Un sistema operativo es una capa de software que permite la comunicación maquina-persona, también se le puede entender como un administrador de los recursos (hardware) que nos ofrece la maquina para permitir un buen uso de ella por medio de los programas o aplicaciones.

1. SSIISSTTEEMMAA OOPPEERRAATTIIVVOO
DDrraa.. MMaarrííaa GG.. RRoossaa

2. SSIISSTTEEMMAA OOPPEERRAATTIIVVOO
• EEll ssiisstteemmaa ooppeerraattiivvoo eess uunn pprrooggrraammaa
qquuee ccoonnttrroollaa yy mmaanneejjaa llaass ooppeerraacciioonneess
ddeell ccoommppuuttaaddoorr..
• EEssttee pprrooggrraammaa pprroovveeee uunnaa
ccoommuunniiccaacciióónn eennttrree eell uussuuaarriioo yy eell
ccoommppuuttaaddoorr yy llooss pprrooggrraammaass ddee
aapplliiccaacciioonneess..

3. CCoonnttiinnuuaacciióónn::
• AAddeemmááss,, ppooddeemmooss ddeecciirr qquuee eess uunn ggrruuppoo
ddee pprrooggrraammaass bbaajjoo eell ccoonnttrrooll ddee uunn
pprrooggrraammaa ddee pprroocceessaammiieennttoo ddee ddaattaa oo
uunnaa ccoolleecccciióónn iinntteeggrraaddaa ddee rruuttiinnaass ddee
sseerrvviicciioo ppaarraa ssuuppeerrvviissaarr llaa sseeccuueenncciiaa yy eell
pprroocceessaammiieennttoo ddee llaass ddiivveerrssaass
ooppeerraacciioonneess qquuee eejjeeccuuttaa eell ccoommppuuttaaddoorr..

4. • Originalmente eessttee pprrooggrraammaa ooppeerraabbaa aa
bbaassee ddee ccoommaannddooss..
• EEnn ssuuss iinniicciiooss llaa ccoommppaaññííaa MMiiccrroossoofftt uunniióó
ssuuss eessffuueerrzzooss ccoonn IIBBMM ppaarraa ddeessaarrrroollllaarr uunn
pprrooggrraammaa ddee DDOOSS--DDiisskk OOppeerraattiinngg
SSyysstteemm,, ddeessddee 11998811 ccoonn llaass
ccoommppuuttaaddoorraass ppeerrssoonnaalleess IIBBMM//PPCC yy
aaqquueellllaass ccoommppaattiibblleess ccoonn IIBBMM..
• PPCC--DDOOSS eess eell nnoommbbrree ddeell DDOOSS
ddiissttrruuiibbuuiiddoo ppoorr IIBBMM ppaarraa ssuuss
ccoommppuuttaaddoorraass ppeerrssoonnaalleess yy ssuu SSiisstteemmaa
PPeerrssoonnaall//22 ((PPeerrssoonnaall SSyysstteemm//22))

5. CCOOMMAANNDDOOSS MMÁÁSS UUTTIILLIIZZAADDOOSS DDEE DDOOSS
CCoommaannddoo UUssoo
MMDD CC::>>MMDD [[nnoommbbrree ddeell ddiirreeccttoorriioo]] CCrreeaarr
ddiirreeccttoorriiooss
CCDD CC::>>CCDD [[nnoommbbrree ddeell ddiirreeccttoorriioo]] CCaammbbiiaarrssee ddee
ddiirreeccttoorriioo
RRDD CC::>>RRDD [[nnoommbbrree ddeell ddiirreeccttoorriioo]] BBoorrrraarr ddiirreeccttoorriioo
DDIIRR CC::[[nnoommbbrree ddeell ddiirreeccttoorriioo]]>>DDIIRR
CC::>>DDIIRR [[nnoommbbrree ddeell
ddiirreeccttoorriioo]]
VVeerr ccoonntteenniiddoo
ddeell ddiirreeccttoorriioo
CCOOPPYY CC::>>CCOOPPYY[[nnoommbbrree ddeell
ddiirreeccttoorriioo]] [[lluuggaarr]]::
CCooppiiaarr aarrcchhiivvooss
DDEELL CC::>>DDEELL [[nnoommbbrree ddeell ddiirreeccttoorriioo]]
[[lluuggaarr]]
BBoorrrraarr aarrcchhiivvooss

6. CCoommaannddooss UUssoo
RREENNAAMMEE CC::>>RREENNAAMMEE [[nnoommbbrree ddeell
ddiirreeccttoorriioo]]
CCaammbbiiaarrllee eell
nnoommbbrree aall
aarrcchhiivvoo
MMOOVVEE CC::>> MMOOVVEE [[nnoommbbrree ddeell
ddiirreeccttoorriioo]][[lluuggaarr]]
MMoovveerr
aarrcchhiivvooss
EEDDIITT CC::>> EEDDIITT [[nnoommbbrree ddeell
ddiirreeccttoorriioo]]
EEddiittaarr
aarrcchhiivvooss
FFOORRMMAATT CC::>> FFOORRMMAATT AA:: {{DDiissccoo
bbllaannddoo}}
IInniicciiaalliizzaarr
((ffoorrmmaatteeaarr))
HHEELLPP CC::>>HHEELLPP [[ccoommaannddoo]] BBuussccaarr aayyuuddaa
EEXXIITT CC::>>EEXXIITT SSaalliirr ddee DDOOSS

7. Tipos de sistemas operativos
• Sistema operativos en tiempo real
– Diseñado para soportar aplicaciones en
tiempo real.
– Responde a tipos de entrada de forma
extremadamente rápida, milésimas o
millonésimas de segundo.
– Estas aplicaciones son necesarias para
ejecutar equipos de diagnóstico médico,
sistemas de apoyo a las funciones vitales,
maquinarias, instrumentos científicos y
sistemas industriales.

8. Continuación: Tipos de sistemas
operativos
• Sistemas operativos de un sólo usuario/una sola
tarea
– Para un usuario, una tarea es una función como;
• imprimir, escribir, editar, o descargar un archivo
– Para el sistemas operativo una tarea es un proceso
pequeño y sencillo del sistema, que solamente puede
controlar una tarea a la vez.
– El MS-DOS y algunos sistemas operativos diseñados
para el sistema Palm OS, las computadoras
“handhel” son ejemplos de este.
– Estos sistemas son limitados, existe un uso
específico para ellos, debido a que ocupan muy poco
espacio en el disco o en la memoria cuando están
ejecutándose y no requieren de una computadora
poderosa y costosa.

9. Continuación: Tipos de sistemas
operativos
• Sistemas operativos de un sólo
usuario/multitareas
– Un sistemas que soporta un solo usuario a la
vez, pero permite al usuario realizar múltiples
tareas en forma simultánea, por ejemplo
ejecutar varios programas al mismo tiempo.
Windows y el sistema operativo Macintosh
OS son ejemplos de este tipo de sistema.

10. Continuación: Tipos de sistemas
operativos
• Sistemas operativos
multiusuarios/multitareas
– Sistema que permite que múltiples usuarios
ejecuten programas que funcionen de manera
simultánea en un solo servidor de res llamado
servidor de terminales.
– En este sistema todos o la mayoría, de los
procesos de computación ocurren en el
servidor.
• Ejemplo: UNIX

11. Continuación: Tipos de sistemas
operativos
– Ventajas
• pueden ser administrados haciendo simplemente
cambios a un servidor en lugar de tener que
hacerlo en muchas computadoras de escritorio.
• Además, permite al usuario trabajar con
aplicaciones que requieren de una computadora
más poderosa.
– Desventaja
• cuando la conexión de red hacia el servidor falla,
el usuario no puede trabajar con las aplicaciones
que están en el servidor.

12. IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
• CCoonnjjuunnttoo ddee eelleemmeennttooss qquuee aappaarreecceenn
eenn llaa ppaannttaallllaa..
• EExxiisstteenn ddooss ttiippooss ccoommuunneess ddee iinntteerrffaazz
ddee uussuuaarriioo:: llaass ggrrááffiiccaass yy llaass ddee llíínneeaa
ddee ccoommaannddoo..

13. • ""GGrraapphhiiccaall uusseerr iinntteerrffaaccee oorr GGUUII
– EEss uunnaa ffrraassee ccoommúúnnmmeennttee uussaaddaa ppaarraa
ddeessccrriibbiirr aa ""MMiiccrroossoofftt WWiinnddoowwss"" yy
pprrooggrraammaass ssiimmiillaarreess..
– TTiieennee eessee nnoommbbrree ddeebbiiddoo aa qquuee ddeebbee
uuttiilliizzaarrssee uunn ““mmoouussee”” ppaarraa ttrraabbaajjaarr ccoonn
oobbjjeettooss ggrrááffiiccooss
• EEjjeemmppllooss:: vveennttaannaass,, mmeennúúss,, iiccoonnooss,, bboottoonneess yy
oottrraass hheerrrraammiieennttaass
• WWiinnddoowwss ttiieennee ggrrááffiiccooss ((ppiiccttuurreess)) qquuee
uusstteedd ((qquuee eell uussuuaarriioo)) uuttiilliizzaa ppaarraa
ccoommuunniiccaarrssee ((iinntteerrffaaccee)) ccoonn eell
ccoommppuuttaaddoorr..

14. Continuación: IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
Escritorio
Atajos del escritorio
Fondo se llama escritorio
Botón de inicio
Barra de tareas

15. Continuación: IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
• EEss llaa zzoonnaa ddee ccoommuunniiccaacciióónn mmeeddiiaannttee iimmáággeenneess
..
• LLaass iimmáággeenneess ccoonnssiisstteenn ddee iiccoonnooss oo ssíímmbboollooss
ddee oobbjjeettooss,, vveennttaannaass yy lliissttaass,, qquuee ppeerrmmiitteenn aall
uussuuaarriioo sseelleecccciioonnaarr ddiiffeerreenntteess ooppeerraacciioonneess..

16. IIMMÁÁGGEENNEESS
Icono de programa
Carpeta de un
directorio
Archivo de
comando
Instrucción de
sistema
Fotos

17. Continuación: IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
• Cuando hace clic con el botón derecho del “mouse” en un objeto
de Windows, aparece un pequeño menú que contiene los
comandos más comunes que están asociados con ese objeto.
• Dependiendo de la versión de Windows que utilice y la aplicación
que esté utilizando, este tipo de menú es llamado menú de
métodos abreviados o menú de contexto.

18. Continuación: IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
• La mayoría de las aplicaciones de Windows
tienen las siguientes herramientas:
Barra de título
Barra de menú Barras de
herramientas
Barras de
desplazamiento

19. Continuación: IInntteerrffaazz ddee uussuuaarriioo
• Los cuadros de diálogo
– Se llama cuadro de diálogo
debido a que establece un
“diálogo” con usted y
busca la información que
necesita para ejecutar una
tarea.
– Con ventanas con
propósitos especiales que
aparecen cuando la
aplicación necesita que
usted le proporcione algún
estado u opción para
ejecutar una acción o es
necesario que le diga al
programa qué se debe
hacer a continuación.

20. Interfaz de línea
• Una interfaz de usuario que le permite interactuar con los programas
al escribir cadenas de caracteres en una línea de comandos.
• En DOS, la línea de comandos incluye la identificación de la unidad
de disco activa, una diagonal invertida y un símbolo mayor.
– Ej.: C:>
• Una interfaz de línea de comandos proporciona una manera rápida
de introducir comandos.

21. ¿QQuuéé hhaaccee MMiiccrroossoofftt WWiinnddoowwss??
• PPrroovveeee uunnaa ffoorrmmaa ffáácciill ddee oorrggaanniizzaarr yy
ccoommeennzzaarr uunn pprrooggrraammaa..
• CCoorrrree mmááss ddee uunn pprrooggrraammaa aa llaa vveezz..
• LLee ppeerrmmiittee vveerr mmááss ddee uunn pprrooggaammaa aall
mmiissmmoo ttiieemmppoo..
• TTrraannssffiieerree iinnffoorrmmaacciióónn eennttrree pprrooggrraammaass ..
• PPrroovveeee vvaarriiooss pprrooggrraammaass ddee uuttiilliiddaaddeess..
• HHaaccee ffáácciill ttrraabbaajjaarr ccoonn llooss aarrcchhiivvooss..

