Your SlideShare is downloading. ×
Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen

1,766
views

Published on

Kevätlukukaudella 2008 Jyväskylän yliopistossa liikkeiden organisoitumista käsittelevällä luentosarjalla pitämäni kahden luennon slaidit.

Kevätlukukaudella 2008 Jyväskylän yliopistossa liikkeiden organisoitumista käsittelevällä luentosarjalla pitämäni kahden luennon slaidit.

Published in: Technology, News & Politics

1 Comment
1 Like
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total Views
1,766
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
14
Comments
1
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen 12.3.-14.5.2008 Jyväskylän yliopisto Koordinaattori: Jukka Peltokoski [email_address]
  • 2. Ohjelma:
      • 12.3. Liikkeet ja organisoituminen (Jukka Peltokoski, JY)
      • 19.3. Identiteetin näkökulma liikkeisiin (Jukka Peltokoski, JY)
      • 2.4. Rituaalit liikkeissä (Janne Rantala, HY)
      • 9.4. Avoimet tilat liikkeiden solmukohtina (Aura Yliselä, JY)
      • 16.4. Liiketutkimusteorian pragmatistinen kritiikki (Tuomas Ylä-Anttila, HY)
      • 23.4. Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta (Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne, TaY)
      • 7.5. Kollektiivinen organisoituminen internetissä (Kari A. Hintikka, JY & Juha Leminen, HY)
      • 14.5. Orgaanistaa ja organisoitua (Pertti Lappalainen, JY)
      • Luennot netissä: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/ytk/liikeluento
  • 3. Jukka Peltokoski: Liikkeet ja organisoituminen & Identiteetin näkökulma liikkeisiin
    • Liikkeen määritelmä
    • Kollektiivisen toiminnan tyypittely
    • Konflikti
    • Kysymys luovasta vastarinnasta
    • Liikeorganisaatiot
    • Liikkeiden organisoituminen
    • Liikkeiden elinkaarimalli
    • Identiteetin näkökulma organisoitumiseen
    • Identiteettinäkökulman kritiikkiä
    • Subjektiviteetin näkökulma
  • 4. Osa I Liikkeen määrittelyä
  • 5. Mikä on liike?
    • Jo Antiikin kreikkalaiset...
    • Keskiajalla liike viittaa häiriöihin ja levottumuuksiin
    • Ranskan vallankumous ”demokratisoi” käsitteen
    • Marx ja Engels alkavat puhua yhteiskunnallisesta liikkeestä työväenluokan kamppailujen ilmaisuna
    • Uudet liikkeet kansalaisyhteiskunnan muodostumia ja kulttuurisia toimijoita
  • 6. Liikkeen määrittelyä
    • Arkistunutta puhetta
    • Taktista kielenkäyttöä
    • Pelkkää retoriikkaa?
      • Hyvärinen: Liike on olemassa, kun sen sanotaan olevan olemassa, kun niin väitetään olevan, ja kun sen uskotaan olevan olemassa” => on tutkittava ”eroja kielenkäytössä”
    • Liike vs. yhdistys, järjestö, puolue, vetoomukset, tempaukset, kulttuuri- ja harrastusverkostot, alakulttuurit, yksilön protesti
  • 7. Sosiologinen resepti
    • Kollektiivista organisoitumista
    • Yhteiskunnallisen muutoksen ajamista tai vastustamista
    • Konfliktuaalista toiminta
    • Ulkoparlamentaarisia toimintakeinoja
    • Aktivistien välistä solidaarisuutta
    • Liikkeet yhtäältä kansalaisvaikuttamista toisaalta elämäntapamuutosten areenoita
  • 8. Liikkeet prosesseina
    • Massahysterian tiloja alá Gustav Le Bon?
    • Uusien oligarkkien pyrkyryyttä alá Robert Michels?
    • Rationaalisia toimintajärjestelmiä, joiden kehittämiseen aktivistit panostavat henkilökohtaisesta motivaatiostaan alá Otthein Rammsted?
    • Sosiaalisen vuorovaikutuksen kompleksisia prosesseja alá Alberto Melucci?
        • Neuvoteltu yhteisymmärrys
        • Vuorovaikutussuhteet
        • Emotionaaliset lataukset
  • 9. Kollektiivisen toiminnan akselit
        • Alberto Melucci: Challenging Codes, 1996
  • 10. Kollektiivisen toiminnan tyypit Alberto Melucci: Challenging Codes , 1996
  • 11. Mitä on konflikti?
    • Melucci: Kamppailu yhteisesti arvostetuista, mutta niukoista resursseista
      • Konfliktit suuntautuvat, mutteivät rajaudu yht. kunnallisten järjestelmien sisälle (taloudellinen, poliittinen, organisatorinen ja arkielämän järjestelmä)
      • Konflikteilla symbolinen ulottuvuus, joka tuo esiin uusia panoksia ja määrittelyjä
    • Alain Touraine: Liikkeet kamppailua yhteiskunnan historisiteetin kontrollista
      • Kamppailu kehityksen kulttuurisesta mallista
      • Jäsentyy luokkarajojen mukaisesti
  • 12. Luova vastarinta?
    • Keskustelua liikkeistä hallitsee ”vastustamisen” näkökulma
    • Maurizio Lazzarato: Liikkeet ongelmallistavat nykyhetken sekä avaavat rinnakkaisia todellisuuksia
    • Ron Eyerman & Andrew Jamison: Liikkeet kognitiivisen toiminnan tiloja
    • Liikkeet yhteiskunnallisen elämän innovaatio-laboratorioina?
    • Solidaarisuudesta yhteistoiminnan iloon?
  • 13. Osa II Organisoitumisen kysymys
  • 14. Kysymyksen asettelua
    • Alkulatteus: ajankohtainen kysymys
    • Metaforinen latteus: organisoituminen kollektiivisen ruumiin rakentamista
    • Lattea kyseenalaistus: vai sittenkin viruksia ?
    • Analyyttinen latteus: kaksi lähestymistapaa, liikeorganisaatiot / liikkeiden organisoituminen
  • 15. Liikeorganisaatiot
    • ” SMO”, Social Movement Organization
      • McCarthy & Zald, 1977
      • Muodollisesti järjestäytynyt osa liikettä, joka asettaa ja tavoittelee liikkeen tendenssien mukaisia päämääriä
      • Sittemmin käsitettä käytetty miten sattuu
      • Kyseenaalaista soveltuuko vahvasti verkostomuotoisten liikkeiden tarkasteluun
  • 16. Liikeorganisaation tehtävät
    • Aktivistien rekrytointi, kouluttaminen ja motivointi
    • Resurssien hankinta
    • Vastustajien vastustaminen
    • Kriittisen yhteiskunta-analyysin tuottaminen
    • Liikkeen itseymmärryksen tuottaminen
    • Julkisuuspeli
    • Liikkeen uusintaminen matalan intensiteetin aikoina
  • 17. Liikeorganisaatioiden tyyppejä
    • Rationaaliset, luonnolliset ja avoimet organisaatiot
      • Richard Scott, 1981
      • Kyse ehkä ennemminkin minkä tahansa organisaation ulottuvuuksista
    • Professionaaliset, massaprotesti- ja ruohonjuuritason organisaatiot
      • della Porta & Diani, 2006
      • Tarkastelu organisaation keskittyneisyyden ja hajautuneisuuden suhteen
    • Kansanarmeijat, sissiorganisaatiot ja verkostokamppailut
      • Hardt & Negri, 2004
      • Rinnastuu väitteeseen tuotantomuodon muutoksesta ja etujoukkojen purkautumisesta
  • 18. Liikkeen organisoituminen
    • Liike yhteiskunnallisena organisoitumana
    • Liike prosessina ja prosessin muotoutuminen
    • Esimerkiksi liikkeen universaali elinkaarimalli alá Otthein Rammsted, 1978
      • Liike on prosessi, jonka on kehityttävä mutta joka samalla “determinoituu” yhteiskunnallisen järjestelmän ehdollistamilla tavoilla
      • Lähtökohtana yksilöiden yhteiskunnallisten kokemusten artikulointi, kohtalona institutionalisoituminen osaksi valtiollista järjestelmää
  • 19. Rammstedin malli: Lähde: Blom & Siisiäinen: Politiikan sosiologia , 1992
  • 20. Yksi vai useampia determinaatioita?
