Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen/Jyväskylä 23.4.2008/Jyväskylä TAPIO HÄYHTIÖ & JARMO RINNE

AVAINSANAT Poliittinen osallistuminen Refleksiivinen politiikka Kansalaisuus Tietokonevälitteinen viestintä (TVT) Kansalaisvalvonta Julkisuus

Poliittinen osallistuminen

Refleksiivinen politiikka

Kansalaisuus

Tietokonevälitteinen viestintä (TVT)

Kansalaisvalvonta

Julkisuus

Internetin lyhyt historia 1 ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta ’ Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina

ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla

hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta

’ Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina

INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja NSFNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi) Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen

1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja NSFNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön

1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty

Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen

TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille. Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä

Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi

Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille.

Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä

Politiikka ja poliittinen osallistuminen muuttuvassa maailmassa? Suppea politiikkakäsitys Laaja politiikkakäsitys Politiikka ja poliittinen osallistuminen muutoksessa: globalisaatio, yksilöllistyminen, tietokoneistuminen, vapaa-ajan lisääntyminen jne. Refleksiivinen politiikka – kiinnitetään huomiota ihmisten omaehtoiseen toimimiseen sen sijaan, että politiikka nähdään ainoastaan ihmisten edustamiseksi: toiminnallinen politiikkakäsitys

Suppea politiikkakäsitys

Laaja politiikkakäsitys

Politiikka ja poliittinen osallistuminen muutoksessa: globalisaatio, yksilöllistyminen, tietokoneistuminen, vapaa-ajan lisääntyminen jne.

Refleksiivinen politiikka – kiinnitetään huomiota ihmisten omaehtoiseen toimimiseen sen sijaan, että politiikka nähdään ainoastaan ihmisten edustamiseksi: toiminnallinen politiikkakäsitys

OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen

Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon

Institutionaalinen/konventionaalinen vs.

ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen

lisää demokratiaa Netissä? Efektiivinen osallistuminen päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia kansalla viimekädessä asialistan kontrolli valistunut ymmärrys päätettävistä asioista kansalaisten inklusiivisuus tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic Democracy”

Efektiivinen osallistuminen

päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia

kansalla viimekädessä asialistan kontrolli

valistunut ymmärrys päätettävistä asioista

kansalaisten inklusiivisuus

tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin

Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic Democracy”

Instituutiokeskeinen osallistuminen Konventionaalinen osallistuminen -> organisaatiot PANOS – TUOTOS-MALLI Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan

Konventionaalinen osallistuminen -> organisaatiot

PANOS – TUOTOS-MALLI

Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille

Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä

Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä

Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan

Muutostendenssit osallistumisessa Sosiaalisten ryhmien jäsenyys laskussa (puolueet, eturyhmät, ammattijärjestöt) -> sosiaalinen kiinnittyminen löyhempää Yksilökeskeisyyden/ individualismin nousu, elämänpolitiikka (asiakohtaisuus, ideologioiden merkityksen lasku, yksilöllinen vastuunottaminen, vaihtoehtoisten osallistumismuotojen lisääntyvä kirjo)

Sosiaalisten ryhmien jäsenyys laskussa (puolueet, eturyhmät, ammattijärjestöt) -> sosiaalinen kiinnittyminen löyhempää

Yksilökeskeisyyden/ individualismin nousu, elämänpolitiikka (asiakohtaisuus, ideologioiden merkityksen lasku, yksilöllinen vastuunottaminen, vaihtoehtoisten osallistumismuotojen lisääntyvä kirjo)

INTERNETIN LUPAUS: mahdollistava väline alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa

alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline

alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä

organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus

verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa

LISÄÄ DEMOKRATIAA? Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen viestinnän läpinäkyvyys mielipidetiedustelut kansalaisten palaute / keskustelufoorumit oikeus tehdä aloitteita äänestäminen Internetin välityksellä vaalit, yksittäiset asiakysymykset

Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi

vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen

viestinnän läpinäkyvyys

mielipidetiedustelut

kansalaisten palaute / keskustelufoorumit

oikeus tehdä aloitteita

äänestäminen Internetin välityksellä

vaalit, yksittäiset asiakysymykset

RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS Grönlund 2005 kahdensuuntainen viestintä netissä KANSA -preferenssit INFORMAATIO POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT -huomioiminen ja vaikutus TUOTOS KONTROLLI

kahdensuuntainen viestintä netissä

Muuttuva politiikka Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta

Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista

Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden

Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta

Politiikan omatoimisuus rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta. uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.

rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.

uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.

POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE INSTITUUTIONA RAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTA POLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ TEOREETTISIA SELITYSMALLEJA AKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN TOIMIMISEEN Refleksiiviseen politiikkaan

POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE INSTITUUTIONA

RAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTA

POLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ TEOREETTISIA SELITYSMALLEJA

AKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN TOIMIMISEEN

Rakenteesta refleksiivisyyteen refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa ( fluid ) toimintaa Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja . Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa

refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa ( fluid ) toimintaa

Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja .

Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa

Refleksiivisen politiikan konfliktit Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen. Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.

Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.

Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan

subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.

VASTUUNKANTO  TOTUUDESSA ELÄMINEN. EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI  ANTIFOUNDATIONAALISTA JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. JOUDUTAAN TILANNEKOHTAISESTI ARVIOIMAAN, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAA SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS

VASTUUNKANTO  TOTUUDESSA ELÄMINEN.

EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI  ANTIFOUNDATIONAALISTA

JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. JOUDUTAAN TILANNEKOHTAISESTI ARVIOIMAAN, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAA

SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT

INTERNET-OSALLISTUMINEN Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen Oman elämän asiantuntijuus

Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen

osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen

Oman elämän asiantuntijuus

INTERNET-OSALLISTUMINEN 2 Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat

Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle

Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat

INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN Muotoja sähköpostiyhteydenotot sivujen häirintä (crackerointi) http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hat sivustojen ja web-portaalien ylläpito tiedottaminen vaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia) http://www.indymedia.org/en/index.shtml Kansalaisvalvonta Itseilmaisu Haktivismi – kollektiivinen älykkyys

Muotoja

sähköpostiyhteydenotot

sivujen häirintä (crackerointi) http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hat

sivustojen ja web-portaalien ylläpito

tiedottaminen

vaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia) http://www.indymedia.org/en/index.shtml

Kansalaisvalvonta

Itseilmaisu

Haktivismi – kollektiivinen älykkyys

INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN 2 Interaktiivisuus ja osallisuus Osallisuuden tunne – meetup (samanmieliset) resurssi toiminnalle/mobilisaatiolle Sosiaalisen median mahdollistama yhteisöllisyys – yhdessä tekeminen, avoin lähdekoodi, Wiki Omatoiminen sisällöntuottaminen vahvistaa yksilöä ja kansalaisjärjestöä - resurssi Poliittisessa vaikuttamisessa julkisuus keskeinen resurssi – internetin julkisuussfäärit

Interaktiivisuus ja osallisuus

Osallisuuden tunne – meetup (samanmieliset) resurssi toiminnalle/mobilisaatiolle

Sosiaalisen median mahdollistama yhteisöllisyys – yhdessä tekeminen, avoin lähdekoodi, Wiki

Omatoiminen sisällöntuottaminen vahvistaa yksilöä ja kansalaisjärjestöä - resurssi

Poliittisessa vaikuttamisessa julkisuus keskeinen resurssi – internetin julkisuussfäärit

Internet ja julkisuus Keane 2002 MIKROTASON JULKISUUS Paikalliset laboratoriot, p erinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio . MESOTASON JULKISUUS Perinteinen massamedia, valtakunnan taso MAKROTASON JULKISUUS Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt

MIKROTASON JULKISUUS

Paikalliset laboratoriot, p erinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio .

MESOTASON JULKISUUS

Perinteinen massamedia, valtakunnan taso

MAKROTASON JULKISUUS

Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt

TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille. Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi) Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä

Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi

Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille.

Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen

Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä

Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle politiikalle Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000) Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia

Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja

Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus

Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)

Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia

Kansalaisvalvonta verkossa 1 Mikro-julkisuudet perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolelta. Potentiaalisia hegemonisten näkemyksien haastajia: tilannekohtaista toiminnallista valtaa harjoittamalla julkista deliberaatiota ja esittämällä vaihtoehtoisia poliittisia kannanottoja Tietokonevälitteinen viestintä on lisännyt erityisesti vallan ”vahtikoirina” toimivien kansalaisjärjestöjen kyvykkyyttä julkistaa tietoja yritysten, hallitusten, poliisien yms. toimien epäeettisyydestä, ylilyönneistä ja haitallisuudesta esiin noussut myös yksilöpohjainen kansalaisvalvontaa joka tarkoittaa Orwellin ”isoveli valvoo” ja Michel Foucault:n ”panoptikon” termeille vastakkaista merkitystä. Orwellin ja Foucault:n käsitteillä viitataan valtioiden ja organisaatioiden kontrollijärjestelmiin, joilla ohjataan ihmisten toimintaa kontrolloinnin kautta syntyvien käyttäytymismallien avulla.

Mikro-julkisuudet perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolelta. Potentiaalisia hegemonisten näkemyksien haastajia: tilannekohtaista toiminnallista valtaa harjoittamalla julkista deliberaatiota ja esittämällä vaihtoehtoisia poliittisia kannanottoja

Tietokonevälitteinen viestintä on lisännyt erityisesti vallan ”vahtikoirina” toimivien kansalaisjärjestöjen kyvykkyyttä julkistaa tietoja yritysten, hallitusten, poliisien yms. toimien epäeettisyydestä, ylilyönneistä ja haitallisuudesta

esiin noussut myös yksilöpohjainen kansalaisvalvontaa joka tarkoittaa Orwellin ”isoveli valvoo” ja Michel Foucault:n ”panoptikon” termeille vastakkaista merkitystä. Orwellin ja Foucault:n käsitteillä viitataan valtioiden ja organisaatioiden kontrollijärjestelmiin, joilla ohjataan ihmisten toimintaa kontrolloinnin kautta syntyvien käyttäytymismallien avulla.

Kansalaisvalvonta verkossa: kansalaisjärjestöt Internetissä toimii useita kanslaisjärjestöjä: http://www.corpwatch.org http://www.hrw.org http://www.carbontradewatch.org Oikeutta eläimille Oikeuksiin, liiketoiminnan eettisyyteen, ympäristörikkomuksiin, korruptioon jne. keskittyviä Hyödyntävät sähköpostilöistoja, RSS-syötteitä, blogeja, newslettereitä ja muuta verkkomateriaalia

Internetissä toimii useita kanslaisjärjestöjä:

http://www.corpwatch.org

http://www.hrw.org

http://www.carbontradewatch.org

Oikeutta eläimille

Oikeuksiin, liiketoiminnan eettisyyteen, ympäristörikkomuksiin, korruptioon jne. keskittyviä

Hyödyntävät sähköpostilöistoja, RSS-syötteitä, blogeja, newslettereitä ja muuta verkkomateriaalia

Kansalaisvalvonta verkossa 2 Alhaalta päin suuntautuvalla kansalaisvalvonnalla tarkoitetaan roolien vaihtumista tilanteissa, joissa ihmiset pyrkivät tekemään eliittien ja organisaatioiden toiminnasta vastuullisempaa ja tilivelvollisempaa. Yksilöpohjaisen kansalaisvalvonnan toimintamuodot eroavat kansalaisjärjestöjen vastaavista siinä mielessä, että ne eivät ole riippuvaisia järjestöjen resursseista vaan pikemminkin ne kumpuavat internetin vuorovaikutteisilta sivustoilta ja sovelluksista.

Alhaalta päin suuntautuvalla kansalaisvalvonnalla tarkoitetaan roolien vaihtumista tilanteissa, joissa ihmiset pyrkivät tekemään eliittien ja organisaatioiden toiminnasta vastuullisempaa ja tilivelvollisempaa.

Yksilöpohjaisen kansalaisvalvonnan toimintamuodot eroavat kansalaisjärjestöjen vastaavista siinä mielessä, että ne eivät ole riippuvaisia järjestöjen resursseista vaan pikemminkin ne kumpuavat internetin vuorovaikutteisilta sivustoilta ja sovelluksista.

