Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa

on

  • 604 views

 

Statistics

Views

Total Views
604
Views on SlideShare
604
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
7
Comments
1

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Informatiivinen selvitys. Nähdäkseni työn vastikkeellisuus on ongelma. Kun siitä päästään eroon, voinee verotukseltakin välttyä.

    Kirjoitin analyysin ongelman ratkaisemiseksi:

    http://hukkinen.jp/blog/post/HUKKINEN/2013/06/ei-veroja-aikapankkityolle-analyysi-verotettavuuden-ongelman-ratkaisemiseksi-tassa-ja-nyt/
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa Document Transcript

  • Harmaan talouden selvitysyksikköSELVITYS 12/2013AIKAPANKIT SUOMESSA4. kesäkuuta 2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fiHarmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010Harmaan talouden selvitysyksikkö Julkaisuaika4.6.2013TekijäJukka KuosmaJulkisuusAsiakirja on julkinenJulkaisun nimiAikapankit SuomessaJulkaisutapasähköinenSivuja10LiitteitäLisätietoja medialle:Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070TiivistelmäAikapankki on käyttäjäkuntansa jäsenten muodostama palveluiden vaihtojärjestelmä, jossakäyttäjät voivat vaihtaa erilaisia palveluja toistensa kanssa ilman rahaa. Vaihdettavat palve-lut on hinnoiteltu aikayksiköllä, joita käyttäjät siirtävät toisen käyttäjän tilille hankkiessaantai tuottaessaan palveluja toiselle käyttäjälle. Suomessa toimii kymmeniä aikapankkeja eripaikkakunnilla. Aikapankeilla on paikallisia eroja mm. tarjottujen palvelujen tai järjestelmänkäyttöön liittyvien termien suhteen. Perusperiaatteiltaan Suomessa toimivien aikapankkienpiirteet ovat samanlaisia. Suomessa toimivien aikapankkien toimintaperiaate perustuu pää-osin eteläafrikkalaisen Community Exchange Systems Ltd:n kehittämään konseptiin.Aikapankin vaihtoyksikköä nimitetään tässä selvityksessä nimellä tovi, joka vastaa pääkau-punkiseudulla toimivan aikapankin käyttämää nimitystä tunnin työsuorituksesta. Toveilla voihankkia muilta yhteisön käyttäjiltä niitä palveluja, joita he ilmoittavat toveja vastaan tuot-tavansa. Tyypillisiä palveluita ovat esim. koiran ulkoilutus, kukkien kastelu, lapsenvahtinatoimiminen sekä pienet korjaus- ja kunnostustyöt. Tarjotuilla palveluilla ei ole kiinteää hin-taa, vaan myyjä ja ostaja sopivat aina keskenään siitä, montako tovia työsuoritus maksaa.Kiinnostus aikapankkeja kohtaan on kasvanut viimeisten vuosien aikana. AikapankkiyhteisötSuomessa katsovat tämän johtuvan mm. siitä, että rahan käyttö vaihdannan välineenä onkallista. Aikapankit korostavat, että toveja syntyy vain palveluja tuottamalla, eikä niistämakseta korkoa tai niiden käytöstä peritä kuluja. Toveja käytetään paikallisyhteisössä, mikälisää yhteisön taloudellista aktiivisuutta sekä synnyttää yhteisöllisyyttä. Harmaan taloudenesiintyvyyttä aikapankkijärjestelmässä on vaikea arvioida päittäin tapahtuvan vaihdonvuoksi. Toveja ei voida vaihtaa tavaroihin tai rahaan.Vaihtotyö on verotuksen pääsäännön mukaan veronalaista tuloa joka tulee ilmoittaa vero-tuksessa. Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että vaihtotyö saattaa usein jäädä il-moittamatta verotuksessa. Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toi-mintaa ei kuitenkaan ole havaittu.AvainsanatAikapankki, CES, vaihtotyö