    • Kritisoitu malli mutta vastaa populaariymmärrykseen
    • Jättää kritisoitunakin haasteen tutkia liikkeiden determinoituja kehityskulkuja, vaikkei välttämättä yhtä ja universaalia
    • Esim. Siisiäinen (1992) perännyt mallin tarkentamista
    • Yksi mahdollisuus jakaa yhteiskunta useampiin osajärjestelmiin
      • Esim. Melucci: taloudellinen, organisatorinen, poliittinen ja arkielämän järjestelmä
    • Uusien liikkeiden tutkimuksessa valittu usein kuitenkin aktivistien subjektiivisen ymmärryksen tarkastelun tie
  • 21. Osa III Identiteetin näkökulma
  • 22. Identiteettitutkimuksen nousu
    • 1960- ja 1970-luvuilla syntyy uudenlaista protestointia
      • Melucci ja Touraine kehittävät käsitteen new social movements – kumpikin ”ensimmäisenä”
      • Työväenliike menettää keskeisen asemansa liikkeiden paradigmaattisena mallina
    • Yhteiskuntatieteissä yleistyy rakennedeterminististen ja ekonomististen mallien kritiikki
      • Konttinen (1998): Subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmasto
        • Esim. Habermas: elämismaailman kolonisaatio & Hirsch: Turvavaltio
    • Syntyy pyrkimys tutkia liikkeitä aktivistien itsemääritelmien välityksellä
  • 23. Identiteetti organisoitumisen muotona
    • Touraine käyttää käsitettä mutta teoretisoimatta
    • Melucci: toimintajärjestelmän rakentumisen prosessi
      • ” Identization”
      • Vrt. Stuart Hall (1999): Identiteetti ”liikkuvana juhlana” sekä potentiaalien ilmauksena
    • Identiteetti kuitenkin perimmiltään ”negatiivinen” käsite
      • Toiset organisoitumisen ”konstitutiivinen ulkopuoli”
      • Määrittyminen ulkopuolen välityksellä
      • Itsensä tunnistaminen toisista erottautumalla
  • 24. Identiteettinäkökulman kritiikki
    • Kohdistuu tyypillisesti siihen, että identiteetti sidoksissa pysyvyyden ja ykseyden määreisiin
      • Vs. keskustelu monista yhtäaikaisista identiteeteistä
      • Vs. keskustelu identiteettiprosessien sisäisestä kompleksisuudesta
    • Keskustelua identiteetin ”negatiivisuudesta” ei liiketutkimuksessa kuitenkaan käyty
      • Voiko järjestelmän rajat haastava toimija saada määrittynyttä identiteettiä?
      • Eikö ajatus siitä, että konfliktissa tavoitellaan yhteisesti arvostettuja resursseja viittaa myös yhteisesti jaettuun toimintakenttään?
        • Vrt. muukalaiset alá Baumann, 1999
      • Ovatko toimintakyvyt perimmiltään negatiivisia?
