammsted? </li></ul><ul><li>Sosiaalisen vuorovaikutuksen kompleksisia prosesseja alá Alberto Melucci? </li></ul><ul><ul><ul><li>Neuvoteltu yhteisymmärrys </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Vuorovaikutussuhteet </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Emotionaaliset lataukset </li></ul></ul></ul>
  9. 9. Kollektiivisen toiminnan akselit <ul><ul><ul><li>Alberto Melucci: Challenging Codes, 1996 </li></ul></ul></ul>
  10. 10. Kollektiivisen toiminnan tyypit Alberto Melucci: Challenging Codes , 1996
  11. 11. Mitä on konflikti? <ul><li>Melucci: Kamppailu yhteisesti arvostetuista, mutta niukoista resursseista </li></ul><ul><ul><li>Konfliktit suuntautuvat, mutteivät rajaudu yht. kunnallisten järjestelmien sisälle (taloudellinen, poliittinen, organisatorinen ja arkielämän järjestelmä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Konflikteilla symbolinen ulottuvuus, joka tuo esiin uusia panoksia ja määrittelyjä </li></ul></ul><ul><li>Alain Touraine: Liikkeet kamppailua yhteiskunnan historisiteetin kontrollista </li></ul><ul><ul><li>Kamppailu kehityksen kulttuurisesta mallista </li></ul></ul><ul><ul><li>Jäsentyy luokkarajojen mukaisesti </li></ul></ul>
  12. 12. Luova vastarinta? <ul><li>Keskustelua liikkeistä hallitsee ”vastustamisen” näkökulma </li></ul><ul><li>Maurizio Lazzarato: Liikkeet ongelmallistavat nykyhetken sekä avaavat rinnakkaisia todellisuuksia </li></ul><ul><li>Ron Eyerman & Andrew Jamison: Liikkeet kognitiivisen toiminnan tiloja </li></ul><ul><li>Liikkeet yhteiskunnallisen elämän innovaatio-laboratorioina? </li></ul><ul><li>Solidaarisuudesta yhteistoiminnan iloon? </li></ul>
  13. 13. Osa II Organisoitumisen kysymys
  14. 14. Kysymyksen asettelua <ul><li>Alkulatteus: ajankohtainen kysymys </li></ul><ul><li>Metaforinen latteus: organisoituminen kollektiivisen ruumiin rakentamista </li></ul><ul><li>Lattea kyseenalaistus: vai sittenkin viruksia ? </li></ul><ul><li>Analyyttinen latteus: kaksi lähestymistapaa, liikeorganisaatiot / liikkeiden organisoituminen </li></ul>
  15. 15. Liikeorganisaatiot <ul><li>” SMO”, Social Movement Organization </li></ul><ul><ul><li>McCarthy & Zald, 1977 </li></ul></ul><ul><ul><li>Muodollisesti järjestäytynyt osa liikettä, joka asettaa ja tavoittelee liikkeen tendenssien mukaisia päämääriä </li></ul></ul><ul><ul><li>Sittemmin käsitettä käytetty miten sattuu </li></ul></ul><ul><ul><li>Kyseenaalaista soveltuuko vahvasti verkostomuotoisten liikkeiden tarkasteluun </li></ul></ul>
  16. 16. Liikeorganisaation tehtävät <ul><li>Aktivistien rekrytointi, kouluttaminen ja motivointi </li></ul><ul><li>Resurssien hankinta </li></ul><ul><li>Vastustajien vastustaminen </li></ul><ul><li>Kriittisen yhteiskunta-analyysin tuottaminen </li></ul><ul><li>Liikkeen itseymmärryksen tuottaminen </li></ul><ul><li>Julkisuuspeli </li></ul><ul><li>Liikkeen uusintaminen matalan intensiteetin aikoina </li></ul>
  17. 17. Liikeorganisaatioiden tyyppejä <ul><li>Rationaaliset, luonnolliset ja avoimet organisaatiot </li></ul><ul><ul><li>Richard Scott, 1981 </li></ul></ul><ul><ul><li>Kyse ehkä ennemminkin minkä tahansa organisaation ulottuvuuksista </li></ul></ul><ul><li>Professionaaliset, massaprotesti- ja ruohonjuuritason organisaatiot </li></ul><ul><ul><li>della Porta & Diani, 2006 </li></ul></ul><ul><ul><li>Tarkastelu organisaation keskittyneisyyden ja hajautuneisuuden suhteen </li></ul></ul><ul><li>Kansanarmeijat, sissiorganisaatiot ja verkostokamppailut </li></ul><ul><ul><li>Hardt & Negri, 2004 </li></ul></ul><ul><ul><li>Rinnastuu väitteeseen tuotantomuodon muutoksesta ja etujoukkojen purkautumisesta </li></ul></ul>