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fiHarmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010SISÄLTÖ1 JOHDANTO...................................................................................................... 32 SELVITYKSEN TOTEUTUS .................................................................................. 33 AINEISTON TULKINNASTA................................................................................. 34 MIKÄ ON AIKAPANKKI?..................................................................................... 44.1 Aikapankin toimintaperiaate......................................................................... 64.2 Aikapankkijärjestelmän yleisiä piirteitä.......................................................... 64.3 Aikapankkijärjestelmä rahajärjestelmään verrattuna....................................... 75 AIKAPANKKIEN VEROTUSKYSYMYKSIÄ ............................................................... 86 HARMAAN TALOUDEN RISKIN ARVIOINTIA........................................................ 107 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ.......................................................................................... 10
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 3Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.20101 JOHDANTOLakisääteisen tehtävänsä mukaisesti, Verohallintoon vuonna 2011 perustettuHarmaan talouden selvitysyksikkö tutkii, tuottaa ja jakaa tietoa harmaastataloudesta ja sen torjunnasta1. Harmaan talouden käsitteellä tarkoitetaanorganisaatioiden ja organisaatiohenkilöiden harjoittamaa toimintaa, jossalaiminlyödään julkioikeudellisten maksujen ja -velvoitteiden asianmukaistahoitoa.2Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella aikapankkien toi-mintaperiaatetta ja levinneisyyttä Suomessa sekä arvioida aikapankkijärjes-telmän riskiä harmaan talouden näkökulmasta. Selvityksessä annetaan julki-sista lähteistä saatavien tietojen valossa tiivistetty kuvaus aikapankin taus-toista ja käyttötarkoituksesta.2 SELVITYKSEN TOTEUTUSSelvityksessä käytetyt tiedot on hankittu yksinomaan julkisista lähteistä. Lähteinäon käytetty esim. aikapankkien verkkosivuja, eri verkkolehtien artikkeleita, lehtikir-joituksia, uutispoimintoja jne. Selvityksessä nostetaan esiin eri paikkakuntien aika-pankkien yhteisiä piirteitä. Tämä sen vuoksi, että aikapankkijärjestelmä ei ole stan-dardoitu suljettu järjestelmä, vaan avoin toimintamalli, jota kukin käyttäjäkunta voimuokata vapaasti tarpeidensa mukaan. Tässä mielessä aikapankkijärjestelmä muis-tuttaa ns. open-source - järjestelmiä (vrt. Linux-käyttöjärjestelmä)3, jota kukinkäyttäjä tai käyttäjäkunta voi vapaasti muuttaa tarkoitusperiään paremmin vastaa-vaksi. Aikapankkijärjestelmä ei ole kaupallisen organisaation patentoima konsepti.Aikapankeilla ei ole virallista johtoa tai muuta auktoriteettia tai keskitettyä järjes-telmäkehityksestä vastaavaa elintä. Eri aikapankeilla on tyypillisesti paikallisyhtei-söjen itse kehittämiä ominaispiirteitä. Vapaan muokattavuutensa vuoksi ei aikapan-kin toimintaperiaatteen ja tarkoitusperien kaikkia vaikutuksia voida tyhjentävästikäsitellä. Selvityksen tarkoituksena on siten luoda yleiskuva Suomessa toimivienaikapankkien yhteisistä piirteistä. Aikapankkeja ei tule sekoittaa paikallisrahoihin taimuihin vaihtoehtoisiin vaihdantajärjestelmiin, kuten Bitcoin4tms.3 AINEISTON TULKINNASTATyöaikapankkijärjestelmän arvonmuodostusperiaatetta on ymmärrettävyyden pa-rantamiseksi verrattu soveltuvin osin rahajärjestelmän arvonmuodostusmekanis-miin5. Vertailun avulla on pyritty nostamaan esiin työaikapankin ja rahajärjestel-män keskeiset erot sekä yhtäläisyydet. Vertailu perustuu osaltaan myös havain-toon, että useimmat työaikapankkia käsittelevät lähteet ilmoittavat työaikapankkiinkohdistuneen kiinnostuksen johtuvan pääasiassa eurojärjestelmän joustamatto-1Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 1§, Luettu 20.3.20122Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 2§, Luettu 20.3.20123http://opensource.com/resources/what-open-source, Luettu 19.4.20134https://bittiraha.fi/, Luettu 19.4.20135http://www.rayservers.com/images/ModernMoneyMechanics.pdf, Luettu 20.4.2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 4Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010muudesta ja kalleudesta paikallisvaihdossa.6Paikallisyhteisöillä ja paikallisella pal-velunvaihdannalla tarkoitetaan tässä selvityksessä mm. kylä- ja asuinyhteisöjä,joilla fyysisen läheisyyden vuoksi on intressi hyödyntää yhteisön osaamis- ja aika-resursseja jäsentensä hyväksi.7 8Selvitys perustuu julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin. Näitä ovat mm. ko-ti- ja ulkomaiset sanoma- ja verkkolehdet, aikapankkien omat nettisivut, blogit,keskustelu- ja kyselypalstat, virastojen verkkosivut jne. Aikapankkien toimintatavatvaihtelevat eikä selvityksessä voida huomioida kaikkien Suomessa toimivien aika-pankkien erityispiirteitä. Eri lähteitä vertaamalla on kuitenkin voitu muodostaayleiskuvaus niistä toimintatavoista, jotka toistuvat eri vaihtopiireissä. Selvityksessäkäytetyt lähteet on mainittu alaviitteissä.4 MIKÄ ON AIKAPANKKI?Aikapankki on yhteisön palvelujenvaihdantajärjestelmä, jonka muodostavat järjes-telmään rekisteröidyt käyttäjät.Suomessa toimivien aikapankkien toimintaperiaate perustuu pääosin eteläafrikka-laisen Community Exchange Systems Ltd:n kehittämään konseptiin. CommunityExchange Systems Ltd (myöhemmin CES) on voittoa tuottamattoman organisaatio,joka ylläpitää ja kehittää useita tavaroiden ja palvelujen vaihtojärjestelmiä, joistaaikapankki on eräs sovellus. CES ilmoittaa kotisivuillaan 9tarkoituksekseen tarjotavaihtoehtoja rahankäytölle niin tavara-, kuin palvelukaupassa. Erilaisia vaihtojär-jestelmiä ovat Community Exchange system, Local Exchange Trading Systems(LETS)10sekä Mutual Credit Trading system (MCTS), eli aikapankki11.CES:n roolina on tarjota paikallisille käyttäjäyhteisöille verkkopalvelu, jossa ylläpi-detään käyttäjäyhteisöjen jäsenten kirjanpitoa. Kirjanpidon kohteena on kunkinkäyttäjän henkilökohtainen työaikatili, jossa kirjanpitoyksikkönä on - esim. tunnintyösuorituksesta maksettava - kirjausyksikkö. Kirjausyksikkö on yhteisön vapaastinimettävissä. Suomen suurin aikapankki12, Stadin aikapankki, kutsuu tunnin työ-suorituksesta kirjattavaa suoritetta nimellä tovi13.Käyttäjät sitoutuvat järjestelmään liittyessä noudattamaan järjestelmän sääntöjä,jotka noudattavat samaa yleiskaavaa kaikkialla Suomessa. Seuraavassa kuvauspääkaupunkiseudulla toimivasta aikapankista (Stadin aikapankki), jonka keskeisettunnuspiirteet toistuvat oleellisilta osiltaan eri paikkakuntien aikapankeissa.6https://www.community-exchange.org/, Luettu 9.4.20137https://www.community-exchange.org/docs/whatces.htm, Luettu 9.4.20138https://www.community-exchange.org/docs/advantages.htm, Luettu 10.4.20139https://www.community-exchange.org/, Luettu 11.4.201310http://en.wikipedia.org/wiki/Local_exchange_trading_system, Luettu 20.3.201311http://aikaapankista.wordpress.com/2013/02/11/ces-kehittyy/, Luettu 22.3.201312http://aikaapankista.wordpress.com/about/, Luettu 11.4.201313http://stadinaikapankki.wordpress.com/ , Luettu 15.4.2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 5Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010Aikapankki on tarkoitettu kaikille Helsingissä ja sen lähistöllä asuvilleihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisönkäyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. Aikapankissa jaetaantaitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjaus-ompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossatai juhlien järjestämisessä.Aikapankki ei tunne euroja vaan valuuttana on tovi. Koska Aikapankinperiaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvok-kaita, vastaa 1 tovi kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia14.Kuva 1: Havaintopiirros aikapankin toimintaperiaatteesta15Aikapankki on osa kansainvälistä paikallisraha- ja aikapankkiverkostoaCES - organisaatiota, joka toimii verkkopohjaisesti osoitteessawww.community-exchange.org. Sieltä löytyvät jäsenten vaihtotarjouk-set, -pyynnöt ja tiliotteet.Palveluita ja palveluksia vaihdetaan jäsenten välillä aikaan perustuvanluoton avulla. Tunti mitä tahansa verkoston toiselle jäsenelle suoritettuapalvelua kirjataan jäsenen tilille aikapankin maksuvälineen, ”tovin”avulla. Aikapankki toimii online-palveluna Internetissä osana kansainvä-listä yhteistyöverkkoa: ”Community Exchange systems (CES)”.16***14http://stadinaikapankki.wordpress.com/, Luettu 20.3.201315http://stadinaikapankki.wordpress.com/ ,Luettu 6.5.201316http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-toiminnasta/ , Luettu 20.3.2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 6Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010Käsitettä Aikapankki, Timebanking, on kehitellyt kansalaisoikeusjuristiEdgar Cahn 1960-luvulta alkaen.17Sen mukaan kaikki työ on samanar-voista. Siten työn vaihtoarvo määritellään yksinomaan kuluneessa ajas-sa. Tämä oli mullistava lähestymistapa työn käsitteeseen ja sillä koros-tetaan kaiken työn samanarvoisuutta. Aikapankki-järjestelmä poikkeaaLETS-menettelystä (Local Exchange Trading System), jossa erilaisettyöt pisteytetään ja pisteiden perusteella muodostuu vaihtoarvo. Aika-pankki-periaate toteutuu nykyisessä Stadin Aikapankissa, jossa vaihto-yksikkö yksi Tovi vastaa kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia. Näin määri-telty vaihtoyksikkö luo ja vahvistaa yhteisöä, kunnioitusta ja luottamus-ta.184.1 Aikapankin toimintaperiaateKirjanpidollinen transaktio käynnistyy suoritetun työn perusteella. Maksajan roolissaoleva aikapankin käyttäjä luovuttaa toiselle aikapankin käyttäjälle (työsuorituksentekijä) sovitun mukaisen määrän toveja tämän aikapankkitilille. Toisin sanoen tun-nin työsuorituksen perusteella siirretään yksi ”tovi” maksajan tililtä työn suorittajantilille. Tovi lisätään CES:n järjestelmässä työnsuorittajan tilin debet-saldoon ja vas-taavasti maksajan Credit-saldoon. Saaja voi käyttää ansaitsemiansa toveja hankki-essaan itse yhteisössä tarjolla olevia palveluja. Työn tilaaja ja suorittaja sopivatkeskenään palvelun hinnan, eli kuinka monta tovia suorituksesta merkitään saajankirjanpitoon.194.2 Aikapankkijärjestelmän yleisiä piirteitäVoidakseen hankkia toveja, on jäseneksi liittyvän sitouduttava itse suorittamaan –toveja vastaan – työsuorituksia muille yhteisön jäsenille. Alkutilanteessa, jossakäyttäjä ei ole vielä itse ansainnut toveja, voi aikapankin saldo olla miinuksella,mutta tiettyä rajaa pidemmälle velaksi ei voi hankkia palveluja. Negatiivisen saldonrajan määrittelee kukin aikapankki itse.Toveilla hankittavien palvelujen tarjonta ja laatu määräytyy jäsenten ilmoitustenmukaan. Aikapankin käyttäjä voi esimerkiksi tarjoutua leikkaamaan nurmikkoja taiulkoiluttamaan koiria toveja vastaan. Tovilla voidaan siis hankkia sellaisia työsuori-tuksia, joita saman yhteisön jäsenet ovat ennakkoilmoituksensa mukaan valmiitatoveja vastaan toteuttamaan. Myös oman aikapankin yhteisön ylittäviä kohteita ontarjolla aikapankkimarkkinoilla, ja ne noudattavat samaa periaatetta20.Vaikka tyypillisesti tovi vastaa tunnin työsuoritusta, tapahtuu suorituksen hinnoitte-lu aina tapauskohtaisesti tilaajan ja toteuttajan välisenä sopimuksena. Aikapankinperiaate on, ettei toveja voi vaihtaa rahaksi tai rahaa toveiksi. Käyttämättömilleaikapankin toveille, positiiviselle saldolle, ei lasketa korkoa.17http://www.ethicalmarkets.com/about/research-advisory-board/edgar-s-cahn/, Luettu 17.4.201318http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-toiminnasta/stap-perustustarina, Luettu 26.6.201219https://www.community-exchange.org/docs/example.htm , Luettu 20.3.201320http://www.aikapankit.fi/?page_id=49, Luettu 17.4.2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 7Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.20104.3 Aikapankkijärjestelmä rahajärjestelmään verrattunaUseimpien aikapankkitoimintaa edustavien sivustojen esittelyteksteissä perustellaanaikapankkien käyttöä palveluvaihdannassa sillä, että se on edullisempaa kuin raha-järjestelmän käyttö. Aikapankin tovi ei ole kolmannen osapuolen liikkeelle päästä-mä yksikkö, eikä järjestelmässä olevista toveista tarvitse maksaa korkoa tälle ta-holle. Tovien siirtyessä toiselle käyttäjälle ei tarvitse maksaa transaktiokuluja kol-mannelle osapuolelle, vaan transaktiot hoidetaan itse tietoverkossa. Aikapankkieneräänä kantavana ajatuksena on järjestelmän käytöstä koituvien välillisten kustan-nusten minimointi. Aikapankin etuja ja rahajärjestelmän rasitteita kuvataan saman-tyyppisillä argumenteilla useimpien aikapankkien esittelyteksteissä. Seuraavassaesitellään aikapankkien sivuilla toistuvia teemoja rahajärjestelmän rasitteista palve-lujenvaihdannan välineenä.21a) Raha on velkaaAikapankkijärjestelmien kehittäjät ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että moder-nissa rahajärjestelmässä, kuten euro- ja dollarijärjestelmässä, kierrossa oleva rahaei ole valtioiden liikkeelle laskemaa, vaan yksityisten liikepankkien.22Esim. eurojär-jestelmässä vain kolikot ovat valtioiden liikkeelle laskemia maksuvälineitä. Muu eu-rojärjestelmän raha on laskettu liikkeelle velkakirjaa vastaan, josta maksetaan kor-koa velan myöntäneelle pankille. Korkokannasta riippuen eurojärjestelmän pankitkeräävät korkoa kaikesta rahasta riippumatta siitä, miten sitä käytetään. Monetaikapankkien puolestapuhujat pitävät nykyisen finanssijärjestelmän heikkoutenaerityisesti sitä, että rahajärjestelmän käyttäjä joutuu koron muodossa aina maksa-maan kolmannelle osapuolelle. Aikapankeissa ei tätä ongelmaa synny.b) InflaatioInflaation klassinen määritelmä on rahan arvon lasku23. Arkipäiväisemmin puhutaanhintojen noususta, eli siitä, että tuote joka ennen maksoi 10 euroa ajankohdalla t1,maksaa 20 euroa ajankohdalla t2. Rahan ostovoimasta on hävinnyt inflaation joh-dosta puolet ajankohtien t1 ja t2 välillä. Inflaatioon vaikuttaa monia tekijöitä, joitalaajoissa järjestelmissä on mahdoton hallita. Aikapankkijärjestelmässä eivät käyttä-jäyhteisön ulkopuoliset tekijät pääse vaikuttamaan tovien ostovoimaan, vaan semääräytyy aina palvelun ostajan ja tarjoajan välisessä sopimuksessa. Kysyntä jatarjonta sekä normaalit mikro- tai makroekonomioissa esiintyvät suhdannevaihtelutvoivat luonnollisesti vaikuttaa aikapankkiyhteisössä vaihdettavien palvelujen arvos-tukseen, mutta viime kädessä palvelun arvo noteerataan joka kerta tapauskohtai-sesti.c) Ajan vaihtaminen rahaksiPerinteisen talousteorian mukaan työvoima myy (työ)aikaansa työmarkkinoilla jasaa vastineeksi palkkaa, joka suoritetaan rahakorvauksena. Rahalla hankitaan tuot-21https://www.community-exchange.org/docs/newmoney.htm, luettu 1.4.201322http://aikaapankista.wordpress.com/2013/03/18/tovi-vs-euro/ , luettu 22.1.201323http://www.suomisanakirja.fi/inflaatio, luettu 17.4.2013
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 8Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010teita ja palveluita sekä maksetaan elinkustannukset.24Nyky-yhteiskunnassa on kui-tenkin runsaasti ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolella, jolloin mahdollisuudet vaih-taa aikaansa ja osaamistaan työmarkkinoilla rahaksi, ovat kaventuneet. Mikäli ra-hallinen tulo on niukkaa, vaikeutuu palvelujen hankkiminen rahalla. Tällöin syntyyintressi vaihtaa palveluja päittäin ilman rahaa.d) Tarjolla olevien palveluiden niukka tarjontaKuten edellä on kerrottu, tarjoavat aikapankkien käyttäjät muille yhteisönsä jäse-nille lyhytaikaisia työsuorituksia toveja vastaan. Monet tarjotuista palveluista ovatsellaisia, joita yritysmuotoisessa toiminnassa ei olisi kannattavaa tuottaa. Esimer-kiksi tunnin autonvahauksen omalla pihalla olisi teoriassa mahdollista teettää esim.ammattimaisella autonmeikkausyrityksellä. Mutta tällöin tuotantokustannuksetnousisivat korkeiksi. Aikapankin avulla työn voi teettää naapurin pojalla ja vasti-neeksi voi käydä ulkoiluttamassa koiraa tai luomassa lumet naapurin pihalta.e) Yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden kasvattaminen paikallisyhteisöissäAikapankkien mielletään lisäävän solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä käyttäjäyhtei-sössä25. Monet sivustot korostavat palvelunvaihdannan konkreettista luonnetta javälitöntä hyötyä sekä palveluvaihdannan palkitsevaa kokemusta. Sosiaalisen lisäar-von ja palveluvaihdannan elämyksellisyyden arvoa on vaikea arvioida objektiivises-ti, mutta se voi lisätä järjestelmän kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Barcelonas-sa toimivassa aikapankissa ovat jotkut elinkeinoharjoittajat jatkaneet palvelujentarjontaa aikapankissa yritysmuotoisen toiminnan lakattua. Eläkkeelle siirtynytkampaaja opettaa aikapankin kautta halukkaille hiustenleikkuuta ja hankkii vasti-neeksi mm. remonttiapua. Aikapankki voidaan nähdä eräänlaisena yhteisön tuki-verkkona silloin kun valtio on joutunut säästötoimien vuoksi karsimaan omaa palve-lutarjontaansa.265 AIKAPANKKIEN VEROTUSKYSYMYKSIÄAikapankkien verotuksesta on tätä selvitystä kirjoitettaessa (2/2013) tekeillä Vero-hallinnon ohje, jossa aikapankkien verotuskysymyksiä käsitellään laajemmin. Tällähetkellä vallitseva näkökulma on, että aikapankkien kautta suoritetussa vaihtotyös-sä muodostuu verotettavaa etuisuutta, joka tulee ilmoittaa verotuksessa. Vastik-keetonta naapuriapua ja talkootyötä ei veroteta, mutta aikapankin käyttäjä saatyöstään vastikkeen, jonka arvo aktualisoituu silloin kun hän hankkii vastasuorituk-sen aikapankista. Tällöin vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö hä-nen hyväkseen on tehty 27. Verotettavaa tuloa ei synny vielä silloin kun aikapankinkäyttäjä tekee toveja vastaan työsuorituksen, vaan vasta kun vaihtotyö vastaan-otetaan. Verotettavan edun, eli vastasuorituksen, arvo on vastaavan työn arvo sil-24http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede, Luettu 12.4.201325http://aikaapankista.wordpress.com/2013/04/08/yhteisoista-ja-yksiloista/, Luettu 22.4.201326Helsingin sanomat, Luettu1.10.2012,27KHO 69 II 562. ks. http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Palkka/Mika_on_palkkaa(25336)
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 9Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010loin kun se ostettaisiin vapailta markkinoilta. KHO:n ratkaisu vuodelta 1969 on tois-taiseksi ainoa tuomioistuimen päätös, joka ottaa kantaa vaihtotyön verotukseen.Sikäli kun vaihtotyöstä saatava etuisuus on veronalaista tuloa, ovat tulonhankkimi-seen käytetyt kulut myös vähennyskelpoisia28. Jos aikapankkiyhteisön jäsen hankkiiesimerkiksi turvavaljaat ja lapion luodakseen lumia muiden jäsenten katoilta, voihän tulonhankkimisvähennyksenä vähentää tietyiltä osin valjaiden hankintakuluttulonhankkimisvähennyksestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Muita kyseeseentulevia tulonhankkimisvähennyskelpoisia kuluja ovat mm. matkakustannukset.Edellä kuvattu vaihtotyön verotustapa ei ole täysin ongelmaton. Palveluiden hin-noittelu vapaisiin markkinoihin viitaten on jossain määrin hankalaa mm. sen vuoksi,että vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa tapauskohtai-sesti hinnanmuodostukseen. Vapaiden markkinoiden käsite liittyy olennaisesti voi-ton maksimoimista tavoittelevien elinkeinoharjoittajien ja organisaatioiden kilpai-luympäristöön. Tässä ympäristössä on tyypillistä, että palvelun tai tuotteen tarjoajapyytää niin suurta vastinetta tuotteestaan, kuin joku vain on valmis maksamaan.Voiton tavoittelu on vapailla markkinoilla operoivan toimijan erottamaton tunnus-merkki. Tällöin asiaa vaikeuttaa sen määrittäminen, kuinka paljon on kunkin palve-luntarjoajan kohtuullista saada voittoa työstään, jos vaihtotyön verotusarvona so-velletaan vapaiden markkinoiden hinnoittelua. Mikäli työn arvoa ei määritetä voittoatavoittelevien organisaatioiden harjoittaman laskutuksen mukaan, vaan lasketaantyöntekijän ansiotason perusteella, voi tämäkin johtaa monitulkintaisuuteen. Koke-neen työntekijän ansiotaso on eri luokkaa kuin aloittelevan työntekijän. Ratkaista-vana on myös määräytyisikö työtunnin hinta esim. TES:n suositusten mukaan, vaijoissakin tietyissä yrityksissä sovelletun palkkatason mukaan. Verotuksen tasapuo-lisuuden vaatimus ja vapaiden markkinoiden työsuoritusten taksat ovat yleisestiottaen vaikeasti yhteen sovitettavia. Vapailla markkinoilla työsuoritusten alueellisethintaerot ovat Suomessa suuria. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pää-kaupunkiseudulla tehtävän vaihtotyön verotusarvo olisi korkeampi kuin esim. Kai-nuussa29.Aikapankkien verotuskysymykset ovat kuitenkin vielä linjaamatta. Mikäli aikapan-keissa tehtävä vaihtotyö katsotaan verotettavaksi tuloksi, voi sillä olla vaikutuksiaaikapankkien houkuttelevuuteen. Esim. tulonhankkimiskulujen vähentäminen vero-tuksessa edellyttää käytännössä kirjapitoa tai muuta selvitystä tulonhankkimisku-luista, minkä lisäksi toveilla hankitun vaihtotyön euromääräisen arvon laskeminenvoi osoittautua hankalaksi aikapankin käyttäjille.Vaihtotyö palkkatyönäMikäli vaihtotyö katsottaisiin kotityönantajan teettämäksi työksi, lankeaa työn teet-täjälle normaalit veronmaksu- ja ilmoitusvelvoitteet. Mikäli työstä maksetaan yh-delle henkilölle palkkoja yli 1 500 eurolla vuodessa, tulee palkasta toimittaa enna-konpidätys ja sosiaaliturvamaksu. Lisäksi Verohallinnolle annetaan kausiveroilmoi-28http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/muuttulonhankkimiskulut/29http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_004.html?s=0
  • 4. kesäkuuta 2013Verohallinto www.vero.fi 10Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000PL 325 Email htsy@vero.fi00052 VERO VEROH 0126A 3.2010tus tai vuosi-ilmoitus maksetuista palkoista. Palkan sivukulujen lisäksi kotityönanta-jan tulee valita työeläkeyhtiö ja suorittaa työeläkemaksu.30Jos palkkoja maksetaan yli 56 eurolla kuukaudessa, suoritetaan työeläkemaksu.Mikäli kotityötä teetetään siten että palkkoja maksetaan yhteensä yli 12 päiväävuodessa, tulee kotityönantajan ottaa lisäksi työtapaturmavakuutus. Suoritettavatmaksut ja niiden määrät voi laskea Verohallinnon ylläpitämässä palkka.fi sekämyöhemmin avattavassa kotipalkka.fi – palveluissa. Mikäli kotityönantajan teettä-mä työ on kotitalousvähennyskelpoista, voi vähennystä hakea verotuksessa.6 HARMAAN TALOUDEN RISKIN ARVIOINTIAHarmaan talouden tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. lakisääteisten maksujen jailmoitusten laiminlyönti niin verojen ja maksujen välttelemiseksi, kuin aiheettomanpalautuksen saamiseksi. Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että aikapankki-en kautta suoritettu vaihtotyö saattaa jäädä ilmoittamatta Verohallinnolle.Toinen mahdollinen harmaan talouden ilmentymä voisi toteutua silloin jos esim.yksityinen elinkeinoharjoittaja tarjoaisi kirjanpidon ulkopuolella veronalaiseen tu-lonmuodostukseen liittyviä palveluja aikapankin puitteissa. Toistaiseksi tällaisestatoiminnasta ei ole tehty havaintoja. Teoriassa on mahdollista että kaksi elinkeino-harjoittajaa vaihtavat päittäin ammattialansa työsuorituksia aikapankin avulla. Täl-laisessa tilanteessa voisi kyseessä olla kirjanpidon ohi tehty veronalainen palvelu.Mittavaa tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu.Eräänä taloudellisia väärinkäytöksiä ehkäisevänä tekijänä voi olla aikapankkien pe-riaate siitä, että toveja ei voida vaihtaa rahaksi eikä niillä voi hankkia tavaroita.Toistaiseksi aikapankkien toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei ole, vaan säätely javalvonta ovat aikapankkien itsensä toteuttamaa. Tällä hetkellä ei väärinkäytöksistäole tehty havaintoja, minkä vuoksi vaatimuksia aikapankkitoiminnan säätelyynesim. lainsäädännön avulla ei ole esitetty.7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄPääkaupunkiseudulla toimivan aikapankin mukaan vuonna 2011 Helsingin alueellavaihdettiin palveluita yhteensä 2 216 tovilla. Suurimmalla aikapankilla oli vuoden2011 lopussa noin tuhat käyttäjää.31Luvut osoittavat aikapankkeja kohtaan suun-tautuneen kiinnostuksen olleen tasaisessa kasvussa perustamisestaan (2009) lähti-en. Vaihdettujen palvelujen taloudellista merkitystä on kuitenkin pidettävä margi-naalisena rahataloudessa vaihdettuihin palveluihin nähden. Harmaan talouden sel-vitysyksikkö arvioi, että vaihtotyö saattaa usein jäädä ilmoittamatta verotuksessa.Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei kuitenkaanole havaittu.30http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Tyonantajat/Ennakonpidatyksen_toimittaminen_ja_verokortit/Kotitalous_tyon_teettajana(12331)#Kotitalous teettää työn palkkaamallaan työntekijällä, Luettu 18.4.201331www.metro.fi/pääkaupunkiseutu/uutiset 15.1.2012, luettu 21.12.2012