  • 25. Hypoteettista hahmottelua: subjektiviteetin näkökulma
    • Identiteetin näkökulma tavoittaa liikkeestä erottautumisen ulottuvuuden
      • Negatiivinen suhde annettuihin olosuhteisiin
      • Liike kuitenkin ylittää omat välittömät syynsä
      • Liikkeen perustana autonominen kulttuurintuotanto ja kyky ”itsevalorisaatioon”
    • ...muttei siis liikkeiden uutta luovia, kulttuurisia prosesseja
      • Lazzarato: Liikkeet tapahtuman politiikkaa ja uusien mahdollisten maailmojen ilmausta
      • Melucci: Liikkeet medioita, jotka tuovat esiin uusia yhteiskunnallisia orientaatioita
      • Hardt ja Negri: Liikkeet konstitutiivisia prosesseja, joiden lähtökohtana sosiaalisen elämän ylijäämä ja rikkaus, ei puute tai kurjuus
  • 26. Verkostomuotoisten liikkeiden toimintatila?
    • Erittäin hypoteettista hahmottelua...
    • Liikeorganisaatiot => liikkeen orientoituminen yhteiskunnallisiin osajärjestelmiin
    • Liikkeiden verkostomuotoistuminen => liikkeen orientoituminen kulttuurisen innovaatiotilan avaamiseen
      • Liikkeet joukkoälyn muotoina alá James Surowiecki, 2005
    • Onko nimettävissä jokin yhteiskunnallinen tila tai järjestelmä, joka vastaa liikkeen verkostomuotoa?
      • Vapaa kansalaisyhteiskunta? Kolmas sektori?
  • 27. Käytettyä ja viitattua kirjallisuutta
    • Bauman, Zygmunt (2004): Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino.
    • Eyerman, Ron & Jamison, Andrew (1991): Social Movements. A Cognitive Approach . Cambridge: Polity Press.
    • Habermas, Jürgen (1981): New Social Movements. Telos 49, 33-37.
    • Hall, Stuart (1999) Identiteetti . Tampere: Vastapaino.
    • Hardt, Michael & Negri, Antonio (2004): Multitude . New York: The Penguin Press.
    • Hardt, Michael & Negri, Antonio (2001): Empire . Cambridge, Mass.: Harvard University Press.
    • Hirsch, Joachim (1982): Turvavaltio . Vastapaino: Tampere.
    • Hyvärinen, Matti (1985): Alussa oli liike. Tutkimus yhteiskunnallisten liikkeiden mahdollisuuksista . Tampere: Vastapaino.
    • Konttinen, Esa (1998): Uusien liikkeiden tuleminen subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmastossa. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Martti (toim.): Uudet ja vanhat liikkeet. Tampere: Vastapaino.
    • Lazzarato, Maurizio (2006): Kapitalismin vallankumoukset . Suom. Aholainen, Leena, Helle, Anna, Jakonen, Mikko, Paaso, Juuso & Vähämäki, Jussi. Helsinki: Tutkijaliitto.
    • Lazzarato, Maurizio (2004): The Political Form of Coordination . Julkaistu vain internetissä. URL: http://eipcp.net/transversal/0707/lazzarato/en.
  • 28.
    • McCarthy, John D. & Zald, Mayer N. (1977): Resource Mobilization and Social Movements. American Journal of Sociology (82)1, 212-241.
    • Melucci, Alberto (1996): Challenging codes. Collective action in the information age . Cambridge, Cambridge University Press.
    • Melucci, Alberto (1985): The Symbolic Challenge of Contemporary Movements. Social Research 52(4), 789-816.
    • Rammstedt, Otthein (1978): Soziale Bewegung. Frankfurt am Main: Suhrkamp.
    • Siisiäinen, Martti (1992): Kollektiivisen toiminnan organisoituminen. Teoksessa Raimo Blom & Martti Siisiäinen: Politiikan sosiologia, 72-87. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 52.
    • Surowiecki, James (2005): The Wisdom of Crowds . New York: Anchor Books.
    • Touraine, Alain (1981): The Voice and the Eye. Cambridge: Cambridge University Press.
    • Vähämäki, Jussi (2004): Muutos filosofian asiana. Teoksessa Taira, Teemu & Väliaho, Pasi (toim.): Vastarintaa nykyisyydelle . Näkökulmia Gillez Deleuzen ajatteluun, 29-51. Turku: Eetos.