22. ¿CCóómmoo ssee ccoonnttrroollaa??
• RRaattóónn yy AAppuunnttaaddoorreess
• IIccoonnooss
• TTeeccllaaddoo
• BBaarrrraa ddee MMeennúú
• MMeennúúss DDeesspplleeggaabblleess
• TTeeccllaass ddee AAttaajjoo
• BBoottoonneess ddee CCoommaannddoo
• CCuuaaddrrooss ddee DDiiáállooggoo

23. Revisión de los sistemas
operativos
AA ccoonnttiinnuuaacciióónn lliissttaa ddee aallgguunnooss ddee llooss pprrooggrraammaass ddee ssiisstteemmaass ooppeerraattiivvooss
qquuee ssee ppuueeddeenn eennccoonnttrraarr eenn eell mmeerrccaaddoo::
• SSiisstteemmaass ooppeerraattiivvooss ppaarraa PPCC
– DDOOSS
– OOSS//22 IIBBMM
– UUNNIIXX
– MMaacciinnttoosshh ((MMaacc OOSS))
– LLIINNUUXX
– WWiinnddoowwss 99xx ((ggeenneerraacciióónn ddee llooss 9900))
– WWiinnddoowwss XXPP
– WWiinnddoowwss vviissttaa
• SSiisstteemmaass ooppeettaattiivvooss ddee rreedd
– WWiinnddoowwss NNTT SSeerrvveerr
– WWiinnddoowwss 22000000 SSeerrvveerr
– WWiinnddoowwss SSeerrvveerr 22000033
– NNeettWWaarree ddee NNvveellll
– UUNNIIXX ppaarraa sseerrvviiddoorreess
– LLiinnuuxx ppaarraa sseerrvviiddoorreess
• SSiisstteemmaass ooppeerraattiivvooss iinntteeggrraaddooss
– WWiinnddoowwss XXPP
– WWiinnddoowwss CCEE..NNEETT
– PPaall OOSS
– PPoocckkeett PPCC OOSS
– SSyymmbbiiaann
• SSiisstteemmaass ooppeerraattiivvooss eenn mmiinniiaattuurraa
qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn llooss
tteellééffoonnooss cceelluullaarreess iinntteelliiggeenntteess ddee
NNookkiiaa yy SSoonnyy EErriiccssssoonn

24. CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS
BBÁÁSSIICCAASS
• EEssttaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass llaass ccoonnssttiittuuyyeenn::
– DDeesskkttoopp
• EEssccrriittoorriioo ddee ttrraabbaajjoo eell ccuuaall ppoosseeee vvaarriiaass
hheerrrraammiieennttaass ppaarraa ssuu mmaanneejjoo..
– MMyy ccoommppuutteerr
– RReeccyyccllee bbiinn
– OOttrraass
• AAddeemmááss,, oottrraass uuttiilliiddaaddeess aa ttrraavvééss ddeell bboottóónn ddee
IInniicciioo..

25. • UUttiilliiddaaddeess ddeell bboottóónn ddee iinniicciioo
– PPrrooggrraammaa
• PPrreesseennttaa llaa lliissttaa ddee iiccoonnooss ddee llooss pprrooggrraammaass..
– DDooccuummeennttoo
• AAppaarreeccee llaa lliissttaa ccoorrrreessppoonnddiieennttee ddee llooss nnoommbbrreess
ddee llooss qquuiinnccee ddooccuummeennttooss qquuee ssee hhaann uuttiilliizzaaddoo
mmááss rreecciieenntteemmeennttee..
– PPaarráámmeettrrooss oo llaass ooppcciioonneess ddee ccoommaannddoo
((sseettttiinnggss))
• CCaammbbiiaarr oo vveerr llooss ccoommaannddooss ddeell ssiisstteemmaa..
– EEnnccoonnttrraarr ((ffiinndd))
• LLooccaalliizzaarr aarrcchhiivvooss..

26. Continuación: UUttiilliiddaaddeess ddeell bboottóónn ddee iinniicciioo
– EEjjeeccuuttaarr ((rruunn))
• IInniicciiaa llaass aapplliiccaacciioonneess qquuee uuttiilliizzaa
ffrreeccuueenntteemmeennttee yy qquuee nnoo ssee eennccuueennttrraann eenn llaa
lliissttaa ddeell mmeennúú ddee pprrooggrraammaass..
– AAppaaggaarr eell ssiisstteemmaa ((sshhuutt ddoowwnn))
• SSaalliirr ddee ““WWiinnddoowwss”” aaddeemmááss llee mmuueessttrraa uunnaa
lliissttaa ddee ooppcciioonneess ppaarraa aappaaggaarr eell ssiisstteemmaa..