Media ja demokratia_jr
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Media ja demokratia_jr

on

  • 773 views

 

Statistics

Views

Total Views
773
Views on SlideShare
773
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Media ja demokratia_jr Presentation Transcript

  • 1. Internet ja demokratian uudet muodot Media & Demokratia –luentosarja Jarmo Rinne jarmo.rinne@helsinki.fi Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 2. Taustaa• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta lähtien tasaisesti. EK-vaalit 2011 poikkeus• jäsenyys puolueissa laskenut aina vuoteen 2011 saakka• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja muuttuneet entistä enemmän vaalikoneistoiksi.• Post-materailistinen käänne: korostaa yksilöllisyyttä; subjektiivisesti koettu elämänlaatu korostetun tärkeä.Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 3. Taustaa 2• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut • asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat kiinnostavat • korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä • tee-se-itse-asenne korvaa puolueosallistumisen Post-materialistinen käänne – omaa elämänpiiriä lähellä olevat tärkeiksi koetut asiat poliittisen osallistumisen motivoijiaValtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 4. Aluksi käsitteenmäärittelyä: Demokratia• Etymologia: D mos ( = kansa/monet) ja Kratos = valta/komento)• Hallintomuoto: poliittinen menetelmä, jolla tehdään jotakin määrättyä ihmisyhteisöä koskevia kollektiivisia päätöksiä• Demokratiateorioiden keskeiset arvot • Kansan tahto – kansalaisten valta • Tasa-arvo/yhdenvertaisuus • Kansalaisten itsehallinto (oikeus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon), poliittisista mielipiteistä johdetaan yhtenäinen kollektiivinen tahto • Julkinen keskustelu ja vapaa harkinta poliittisten mielipiteiden/preferenssien muodostumisessa Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 5. Demokratia 2• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic Democracy” Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 6. Internetin lyhyt historia 1• ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 7. INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA-INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty• Tieto- ja viestintäteknologioiden (TVT) nopea kasvu ja leviäminen. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 8. TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 9. INTERNETIN LUPAUS: mahdollistava väline ja paikka• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus• verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 10. Internetin lupaus 2• Digitaalisen viestintäteknologian nopea lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan nousun kanssa• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa – ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.• Verkkodemokratiassakin pääpaino demokratiassa – ei välineessä Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 11. OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei- institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 12. Instituutiokeskeinen osallistuminen• Konventionaalinen osallistuminen organisaatiot• PANOS – TUOTOS -MALLI• Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille• Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä• Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä• Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö- /vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 13. LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA MITEN• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen viestinnän läpinäkyvyys mielipidetiedustelut kansalaisten palaute / keskustelufoorumit oikeus tehdä aloitteita äänestäminen Internetin välityksellä vaalit, yksittäiset asiakysymykset Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 14. Osallistavan demokratian kehittäminen: e-Goverment• E-Goverment: sähköinen julkisyhteisöjen hallinto • e-Administration: hallinnon sisäiset tietoverkkoja hyödyntävät prosessit • E-Services: Sähköinen asiointi + palvelut • E-Governance: Hallintasuhteiden hoitaminen, kehittämispolitiikka • E-demokratia: tietoverkkoja hyödyntävät osallistumis- ja vaikuttamismuodot Sähköinen osallistuminen Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 15. KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)TOIMIJAT TVT/ICT IMPLEMENTAATIOVAIKUTUS MUUTOSVERKOSTOT POLIITTINEN YHTEISÖ Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 16. Netti-Nysse Ohjeet ManseTori • Käyttöopastus • eTampere tukee • Kaupunginosa- • verkkon pääsy koulutuslaitoksia osallistuminen •Osallistumiskokeilut, verkkoliberaatio Infokeskukset Tukitoimet + • Kirjasto koulutus On-Line Help Desk Access point osallistumisvälineet verkossa tarjolla •Langaton Tampere- • www.tampere.fi palvelu • Hot Spot Hämeenkatu Tapahtumia ja Valma- kampanjoita valmistelufoorumi Laajakaista-yhteydet kotitalouksiin•MindTrek (joka syksy, parhaathallintokäytänteet) Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto ML / 2.9.2002
  • 17. Kansalaispaneeli TorinossaValtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 18. Osallistavan verkko-osallistumisen tasot• Informaation vastaanottaminen: yksisuuntainen Top- Down –suhde. Kansalaiset informaation vastaanottajia• Kuuleminen (konsultaatio): kahdensuuntainen vuorovaikutussuhde kansalaisten ja hallinnon välillä. Aloite hallinnolla (päättää teemat). Esim. valmistelufoorumi• Aktiivinen osallistuminen: vuorovaikutteinen kumppanuus. Kansalaiset vaikuttavat valmistelussa, päätösvalta ja –vastuu hallinnolla. Elektroniset kaupunkikokoukset.Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 19. E-demokratian evolutionäärinen kehitys empowering engagingenabling Ann McIntosh 2004 Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 20. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS kahdensuuntainen viestintä netissä KONTROLLI POLIITTISET KANSA PÄÄTTÄJÄT TUOTOS INFORMAATIO-preferenssit -huomioiminen ja vaikutus Grönlund 2005 Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 21. Kansalaislähtöinen osallistuminen Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminen Toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkin ryhmittymän tavoitteita ja päämääriä Ns. laaja/uusi politiikka• Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista• Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden• Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2002) – pienistä puroista kasvaa suuri virta Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 22. Internet ja julkisuus Keane 2002• MIKROTASON JULKISUUS Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.• MESOTASON JULKISUUS Perinteinen massamedia, valtakunnan taso• MAKROTASON JULKISUUS Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 23. INTERNET-OSALLISTUMINENToimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi jamonipaikkaiseksi verkostoksi – yksilöllistyminenOsallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaapaitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myösosallistuvasta toiminnasta itsestään –maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminenOman elämän asiantuntijuus Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 24. INTERNET-OSALLISTUMINEN 2 Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavatValtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 25. Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille1• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana: haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassa käytävälle kampanjoinnille• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 26. Verkko julkisuustilana poliittisille kampanjoille 2• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsu osallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverin kavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaa suuri joukko potentiaalisia kannattajia. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 27. Verkkoviestinnän vaikutuspoliittisiin kampanjoihin 2 Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavatValtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 28. Verkkopolitikoinnin toimintalogiikka• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaan voidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai Facebook-viesteillä• Verkkoparvi voi puolestaan organisoitua moniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinen päämäärä sekä tiedon levittäminen• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä) Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 29. Linkittyy ei-linkity Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 30. IRANIN VAALIT 2009Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internetja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 31. Teheran kesä 2009: Islamilaista vallankumoustatukevan puolisotilaallisen Basij-miliisin ampuman26 vuotiaan opiskelijan Neda Agha Soltanin kuvatja ampumisvideot levisivät maailmalle sosiaalisenmedian, erityisesti Youtuben välityksellä Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 32. Neda antoi kasvot iranilaisten protestoinnille janousi Where is my vote-liikkeen symboliksi.Facebookiin ja Myspaceeen perustettiin useitamaailmanlaajuisia kampanjaryhmiä, joissakorostettiin Islamia symboloivaa vihreää väriä,koska haluttiin vedota oikeudenmukaisuuteen.Twitter-aktivistit eri puolilla maailmaa osoittivattukeaan muuttamalla profiilikuvansa taustanvihreäksi tai liittämällä siihen vihreän nauhan.Tukea osoitettiin myös perinteisinmielenosoituksin eri puolilla maailmaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 33. Verkkopolitikoinnin piirteitä• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuuden kehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojen ajamiselle.• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa ja individualistisempaa.• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaa karnevalistisempaa ja moniäänisempää.• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivat myös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms.. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 34. Puolueiden demokraattinenverkkopolitikointi • Demokratia vaalikilpailuna • Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook- ryhmät. • Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit, kannatusryhmät Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot YouTube:ssa. • Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaa sanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 35. Vaalit ja puolueet verkossa 1• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin, organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja -tilaan.• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai ”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obaman kampanja)• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja Muutos 2011) Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 36. Vaalit ja puolueet verkossa 2• Muutokset äänestysaktiivisuudessa: puolueidentifikaatio vähenemässä liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan?• Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat liikkuvat äänestäjät ovat avoimia konfliktoiville näkemyksille• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli puolue/ehdokaskilpailu on tiukka Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 37. Vaalit ja puolueet verkossa 3• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi näkyvää kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa. Blogit.• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 38. Vaalit ja puolueet verkossa 4• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu todennäköisesti aktivoi äänestäjiä• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 39. Johtopäätökset• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi• Internet avaa kenelle tahansa avoimen kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäistä ja tematisoitua poliittista viestiä: vaalikampanjointi, vetoomukset, toiminnalliset tempaukset, oma – mikä tahansa-agenda. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 40. REFLEKSIIVISEEN KANSALAISPOLITIKOINTIINPoliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalleinstituutiona - rajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisestiinstitutionaaliseksi: Valtio vs. Kansalaisyhteiskuntapoliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi ontarpeen kehitellä myös kansalais-, toimija- jayksilölähtöisiä teoreettisia selitysmalleja aktiivisenpoliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksimäärittäjäksi nousemassa kyky henkilökohtaistenpoliittisten arviointien tekemiseen ja niiden mukaantoimimiseen Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 41. Muuttuva politiikka• Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista• Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden• Yksilöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 42. Verkko julkisuustilanakansalaislähtöiselle politiikalle• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 43. Lähtökohta: politiikan omatoimisuus rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta. uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella. refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot www.helsinki.fi/yliopisto
  • 44. POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN. EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTIAVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDAPOLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTA JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLEAINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLAPOIKKEUKSELLINEN. TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITENTOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAA SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTINTOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
  • 45. Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen, seksuaaliseen tai kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms. Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot