Puolan sotaretki
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
250
On Slideshare
250
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Keisarin puolestaSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan sotakentillä, 1831
  • 2. Suomen kaarti • Suomalainen kansallinen sotilasyksikkö, korotetti keisarilliseen henkivartioväkeen vuonna 1829; komentajana eversti Anders Edvard Ramsay. Kenraalikuvernööri ja Pietarin yleisesikunta Suomen sotaväen ylimpinä komentavina tahoina. • Tarkk’ampujapataljoona, jossa neljä komppaniaa, sijoitettu Helsinkiin; osa Venäjän keisarillisen henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan 4. prikaatia. Vahvuus joulukuussa 1830 kaikkiaan 756 miestä. • Venäjä virallinen komentokieli, ruotsi edelleen kirjeenvaihdon ja päiväkäskyjen kieli. • Upseeristo edustaa säätyläistöä, monilla kytköksiä maan hallitsevaan eliittiin, osa sukulaisia keskenään. Miehistö etupäässä etelä- ja lounais-Suomesta; kaikkiaan 18% rivimiehistä avioituneita, peräti 22% on entisiä ammattimiehiä ja käsityöläisiä.
  • 3. Vallankumousvuosi 1830• Heinä-elokuu; vallankumoukset Pariisissa ja Brysselissä.• 11. elokuuta; keisari Nikolai I saapuu viralliselle vierailulle Suomeen; asukkaat tervehtivät hallitsijaansa ilahtuneesti ja kunnioittaen.• 18. marraskuuta; keisari määrää Puolan armeijan liikekannallepanosta puuttuakseen Ranskan ja Belgian vallankumouksiin Pyhän Allianssin velvoitteiden mukaisesti.• 29. marraskuuta; sotilaskapina Varsovassa, Puolan marraskuun kansannousu puhkeaa.• 14. joulukuuta; keisari määrää Suomen kaartin liikekannallepanosta kapinallista Puolaa vastaan suunnattua rankaisuretkikuntaa vastaan. Suomalaiset kaartinsotilaat vastaavat taistelukutsuun ”myrskyisällä riemulla”.
  • 4. Matka sotatanterelle ja taistelukenttä • Marché-force Helsingistä Krasnoje Seloon, 12.-25. tammikuuta; kymmenesosa pataljoonasta poistuu muonavahvuudesta pakkasen aiheuttamien vammojen seurauksena. • Ensimmäiset kohtaamiset vihollisen kanssa Masovien seudulla, Kurpien metsämailla. Wyszkówin, Krasnosielcin ja Pułtuskin yhteenotot 4.-23. huhtikuuta, alikapteeni Wendtin komennuskunta. Kamieńczykin, Rybienkon ja Brokin kahlaamojen yhteenotot 19.-24. huhtikuuta. • Koleraepidemia alkaa koetella suomalaista pataljoonaa keväästä 1831 alkaen, vaatien lopulta verrattomasti enemmän uhreja kuin taistelut.
  • 5. Masovian taistelut toukokuussa 1831 • Przetyczin, Wąsewon ja Długosiodłon taistelut, 16. toukokuuta. Kymmenesosa pataljoonan toiminnassa olevasta muonavahvuudesta saa surmansa, haavoittuu tai jää vangiksi suojatessaan venäläisten perääntymistä kenraali Dezydery Chłapowskin puolalaisilta ulaaneilta. Sotaretken vedenjakaja. • Eversti Ramsay haavoittuu taistelussa, kaartinpataljoonan komento siirtyy everstiluutnantti Robert Vilhelm Lagerborgille.
  • 6. Kesä ja syksy 1831; voitto ja sen hinta • Vetäytyminen Tykociniin 21. toukokuuta. • Koleraepidemian synkin kohta kesän 1831 aikana; komppaniat kutistuvat joukkueiden kokoisiksi. • Varsovan valloitus 6. syyskuuta 1831, Rakowiecin vallitusten valloitus. Miehitys- kausi Varsovassa lokakuuhun 1831. • Tappiot: 289 kuolleina, 110 kadonneina.
  • 7. Sotaretken perintö • Kaartinpataljoona palaa Helsinkiin keväällä 1832. Syksyllä keisari palkitsee yksikön Yrjön lipulla. • Sotaretki osoituksena suomalaisten uskollisuudesta keisarikunnalle ja autonomian vahvistajana. • Puolan-sotaretki osana eliitin toteuttamaa kansakunnan rakentamista.
  • 8. Puolalaisten kansannousuperinteet; suomalaisten kuuliaisuus keisarinistuimelle• Ruhtinas Jabłonowski: “Me ihmettelimme miksi he olivat kaukana kotimaastaan taistelleet meitä vastaan, sen saman valtakunnan puolesta joka oli kukistanut heidän oman maansa, vaikka he olisivat voineet ojentaa meille ystävän käden, etenkin kun meidän asemamme oli samanlainen.”• Nikolai I:n poliittinen testamentti: ”Jättäkää Suomi rauhaan; koko pitkän hallituskauteni aikana se on ollut keisarikuntani ainoa osa, joka ei ole aiheuttanut minulle ensimmäistäkään unetonta yötä.”