Kansalaisvalvonta verkossa 3 Toiminnan ja osallistumisen motivoituminen: omaehtoista -> mikä tahansa aihe voi politisoitua missä tahansa tilanteessa Ideologioista identiteetteihin ja asiakohtaiseen politikointiin -> yksityiset, kollektiiviset ja julkiset identiteetit verkossa-> identiteetteihin perustuvat kansalaisliikehdinnät verkossa Identiteetti kuulumisena johonkin: vahvat ja heikot siteet -> verkossa luonnistuu erityisesti heikkojen siteiden luominen Parveilu/verkkokuhina ja pörinä

Toiminnan ja osallistumisen motivoituminen: omaehtoista -> mikä tahansa aihe voi politisoitua missä tahansa tilanteessa

Ideologioista identiteetteihin ja asiakohtaiseen politikointiin -> yksityiset, kollektiiviset ja julkiset identiteetit verkossa-> identiteetteihin perustuvat kansalaisliikehdinnät verkossa

Identiteetti kuulumisena johonkin: vahvat ja heikot siteet -> verkossa luonnistuu erityisesti heikkojen siteiden luominen

Parveilu/verkkokuhina ja pörinä

Refleksiivinen kansalaisvalvonta: Blogit Blogeissa harjoitetaan poliittista konsumerismia eli kulutuskriittisyyttä: Buzz Machine- blogin kohteena Dell-yhtiö 2005 Sotablogien vaihtoehtoinen informaatio: Abu Ghraib 2004, sotajournalistien blogit, siviilien blogit sotatoimialueilla ja sotilaiden blogit (esim. My War -blogi 2004) Tekijänoikeuskeskustelu suomalaisessa blogosfäärissä syksyllä 2005

Blogeissa harjoitetaan poliittista konsumerismia eli kulutuskriittisyyttä: Buzz Machine- blogin kohteena Dell-yhtiö 2005

Sotablogien vaihtoehtoinen informaatio: Abu Ghraib 2004, sotajournalistien blogit, siviilien blogit sotatoimialueilla ja sotilaiden blogit (esim. My War -blogi 2004)

Tekijänoikeuskeskustelu suomalaisessa blogosfäärissä syksyllä 2005

Refleksiivinen kansalaisvalvonta: YouTube Poliisin sähköisen tainnutusaseen käyttö USA:ssa: Floridan yliopisto 17.9.2007, UCLA 14.11.2006, miljoonia katselukertoja Sarkozy au G8, ei esitetty Ranskan televisiossa, n. 10 milj. katselua YouTubessa USA: George Allenin ”Macaca”-välikohtaus 2006, n. 500 000 katselua; Suomi: Petri Salon ”somalikohu” 2007, n. 39 000 katselua ennen vaaleja Kontulan pahoinpitelyvideo vartijoista pahoinpitelemässä kiinniotettua 2006

Poliisin sähköisen tainnutusaseen käyttö USA:ssa: Floridan yliopisto 17.9.2007, UCLA 14.11.2006, miljoonia katselukertoja

Sarkozy au G8, ei esitetty Ranskan televisiossa, n. 10 milj. katselua YouTubessa

USA: George Allenin ”Macaca”-välikohtaus 2006, n. 500 000 katselua; Suomi: Petri Salon ”somalikohu” 2007, n. 39 000 katselua ennen vaaleja

Kontulan pahoinpitelyvideo vartijoista pahoinpitelemässä kiinniotettua 2006

Johtopäätökset Refleksiivinen politiikka haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi, josta esimerkkinä individualistinen kansalaisvalvonta

Refleksiivinen politiikka haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa

de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi, josta esimerkkinä individualistinen kansalaisvalvonta

VERKKO- OSALLISTUMISEN MUUTOSTRENDIT: Á LA CARTE-OSALLISTUMINEN BUFFET-OSALLISTUMINEN NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN

Á LA CARTE-OSALLISTUMINEN

BUFFET-OSALLISTUMINEN

NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN