1. Eduskunnan sivistysvaliokunta,
ohessa 2.5.2014 pyyntönne mukaisesti kirjallinen lausunto liittyen Järkeä tekijänoikeuslakiin
­kansalaisaloitteeseen, jonka ensimmäinen kuuleminen järjestetään huomenna 13.5. klo 12:15.
Yst.terv. Joonas Pekkanen
Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry, 050­5846800
KIRJALLINEN LAUSUNTO 12.5.2014
Järkeä tekijänoikeuslakiin ­aloite
JAKELU:
Sivistysvaliokunta
Aloitteen vireillepanijat
Media
Aloitteen ideologinen tausta ja tavoitteet
Tekijänoikeusjärjestelmä on ollut aina kiinteästi sidottu aikansa teknisiin järjestelmiin. Nyt
olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tavallisten kansalaisten media­arkistoon mahtuu
esimerkiksi kaikki koskaan tehty musiikki tai kirjat. Tämä tulee asettamaan täysin uudenlaisia
haasteita tekijänoikeudelle, kun tehokas toimeenpano edellyttäisi kaiken yksityisen
kommunikaation aukotonta valvontaa. Tämä aloite on lähtenyt siitä ideasta, että nykyisestä
tekijänoikeuslaista kannattaisi ennemmin poistaa sen pahimmat ylilyönnit ja luottaa siihen, että
ihmiset haluavat noudattaa oikeudenmukaiseksi kokemaansa järjestelmää.
Järkeä tekijänoikeuslakiin ­aloite lähti street artist Sampsan ideasta valmistella osaksi
taidenäyttelyään joukkoistettu lakialoite, jolla kumottaisiin ns. Lex Karpela. Aloite valmisteltiin
Avoimen ministeriön avustuksella, jonka verkkosivuilla 1141 henkilöä tuki lakiluonnosta ja
kymmenittäin ihmisiä osallistui aloitteen sisällön muokkaukseen. Alotteesta lähti myös kaikille
tekijänoikeusjärjestöille pyyntö osallistua valmisteluprosessiin mahdollisimman laadukkaan
lopputulokset varmistamiseksi.
Laajan osallisuuden ansiosta aloitteesta tuli sen lopullisessa versiossa myös varsin kattava ­ se
sisältää 13 erillistä muutosehdotusta. Useimmat sen ehdotuksista ovat jo eri maissa käytössä
tai osina jo ehdotettuja tekijänoikeusreformeja (esimerkiksi parodiapoikkeus
Isossa­Britanniassa, ja näpistykseen rinnastaminen Virossa sekä tutkimuspoikkeus USA:ssa).
Kyse ei olisi mitään erityisen radikaalista muutoksesta ja jos ehdotus menisi läpi, tekijänoikeus
näyttäisi Suomessa hieman modernisoidulta (pilvipalvelut huomioitu) ja
oikeudenmukaisemmalta versiolta (kohtuullisuuspykälät) vuoden 2005 tekijänoikeuslaista.

2.
Etujärjestöjen kritiikkiin tulisi suhtautua varauksella
Tiukkaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ajavat etujärjestöt ovat hyökänneet vahvasti aloitetta
vastaan ja pyrkineet mustamaalaamaan sitä. Tämä on luonnollista ja kuuluu demokraatiseen
prosessiin ­ aivan samoin toimi esimerkiksi “pienlainateollisuus”, kun sen toimintaedellytyksiä
rajoitettiin kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että
etujärjestöillä on jo määritelmän mukaan vahvasti oma intressi asiassa eikä heidän
näkemyksiään luonnollisestikaan voi pitää puolueettomina faktoina. Lähetekeskustelun
perusteella monet kansanedustajat ovat pitäneet silti etujärjestöjä luotettavana objektiivisen
tiedon lähteenä. Kansanedustajat olivat omaksuneet tekijänoikeusjärjestöjen toimittaman
taustamuistion sisällön huolella ­ osittain kopioiden sen jopa sellaisenaan osaksi puheitaan.
Seuraavassa kommentoidaan muutamia etujärjestöjen esittämiä väittämiä.
Järjestöt ovat esittäneet, että aloite tekisi Suomesta turvasataman kansainvälisille
piraattipalveluille. Väite ei pidä paikkaansa. Kaupalliset piraattipalvelut olisivat ehdotuksen
jälkeenkin edelleen kriminalisoitu tekijänoikeusrikoksena ja niiltä voitaisiin hakea normaalit
vahingonkorvaukset. On totta, että ehdotus rajaa epäkaupallisen piratismin pois rikoslaista.
Suomessa on kuitenkin olemassa KKO:n ennakkotapaus siitä, että vertaisverkkosivustot
voidaan katsoa olevan kaupallisen mittakaavan piratismia. Suomesta EI tulisi ehdotuksen myötä
väitettyä verkkopiratismin suojasatamaa.

3. Järjestöt ovat myös väittäneet, että ehdotettu opetuspoikkeus tuhoaisi suomalaisen
oppikirjabisneksen. Joko aloitteeseen ei olla tutustuttu tai se on ymmärretty tarkoituksella väärin.
Aloite ei sallisi oppikirjojen kopiointia. Aloitteessa ehdotetaan vain muiden kuin opetuskäyttöön
tarkoitettujen materiaalien käytön sallimista opetustilanteissa, mikä sallisi esimerkiksi
mainosvideoiden esittämisen markkinoinnin opiskelijoille. Voidaan kai perustellusti myös olettaa,
etteivät nykyiset oppimateriaalit ole sentään niin laaduttomia, että mikä tahansa satunnainen
verkkoaineisto pystyisi ne korvaamaan? Ja mikäli ovat, niin eikö tällöin lisääntynyt kilpailu olisi
todellakin tarpeen?
Järjestöt ovat myös pyrkineet kyseenalaistamaan aloitteen yleistä kannatusta väittäen ­ jälleen
täysin ilman näyttöä ­ että monet aloitetta kannattaneet olisivat tehneet niin ymmärtämättä, mitä
aloitteessa tarkoitetaan. On halpamaista myös väittää nimiä mainitsematta, että jotkut aloitetta
tukeneet artistit olisivat tulleet toisiin ajatuksiin ymmärrettyään oikeasti, mistä aloitteessa on
kyse. On helpompi kuvitella toisiin ajatuksiin tulemisen ­ jos sellaista on edes tapahtunut ­
johtuneen ennemmin järjestöjen propagandasta ja painostuksesta kuin siitä, että aloitteeseen
olisi todella tutustuttu tarkemmin toisella lukemisella.
Monet ovat tutustuneet ja puntaroineet tarkastikin aloitteen sisältöä ja vaikutuksia ja päätyneet
lopputuloksena kannattamaan aloitetta. Yhtenä esimerkkinä johtava taidekriitikko Otso
Kantokorpi, joka suositteli aloitteen allekirjoittamista vaikka aihe herättääkin tunteita.
Lopuksi, järjestöt ovat väittäneet aloitteen kampanjoinnissa käytetyn harhaanjohtavaa
markkinointia. Kuitenkin ns. Chisugate osoitti, että yhdenkin kappaleen lataaminen
vertaisverkosta (eli käytännössä aina lähtökohtaisesti jakaen sitä eteenpäin), täyttää
tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja mahdollistaa siten yleisesti yliampuvina pidetyt
pakkokeinot, kuten kotietsinnät ja takavarikot. Aloitteessa ehdotetaan tämänkaltaisten
pienimuotoisten rikkomusten rinnastamista rangaistusasteikoltaan näpistykseen (enintään
sakkoa) ennemmin kuin kuolemantuottamukseen (enintään 2 vuotta vankeutta). Sen sijaan
laajamittainen tai kaupallinen piratismi säilyisi rangaistavana tekijänoikeusrikoksena ja sen
ragaistusasteikko olisi edelleenkin yhtä ankara kuin väkivaltaisen mellakoinnin,
lapsikaappauksen tai kuolemantuottamuksen asteikot rikoslaissa.
Järjestöt ovat laajasti kritisoineet rinnastusta ­ joka luonnollisesti pyrkiikiin ravistelemaan lukijaa
hereille. Tekijänoikeusjärjestöjen mielestä ei siis tarpeeksi selkeästi tuotu esiin, että
nimenomaan eteenpäin jakaminen on rangaistavaa, vaikka kampanjassa pyrittiin pitämään
huoli, että lataamisen sijasta puhutaan nimenomaan vertaisverkkolataamisesta, jossa siis
lähtökohtaisesti lataaja toimii samanaikaisesti, automaattisesti ja usein tiedostamattaan sisällön
eteenpäänjakajana.
Harmillisesti kuitenkin itse aloitetekstin johdantokappaleessa puhutaan vain “lataamisesta”, kun
kyse on nimenomaisesti “vertaisverkkolataamisesta”. On kuitenkin kyseenalaista
tekijänoikeusjärjestöiltä väittää, että kyseinen kirjoitusvirhe olisi tarkoituksellista
harhaanjohtamista, sillä esitetyssä muodossahan sillä esitettäisiin itse asiassa kiristystä
nykyiseen lain tilaan eli pelkän lataamisenkin muuttamista rangaistavaksi.

4.
Järjestöt ovat pyrkineet siis yleisesti leimaamaan aloitteen ns. "piraattialoitteeksi", mikä
näyttääkin olleen viestinnällisesti varsin toimiva strategia. On kuitenkin muistettava, että aloitetta
ovat tukeneet kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ja sen tukena on ollut neutraali kansanliike, jolla ei
ole erityistä piraattitaustaa. Aloitteen allekirjoitti 53 000 kansalaista, joilla on perustuslain
mukaiset odotukset saada ehdotukselleen asiallinen käsittely.
Miltä puolueeton ja asiallinen käsittely näyttäisi?
Puolueettomia asiantuntijoita tulisi kuulla laajasti
Aloite sisältää 15 pykälämuutosta liittyen 13 aiheeseen. Mikäli sivistysvaliokunta aikoo antaa
aloitteelle asiallisen kohtelun, kuten lähetekeskustelussa laajasti edellytettiin, tulisi puolueettomia
asiantuntijoita kuulla laajasti. Kussakin asiantuntijakuulemisessa voitaisiin keskittyä esimerkiksi
2­3 aiheeseen kerrallaan. Riskinä on, että kuullaan jälleen yksipuolisesti samoja etujärjestöjen
edustajia kuin aiemminkin tekijänoikeuslakia muutettaessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on
nimenomaisesti ollut saada vaihtoehtoisia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä esiin, mikä
edellyttäisi laajaa puolueettomien ja akateemisten asiantuntijoiden kuulemista kunkin esitetyn
muutoksen osalta.

5.
Nyt käsiteltävässä aloitteessa ehdotetaan 15 pykälämuutosta, kun turkistarhausaloitteessa
ehdotettiin vain yhtä ja tasa­arvoisessa avioliittolaissa seitsemää pykälämuutosta. Nyt
käsittelyssä oleva aihe ja aloite ovat myöskin monimutkaisempia kuin turkistarhauksen
kieltäminen tai samaa sukupuolta olevien naimisiinmenon salliminen. On siis perusteltua kuulla
selvästi laajempaa joukkoa asiantuntijoita ja pyytää lausuntoja useammista valiokunnista kuin
näissä aiemmissa kansalaisaloitteissa.
Perustuslakivaliokunnalta olisi syytä pyytää lausunto
Nykyiseen tekijänoikeuslakiin liittyy useita perusoikeudellisesti pulmallisia kohtia.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan aloitteessa onkin kiinnitetty huomiota oikeisiin
ongelmiin ja, että perustuslakivaliokunta voisi arvioida uudelleen niitä lainkohtia, joissa on
kollisioita kansalaisten perusoikeuksien kanssa. Perustuslailliset ongelmat viranomaisvastuiden
siirtämisessä yksityisille tahoille olivat viimeksi laajasti esillä, kun perustuslakivaliokunnassakin
käsiteltiin yksityistä pysäköinninvalvontaa.
Muokattu versio lakiehdotuksesta täysistunnon käsiteltäväksi
Tarpeeksi laajojen asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunnan tulisi jättää pois
lakiehdotuksesta ne kohdat, joille ei löydy tukea tutkimuksesta ja puolueettomilta asiantuntijoilta
sekä EU­lainsäädännön kanssa ristiriidassa oleva kohta laillisen lähteen vaatimuksesta
luopumisesta.
Valiokunnan tulisi tuoda yleisesti kannatusta nauttivat ehdotukset sisältävä lakialoite ja niiden
hyväksymistä suositteleva mietintö täysistunnon harkittavaksi. Se, että koko aloite kaadettaisiin
muutaman kiistanalaisen kohdan takia, eikä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia suositeltaisi
hyväksyttäväksi, olisi erittäin epäasiallinen kohtelu aloitteelle, jonka eteen kansalaiset ovat
nähneet ison vaivan.
Joonas Pekkanen
Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja
joonas.pekkanen@avoinministerio.fi, 050­5846800
Ville Oksanen
Teknologiaoikeuden tohtori, Effi ry:n varapuheenjohtaja
ville.oksanen@effi.org, 040 536 8583
Linkit:
Verkkolähetys sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudesta 13.5. klo 12­14
Aloite oikeusministeriö kansalaisaloite.fi­palvelussa
Avoin kirje sivistysvaliokunnalle 3.3.2014
Otso Kantokorven blogi 13.7.2013
Järjestöjen kansanedustajille toimittama taustamuistio 4.2.2014