  18. 18. Liikkeen organisoituminen <ul><li>Liike yhteiskunnallisena organisoitumana </li></ul><ul><li>Liike prosessina ja prosessin muotoutuminen </li></ul><ul><li>Esimerkiksi liikkeen universaali elinkaarimalli alá Otthein Rammsted, 1978 </li></ul><ul><ul><li>Liike on prosessi, jonka on kehityttävä mutta joka samalla “determinoituu” yhteiskunnallisen järjestelmän ehdollistamilla tavoilla </li></ul></ul><ul><ul><li>Lähtökohtana yksilöiden yhteiskunnallisten kokemusten artikulointi, kohtalona institutionalisoituminen osaksi valtiollista järjestelmää </li></ul></ul>
  19. 19. Rammstedin malli: Lähde: Blom & Siisiäinen: Politiikan sosiologia , 1992
  20. 20. Yksi vai useampia determinaatioita? <ul><li>Kritisoitu malli mutta vastaa populaariymmärrykseen </li></ul><ul><li>Jättää kritisoitunakin haasteen tutkia liikkeiden determinoituja kehityskulkuja, vaikkei välttämättä yhtä ja universaalia </li></ul><ul><li>Esim. Siisiäinen (1992) perännyt mallin tarkentamista </li></ul><ul><li>Yksi mahdollisuus jakaa yhteiskunta useampiin osajärjestelmiin </li></ul><ul><ul><li>Esim. Melucci: taloudellinen, organisatorinen, poliittinen ja arkielämän järjestelmä </li></ul></ul><ul><li>Uusien liikkeiden tutkimuksessa valittu usein kuitenkin aktivistien subjektiivisen ymmärryksen tarkastelun tie </li></ul>
  21. 21. Osa III Identiteetin näkökulma
  22. 22. Identiteettitutkimuksen nousu <ul><li>1960- ja 1970-luvuilla syntyy uudenlaista protestointia </li></ul><ul><ul><li>Melucci ja Touraine kehittävät käsitteen new social movements – kumpikin ”ensimmäisenä” </li></ul></ul><ul><ul><li>Työväenliike menettää keskeisen asemansa liikkeiden paradigmaattisena mallina </li></ul></ul><ul><li>Yhteiskuntatieteissä yleistyy rakennedeterminististen ja ekonomististen mallien kritiikki </li></ul><ul><ul><li>Konttinen (1998): Subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmasto </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Esim. Habermas: elämismaailman kolonisaatio & Hirsch: Turvavaltio </li></ul></ul></ul><ul><li>Syntyy pyrkimys tutkia liikkeitä aktivistien itsemääritelmien välityksellä </li></ul>
  23. 23. Identiteetti organisoitumisen muotona <ul><li>Touraine käyttää käsitettä mutta teoretisoimatta </li></ul><ul><li>Melucci: toimintajärjestelmän rakentumisen prosessi </li></ul><ul><ul><li>” Identization” </li></ul></ul><ul><ul><li>Vrt. Stuart Hall (1999): Identiteetti ”liikkuvana juhlana” sekä potentiaalien ilmauksena </li></ul></ul><ul><li>Identiteetti kuitenkin perimmiltään ”negatiivinen” käsite </li></ul><ul><ul><li>Toiset organisoitumisen ”konstitutiivinen ulkopuoli” </li></ul></ul><ul><ul><li>Määrittyminen ulkopuolen välityksellä </li></ul></ul><ul><ul><li>Itsensä tunnistaminen toisista erottautumalla </li></ul></ul>
  24. 24. Identiteettinäkökulman kritiikki <ul><li>Kohdistuu tyypillisesti siihen, että identiteetti sidoksissa pysyvyyden ja ykseyden määreisiin </li></ul><ul><ul><li>Vs. keskustelu monista yhtäaikaisista identiteeteistä </li></ul></ul><ul><ul><li>Vs. keskustelu identiteettiprosessien sisäisestä kompleksisuudesta </li></ul></ul><ul><li>Keskustelua identiteetin ”negatiivisuudesta” ei liiketutkimuksessa kuitenkaan käyty </li></ul><ul><ul><li>Voiko järjestelmän rajat haastava toimija saada määrittynyttä identiteettiä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Eikö ajatus siitä, että konfliktissa tavoitellaan yhteisesti arvostettuja resursseja viittaa myös yhteisesti jaettuun toimintakenttään? </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Vrt. muukalaiset alá Baumann, 1999 </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>Ovatko toimintakyvyt perimmiltään negatiivisia? </li></ul></ul>
  25. 25. Hypoteettista hahmottelua: subjektiviteetin näkökulma <ul><li>Identiteetin näkökulma tavoittaa liikkeestä erottautumisen ulottuvuuden </li></ul><ul><ul><li>Negatiivinen suhde annettuihin olosuhteisiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Liike kuitenkin ylittää omat välittömät syynsä </li></ul></ul><ul><ul><li>Liikkeen perustana autonominen kulttuurintuotanto ja kyky ”itsevalorisaatioon” </li></ul></ul><ul><li>...muttei siis liikkeiden uutta luovia, kulttuurisia prosesseja </li></ul><ul><ul><li>Lazzarato: Liikkeet tapahtuman politiikkaa ja uusien mahdollisten maailmojen ilmausta </li></ul></ul><ul><ul><li>Melucci: Liikkeet medioita, jotka tuovat esiin uusia yhteiskunnallisia orientaatioita </li></ul></ul><ul><ul><li>Hardt ja Negri: Liikkeet konstitutiivisia prosesseja, joiden lähtökohtana sosiaalisen elämän ylijäämä ja rikkaus, ei puute tai kurjuus </li></ul></ul>
  26. 26. Verkostomuotoisten liikkeiden toimintatila? <ul><li>Erittäin hypoteettista hahmottelua... </li></ul><ul><li>Liikeorganisaatiot => liikkeen orientoituminen yhteiskunnallisiin osajärjestelmiin </li></ul><ul><li>Liikkeiden verkostomuotoistuminen => liikkeen orientoituminen kulttuurisen innovaatiotilan avaamiseen </li></ul><ul><ul><li>Liikkeet joukkoälyn muotoina alá James Surowiecki, 2005 </li></ul></ul><ul><li>Onko nimettävissä jokin yhteiskunnallinen tila tai järjestelmä, joka vastaa liikkeen verkostomuotoa? </li></ul><ul><ul><li>Vapaa kansalaisyhteiskunta? Kolmas sektori? </li></ul></ul>
  27. 27. Käytettyä ja viitattua kirjallisuutta <ul><li>Bauman, Zygmunt (2004): Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino. </li></ul><ul><li>Eyerman, Ron & Jamison, Andrew (1991): Social Movements. A Cognitive Approach . Cambridge: Polity Press. </li></ul><ul><li>Habermas, Jürgen (1981): New Social Movements. Telos 49, 33-37. </li></ul><ul><li>Hall, Stuart (1999) Identiteetti . Tampere: Vastapaino. </li></ul><ul><li>Hardt, Michael & Negri, Antonio (2004): Multitude . New York: The Penguin Press. </li></ul><ul><li>Hardt, Michael & Negri, Antonio (2001): Empire . Cambridge, Mass.: Harvard University Press. </li></ul><ul><li>Hirsch, Joachim (1982): Turvavaltio . Vastapaino: Tampere. </li></ul><ul><li>Hyvärinen, Matti (1985): Alussa oli liike. Tutkimus yhteiskunnallisten liikkeiden mahdollisuuksista . Tampere: Vastapaino. </li></ul><ul><li>Konttinen, Esa (1998): Uusien liikkeiden tuleminen subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmastossa. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Martti (toim.): Uudet ja vanhat liikkeet. Tampere: Vastapaino. </li></ul><ul><li>Lazzarato, Maurizio (2006): Kapitalismin vallankumoukset . Suom. Aholainen, Leena, Helle, Anna, Jakonen, Mikko, Paaso, Juuso & Vähämäki, Jussi. Helsinki: Tutkijaliitto. </li></ul><ul><li>Lazzarato, Maurizio (2004): The Political Form of Coordination . Julkaistu vain internetissä. URL: http://eipcp.net/transversal/0707/lazzarato/en. </li></ul>
  28. 28. <ul><li>McCarthy, John D. & Zald, Mayer N. (1977): Resource Mobilization and Social Movements. American Journal of Sociology (82)1, 212-241. </li></ul><ul><li>Melucci, Alberto (1996): Challenging codes. Collective action in the information age . Cambridge, Cambridge University Press. </li></ul><ul><li>Melucci, Alberto (1985): The Symbolic Challenge of Contemporary Movements. Social Research 52(4), 789-816. </li></ul><ul><li>Rammstedt, Otthein (1978): Soziale Bewegung. Frankfurt am Main: Suhrkamp. </li></ul><ul><li>Siisiäinen, Martti (1992): Kollektiivisen toiminnan organisoituminen. Teoksessa Raimo Blom & Martti Siisiäinen: Politiikan sosiologia, 72-87. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 52. </li></ul><ul><li>Surowiecki, James (2005): The Wisdom of Crowds . New York: Anchor Books. </li></ul><ul><li>Touraine, Alain (1981): The Voice and the Eye. Cambridge: Cambridge University Press. </li></ul><ul><li>Vähämäki, Jussi (2004): Muutos filosofian asiana. Teoksessa Taira, Teemu & Väliaho, Pasi (toim.): Vastarintaa nykyisyydelle . Näkökulmia Gillez Deleuzen ajatteluun, 29-51. Turku: Eetos. </li></ul>
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×