SOSIAALISEN MEDIAN KARIKOT
– AVOIMUUS?
Salla Laaksonen @jahapaula
projektitutkija, Helsingin yliopisto
VYO/VAMK verkkosemi...
AVOIMUUS
 Some on lähtökohtaisesti avointa
 tieto
 henkilötiedot (opettaja/opiskelija)
 mielipiteet
 opetusmateriaali...
ARVIOINTIA
+ Oppiminen
+ Motivaatio
+ linkkien ja lisätiedon
etsiminen helppoa
+ kiinnostuneet
ulkopuoliset osallistujat
+...
OPPIMISMUODOT
 Formal learning (muodollinen oppiminen)
 Non-formal learning (epävirallinen oppiminen)
 Informal learnin...
ERILAISTA AVOIMUUTTA
 Avoimen materiaalin hyödyntäminen
 Oman oppimateriaalin julkaiseminen
 Opiskelijoiden valmiiden t...
Yksi tapa lähestyä avoimuutta:
verkkoidentiteetti ja verkkomaine
Verkko tallettaa paljon tietoa. Käytä tämä hyödyksesi,
äl...
30.1.2015
13
Tuija Aalto / Löydy-
VERKKOIDENTITEETTI
KYSYMYKSIÄ
 Voiko some-palveluihin rekisteröitymistä vaatia
opiskelijalta?
 Miten vetää raja henkilökohtaisen käytön ja
...
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Sosiaalisen median karikot - avoimuus?
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sosiaalisen median karikot - avoimuus?

1,472 views

Published on

Verkkoseminaarin lyhyt alustus ja muutama esimerkki avointen some-ympäristöjen käytöstä osana yliopisto-opetusta ja opiskelua.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,472
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Karikko = avoimuuden puute, uskalluksen puute
  • Suljetuissa oppimisympäristöissä voi olla sosiaalisen median piirteitä, mutta ovatko ne sosiaalista mediaa?
    Persistence – What you say sticks around.
    Searchability – Henkilötiedot, sijainti, mieltymykset, mielipiteet.
    Replicability – Digitaaliset sisällöt ovat siirrettävissä ja kopioitavissa.
    Invisible audiences – Yleisöt ovat medioituneet ja muuttunet näkymättömiksi. (boyd 2007b)
    Usein palvelun voi sulkea ts. laittaa salasanan taakse
    - some on yhteisöllisesti tuotettua sisältöä
    - Facebook-hankaluudet, joista myös Jere on kirjoittanut: ensimmäinen some-palvelu, jossa ollaan käyttösääntöjen puitteissa omalla nimellä, alusta on siis varsin henkilökohtainen
  • Kurssi vuonna 2007, Mari Koistinen, Suvi Korhonen, Salla Laaksonen + 14 muuta seuraajaa kanavalla
    - Luennoijalle kerrottiin kanavasta muutamaan otteeseen, mutta häntä ei kiinnostanut kummemmin.
  • Jaikukanava 2008 keväällä kurssille, neljä kokeilijaa, idea täysin opiskelijalähtöinen
    Lisäksi Delicious-linkit yhdessä sovitulla ”tiedeviestinta”-tagilla tallennetuista linkeistä
    Kurssiesseet tehtiin yhteistyönä wikiin.
  • Kurssin vetäjän kanssa sovittiin, että jaiku-muistiinpanot käyvät oppimispäiväkirjasta ja esseet koostetaan yhteistyönä wikiin.
    Lisäksi lyhyet arvioinnit kokeilun onnistumisesta
    Opettaja antoi kommentteja takaisin
    Wikissä muut lähinnä kommentoivat toistensa esseitä
    Keskeneräisyys selvästi jännitti
    Kun aiheet selvillä, vinkkejä ja linkkejä kuitenkin vaihdettiin jaikussa

  • Avoimuuden karikko: vieraileva luennoitsija ei pitänyt verkkoreferoinnista.
    - Yliopiston luento on avoin tilaisuus, selvittiin keskustelulla.
  • Muodollisella eli formaalilla oppimisella ymmärrämme siis kouluympäristössä tai muuten suunnitelmallisesti jonkun ulkopuolisen tahon ohjaamina oppimista.
    non-formaali eli epävirallinen oppiminen on järjestelmällistä, ohjattua ja siitä voidaan esimerkiksi kurssitodistuksia, mutta se ei ole osa virallista koulujärjestelmää. Kaikki ei-tutkintoon johtava opetus ja kouluttautuminen on siis non-formaalia oppimista.
    Informaali oppiminen = arkioppiminen: sattumanvaraista ja tahatonta oppimista tapahtuu arjessa jatkuvasti.

    Avoin somen hyödyntäminen voi tukea erityisesti informaalia oppimista; toisaalta myös kurssi voi tukea ei-kurssilaisten informaalia oppimista.

    Yliopisto ei ole saari, vaan osa yhteiskuntaa: miksei myös opetus voisi olla avointa?
    Yliopistolain mukaan yliopiston luento on avoin tilaisuus
  • Yliopisto ei ole saari, vaan osa yhteiskuntaa: miksei myös opetus voisi olla avointa?
    Yliopistolain mukaan yliopiston luento on avoin tilaisuus
  • Janne Matikainen Sosiaalinen media –kurssi menossa parhaillaan
    Opiskelijat laitettiin osana kurssin suoritusta kokeilemaan sosiaalisen median eri palveluita ja analysoimaan tuloksia. Yksi ryhmä perusti mm. feikkiblogin, yksi ryhmä lähti tekemään sivua BB-tähdestä Wikipediaan ja ujutti sinne tahallaan asiavirheen (sivu lopulta poistettiin), yksi ryhmä tässä kokeili Flickr-kuvapalvelua ja pohti sen osallistumismotiveeja ja yhteisöllisyyttä.
  • - Tässä näkyy avoimuus: ulkopuolinen, aktiivinen verkon käyttäjä ilmestyi mukaan keskusteluun kommentoimaan ryhmän ajatuksia. Ryhmä hiljeni samantien.
  • Verkko-Portfolio – pitäiskö rakentaa johdonmukaisesti heti alusta alkaen?
  • Jotkut käyttävät eri palveluita eri viestintään, opinnoissa ei ehkä mahdollista?
    Työkäytön ongelmia: ajankäyttö, asioiden julkisuus.
    Kertoo ehkä myös yleisestä muutoksesta siinä, kuinka ihmiset suhtautuvat työhön osana elämää.
    - Huoli luottamuksellisten tietojen päätymisestä sosiaalisen median kautta ulkopuolisille on monen työnantajan kannalta aiheellinen.
  • - Karikot = joko ei uskalleta, tai sitten ollaan liian varomattomia.
    - Onko palveluiden välillä eroja?
  • Sosiaalisen median karikot - avoimuus?

    1. 1. SOSIAALISEN MEDIAN KARIKOT – AVOIMUUS? Salla Laaksonen @jahapaula projektitutkija, Helsingin yliopisto VYO/VAMK verkkoseminaari 4.11.2010
    2. 2. AVOIMUUS  Some on lähtökohtaisesti avointa  tieto  henkilötiedot (opettaja/opiskelija)  mielipiteet  opetusmateriaali  ulkopuoliset osallistujat  Mutta sosiaalisen median ominaisuuksia voi olla suljetuissakin ympäristöissä  Open social media / semi-open social media / private social media
    3. 3. ARVIOINTIA + Oppiminen + Motivaatio + linkkien ja lisätiedon etsiminen helppoa + kiinnostuneet ulkopuoliset osallistujat + keskustelua enemmän luennon aikana ja sen jälkeen + Audience effect + tuo mainetta ja näkyvyyttä myös yliopistolle - keskittyminen luentoon häiriintyy? - Luento muuttuu julkisemmaksi - Luennon aikana hankala kirjoittaa syvällisempiä huomioita
    4. 4. OPPIMISMUODOT  Formal learning (muodollinen oppiminen)  Non-formal learning (epävirallinen oppiminen)  Informal learning (arkioppiminen) (esim. Nyyssönen 2002)
    5. 5. ERILAISTA AVOIMUUTTA  Avoimen materiaalin hyödyntäminen  Oman oppimateriaalin julkaiseminen  Opiskelijoiden valmiiden töiden julkaiseminen avoimesti  Keskeneräisen oppimisprosessin julkaiseminen
    6. 6. Yksi tapa lähestyä avoimuutta: verkkoidentiteetti ja verkkomaine Verkko tallettaa paljon tietoa. Käytä tämä hyödyksesi, älä haitaksesi.
    7. 7. 30.1.2015 13 Tuija Aalto / Löydy- VERKKOIDENTITEETTI
    8. 8. KYSYMYKSIÄ  Voiko some-palveluihin rekisteröitymistä vaatia opiskelijalta?  Miten vetää raja henkilökohtaisen käytön ja opiskelukäytön välille? Entä opettajan työkäytön ja henkilökohtaisen käytön?  Voiko keskeneräisen työn vaatia avoimeksi?  Miten opettaja voi neuvoa opiskelijaa yksityisyyttä tai tietosuojaa koskien?

    ×