Tämä kirja on ehdotus Helsingin Eteläsataman tulevaisuudeksi.                                                             ...
KIRJAVA SATAMAHelsingin Eteläsataman ranta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti
KIRJAVA SATAMA     Eteläsataman ranta-alueiden     ideasuunnitelma ja käytön konsepti    Tilaaja:     Helsingin Kaupunkisu...
3
SISÄLLYSLUETTELO    6     JOHDANTO    12    HISTORIA          Eteläsataman historiaa         14          Tähtitornin vuore...
76    STRATEGIA      Kehitysalueet                              78      Esimerkkejä uusista toiminnoista           80     ...
Helsinki valittiin kesällä 2007 maailman kuudenneksi parhaaksi    asuinpaikaksi Monocle-lehden kaupunkien elämänlaatua käs...
Eteläsatama on Helsingin menestystarinankeskeinen tapahtumapaikka.Mutta mikä oneteläsataman parasmahdollinen tulevaisuus? ...
Tämä kirja on ehdotus    Eteläsataman tulevaisuudeksi.     Helsingin kaupunki tekee töitä historiallisen keskustansa elävö...
Tavoitteena on rikas jamonipuolinenkaupunkiympäristö.Oikeilla toimenpiteillä Eteläsatamastavoidaan kehittää kansainvälises...
Eteläsatama on historiallisesti arvokasta ympäristöä, jossa on     kuitenkin myös runsaasti kehityspotentiaalia. Valmiiden...
Alueen elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy uusia toimintoja, tiloja,rakennuksia ja tapahtumapaikkoja luomalla. Lähtökohtana ...
12
13
Eteläsatama sisältää Helsingin his-      asemakaavassa vuodelta 1812     toriaa monen sadan vuoden ajalta.        vanhasta...
KAUPPAHALLIVanha kauppahalli on vuonna 1889avattu Helsingin vanhin kauppahalli.Rakennuksen on suunnitellut GustafNyström. ...
Katajanokalla on ollut enemmänkin     KATAJANOKKA                            satamatoimintaa lieveilmiöineen.     Katajano...
varustaa ne aluksi puulaitureilla,        Siitä lähtien Eteläsatama on ollutmyöhemmin kivilaitureilla. Toisar-        matk...
toisella puolella on Kolera-allas.Nimi   OLYMPIATERMINAALI     on muistona koleraan kuolleesta     laivurista. Allasta käy...
KAIVOPUISTOKaivopuiston historia alkoi 1830-lu-vulla, kun aiemmin asumattomalleja karulle Helsinginniemen kärjelleperustet...
ULLANLINNA                              kamariselle edukunnalle. Kilpailun                                             voi...
21
RANTAVIIVAN KEHITYS     Eteläsataman alueen rantaviivaa on     muokattu rohkeasti viimeisen 250     vuoden aikana.     Suu...
2000 23
24
25
ETELÄSATAMA JA SUUR-HELSINKI     Suur-Helsinki on vuonna 2008     varakas ja kehittyvä metropolialue.     Kantakaupungin l...
Eteläsataman alueenennakkoluulotonkehittäminen on kokoSuomen edun mukaista.                        27
ETELÄSATAMA JA KESKUSTA     Eteläsatama on nyky-Helsingin     keskeinen turistialue. Suuri osa     Helsinkiin saapuvista m...
KALASATAMA                                             KULOSAARI                               SOMPASAARI                 ...
30
31
ETELÄSATAMA 2008                          KAUPPATORI                                                   KANAVATERMINAALI   ...
TULLI- JA PAKKAHUONE                       33
KIRJAVAT LÄHTÖKOHDAT34
Jokaisella helsinkiläisellä on mielipide Eteläsata-maan rakentamisesta. Tämä tekee alueen ideoin-nista erinomaisen mielenk...
ETELÄSATAMAN POTENTIAALI36
Suunnittelualueella olevien rakennusten kirjoon komea: Olympiaterminaalin, kauppahallin jatulli- ja pakkahuoneen riviin ma...
SUUNNITTELUALUE38
OSA-ALUEET                   KanavaterminaaliKauppatorin alue                              Tulli- ja pakkahuoneTähtitornin...
YMPÄRISTÖN HUOMIOTEKIJÄT        NÄKYMÄ     MAASTONMUOTO      KIINTOPISTE     TURISTIKESKUS      TERMINAALI40
41
POPULAATIOT ETELÄSATAMASSA42
Italialainen sosiologi Guido Martinotti esittelee es-seessään A City for Whom? Transients and PublicLife in the Second-Gen...
Kanavaterminaali       Kauppatori                                     Tulli- ja pakkahuone     Tähtitorninvuori           ...
ASUKKAATTYÖSSÄKÄYVÄT KÄYTTÄJÄT  LIIKKUVA   ELIITTI               45
POPULAATIO 1: ASUKKAAT                                                               Katajanokka                  Kauppato...
Tämä alkuperäinen ja perinteisen        Varmaa myöskin on, että kaikkikaupungin ainoa populaatio asuu         muut populaa...
POPULAATIO 2: TYÖSSÄKÄYVÄT                      Hallinto                Autoliikenneväylät         Kaupungintalokorttelit ...
Perinteisessä kaupungissa asukkaat     Eteläsataman alueen läpi kuljetaanja työssäkäyvät ihmiset olivat sama    myös runsa...
POPULAATIO 3: KÄYTTÄJÄT       Senaatintori                                                               Vierassatama     ...
Jatkuva ihmisten liikkuvuuden          Turistit edustavat tätä ryhmää puh-lisääntyminen yhdistettynä kasva-      taimmilla...
POPULAATIO 4: LIIKKUVA ELIITTI                        Hallinto                                   ENSO       Kaupat        ...
Liikkuva kansainvälinen eliitti on        Käytetyt palvelut risteävät monessamuodostumassa olennaiseksi po-            suh...
LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI                 P            P                                  P            P                     ...
Rantareitit Katajanokalta Kauppato-rille ja edelleen Olympiaterminaalinedustan kautta Kaivopuistoon ovatkaupunkilaisten ja...
56
Autoliikenne suunnittelualueella onpysynyt suuruudeltaan samanlaisenavuosia. Autoliikenteen reitteihin eiole tarpeellista ...
58
Kauppatori on suurelta osin valmistakaupunkiympäristöä.Keisarinluodonlaituri on kuitenkinsurkeassa tilassa. Sen muhkuraine...
?60
Näkymä Kauppahallin eteläpäädynovelta ei houkuttele jatkamaankävellen kohti Olympiaterminaalia,Kaivopuistoa ja Merisatamaa...
KEVYT LIIKENNE                                          Pohjoisranta                          Eteläsatama                 ...
Yksi Helsingin suosituimmista kä-velyraiteista Merisataman rannastaKaivopuistoon voisi jatkua luontevas-ti Olympiaterminaa...
64
Tähtitorninvuori leikkaantuu rujostiLaivasillankadulla. Liikennemelu val-taa suurimman osan puistosta, jossaharvoin näkee ...
VIHERALUEET                                                Katajanokan puisto       Esplanadi     Tähtitornin vuori       ...
67
SULJETTU RANTA                      Ei pääsyä rantaan                      Ei pääsyä rantaan68
69
TERMINAALIRAKENNUKSET70
71
SATAMARATAKUILUN SEUTU72
73
JULKINEN LIIKENNE     M74
75
76
77
KEHITYSALUEET78
TILOJEN UUSIOKÄYTTÖ:  -Tulli- ja Pakkahuone        -Kauppatori  -Kauppahallin edusta -Satamaratakuilun alue            UUD...
ESIMERKKEJÄ UUSISTA TOIMINNOISTA                                           TERMINAALI-        AKVAARIO     TALVIPUUTARHA  ...
POPULAATIOT       Toimintojen pinoaminen samalle                   alueelle elävöittää kaupunkia. Mitä                   m...
UUSI JULKINEN RANTA-ALUE                                 Eteläsataman kehityksen keskeise-                                ...
83
PUISTOTILAN JATKO RANTAAN                      Jatketaan puistoa                         rantaan asti84
Illalla intiimimpi       Kohonnut rantaviiva                          Kosketus veteen  Suojaisia paikkoja                 ...
JALANKULKUALUEIDEN YHTEYS                       Reitit yhdistyvät                      satama-alueen yli86
Rannan uudet julkiset tilat yhdistävät kaupungin tärkeät ulkokävelyalueet,Esplanadin ja Merisataman. Puistokansi tarjoaa u...
88
89
KAUPPATORIN ALUE90
91
UUDET RANTA-AUKIOT     Keisarinluodon laituri, kauppahal-     lin edusta ja makasiiniterminaalin     paikoitusalue muunnet...
93
ASEMAPIIRROS 1:100094
95
96
Vanha kääntyvä rautatiesilta Kaup-pahallin edustalta Keisarinluodon-laiturille puretaan ja Satamaradanmuutkin jäänteet kau...
98
99
KANAVATERMINAALIN ALUE                                         SENAATINTORI                                               ...
USPENSKIN                      KATEDRAALISIDENTIN A                                     KATAJANOKKA           ENZO GUTZEIT...
KANAVATERMINAALIN KAUPUNKIKUVALLINEN STRATEGIA                  AALIN                NE                                   ...
2. Viherelementit rajaamaan kauppatoria jauusia aukioita4. Jatketaan Esplanadia luomalla päätepiste Kanava-terminaalin alu...
5. Kanavarannan terassivyöhykkeen      jatkaminen Kanavaterminaalin alueelle      7. Laadukkaat julkiset kaupunkitilat104
6. Uusien ranta-aukioiden sarja8. Herzog & de Meuronin hotellisuunnitelmassa pää-tepiste ja paviljonki vaihtavat paikkaa  ...
ASEMAPIIRROS 1:2000106
107
ASEMAPIIRROS 1:1000108
109
TULLI- JA PAKKAHUONE      Tulli- ja pakkahuone on vuonna 1900      valmistunut näyttävä sataman maka-      siini- ja halli...
111
UUSI KÄYTÖN KONSEPTI            NYKYISIÄ TOIMINTOJA      -juhlatilana toimiva lipunmyyntihalli                -ravintola G...
TYHJILLÄÄN OLEVA                                                      PUOLISKOAKKAHUONE            PIENTEN ”INDEPENDENT”LE...
POHJAPIIRROS          YLIN KERROS          POHJAPIIRROS      RAVINTOLASALIKERROS        POHJAPIIRROS       MAANTASOKERROS ...
STOTILAA           115
116
UDIOTILAA  IK UBITIL            117
TÄHTITORNIN VUORI JA MAKASIINITERMINAALI118
119
NYKYTILANNE            AIDATTU LAITURIALUE                          TALLINNAN PIKAVENELIIKENTEEN                          ...
MUUTOSALUEEN RAJAUS         ALUEEN RAJAUS                                                     NÄKYMÄAKSELI KATAJANOKAN LÄP...
AJONEUVOLIIKENNE                   NYKYINEN               AUTOLIIKENNEREITTI                           SAATTOLIIKENNE TALL...
YHTEYDET / TOIMINNOT           YHTEYS KAUPPATORILLE                                  +2.0     YHTEYS                      ...
124
Puiston rantaan tuominen luoEteläsatamaan viisi hehtaaria uuttakaupunkiympäristöä. Sen on tar-koitus olla luonteeltaan pui...
RAKENNUSMASSOJEN SIJOITTAMINEN PUISTOON                  1. Yhtenäinen rakennusmassa erot-                  taisi puiston ...
2. Raitiovaunreitti jakaa rakennusmas-sa kahtia4. Yhteydet rantaan ja tärkeät näkymätjakavat rakennusmassat osiin         ...
5. Rakennukset sulautuvat puistomaisemaan ja      kohoavat rantaa kohti avautuvina      7. Julkisivut avautuvat juhlallise...
6. Puistomaiseen ympäristöön istutetut porrastetutmassat luovat vaihtoehtoisia reittejä ja suojaisiapaikkoja8. Rakennukset...
VAIHTOEHTO 1      Tähtitorninvuoren puisto jatketaan      rantaan täysimittaisena. Se kattaa      koko satama-alueen ja La...
131
KAUPUNKIRAKENNE132
ASEMAPIIRROS               133
TILAT / TASO +8.40134
UUDISRAKENTAMINEN                                   VAIHTOEHTO 1                                    46 100 k-a m2PUISTOTAS...
TERMINAALITASO        LAITURITASO136
137
LEIKKAUS A      LEIKKAUS B138
139
LEIKKAUS C      LEIKKAUS D140
141
LEIKKAUS E142
143
NÄKYMÄ UUDELTA ALUEELTA144
145
NÄKYMÄ ETELÄRANTA 10:STÄ146
147
NÄKYMÄ TÄHTITORNINVUORELTA148
149
Satama-alue katetaan kokonaan,      mutta Laivasillankatu jätetään näky-      viin ja yhteys puistoon muodostetaan      kä...
151
KAUPUNKIRAKENNE152
ASEMAPIIRROS               153
UUDISRAKENTAMINEN           VAIHTOEHTO 2            38772 k-a m2      PUISTOTASON LIIKETILAA 2780 m2      AUDITORIO 1084 m...
TILAT / TERMINAALITASO                         155
LEIKKAUS A      LEIKKAUS B156
157
LEIKKAUS C      LEIKKAUS D158
159
LEIKKAUS E160
161
NÄKYMÄ TÄHTITORNIN VUORELTA162
163
NÄKYMÄ ETELÄRANTA 10:STÄ164
165
NÄKYMÄ MERELTÄ166
167
VALAISTUSKONSEPTI      Valaistus rakentuu ajatukselle Helsingistä Itämeren valkeana tyttärenä. Jo      valon laadun on olt...
169
170
171
172
AKVAARIOEteläsataman uuden rantaan tuodunpuisto-osuuden vetonaulaksi esite-tään meriakvaariota. Tämä näyttävärakennus houk...
2.KRS      3.KRS174
4.KRSA    KATTO KRS.                 175
LEIKKAUS A      LEIKKAUS B176
177
OLYMPIATERMINAALI      Olympiaterminaalin viereinen rata-      kuilu- ja varikkoalue katetaan yhte-      näiseksi puistoks...
179
KAUPUNKIRAKENNE 1:2000                           HYVINVOINTITERMINAALI                                                   U...
AT     181
ASEMAPIIRROS 1:1000182
183
HYVINVOINTITERMINAALI        POHJAPIIRROS 1:500            TASO +2.00184
POHJAPIIRROS 1:500    TASO +7.80                     185
186
JULKISIVU LAIVASILLANKADULLE          LEIKKAUS 1:1000          LEIKKAUS 1:1000                               187
LEIKKAUS 1:500      JULKISIVU LAIVASILLANKADULLE      NÄKYMÄ LAIVASILLANKADULTA188
POHJAPIIRROS 1:500                     189
190
191
Nurmikolle astuminen sallittu      -Meri Louekari      Aristoteleen mukaan kaupunki ei ole olemassa pelkkää elämää varten....
Arkkitehti Jon Rowlandin mukaan kaupunkien kehittymisen epävarmuus on kiinnostavaaihe – siinä kun esimerkiksi kaupunkien b...
Kauppatori ja Katajanokka - vahva identiteetti 24/7      Vahvan identiteetin merkitys on nykyisessä kaupunkikehityksessä e...
julkisten tilojen laatua ja kehittämään uusia paikkoja kulttuurin käyttöön, virkistäytymiseenja sosiaaliseen elämään. Uusi...
Puistokansi – leikkiä, asumista ja uutta taloutta      Suunnittelualueen nykykäyttö ei monin paikoin vastaa alueen potenti...
suunnitellut rakennukset ovat pääosin palvelu- ja toimistokäyttöön soveltuvaa tilaa,mutta niissä voisi olla myös erkoisasu...
Lopuksi      Kaupunkien välisessä kilpailussa kunkin kaupungin tarjoama elämänlaatu, mahdollisuudet      hyvään elämään, n...
Kolumnin “Nurmikolle astuminen sallittu” lähteetBech-Danielsen, C. (Ed) (2004) Urban Lifescape (Aalborg University Press)B...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Kirjava satama ala_2008

778

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
778
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Kirjava satama ala_2008"

  1. 1. Tämä kirja on ehdotus Helsingin Eteläsataman tulevaisuudeksi. Kirjava satama Helsingin Eteläsataman ranta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konseptiTarina etenee taustojen ja nykytilanteen kuvauksesta analyyttiseen suunnitteluehdo- tusten sarjaan. Tavoitteena on rikas ja monipuolinen kaupunkiympäristö. Eteläsata-man olemassaolevia toimintoja kehitetään ja vajaakäyttöisille alueille tuodaan uusia mahdollisuuksia. Eteläsatama on Helsingin kaupunkikulttuurin keskeinen näyttämö. Mikä on tämän alueen paras mahdollinen tulevaisuus? Kirjava satama ISBN 978-952-223-055-3
  2. 2. KIRJAVA SATAMAHelsingin Eteläsataman ranta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti
  3. 3. KIRJAVA SATAMA Eteläsataman ranta-alueiden ideasuunnitelma ja käytön konsepti Tilaaja: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Satu Tyynilä, Ilpo Forssén, Arja Kasanen, Sanna Lahti, Riitta Salastie, Pekka Nikulainen Suunnittelutyöryhmä: Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta, Samuli Woolston sekä Aleksi Niemeläinen, Auvo Lindroos, Sami Mikonheimo, Jani Koivula, Karl Berggren, Ossi Konttinen Liikenne: Esisuunnittelijat SITO Oy Seppo Karppinen, Kati Vaaja Maisema-arkkitehtuuri: MA-SU Planning Malin Blomqvist, Sune Oslev Valaistus: Julle Oksanen Lighting Design Julle Oksanen, Oliver Walther Kaupunkikulttuuri: Meri Louekari Kaupunkisosiologia: Sampo Ruoppila Arkkitehtuurin historia: Juhana Heikonen Katajanokan hotellisuunnitelma © Herzog & de Meuron 2008 © Helsingin Kaupunki Edita Prima Oy, Helsinki, 2008 ISBN 978-952-223-055-32
  4. 4. 3
  5. 5. SISÄLLYSLUETTELO 6 JOHDANTO 12 HISTORIA Eteläsataman historiaa 14 Tähtitornin vuoren historia 20 Rantaviiva 22 24 NYKYTILANNE Eteläsatama ja Suur-Helsinki 26 Eteläsatama ja keskusta 28 Helsingin käyntikortit 30 Eteläsatama 2008 32 Kirjavat lähtökohdat 34 Eteläsataman potentiaali 36 Suunnittelualue 38 Ympäristön huomiotekijät 40 Populaatiot Eteläsatamassa 42 Liikenne / Paikoitus 54 Kevytliikenne 62 Viheralueet 66 Suljettu Ranta 68 Terminaalirakennukset 70 Satamaratakuilun ympäristö 72 Julkinen Liikenne 744
  6. 6. 76 STRATEGIA Kehitysalueet 78 Esimerkkejä uusista toiminnoista 80 Uusi julkinen ranta 82 Puistotilan jatko rantaan 84 Jalankulkualueiden yhteys 8688 SUUNNITELMA Kauppatorin alue 90 Kanavaterminaalin alue 100 Tulli- ja Pakkahuone 110 Tähtitornin vuori ja Makasiiniterminaali 118 Akvaario 170 Olympiaterminaalin alue 178192 KOLUMNI ”Nurmikolle astuminen sallittu” -Meri Louekari- 5
  7. 7. Helsinki valittiin kesällä 2007 maailman kuudenneksi parhaaksi asuinpaikaksi Monocle-lehden kaupunkien elämänlaatua käsit- televässä vertailussa. Kehitys tsaarin piirustuspöydältä globaalin eliitin suosikkikaupungiksi on ollut vaikuttava.6
  8. 8. Eteläsatama on Helsingin menestystarinankeskeinen tapahtumapaikka.Mutta mikä oneteläsataman parasmahdollinen tulevaisuus? 7
  9. 9. Tämä kirja on ehdotus Eteläsataman tulevaisuudeksi. Helsingin kaupunki tekee töitä historiallisen keskustansa elävöit- tämiseksi. Tämä kehityssuunnitelma on osa tätä strategiaa. Suun- nitelma on analyyttisten suunnittelupäätösten myötä muovautuva rohkea ja harkittu tulevaisuudenkuva.8
  10. 10. Tavoitteena on rikas jamonipuolinenkaupunkiympäristö.Oikeilla toimenpiteillä Eteläsatamastavoidaan kehittää kansainvälisesti mielen-kiintoinen suomalaisen kaupunkielämännäyttämö. 9
  11. 11. Eteläsatama on historiallisesti arvokasta ympäristöä, jossa on kuitenkin myös runsaasti kehityspotentiaalia. Valmiiden historial- listen alueiden seassa on rujoa ja sattumanvaraisesti syntynyttä tilaa, joka ei toimi osana kaupungin keskustaa. Tämän tilan kehit- täminen osaksi kaupungin julkista keskustatilaa on kehityssuunni- telman suurin haaste ja mahdollisuus. Uuden kaupunkitilan on nivouduttava his- torialliseen ympäristöön sujuvasti ja miel- lyttäviä, johdonmukaisia kokonaisuuksia muodostaen.10
  12. 12. Alueen elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy uusia toimintoja, tiloja,rakennuksia ja tapahtumapaikkoja luomalla. Lähtökohtana kes-kustan kehittämisessä on kokonaisuuden toimivuus ja kaupunki-laisten yhteinen etu. Yksittäiset toimijat asettuvat suunnitelmassapaikalleen kokonaisuuden johdonmukaisen kehittämisen ehdoilla.Tavoitteena on luoda looginen yleisrunko tuleville yksittäisilleprojekteille. 11
  13. 13. 12
  14. 14. 13
  15. 15. Eteläsatama sisältää Helsingin his- asemakaavassa vuodelta 1812 toriaa monen sadan vuoden ajalta. vanhasta Suurtorista tehtiin uusi Monet kaupungin keskeisistä urbaa- monumentaaliaukio Senaatintori ja neista paikoista sijaitsevat alueella. entisten kalalaiturien paikalle sijoi- Arvokkaiden ja toimivien kaupun- tettiin uusi kauppatori. kielementtien yhdistäminen uusiin ratkaisuihin on keskeinen tavoite Torille rakennettiin kolme satama- Eteläsataman kehityksessä. allasta: itäpäähän allas Viaporin liikenteelle (nyk. Linnanallas), länsi- päähän allas kalastajaveneille (nyk. Kolera-allas) ja sen eteläpuolelle allas höyrylaivoille (nyk. Vironallas). Torin rakennustöiden yhteydessä kaivettiin myös Katajanokan kana- va. 1890-luvulla Kauppatorin rantaa 1800-luvun alkuun asti Kauppatorin pitkin vedettiin Katajanokalle kulke- paikalla oli mutaisen kaupungin- nut satamarata; tämän vuoksi toria lahden pohjukka kalalaitureineen. laajennettiin merelle päin ja sen Lahtea käyttivät markkinapaikka- päihin rakennettiin kaksi kääntösil- naan lähiseudun kalastajat, jotka taa, jotta junat pääsisivät kolera-al- kiinnittivät veneensä laitureihin ja taan suun ja Katajanokan kanavan myivät kalojaan helsinkiläisille. yli. Rautatieliikenne Katajanokalle lakkautettiin ja kiskot purettiin Noin nykyisen Pohjoisesplanadin 1980-luvulla. Satamaradan jääntei- paikalla kulki Eteläinen Rantakatu, tä on yhä alueella. jonka takaa alkoi kaupunkiasutus. Varsinaisena kauppatorina käytet- tiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla. Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupun- giksi. Johan Albrecht Ehrenströmin14
  16. 16. KAUPPAHALLIVanha kauppahalli on vuonna 1889avattu Helsingin vanhin kauppahalli.Rakennuksen on suunnitellut GustafNyström. Nykyään halli on myössuosittu turistikohde.Kauppatorin lähellä sijaitsevaanhalliin avattiin kahvila maaliskuunalussa 1984. Hallin keskeltä puret-tiin neljä myymälää, joiden tilalle10-paikkainen kahvila rakennettiin.TULLI-JA PAKKAHUONETulli- ja pakkahuone rakennettiinpeittämättömästä tiilestä 1898-1901(G. Nyström).Nykyisin rakennuksessa sijaitseeyritysten toimitiloja ja vuokrattavajuhlatila vanhassa lipunmyyntihal-lissa. 15
  17. 17. Katajanokalla on ollut enemmänkin KATAJANOKKA satamatoimintaa lieveilmiöineen. Katajanokalle rakennettiin 1810- 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin 30-luvuilla C. L. Engelin ja E. F. se oli huonomaineista aluetta, jossa Granstedtin suunnittelemia kasar- harjoitettiin viinan salakauppaa ja mirakennuksia venäläisen sotaväen tavattiin “huonoja naisia”. käyttöön. Helsingin laivastoasema sijaitsi siellä vuoteen 1958. Katajanokan Pohjoisrannan ilmettä määrittivät pitkään huolintaliikkei- Tämän jälkeen Valmetin telakka oli den suuret makasiinit, jotka on alueen pääasiallinen käyttäjä vuo- uusittu muuhun käyttöön. teen 1975 asti. Merivoimien esikun- ta toimi yhdessä rakennuksista aina ETELÄSATAMA siihen asti kun rappiolle päässeet rakennukset korjattiin 1984-1989 Merenlahtea kutsuttiin 1600-luvulla ulkoasiainministeriön käyttöön. Kaupunginlahdeksi (Stadsviken). Sen rannat olivat niin matalia, että Katajanokan “vanha puoli” on se soveltui vain rannikon ja saaris- rakennettu pääosin 1900-luvun ton asukkaiden veneiden satama- alussa. Suuri osa taloista rakennet- paikaksi. tiin vain vuosikymmenen aikana, ja ne muodostavat harvinaisen Vakinaisena lastauspaikkana Kau- yhtenäisen jugend-arkkitehtuurin punginlahden rannalla oli 1700- kokonaisuuden. luvulla Erhardtin laituri. Saman vuosisadan puolivälissä lahtea Katajanokan nykyinen “uusi puoli” kutsuttiin jo Eteläiseksi kaupungin- oli pitkään rakentamatonta ja siellä satamaksi (Södra Stadshamnen). sijaitsi vesilentoasema, joka oli Sen asema satamana oli pitkään Aeron (nykyinen Finnair) kotikenttä. toissijainen. Liikenteen kasvaessa Aeron lentokoneet operoivat Kata- tämänkin lahden rannoille raken- janokalta vuodesta 1924 vuoteen nettiin laivojen kiinnityspaikkoja ja 1936 asti. Uuden puolen rakentami- satamamakasiineja. nen alkoi 1979 ja viimeisiä vapaita tontteja rakennetaan 2006-2007. Helsingin tultua pääkaupungiksi lahden rantoja alettiin täyttää ja16
  18. 18. varustaa ne aluksi puulaitureilla, Siitä lähtien Eteläsatama on ollutmyöhemmin kivilaitureilla. Toisar- matkustajalaivojen ja autolauttojenvoisesta satamasta haluttiin tehdä käytössä.ensiluokkainen. Tällaiselle täyte-maalle syntyi 1800-luvun alkupuo- Eteläsatamassa on kahdeksan ni-lella kauppatorikin. mettyä laituria ja neljä terminaalia. Lähes koko Katajanokan mittaisenMerenlahden eteläosassa sijaitsi Katajanokanlaiturin kauimmaisen,pitkään Ullanlinnan laivaveistämö, merenpuoleisen osan muodostaajoka vuonna 1847 sai nimekseen Risteilyaluslaituri.Ullanlinnan Varviyhtiö. Katajanokanpuolella rantoja täytettiin, rannoille Katajanokanlaiturin keskivaiheilla si-rakennettiin laitureita ja komeita jaitsee Katajanokan terminaali, jotatavaramakasiineja. Sataman yhte- käyttävät esimerkiksi Viking Linenydet paranivat huomattavasti, kun ruotsinlaivat. Laiturin Kauppatorinsinne rakennettiin rautatie vuosina puoleisessa päässä on Tallinnaan1891–1894. kulkevien pika-alusten käyttämä Kanavaterminaali.Vuonna 1900 Katajanokalle val-mistui uusi tulli- ja pakkahuone. Presidentinlinnan edessä on Lin-Samoihin aikoihin satamaa ruopat- nanallas, jota käyttävät vierailevattiin ja Etelärannan puoli tuli valmiik- pienveneet. Altaan ja meren välissäsi. Näin Eteläsatama sai nykyisen on Linnanlaituri, josta liikennöidäänmuotonsa. Korkeasaareen ja Porvooseen.Vuonna 1936 valtuusto päättilaajentaa Eteläsataman Helsingin Kauppatorin rannassa on Keisarin-laivaveistämön alueelle. Tähän liittyi luodonlaituri. Nimensä se on saanutlaajoja rautateiden ratatöitä, jotka luodosta, johon keisari Nikolai I:stävalmistuivat vasta vuonna 1952. kuljettanut laiva osui vuonna 1833. Nykyisin luoto on rannalle tuodunAutolauttojen aikakausi Suomen ja täytemaan alla. Laituria käyttääRuotsin välisessä liikenteessä alkoi esimerkiksi Suomenlinnaan liiken-1960-luvun alussa. Tavaraliikenne nöivä lautta.Katajanokalla lopetettiin ja rautatiesinne purettiin 1980-luvun alussa. Entisen käännettävän rautatiesillan 17
  19. 19. toisella puolella on Kolera-allas.Nimi OLYMPIATERMINAALI on muistona koleraan kuolleesta laivurista. Allasta käyttävät tuottei- taan myyvät kalastajat ja turisteja Olympiaterminaali on Helsingin kuljettavat laivat. kauppatorin kupeessa sijaitseva satama, joka rakennettiin Helsingin Vanhan kauppahallin vieressä on olympialaisia varten 1952. Nykyisin vierailuveneiden käytössä oleva sieltä on säännöllinen yhteys Tuk- Vironallas. Lyypekinlaituriksi kutsu- holmaan ja Tallinnaan ja se toimii taan Vironaltaan ja entisen rauta- Silja Line:n Suomen terminaalina. tiesillan välistä osaa. Sitä käyttivät entisinä aikoina Lyypekkiin liiken- Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee nöivät laivat. Vironaltaan ja meren vuosittain terminaalin kautta.Kun välissä oleva laituri on nimeltään Olympiaterminaali valmistui vuonna Pakkahuoneenlaituri. 1952, sieltä kulki yli 90 000 mat- kustajaa vuosittain, mutta kuitenkin Tallinnaan kulkevien pika-alusten vain kesä- ja syyssesonkeina. käyttämä Makasiiniterminaali sijait- see Makasiinilaiturilla. Sen päässä Ympärivuotisen liikennöinnin Silja on ruotsinlaivojen lastaukseen Line aloitti Olympiaterminaalis- käytettävä Matkustajalaituri. ta Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallin- Eteläisin terminaali on vuoden 1952 naan vuonna 1995. Terminaali ja olympialaisiin valmistunut Olym- sen lauttapaikat uusittiin vuosina piaterminaali. Olympiaterminaalin 1989–1990 isompia aluksia varten. edustalla sijaitsevassa Valkosaa- ressa on Helsingin vanhimman pursiseuran Nyländska Jaktklubbe- nin (NJK) kotisatama ja ravintola. Kesäisin saareen on säännöllinen veneyhteys terminaalin eteläpuo- lelta.18
  20. 20. KAIVOPUISTOKaivopuiston historia alkoi 1830-lu-vulla, kun aiemmin asumattomalleja karulle Helsinginniemen kärjelleperustettiin kylpylä puistoineen.Koska venäläiset aateliset eivät saa-neet matkustaa ulkomaille huvit-telemaan, Kaivopuiston kylpylästätuli Pietarin seurapiirien suosimalomakohde ja Helsingistä pariksivuosikymmeneksi kosmopoliittinenkylpyläkaupunki.Krimin sodan jälkeen 1860-luvullamatkustuskielto kuitenkin kumot-tiin ja kylpylän toiminta tyrehtyi.1886 alue siirtyi kaupungin haltuunyleiseksi puistoksi. Vanha kylpylära-kennus, joka sijaitsi meren rannallanykyisen Ison Puistotien ja Ehren-strömintien risteyksen kohdalla,tuhoutui jatkosodan ilmapommituk-sissa 1944.Helsingin vilkkain kylpyläkesä vie-tettiin 1841. Kaivohuoneen vesihoi-toihin otti osaa noin 300 kävijää,joista lähes puolet oli ulkomaalaisia.Alueella on edelleen kylpylän enti-nen ravintola- ja huvittelurakennusKaivohuone, jossa toimii suositturavintola ja yökerho. 19
  21. 21. ULLANLINNA kamariselle edukunnalle. Kilpailun voitti Eleil Saarinen Unioninkadun Osana Suomenlinnan merilinnoitus- päätteeksi nousevalla monumen- suunnitelmaa nykyisen Tähtitornin- taalisella ehdotuksella, jota ei vuoren puiston paikalle rakennettiin toteutettu. 1700-luvun puolivälissä Ullan- linnaksi ristittyä maalinnoitusta. PUISTON NYKYTILA Rakennelma jäi kuitenkin vaatimat- tomaksi, sillä resurssit suunnattiin Tähtitorninvuori on pinnanmuo- merilinnoituksen kehittämiseen. doiltaan hyvin vaihteleva puisto. Ullanlinna on mantereenpuoleisen Kaltevat rinteet ja näkymät ovat Helsingin kaupungin syntysijoja. puiston erikoispiirre. Puistossa on nurmikoita, varjoisia puiden siimek- OBSERVATORIO JA PUISTO siä ja kaunista vanhaa kasvistoa. Korkeimmalla kohdalla on vuonna 1830-luvulla Ulriikaporinvuoren 1898 pystytetty veistos “Haaksirik- laelle kohosi observatorio. Mäkeä koiset”. Sieltä avautuu merinäkymä alettiin pikku hiljaa kutsua Obser- Kauppatorin rantaan. vatoriibergetiksi. Virallinen suomen- kielinen Tähtitornin vuori -nimitys Monet puistossa edelleen kasvavat vakiintui vasta 1900-luvulla. puut ja pensaat ovat nykypuistoissa harvinaisia. Tällaisia vanhan puiston 1800-luvun lopulla Tähtitornin merkkilajeja ovat esimerkiksi aito vuori alkoi vetää puoleensa monu- unkarinsyreeni, taalainkoivu, pop- mentaalisia rakennussuunnitelmia. pelit, orapihlajat, kuusamat, jasmik- Paikalle ehdotettiin tuolloin myös keet, piharuusu ja suviruusu. huvilakaupunginosan perustamista Lopulta paikalle rakennettiin puisto kaupunginpuutarhuri Svante Olsso- nin suunnitelman mukaan. Tähtirorninvuorelle järjestettiin vuonna 1908 arkkitehtikilpailu uudesta talosta juuri avatulle yksi-20
  22. 22. 21
  23. 23. RANTAVIIVAN KEHITYS Eteläsataman alueen rantaviivaa on muokattu rohkeasti viimeisen 250 vuoden aikana. Suurin osa suunnittelualueesta on sataman käyttöön rakennettua täyt- tömaata. Alueelle on ominaista suurieleinen maiseman muokkaaminen kaupungin toimintojen tarpeisiin. Luonnon muodostamaan lahteen on rakennettu ihmisten muodostama 1816 kauppa- ja kohtaamispaikka. 1866 190222
  24. 24. 2000 23
  25. 25. 24
  26. 26. 25
  27. 27. ETELÄSATAMA JA SUUR-HELSINKI Suur-Helsinki on vuonna 2008 varakas ja kehittyvä metropolialue. Kantakaupungin laajeneminen vanhoille satama-alueille ja suuret infrastruktuurihankkeet kuten met- ro ja kehärata kasvattavat alueen kansainvälistä painoarvoa. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä Helsingin vaikutusalueel- le rakennetaan 70 000 000 kerros- neliömetriä uutta kaupunkia. Keskustan elinvoimaisuus ja kehitys on tärkeä osa metropolialueen tule- vaisuutta. Eteläsataman elinvoima säteilee koko eteläiseen Suomeen. Helsinki on paljon muutakin kuin historiallinen keskusta ja sen hyvinvointi perustuu koko alueen kehitykseen. Keskustan tulee pysyä mukana kehityksessä, heijastaa sitä ja olla yhdistelmä kaupungin historiaa ja tulevaisuutta. Keskustan tulee säilyttää otteensa nykypäivästä ja tarjota mahdolli- suuksia myös uudelle kaupunki- ympäristölle. Keskusta ei saa olla kaupunkirakennustaiteen museo.26
  28. 28. Eteläsataman alueenennakkoluulotonkehittäminen on kokoSuomen edun mukaista. 27
  29. 29. ETELÄSATAMA JA KESKUSTA Eteläsatama on nyky-Helsingin keskeinen turistialue. Suuri osa Helsinkiin saapuvista matkailijoista tutustuu muutaman pakollisen näh- tävyyden lisäksi vapaasti kuljeskel- len vain hyvin rajattuun alueeseen. Kauppatorin ympäristö on osa tätä vierailijan Helsinkiä. Eteläsataman avaaminen laajemmin turisteille ja kaupungilla oleileville on tärkeää. Tämä keskeinen kaupunkitila on kaupungin kädenpuristus vieraili- joilleen. Länsisataman ja Kalasataman alueista muodostuu uusia asuinalu- eita kantakaupunkiin. Eteläsataman satamaympäristö tarjoaa mahdol- lisuuksia uuden aktiivisen julkisen keskustatilan luomiseen. Uusien merellisten kaupunginosien sar- jassa Eteläsataman rooli on tuoda keskustan kaupunkielämä rantaan asti osaksi kaupungin merellistä julkisivua. Keskustassa kokonaisen alueen varaaminen yhdelle käyttäjälle ei JÄTKÄSAARI ole järkevää. Käytön monipuolisuus ruokkii elämää vuorokauden ympä- ri. Alue on arvokasta ja rakennus- LAUTTASAARI oikeus kysyttyä. Tämä potentiaali tulee valjastaa rohkeasti.28
  30. 30. KALASATAMA KULOSAARI SOMPASAARI KATAJANOKKA SUUNNITTELUALUE KAIVOPUISTOHERNESAARI 29
  31. 31. 30
  32. 32. 31
  33. 33. ETELÄSATAMA 2008 KAUPPATORI KANAVATERMINAALI TÄHTITORNIN VUORI OLYMPIATERMINAALI SATAMARATAKUILU KAIVOPUISTO32
  34. 34. TULLI- JA PAKKAHUONE 33
  35. 35. KIRJAVAT LÄHTÖKOHDAT34
  36. 36. Jokaisella helsinkiläisellä on mielipide Eteläsata-maan rakentamisesta. Tämä tekee alueen ideoin-nista erinomaisen mielenkiintoista ja haastavaa.Eteläsataman potentiaalin valjastaminen vaatiiluovia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Tämänerityisempää paikkaa ei Helsingistä löydy -tähäneivät standardit riitä.Eteläsatama on Helsingin monumentaalikeskustanranta. Sen identiteetti muodostuu ennen kaikkeapresidentinlinnasta, kaupungintalosta ja jyhkeistäkivisistä liikerakennuksista. Valtavat matkustajalai-vat tuovat oman tasonsa maiseman rakenteeseen,ottaen paikkansa kuudelta illalla ja jättämällä senjälleen aamulla.Etelärannan asuintalot, Palace-hotelli ja UPM:npääkonttori muodostavat satamarannalle läntisenseinän. Kaupungintalo, Ruotsin suurlähetystö japresidentinlinna rajaavat sitä pohjoisessa. IdässäAlvar Aallon aloittama valkoinen seinämä jatkuupunatiilisinä rakennuksina Katajanokan kärkeen.Näiden rakennusten edessä on katkonainen rivimakasiineja, itsenäisiä laiturilla seisovia rakennuk-sia joiden läpi kaupunkitila jatkuu eteläsatamanlahdelle. Tämä rakenne on olennainen osa Etelä-sataman luonnetta.Kauppatori ja kauppahalli muodostavat nykyisetkaupalliset palvelut alueelle. Nämä ominaiset pal-velut pitävät yllä alueen historiallista elinvoimaa.Laivasillankadun noustessa Olympiaterminaalinkylkeä ylös jää sen ja meren väliin suuri aukko.Tässä on mahdollisuuksia moneen. NykyiselläänTähtitorninvuoren historiallinen puisto jää huo-miotta korkealla Laivasillankadun takana. 35
  37. 37. ETELÄSATAMAN POTENTIAALI36
  38. 38. Suunnittelualueella olevien rakennusten kirjoon komea: Olympiaterminaalin, kauppahallin jatulli- ja pakkahuoneen riviin mahdollisten uusienrakennusten sijoittaminen on kiinnostava tehtävä.Alueen rakennussuojelulliset arvot ohjaavat täy-dennysrakentamista pidättyvään ja olevan ympä-ristön luonnetta kunnioittavaan suuntaan.Moni jalankulkureitti päätyy Eteläsatamaan: Espla-nadi, Kaivopuistonranta, Pohjoisranta ja Katajano-kanlaituri johtavat tänne.Aurinko paistaa alueelle koko päivän ja tuulipuhaltaa kauppatorilla melkein aina. Jää peittääeteläsataman neljäksi kuukaudeksi vuosittain, jol-loin satamasta tulee valtava valkoinen aukio, jokayhdistää Katajanokan Ullanlinnaan.Näille paikoille kohdistuvat paineet ovat alueenvoimavara. Kun monelle annetaan mahdollisuustoimia Eteläsatamassa, tulee siitä monipuolinenja kiinnostava paikka. Eteläsatama voi olla toimin-noiltaan runsas, väriskaalan ja intensiteetin muun-tuessa vuodenaikojen ja tapahtumien mukaan.Helsingillä on tilaisuus rakentaa aivan uudenlaistatilaa sen komeimpaan satamaan. Paikalla tulisi ollapalveluja kaikenikäisille ja monenlaisille ihmisille.Tällä parannetaan kaupunkilaisten elämänlaatua javallataan uutta maata turismille.Eteläsatama tarjoaa erinomaiset mahdollisuudetrohkeiden, 2000-luvun arkkitehtuuria ja kaupun-kikulttuuria henkivien ratkaisujen tutkimiseen.Näyttävä täydennysrakentaminen voisi nostaakoko alueen imagoa merkittävästi. Tästä tuleeaktiivinen, värikäs paikka. 37
  39. 39. SUUNNITTELUALUE38
  40. 40. OSA-ALUEET KanavaterminaaliKauppatorin alue Tulli- ja pakkahuoneTähtitorninvuori Olympiaterminaali 39
  41. 41. YMPÄRISTÖN HUOMIOTEKIJÄT NÄKYMÄ MAASTONMUOTO KIINTOPISTE TURISTIKESKUS TERMINAALI40
  42. 42. 41
  43. 43. POPULAATIOT ETELÄSATAMASSA42
  44. 44. Italialainen sosiologi Guido Martinotti esittelee es-seessään A City for Whom? Transients and PublicLife in the Second-Generation Metropolis teorian,jonka mukaan nykyaikaisessa toisen sukupolvenmetropolissa vaikuttaa rinnakkain neljä eri popu-laatiota eli ihmisryhmää.Nämä ryhmät ovat: asukkaat (residents), työs-säkäyvät (commuters), käyttäjät (users) jaliikkuva eliitti (international business elite).Eteläsatama on nyt ja tulevaisuudessa kaupunki-elämän näyttämö kaikille näille neljälle ryhmälle.Tutkimalla nykytilannetta näiden populaatioidennäkökulmista saamme monipuolisen kuvan alueenpotentiaalista. Ehdotettavia suunnitteluratkaisujavoi myös arvioida näiden ryhmien avulla.Martinottin mukaan asukkaat ovat kaupunginperinteinen, ikiaikainen populaatio. Työssäkäyvättulevat mukaan lähöiden ja julkisen liikenteenkehittyessä, Helsingissä 1950-luvulla. Käyttäjät,flaneurit, ovat merkki aidosta urbaanista kulttuu-rista, jonka todellinen nousu Helsingissä ajoittuu1990-luvulle.Uusimpana ryhmänä liikkuva eliitti on tämän het-ken kaupungin kehitysvaihetta ja muutostarpeitahyvin kuvaava. Luova luokka, hyvät veronmaksa-jat, vaativat ja sivistyneet kansainväliset toimijatovat nykykaupunkien ihanneasukkaita. Tämäpopulaatio ei omistaudu yhdelle asuinpaikalle vaanelää kaupunkien välillä valiten suosikkiympäristön-sä useista paikoista maailmassa.Eteläsatama voidaan kehittää rikkaaksi ympäris-töksi kaikille populaatioille. Näiden neljän ryhmänrinnakkaiselo kertoo Helsingin keskustan metropo-limaisesta toimivuudesta. 43
  45. 45. Kanavaterminaali Kauppatori Tulli- ja pakkahuone Tähtitorninvuori Olympiaterminaali44
  46. 46. ASUKKAATTYÖSSÄKÄYVÄT KÄYTTÄJÄT LIIKKUVA ELIITTI 45
  47. 47. POPULAATIO 1: ASUKKAAT Katajanokka Kauppatori Ravintolat Kauppahalli Paikoitus Suomenlinnan lautta Tähtitornin- vuori Raitiovaunut Kahvilat Ullanlinna Kaivopuisto46
  48. 48. Tämä alkuperäinen ja perinteisen Varmaa myöskin on, että kaikkikaupungin ainoa populaatio asuu muut populaatiot viihtyvät tyyty-ja työskentelee kaupungin rajojen väisten asukkaiden kansoittamassasisäpuolella. kaupungissa.Asukaspopulaation tarpeet eroavat Asukaspopulaation läsnäolo tekeesuuresti muista myöhemmin mai- kaupungista aitoa ja omaleimaista.nittavista käyttäjäryhmistä. Ainoana Vierailijat haluavat tavata paikallisiakäyttäjäryhmistä asukkaita kiin- ja kokeilla heidän palveluitaan.nostaa asuminen ja siihen liittyvätpalvelut. Eteläsatama rajoittuu Katajanokan ja Kaivopuiston arvokkaisiin ja oma-Asukkaille suunnattujen palveluiden leimaisiin asuinalueisiin. Nämä ovatei tarvitse olla elämyksellisiä ,vaan valmiita ympäristöjä jotka luovatluonteva osa asuinympäristöä ja taustaa Eteläsataman muutosdyna-jokapäiväistä elämää. miikalle.Tekemällä asukkaiden olosuhteetmahdollisimman hyviksi saavu-tetaan pitkäjännitteistä tuottoaverotulojen ja henkisen pääomanmuodossa. Kaupunkiin syntyy histo-riaa ja tarinoita. 47
  49. 49. POPULAATIO 2: TYÖSSÄKÄYVÄT Hallinto Autoliikenneväylät Kaupungintalokorttelit Enso Lounaat UM Kesko Hotellit Tulli-ja pakkahuone Eteläranta K6 Kongressit Nopeat yhteydet Tallinnaan Seminaariristeilyt Kevyt liikenne Suurlähetystöt48
  50. 50. Perinteisessä kaupungissa asukkaat Eteläsataman alueen läpi kuljetaanja työssäkäyvät ihmiset olivat sama myös runsaasti töihin. Jalan taiasia. Asetelmaan tuli muutos vasta pyöräillen töihin matkaavat myös1920-l Yhdysvalloissa ja myöhem- käyttävät alueen palveluita. Läpi-min II maailmansodan jälkeisessä ajavalle autoilijalle alueella ei oleEuroopassa jolloin kaupunkeihin palveluita.syntyi esikaupungeista työssäkäy-vien ihmisten populaatio (commu- Katajanokan kongressikeskittymäters). on myös työssäkäyvän populaation käytössä. Suurten laivojen henki-Tämä populaatio käy alueella päi- lökunta on merkittävä työssäkäyvävittäin töissä tai työmatkalla mutta ryhmä Eteläsataman alueella.asuu toisaalla. Laadukas julkinen ympäristö palve-Eteläsataman alueella on merkit- luineen lisää merkittävästi alueentävä liike-elämän edustus. Osa toi- työntekijöiden viihtyvyyttä.mistojen käyttäjistä kuuluu neljän-teen liikkuva eliitti -populaatioon,mutta suurin osa on perinteisiämuualta työssäkäyviä. 49
  51. 51. POPULAATIO 3: KÄYTTÄJÄT Senaatintori Vierassatama Nähtävyydet Ravintolat Shoppailu Kauppatori Kauppahalli Hotelli Ravintolat Terminaali Veneily Terminaali Risteilyt Museot Terminaali Ravintolat Sunnuntaikävelyt50
  52. 52. Jatkuva ihmisten liikkuvuuden Turistit edustavat tätä ryhmää puh-lisääntyminen yhdistettynä kasva- taimmillaan mutta lisäksi mukaanneeseen tulotasoon ja vapaa-aikaan voidaan laskea ostoksilla käyväton synnyttänyt kolmannen, kaupun- ihmiset, kulttuuritapahtumien osan-kia käyttävien ihmisten populaation ottajat, teini-ikäiset sekä ulkopaik-(users). kakuntalaiset opiskelijat.Tämä ryhmä ei ole kiinteässä suh- Eteläsataman kehityksen osaltateessa kaupunkiin vaan hyödyntää tämä ryhmittymä on erittäin tärkeä.sen tarjoamia julkisia ja yksityisiä Alue voi olla yksi Suomen keskeisis-palveluita, kuten kauppoja, kulttuu- tä vierailu- ja oleilukaupunkitiloista.ritiloja, ravintoloita ja kouluja. Käyttäjäpopulaatiolle suunnattujenKäyttäjäpopulaatioon kuuluvat toimintojen tasapainottaminen jamyös kaikki kaupunkilaiset, jotka yhdistäminen asukkaille suunnattu-tulevat alueelle viettämään vapaa- jen toimintojen kanssa on tärkeää.aikaansa ja oleilemaan ilman var-sinaista toiminnallista houkutinta.Eteläsataman alue on kehitettävissäerinomaiseksi oleiluympäristöksi. 51
  53. 53. POPULAATIO 4: LIIKKUVA ELIITTI Hallinto ENSO Kaupat Arkkitehtuuri- nähtävyydet Pääkonttorit Huippu- Huippuravintolat hotellit Gourmet-tuliaiset Kokouspaikat Huippu- hotellit Pikayhteydet Tallinnaan Yksityiset veneretket Asunnot52
  54. 54. Liikkuva kansainvälinen eliitti on Käytetyt palvelut risteävät monessamuodostumassa olennaiseksi po- suhteessa laatutietoisen turisminpulaatioksi, joka otetaan huomioon kanssa. Maailmanlaajuinen eliitti onkaupunkien ydinkeskustojen ja sen kiinnostunut kunkin paikan parhais-palveluiden suunnittelussa. ta ominaisarvoista, mutta arvostaa myös yleismaailmallisia laatustan-Tämän populaation jäseniä ei voida dardeja. Liikkuvan eliitin palvelutluokitella mihinkään edellämaini- ovat osa todellisen suurkaupungintuista kategorioista. Alueella vierailu luonnetta.liittyy yleensä liiketoimintaan jaammatillisten kontaktien luomiseen. Uudet globaalit kaupalliset alat vaa- tivat yhä tiivistä henkilökohtaistaRyhmälle on ominaista suurempi kontaktia asiakkaihin ja yhteistyö-käytettävissä oleva varallisuus ja kumppaneihin. Maailmaa kiertävätkorkea vaatimustaso käyttämiensä asiantuntijat ja erikoisosaajat ovatpalveluiden osalta. Ryhmään kuu- yhä kasvava, taloudelle ja kultuuri-luvat toimijat osaavat luontevasti elämälle hyvin tärkeä ryhmä.liikkua modernissa suurkaupungissaja täten myös vaatia räätälöityjäpalveluita. 53
  55. 55. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI P P P P P P P P P54
  56. 56. Rantareitit Katajanokalta Kauppato-rille ja edelleen Olympiaterminaalinedustan kautta Kaivopuistoon ovatkaupunkilaisten ja matkailijoidenvilkkaasti käyttämiä jalankulkureit-tejä.Molemmilla terminaaleilla on tila-ongelmia, mutta autoliikenne japysäköinti vievät ranta-alueella liikaatilaa toiminnoilta, jotka palvelisivatparemmin ihmisten viihtymistä jasopisivat paremmin arvokkaaseenympäristöön.Erityisesti Kauppatorin ja Olympiater-minaalin välinen jalankulkuyhteyson jo käyttöön nähden aivan liiankapea.Alueen kehittämisessä on tärkeäämaanalaisten tilojen (Laivasillan-kadun varikko, Tähtitorninvuorenpysäköintilaitos, Katajanokan pysä-köintiluola) hyödyntäminen osanakäyttökelpoista ja luontevaa pysä-köintiympäristöä.Liikenteellisesti tutkitaan myöskatutilojen uudelleen jakamista sekäKauppatorin ja Katajanokan ranta-alueen uutta jäsentämistä.Kaiken kaikkiaan keskeistä on ja-lankulkuyhteyksien ja niiden laadunmerkittävä parantaminen. 55
  57. 57. 56
  58. 58. Autoliikenne suunnittelualueella onpysynyt suuruudeltaan samanlaisenavuosia. Autoliikenteen reitteihin eiole tarpeellista tai mahdollista tehdäsuuria muutoksia.Paikoituksen osalta alueella onmahdollista tehdä suuriakin aluettamerkittävästi parantavia toimenpi-teitä. Satamatoimintojen yhteydessäranta-alueen on täyttänyt sarja va-jaakäytöllä olevia pysäköintikenttiä.Pysäköinti tulee järjestää tehok-kaammin ja poistaa kaupunkiku-vallisesti ratkaisevilta paikoilta,jotka ovat tärkeä osa alueen julkisiareittejä. Uusia pysäköintipaikkojatulee osoittaa poistettujen tilalle mm.Tähtitorninvuoren pysäköintiluolasta.Paikoitusalueiden jatkuva ketju sekäsatamalaitoksen aidattu alue katkai-sevat kaupunkirakenteen yhteydenrantaan.Yhteys Helsingin toiseksi vanhim-masta puistosta, Tähtitorninvuorelta,merelle on elvytettävä ja puistonkäyttöastetta ja viihtyvyyttä onparannettava liikennemelua vähen-tämällä. 57
  59. 59. 58
  60. 60. Kauppatori on suurelta osin valmistakaupunkiympäristöä.Keisarinluodonlaituri on kuitenkinsurkeassa tilassa. Sen muhkurainenkiveys ei kelpaa torikauppiaille, eikäsen vaihtaminen taas sovi kaupun-ginmuseolle.Kevyen liikenteen yhteydet kaup-pahallille ja sen ohi ovat huonot.Kauppahallin ohi kulkee vain kapeajalkakäytävä ja pyörätie kadun var-rella.Vajaakäyttöisen alueen ovat vallan-neet autot. Pysäköintiä hillitsemälläalueella saadaan miellyttävä ranta-aukio joka täydentää kauppatoriailman että kaupankäynti torillahäiriintyy lainkaan. 59
  61. 61. ?60
  62. 62. Näkymä Kauppahallin eteläpäädynovelta ei houkuttele jatkamaankävellen kohti Olympiaterminaalia,Kaivopuistoa ja Merisatamaa, vaikkaHelsingin etelärantojen promenadion suurelta osin jo valmis ja hyvinmiellyttävä osa merellistä Helsinkiä.Vastassa on 200 metriä ajoneuvoilleluovutettua jäsentymätöntä kenttää.Laiturialueen pysäköintiin on löydet-tävä parempi ratkaisu. 61
  63. 63. KEVYT LIIKENNE Pohjoisranta Eteläsatama Kaivopuisto Merisatama62
  64. 64. Yksi Helsingin suosituimmista kä-velyraiteista Merisataman rannastaKaivopuistoon voisi jatkua luontevas-ti Olympiaterminaalin kautta Kauppa-torille ja siitä eteenpäin aina Kruu-nunhaan ohi Kalasataman tulevallealueelle.Tällä hetkellä miellyttävä reitti kui-tenkin katkeaa Makasiiniterminaalinkohdalla tavaraliikenteen ja paikotus-alueiden valtaaman tilan takia.Jos tämä reitti saadaan yhdistymään,kohenee Helsingin keskustan me-rellinen luonne merkittävästi. Moni-kaan matkailija ei spontaanisti löydäMerisatamaa ja Kaivopuistoa ilmantätä yhteyttä. 63
  65. 65. 64
  66. 66. Tähtitorninvuori leikkaantuu rujostiLaivasillankadulla. Liikennemelu val-taa suurimman osan puistosta, jossaharvoin näkee kauniillakaan ilmallaihmisiä.Laivojen lastaus- ja liikennealue onluontaantyöntävä kenttä jolle kansa-laisilla ei ole asiaa. Nykyiset satamanturvamääräykset aitaavat lopullisestirantaviivan kansalaisten ulottu-mattomiin Helsingin keskeisimmilläpaikoilla.Liikenne laivoihin on kuitenkin järjes-tettävissä niin, että avoin julkinen tilajatkuu rantaan asti. 65
  67. 67. VIHERALUEET Katajanokan puisto Esplanadi Tähtitornin vuori Myllyrinteen puisto Kaivopuisto66
  68. 68. 67
  69. 69. SULJETTU RANTA Ei pääsyä rantaan Ei pääsyä rantaan68
  70. 70. 69
  71. 71. TERMINAALIRAKENNUKSET70
  72. 72. 71
  73. 73. SATAMARATAKUILUN SEUTU72
  74. 74. 73
  75. 75. JULKINEN LIIKENNE M74
  76. 76. 75
  77. 77. 76
  78. 78. 77
  79. 79. KEHITYSALUEET78
  80. 80. TILOJEN UUSIOKÄYTTÖ: -Tulli- ja Pakkahuone -Kauppatori -Kauppahallin edusta -Satamaratakuilun alue UUDISRAKENTAMINEN: -Kanavaterminaalin alue -Makasiiniterminaalin pai- koitusalue -Makasiiniterminaalin alue -Laivasillankadun ja Ehren- strömintien risteys -Ehrenströmintien puistikon alue 79
  81. 81. ESIMERKKEJÄ UUSISTA TOIMINNOISTA TERMINAALI- AKVAARIO TALVIPUUTARHA TOIMINNOT PUUTARHA JULKISET HOTELLI LUOVIEN ALOJEN PALVELUT VIENNINEDISTÄMIS- KESKUS TEATTERI MUOTI- JA RAVINTOLAT/ DESIGNKESKUS YÖKERHOT FLAGSHIP STORE ALUEEN OMA INFOKESKUS/ NÄYTTELYTILA ASUNNOT ESIINTYMISLAVA VAATE- UIMALA KIRJASTO LIIKKEET KOULUTUS LASTENTARHA USKONTO GALLERIA80
  82. 82. POPULAATIOT Toimintojen pinoaminen samalle alueelle elävöittää kaupunkia. Mitä moninaisempi tarjonta on eri käyttäjä- ryhmille, sitä pidempään ja useammin he alueella viihtyvät. Päällekkäiset toiminnot tekevät ympä- ristöstä monipuolista, usealle popu- ASUKKAAT laatiolle mielenkiintoista ja ympäri vuorokauden toimivaa. Suunnittelualueen suurin yksittäinen käyttäjäryhmä ovat suurten laivojen matkustajat. Matkustajat tosin viettä- vät aikaansa yleensä vain terminaa- lissa.TYÖSSÄKÄYVÄT Yhteen laivaan mahtuu kerralla noin kolme tuhatta matkustajaa. Lai- vat lähtevät Helsingistä kello 17 ja palaavat kello 10 joka päivä. Tässä populaatiossa on suuri potentiaali kantakaupungin elävöittämiseen. KÄYTTÄJÄT Asukkaiden ja työssäkäyvien virrat painottuvat aamun ja illan ruuhka-ai- koihin. Liikkuvan eliitin alueen käyttö pai- nottuu nykyisellään alueen toimis- torakennuksiin ja hotelleihin. Iltaisin alueella ei ole heille juuri tarjontaa.LIIKKUVA ELIITTI Uusien tilojen ja paikkojen toiminto- jen valinnassa ja ohjauksessa otetaan huomioon tavoite monikerroksellisesta kaupunkirakenteesta. 81
  83. 83. UUSI JULKINEN RANTA-ALUE Eteläsataman kehityksen keskeise- nä strategiana on muodostaa uutta julkista rantatilaa alueelle. Helsin- Uusi julkinen ranta gin merellinen luonne perustuu täl- lä hetkellä korostuneesti merellisiin virkistysalueisiin. Rantaan rajautu- va urbaani tila on vähissä. Suunnitelma tarjoaa monikerroksi- sen rantojenkäyttöratkaisun, jonka myötä rantaan rajautuva julkinen tila voi toimia satamatoimintojen kanssa rinnakkain ja päällekkäin.82
  84. 84. 83
  85. 85. PUISTOTILAN JATKO RANTAAN Jatketaan puistoa rantaan asti84
  86. 86. Illalla intiimimpi Kohonnut rantaviiva Kosketus veteen Suojaisia paikkoja Puita odotellessa Aktiivista kaupunkia Leikkiä kaikkialla Aurinkoisia rinteitä Perheiden maisemiaUutta julkista rantaa luodaan ennenkaikkea jatkamalla Tähtitorninvuorenpuisto rantaan asti. Puistomainen käytön rentous ja monipuolisuus yhdistyyaukiomaisiin kaupunkitiloihin. Näiden yhdistelmänä syntyy monipuolinen2000-luvun urbaanien paikkojen valikoima johon on helppo läytää ja sijoittaaeri toimintoja.Puistotila sisältää julkista ulkotilaa sekä mahdollistaa katetun satama-alueensekä joukon uusia puistosta nousevia rakennusmassoja. 85
  87. 87. JALANKULKUALUEIDEN YHTEYS Reitit yhdistyvät satama-alueen yli86
  88. 88. Rannan uudet julkiset tilat yhdistävät kaupungin tärkeät ulkokävelyalueet,Esplanadin ja Merisataman. Puistokansi tarjoaa useita vaihtoehtoisia reittejänäiden miellyttävien jalankulkuympäristöjen välille.Reittien varrella on miellyttävien etappien välein virikkeitä ja houkuttumia.Tila on välillä tiivistä ja suojattua, välillä avointa pitkin näkymin. Autoliiken-ne on erotettu kuljeskelualueesta eikä sen melu häiritse uutta kaupunkitilaahyödyntäviä populaatioita. 87
  89. 89. 88
  90. 90. 89
  91. 91. KAUPPATORIN ALUE90
  92. 92. 91
  93. 93. UUDET RANTA-AUKIOT Keisarinluodon laituri, kauppahal- lin edusta ja makasiiniterminaalin paikoitusalue muunnetaan julkisiksi käyttötiloiksi. Alueilta poistuvat autopaikat sisälty- vät Tähtitornin vuoren uudelleenjär- jestelyissä syntyviin paikoitusratkai- suihin. Alueelle sijoitetaan uusia oleske- lupaikkoja ja tapahtumalava sekä julkisen vesiliikenteen kasvua tukeva laituriratkaisu. Ympäristöä rikastuttavat myös kor- kealaatuiset paviljonkimaiset uudis- rakennukset kuten ravintola, mah- dollisen metroaseman sisäänkäynti ja nähtävyytenä toimiva uusi nostosilta.92
  94. 94. 93
  95. 95. ASEMAPIIRROS 1:100094
  96. 96. 95
  97. 97. 96
  98. 98. Vanha kääntyvä rautatiesilta Kaup-pahallin edustalta Keisarinluodon-laiturille puretaan ja Satamaradanmuutkin jäänteet kauppatorin ym-päristöstä paikataan huolellisesti.Uusi silta toimii nostosiltana pääs-täen sightseeing-alukset nykyisillepaikoilleen. Sillan kansi on ristik-korakenteinen teräspalkki, jokanousee kahden pelkistetyn torninvarassa noin kymmnen metrinkorkeuteen.Sillan toistuva nous ja lasku muo-dostaa Kauppatorille lempeänspektaakkelin, joka jää turistienja muiden vierailijoiden mieleen.Sillalle jääminen sen noustessamahdollistaa myös uuden näkökul-man alueeseen. 97
  99. 99. 98
  100. 100. 99
  101. 101. KANAVATERMINAALIN ALUE SENAATINTORI KAUPUNGINTALO PRES KORTTELIT LINNAESPLANADI HAVIS AMANDA KAUPPATORI Kanavaterminaalin purettavan raken- nuksen alue ja ympäristö on ollut jo pitkään vaihtoehtoisten suunnitel- mien ideointikohteena. Huomattavin menneistä hankkeista on arkkitehtuu- rin, muotoilun ja rakentamisen ARMI- keskus, josta järjestettiin laaja avoin arkkitehtikilpailu vuonna 2001. Alue on häkellyttävän näkyvällä paikalla Alvar Aallon suunnitteleman Enso-Gutzeitin päärakennuksen rinnalla muodostamassa päätettä Esplanadille. Sveitsiläinen arkkitehtitoimisto on suunnitellut vuonna 2008 alueelle viiden tähden hotellin, joka esitetään osana tätä ideasuunnitelmaa.100
  102. 102. USPENSKIN KATEDRAALISIDENTIN A KATAJANOKKA ENZO GUTZEIT ULKKOMINISTERIÖ KANAVATERMINAALIN TONTTI TULLI- JA PAKKAHUONE K6 RAKENNUS GRAND M LI HOT SE AK MÄ KY NÄ KONGRESSIKES 101
  103. 103. KANAVATERMINAALIN KAUPUNKIKUVALLINEN STRATEGIA AALIN NE NEN EN 1. Esplanadin puistomaisen luonteen jatka- minen katajanokalle 3. Rakennukset Esplanadilla: Svenska teatern ja Kappeli-ravintolapaviljonki102
  104. 104. 2. Viherelementit rajaamaan kauppatoria jauusia aukioita4. Jatketaan Esplanadia luomalla päätepiste Kanava-terminaalin alueelle 103
  105. 105. 5. Kanavarannan terassivyöhykkeen jatkaminen Kanavaterminaalin alueelle 7. Laadukkaat julkiset kaupunkitilat104
  106. 106. 6. Uusien ranta-aukioiden sarja8. Herzog & de Meuronin hotellisuunnitelmassa pää-tepiste ja paviljonki vaihtavat paikkaa 105
  107. 107. ASEMAPIIRROS 1:2000106
  108. 108. 107
  109. 109. ASEMAPIIRROS 1:1000108
  110. 110. 109
  111. 111. TULLI- JA PAKKAHUONE Tulli- ja pakkahuone on vuonna 1900 valmistunut näyttävä sataman maka- siini- ja hallintorakennus. Sen upeat sisätilat ovat olleet vuosia epämääräi- sellä vajaakäytöllä. Rakennuksen ulkoasuun ei ole tarvet- ta eikä rakennushistoriallisista syistä mahdollistakaan tehdä muutoksia. Tavoitteena on esittää parannuksia rakennuksen lähiympäristöön sekä ennenkaikkea ideoida rakennukselle kattava uusi käytön konsepti. Tämä majesteettinen rakennus ansaitsee nykyistä alennustilaansa paljon kunniakkaamman roolin osana Helsingin aktiivista keskustaa.110
  112. 112. 111
  113. 113. UUSI KÄYTÖN KONSEPTI NYKYISIÄ TOIMINTOJA -juhlatilana toimiva lipunmyyntihalli -ravintola GRECIA -toimistoja -matkamuistomyymälä TULLI JA PA VANHAAN LIPUNMYYNTIHALLIIN RAVINTOLA -erityisen hyvät puitteet 1900-l alkupuolen tyyliselle ”työmiesravintolalle” -esimerkkinä Pariisissa sijaitseva Chartier TULLI- JA PAKKAHUONEEN UUSIOKÄYTÖN EHDOTUKSIA112
  114. 114. TYHJILLÄÄN OLEVA PUOLISKOAKKAHUONE PIENTEN ”INDEPENDENT”LEVY-YHTIÖIDEN KESKITTYMÄ: -ullakkokerrokseen toimistoja levy-yhtiöille -toiseen kerrokseen jaettuja studio, miksaus, äänitys ja harjoittelutiloja (kalliita sijoituksia joiden käyttöä jakamalla pienennetään tarvittavan pääoman määrää) -katutasoon klubi jossa levy-yhtiöiden artistit esiintyvät (tuodaan Katajanokalle aktiivista kaupunkikulttuuria jollaista alueella on ollut aikoinaan Oranssi ry:n muodossa) 113
  115. 115. POHJAPIIRROS YLIN KERROS POHJAPIIRROS RAVINTOLASALIKERROS POHJAPIIRROS MAANTASOKERROS ATUTASON114
  116. 116. STOTILAA 115
  117. 117. 116
  118. 118. UDIOTILAA IK UBITIL 117
  119. 119. TÄHTITORNIN VUORI JA MAKASIINITERMINAALI118
  120. 120. 119
  121. 121. NYKYTILANNE AIDATTU LAITURIALUE TALLINNAN PIKAVENELIIKENTEEN TERMINAALI PAIKOITUKSEN JA TUKHOLMAN TAVARALIIKENTEEN ALUE120
  122. 122. MUUTOSALUEEN RAJAUS ALUEEN RAJAUS NÄKYMÄAKSELI KATAJANOKAN LÄPI SATAMAKA- TUA PITKINPUISTOLAAJENNUS LIITETÄÄN TÄHTITORNIN PUISTOON TASOLTA +10.0 - +12.0 SATAMAN KATTAVA OSA TAVARA- LIIKENTEEN VAATIMAAN KORKOON SÄILYTETÄÄN TÄHTITORNIN VUOREN KORKEIN KOHTA ERILLISENÄ NÄKÖALATASANTEENA 121
  123. 123. AJONEUVOLIIKENNE NYKYINEN AUTOLIIKENNEREITTI SAATTOLIIKENNE TALLINNAN PIKAVENEILLE TAVARALIIKENTEEN VAATIMAA SÄILYTYSTILAA TAVARALIIKENNE TUKHOLMAAN YHTEYS TÄHTITORNIN VUOREN PAIKOITUSHALLIIN122
  124. 124. YHTEYDET / TOIMINNOT YHTEYS KAUPPATORILLE +2.0 YHTEYS YHTEYS RANTAANKAARTINKAUPUNKIIN +10.0 TALLINNAN LIIKENNE RAITIOVAUNULIIKENNE +16.0 YHTEYS PUISTOON +8.4 TUKHOLMAN LIIKENNE +8.4 OLYMPIATERMINAL/ KAIVOPUISTO 123
  125. 125. 124
  126. 126. Puiston rantaan tuominen luoEteläsatamaan viisi hehtaaria uuttakaupunkiympäristöä. Sen on tar-koitus olla luonteeltaan puiston jarakennetun kaupungin yhteensulau-tuma. Alueella voi liikkua vapaastimonia reittejä, se on luonteeltaan jatoiminnoiltaan virkistys- ja vierailu-painotteinen.Puistoon sijoittuvat rakennusmassatavautuvat toiminnoiltaan puistotasol-le, jolla ei ole autoliikennettä. Uudetrakennukset tekevät puiston rantaantuomisen ja satama-alueen katta-misen mahdolliseksi, sekä tarjoavattälle uudelle osalle Helsinkiä toimin-taa ja luovat virikkeitä kaikille neljällepopulaatiolle.Alueen tulee myös tarjota Helsin-gille uutta edustavaa kaupunkitilaasekä mahdollistaa uusien alueeltapuuttuvien toimintojen saapumisen.Uusi alue antaa Eteläsatamalle senkaipaamaa monimuotoista urbaaniatilaa. 125
  127. 127. RAKENNUSMASSOJEN SIJOITTAMINEN PUISTOON 1. Yhtenäinen rakennusmassa erot- taisi puiston rannasta 3. Rakennusmassan mukauttaminen korkeuskäyrien mukaan126
  128. 128. 2. Raitiovaunreitti jakaa rakennusmas-sa kahtia4. Yhteydet rantaan ja tärkeät näkymätjakavat rakennusmassat osiin 127
  129. 129. 5. Rakennukset sulautuvat puistomaisemaan ja kohoavat rantaa kohti avautuvina 7. Julkisivut avautuvat juhlallisesti merelle naapu- reita häiritsemättä128
  130. 130. 6. Puistomaiseen ympäristöön istutetut porrastetutmassat luovat vaihtoehtoisia reittejä ja suojaisiapaikkoja8. Rakennukset luovat rikkaan sarjan vaihteleviakaupunkitiloja ja eri toimintoja 129
  131. 131. VAIHTOEHTO 1 Tähtitorninvuoren puisto jatketaan rantaan täysimittaisena. Se kattaa koko satama-alueen ja Laivasillan- kadun. Kansi ja puisto suojautuvat autoliikenteen melulta. Raitiovaunut kulkevat kannen päällä.130
  132. 132. 131
  133. 133. KAUPUNKIRAKENNE132
  134. 134. ASEMAPIIRROS 133
  135. 135. TILAT / TASO +8.40134
  136. 136. UUDISRAKENTAMINEN VAIHTOEHTO 1 46 100 k-a m2PUISTOTASON LIIKETILAA 7248 m2AUDITORIO 1084 m2HOTELLI 8400 m2AKVAARIO 9000 m2TERMINAALI 2113 m2RAVINTOLA 1373 m2TOIMISTOTILAA 4764 m2ASUMINEN 3295 m2PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 7354 m2TEKNISTÄ TILAA 2482 m2 135
  137. 137. TERMINAALITASO LAITURITASO136
  138. 138. 137
  139. 139. LEIKKAUS A LEIKKAUS B138
  140. 140. 139
  141. 141. LEIKKAUS C LEIKKAUS D140
  142. 142. 141
  143. 143. LEIKKAUS E142
  144. 144. 143
  145. 145. NÄKYMÄ UUDELTA ALUEELTA144
  146. 146. 145
  147. 147. NÄKYMÄ ETELÄRANTA 10:STÄ146
  148. 148. 147
  149. 149. NÄKYMÄ TÄHTITORNINVUORELTA148
  150. 150. 149
  151. 151. Satama-alue katetaan kokonaan, mutta Laivasillankatu jätetään näky- viin ja yhteys puistoon muodostetaan kävelysillan avulla. Rakennuksilla on suorat julkisivut rantaan ja Laivasil- lankadulle päin.150
  152. 152. 151
  153. 153. KAUPUNKIRAKENNE152
  154. 154. ASEMAPIIRROS 153
  155. 155. UUDISRAKENTAMINEN VAIHTOEHTO 2 38772 k-a m2 PUISTOTASON LIIKETILAA 2780 m2 AUDITORIO 1084 m2 HOTELLI 8400 m2 AKVAARIO 9000 m2 TERMINAALI 2113 m2 RAVINTOLA 1373 m2 TOIMISTOTILAA 2600 m2 ASUMINEN 3820 m2 TEKNISTÄ TILAA 2482 m2154
  156. 156. TILAT / TERMINAALITASO 155
  157. 157. LEIKKAUS A LEIKKAUS B156
  158. 158. 157
  159. 159. LEIKKAUS C LEIKKAUS D158
  160. 160. 159
  161. 161. LEIKKAUS E160
  162. 162. 161
  163. 163. NÄKYMÄ TÄHTITORNIN VUORELTA162
  164. 164. 163
  165. 165. NÄKYMÄ ETELÄRANTA 10:STÄ164
  166. 166. 165
  167. 167. NÄKYMÄ MERELTÄ166
  168. 168. 167
  169. 169. VALAISTUSKONSEPTI Valaistus rakentuu ajatukselle Helsingistä Itämeren valkeana tyttärenä. Jo valon laadun on oltava kutsuvan lämmin, hyvin värejä toistava, valkoinen valo. Myös valaisimien tulee toimia häikäisemättömästi ja olla mittasuhteil- taan inhimillisiä anonyymejä elementtejä, jotka eivät kilpaile Helsingin kauniin arkkitehtuurin kanssa. Kuitenkin niiden tulee omata hiljaista karismaa, ja täyttää niille asetettavat visuaaliset- ja tekniset vaatimukset, joita harmonisel- ta kaupunkikeskustalta odotetaan. Suunnittelualueen aukioiden valaisimella on Marlon Brandon harteikas olemus ja Humphrey Bogartin vankkumaton karisma. Hiljaisina ja anonyymeinä ele- mentteinä ne eivät häiritse Helsingin arkkitehtuuria, mutta täyttävät jämä- kästi niille asetetut, lukuisat vaatimukset valontuottajina tilaan. Valaisin on Brando- valaisin, jonka ovat suunnitelleet Julle Oksanen ja Oliver Walter. Suunnittelualueen rakenne suosii Richard Kelly’n ajatusta valaistuksen raken- teesta: ”Ambient Light”, ”Focal Glow” ja ”Play of Brilliance”. Brando- valaisin on osa ”Play of Brilliance”- filosofiaa, joka on kuitenkin tietoisesti erotettu kiusahäikäisystä. Horisontaalipintojen (Tiet-kadut ja aukiot) valaistustasot edustavat suunnitteluprosessin Ambient Light- osaa (Valoa katsomiseen) ja ovat suositusten alarajoilla, koska häikäisyä ei ole. Luonnollisesti ne on suhteutettu valaistuskonseptissa kokonaisuuteen. Rantaviivan herkkä rajaus valolla, Brandon suoraa valkoista valoa tuottavi- en valaisimien valojakopinnat, sekä kannen valtavat päivänvaloaukot iltaisin ovat suunnittelualueen Play of Brilliance- osat. (Valoa katsottavaksi). Uusien rakennusten julkisivut ovat alistetussa asemassa Espan julkisivuvalaistuksille ja otetaan esille kuiskaten. Rakennukset ”kuuluu” valaista joka sivulta, mutta niiden keskinäiset valaistusvoimakkuussuhteet voivat vaihdella esimerkiksi: Julkisivut merelle päin 100%, sivujulkisivut 50% ja julkisivut puistoon 30%. Omana erikoisuutenaan voimme pitää mystisiä aukkoja kannen päällä. Päiväl- lä ne toimivat päivänvaloaukkoina kannen alapuoliseen maailmaan ja hämä- rällä suurina valaisimina kannen alapuoliseen tilaan ja valtavina harmonisina valokaarina puistoon.168
  170. 170. 169
  171. 171. 170
  172. 172. 171
  173. 173. 172
  174. 174. AKVAARIOEteläsataman uuden rantaan tuodunpuisto-osuuden vetonaulaksi esite-tään meriakvaariota. Tämä näyttävärakennus houkuttelee paikalle kau-punkilaisia ja sopii toimintona hyvinrantaan rajautuvaan, näyttäväänrakennusmassaan.Sylinterimäiset altaat tukeutuvatsuoraan maahan. Aula-, kahvila- janäyttelytilat avautuvat merelle suurenlasiseinän kautta. Tilat sijoittuvatmonikerroksisesti altaiden ympärille,joita voi tarkastella usealta eri tasolta.TILAT / TASO +8.40 m24700 k-m2YHTEENSÄ9000 k-m2ALTAITA / TERRAARIOITA1400 k-m2 173
  175. 175. 2.KRS 3.KRS174
  176. 176. 4.KRSA KATTO KRS. 175
  177. 177. LEIKKAUS A LEIKKAUS B176
  178. 178. 177
  179. 179. OLYMPIATERMINAALI Olympiaterminaalin viereinen rata- kuilu- ja varikkoalue katetaan yhte- näiseksi puistoksi. Liikenneympyrään rajautuva reuna puistoa nousee ma- talaksi julkisivuksi uudelle Hyvinvoin- titerminaalille, joka sijaitsee suurelta osin puistotason alla. Terminaalin etelän puoleiseen kalli- oleikkausseinämään sijoitetaan kolme huvilamaista asuinrakennusta elävöit- tämään katutilaa ja tuomaan uusi, hienovarainen lisäys tälle arvokkaalle alueelle.178
  180. 180. 179
  181. 181. KAUPUNKIRAKENNE 1:2000 HYVINVOINTITERMINAALI UUDET VILLA180
  182. 182. AT 181
  183. 183. ASEMAPIIRROS 1:1000182
  184. 184. 183
  185. 185. HYVINVOINTITERMINAALI POHJAPIIRROS 1:500 TASO +2.00184
  186. 186. POHJAPIIRROS 1:500 TASO +7.80 185
  187. 187. 186
  188. 188. JULKISIVU LAIVASILLANKADULLE LEIKKAUS 1:1000 LEIKKAUS 1:1000 187
  189. 189. LEIKKAUS 1:500 JULKISIVU LAIVASILLANKADULLE NÄKYMÄ LAIVASILLANKADULTA188
  190. 190. POHJAPIIRROS 1:500 189
  191. 191. 190
  192. 192. 191
  193. 193. Nurmikolle astuminen sallittu -Meri Louekari Aristoteleen mukaan kaupunki ei ole olemassa pelkkää elämää varten. Se on olemassa hyvää elämää varten. Ekologisen kestävän kehityksen onnistumista mitataan planeettamme kapasiteetilla tukea kaikkia elämän muotoja. Kaupunkisuunnittelun onnistumista voitaisiin mitata kaupungin kapasiteetilla tukea ihmisyyttä. Kuinka ihmisyyden tukeminen ja hyvän elämän edellytysten luominen näkyvät käytännön kaupunkikehityksessä, esimerkiksi Helsingin Eteläsataman kohdalla? Eteläsatamaa leimaa suurelta osin monofunktionaalisuus – risteilijöiden vaatimat pysäköintipaikat ja terminaalirakennukset vievät alueesta suuren osan ja katkaisevat rantoja pitkin kulkevan tärkeän ulkoilureitin. Vaikka alue voisi olla Helsingin merkittävimpiä paitsi kantakaupungin elävyyden kannalta, myös sen merellisenä fronttina, se on osin jäänyt eräänlaiseksi sokeaksi pisteeksi, johon ympäröivien alueiden toiminnot pysähtyvät. Kirjava Satama – projektin yhtenä päämääränänä on alueen elävöittäminen - monofunktionaallisuuden muuttaminen multifunktionaalisuudeksi ja uusien hyvän elämän edellytyksien luominen. Kehitettäviä aihealueita ovat paikallinen identiteetti, liittyminen ympäröiviin alueisiin, toimintojen sekoittuminen, tulevaisuuden muutoksiin sopeutuminen sekä urbaanien alueiden korkea laatu. Kaupunkien väliseen globaaliin kilpailuun sisältyy vaara siitä, että se johtaa samankaltaisten kaupunkikeskustojen kehittymiseen. Helsingin Eteläsatamankaan uusiokäyttöä eivät saisi määrittää vain satama-alueiden yleiset kehityslinjat, vaan paikalliset vahvuudet, olemassaoleva käyttö ja tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat erityispiirteet olisi otettava suunnittelun lähtökohdiksi. Kansainvälisesti vaikuttavat urbaanin kehityksen trendit pitäisi pystyä kääntämään ja sovittamaan projektin tarjoamaan kontekstiin. Kansainvälisessä vertailussa Helsinki on pieni kaupunki. Tähän liittyy monia vahvuuksia, jotka edistävät mahdollisuuksia hyvään elämään. Ominaislaatuinen kaupunkirakenteellinen ja arkkitehtoninen struktuuri, paikallisten tuotteiden ja palveluiden laaja-alainen tarjoaminen sekä tapahtumapaikan luominen erilaisten sosiaalisten ryhmien käyttöön helpottavat globaalien kehitysvirtausten sovittamista paikalliseen tilanteeseen. Päämääränä on elävä alue, joka kattaa monialaisen sarjan erilaisia toimintoja, sekä julkisia ja yksityisiä tiloja eri käyttäjäryhmille.192
  194. 194. Arkkitehti Jon Rowlandin mukaan kaupunkien kehittymisen epävarmuus on kiinnostavaaihe – siinä kun esimerkiksi kaupunkien brändäyksen konsepti perustuu yhtenäisyyden javarmuuden tavoittelulle, kaupungin todellisten kerrosten vuorovaikutus luo epävarmuutta jasiten myös tarvetta joustavuuteen. Rowlandin mukaan voidaan tehdä erottelu dynaamisen,muutosta tutkivan kaupunkisuunnittelun ja toisaalta staattisuutta ja samanlaisuutta luovansuunnittelun välillä.Rowlandin mukaan yksi kaupunkisuunnittelun haasteista on löytää tapoja edistää sellaistadynamiikkaa, jossa kaupungin käytön roolit ja toiminnot voivat vaihdella, myös lyhyilläaikaväleillä. Julkisista tiloista ja rakennuksista tulee entistä selkeämmin monipuolisestitoiminnallisia, kun niitä käytetään eri tavoin eri aikoina, ja kun myös väliaikaiskäyttö onmahdollista.Kaupunkisuunnittelun tulisikin perustua ennen kaikkea siihen, että tuetaan monimuotoisuuttaja sellaisia kaupungin käyttötapoja, jotka helpottavat muutokseen sopeutumista jaauttavat määrittelemään uudelleen alunperin yksikäyttöisiä vyöhykkeitä. Nämä periaatteetmuodostavat joustavan kehyksen, joka on avainasemassa kaupunkisuunnitteluntulevaisuuden kehitysnäkymissä.Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan lähemmin keinoja, joilla hyvää elämää voidaanedistää ja monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta kehittää nimenomaan Eteläsatamankohdalla.Ranskalaisen filosofin Henry Lefebren mukaan tila on sosiaalisuuden tuote. Se muodostuuomista kokemuksistamme, tavoistamme ja tilan käytöstä. Urbaani tila ei siten muodostuvain rakennuksista ja monumenteista, vaan paikoista, joihin menemme eri motiivienajamana – tiloista, joissa työskentelemme ja vietämme vapaa-aikaa, liikumme paikastatoiseen, joissa löydämme rauhaa ja inspiraatiota. Kaupungin on tarjottava tiloja kaikillekäyttäjäryhmille, riippumatta iästä, syntyperästä, statuksesta tai motiiveista. TyöryhmänKirjava Satama – projektia varten laatima, sosiologi Guido Martinettin jaotteluun pohjaavaanalyysi alueen eri käyttäryhmistä luo työlle lähtökohdan, jossa Lefebren ajatukset tilansosiaalisesta funktiosta otetaan jo alkuvaiheessa huomioon. Tämän ansiosta alueenmonipuolinen ja toiminnoiltaan kerroksellinen kehittäminen on mahdollista. Tuloksena ontilojen, tapahtumien, aktiviteettien ja kokemusten kavalkadi, jossa kaupungin asukkaat jakäyttäjät voivat osallistua nautittavien kaupunkikokemusten luomiseen.Bartlettin arkkitehtikoulun johtaja, professori Iain Borden on tutkinut tekijöitä, jotkaedistävät hyvää elämää kaupungissa. Hänen mukaansa taktisia tekijöitä ovat puistotjoutilaisuuden lähteenä, paikat esiintymiseen ja muihin kulttuurin ilmauksiin, mediaja kommunikaatiomahdollisuudet, muistojen synnyttäminen, rauhallisuus, yllättävät,tuntemattomat paikat ja mahdollisuus seikkailuihin, vahva paikallinen identiteetti, tilojensujuva, esteetön virtaus, väliaikaisuus, leikki, terveys, ajattelu ja tunteet. Nämä taktisettekijät sekä kaupungin monimuotoisuus ja toimintojen kerroksellisuus näkyvät KirjavaSatama – projektin eri osa-alueissa. 193
  195. 195. Kauppatori ja Katajanokka - vahva identiteetti 24/7 Vahvan identiteetin merkitys on nykyisessä kaupunkikehityksessä entistä tärkeämpi, ja identiteetin kehityksen ja uskottavuuden kannalta on olennaista että alueen arkiset toiminnot tukevat sitä. Kaupunki tarvitsee sekä hitaita paikkoja että nopeita yhteyksiä, ja Kirjava Satama – suunnittelualue tarjoaa molempia. Hitaita paikkoja ovat aukiot ja puistot, joiden sarja kulkee alueen läpi. Nopeita yhteyksiä taas edustavat vilkkaat maaliikenneväylät sekä alueelle erityisluonnetta tuovat vesireittien lähtö- ja päätepisteet. Tämä aukioiden ja likennereittien muodostama urbaani kudelma toimii alueen identiteetin selkärankana, ja niillä tapahtuvien toimintojen luonne antaa sille lopullisen ilmeen. Avoimet julkiset tilat; kadut, aukiot, puistot ja torit, muodostavat areenan, jolla kaupunkielämän tarinaa kerrotaan. Kulttuuri on olennainen osa urbaania kehitystä, ja se kattaa laajan kirjon kaupunkielämää: taiteen, musiikin, kulinaristiset nautinnot, museot ja näyttelyt, luovien alojen studiot ja työpajat, jopa turismin. Kulttuurialat muodostavat luonnollisen ympäristön kohtaamisille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle, ja siten parantavat elämän laatua kaupungissa. Kirjava Satama – projektissa on keskitytty parantamaan alueen194
  196. 196. julkisten tilojen laatua ja kehittämään uusia paikkoja kulttuurin käyttöön, virkistäytymiseenja sosiaaliseen elämään. Uusi puistokansi, liikenteen ja pysäköinnin vieminen tunneliin,ranta-aukioiden kohentaminen, uusien ravintoloiden, kahviloiden ja terassien rakentaminensekä Tulli- ja Pakkahuoneen muuttaminen kulttuurin käyttöön ovat toimenpiteitä, jotkakaikki osaltaan nostavat alueen laatua ja kehittävät sen identiteettiä. Alueesta tulee entistähoukuttelevampi, sekä kaupunkilaisten että vierailijoiden silmissä. Kulttuuri tuo lisäarvoasekä sosiaalisessa että taloudellisessa merkityksessä.Turismi on tärkeä osa Kauppatorin ja Katajanokan alueen elinkeinoelämää. Vaikkamatkailijoiden toiveena on usein saada uusia kokemuksia, monet etsivät nimenomaanautenttista, paikalle ominaista kulttuuria, joka on omasta poikkeavaa. Turismia palvelevattahot, huippuhotelleista torikahviloihin toteuttavat toiveiden yhdistelmää erikoisestatavanomaiseen, matkailijoiden oman todellisuuden pakenemisesta toisen kulttuurintodellisuuden kokemiseen. Hienojen ja erikoisten maamerkkien pystyttäminen ei siisriitä; on pystyttävä tarjoamaan ainutlaatuista, paikan ominaispiirteistä ja potentiaalistaammentavaa katutason kaupunkikulttuuria.Erityisesti Tulli- ja Pakkahuoneen muuttaminen musiikkiteollisuuden käyttöön toisialueelle uudenlaista virtaa, ja sellaisia luovia, monialaisia toimijoita, jotka paitsi kehittävätalueen sosiaalista ympäristöä, myös toimivat hedelmällisenä alustana uudenlaistentoimintamallien syntymiselle. Pienten luovien, väliaikaistenkin, toimijoiden on todettukehittävän merkittävästi alueensa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa. Koskapaineet kiinteistöjen käyttöön ovat Helsingin keskustassa erittäin kovat, on tiloja vaikeasaada tällaisten pienten, kulttuurin alalla toimivien tahojen käyttöön. Tulli- ja Pakkahuoneenantaminen tällaiseen käyttöön olisi kaupungilta kulttuuriteko, ja jatkaisi ja vahvistaisiKaupungintalokortteleiden elävöittämissuunnitelmien pyrkimyksiä.On tärkeää, että avoimia julkisia paikkoja on mahdollista käyttää vuorokauden ympäri– kaupunkielämä toreilla ja puistoissa ei lopu lakaisukoneiden tuloon tai auringonlaskuun.Kaupungin yökäyttäjät, yötyövuorolaiset, lenkkeilijät, baarien ja kahviloiden asiakkaat,julkisen liikenteen yölinjat, myöhäisiltä lennoilta saapuvat ja lähtevät matkalaiset,koiranulkoiluttajat ja muut säännölliset ja satunnaiset yökyöpelit käyttävät julkisia tilojaomiin tarpeisiinsa.Kirjava Satama - suunnitelman alueella ilta- ja yökäyttöä on ainakin Tulli- ja Pakkahuoneenkiinteistössä, johon on ehdotettu musiikkistudioita ja esiintymistiloja. Myös Kauppahallinympäristöön ehdotetut uudet ravintola- ja kahvilapalvelut tuovat alueelle elämää ja sitenmyös turvallisuuden tunnetta myös ilta-aikoihin. Alueen tärkein ympärivuorokautinentoimija lienee kuitenkin uusi hotelli, joka palvelee asiakkaitaan vuorokauden ympäri. 24tuntia vuorokaudessa toimivan kaupungin kehittämisessä toimintojen sekoittumisen jakansalaisaktiivisuuden lisäksi kaupallisilla toiminnoilla onkin tärkeä rooli. 195
  197. 197. Puistokansi – leikkiä, asumista ja uutta taloutta Suunnittelualueen nykykäyttö ei monin paikoin vastaa alueen potentiaalia, vaan hienot ranta-alueet ovat liikenteen ja pysäköinnin käytössä. Kirjava Satama – projektin suunnitteluratkaisuissa onkin nostettu ranta-alueet uuteen arvoon – ranta ja puisto on aktivoitu uuteen käyttöön ja urbaania maisemaa muokattu rohkein ottein. Leikki ja hauskanpito ovat olennainen osa hyvää elämää, ja uusi puistokansi tarjoaa tilaa niille. Kannelle tulee myös rakentamista, joka voisi luonteensa ja sijaintinsa puolesta soveltua erityisesti innovaatiotalouden käyttöön. Innovaatiotaloutta pidetään turismin rinnalla yhtenä tärkeimpänä alana Helsingin tulevaisuuden kehityksessä. Voimakkaimmin nousevia aloja ovat it-teknologia, digitaalinen media, ohjelmistojen tuottaminen, geeniteknologia ja luova teollisuus. Innovaatiotalouden kehitys vaatii eri alojen toimijoiden yhteistyötä paitsi kaupungin ja valtion sisällä, myös kansainvälisissä verkostoissa. Enää ei voida luottaa vain suomalaisen designin tunnettavuuteen maailmalla, kuten perinteisesti on tehty. Sen sijaan innovaatioihin perustuvilla toimialoilla on tärkeä rooli siinä, kuinka hyvin Suomi ja Helsinki tunnetaan ulkomailla. Helsingistä puuttuu vielä näiden alojen selkeä näyteikkuna, ja sellainen voisi sijoittua esimerkiksi puistokannen uusiin hybridikortteleihin, yhdessä asumisen ja julkisten palveluiden kanssa. Alueella voisi olla innovaatiotalouden lisäksi aloihin liittyvää koulutusta sekä vuokrattavia vierailija-asuntoja, hyvällä etäisyydellä uudesta design-hotellista ja keskustan palveluista. Asuminen on tulevaisuudessa ennen kaikkea palvelua, ei pelkästään tuotantoa. Asumismuodon soveltuminen asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin on merkki siitä, että pystytään tarjoamaan laadukasta ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaavaa asumista. Tämä on mahdollista vain, kun asuntojakauma on mahdollisimman monipuolinen. Puistokannelle196
  198. 198. suunnitellut rakennukset ovat pääosin palvelu- ja toimistokäyttöön soveltuvaa tilaa,mutta niissä voisi olla myös erkoisasuntoja, jotka täydentävät keskustan olemassaolevaaasuntovalikoimaa. Alueelle on kaavailtu myös hotellia. Uusia rakennusmassoja porrastamallaon pyritty luomaan olemassa olevaan rakenteeseen luontevasti liittyvä merijulkisivualueelle, avaamaan näkymiä ja tuomaan puisto rantaan asti. Puistoon porrastamallaintegroidut massat luovat myös kiinnostavia julkisia ulkotiloja sekä mahdollisuuksia kevyenliikenteen reiteille.Uudelle puistokannelle voisi syntyä innovaatioklusteri, jolla on merkittävä rooli paitsialueellisena palveluntarjoajana, myös koko kaupungin mittakaavassa. Klustereilla onmerkittävä rooli kaupungin tulevaisuuden kehityksessä. Ne ovat toisiinsa liittyneidenyhtiöiden, erikoisliikkeiden, palveluntarjoajien, yritysten ja niiden edustamien elinkeinojenja instituutioiden maantieteellisiä keskittymiä; kenttä, jolla paitsi kilpaillaan, myös toimitaanyhteistyössä. Klusterien muodostamat mikrotalousalueet edistävät alueiden paikallistakilpailupotentiaalia. Ne ovat silmiinpistävän merkittävä piirre lähes jokaisessa kansallisessa,alueellisessa, ja jopa metropolitason taloudessa. Klustereita voi syntyä alueellisesti,mutta myös erittäin paikallisesti, jopa yhden rakennuskompleksin sisään. Työryhmänpuistokannelle ehdottamat rakennukset, erityisesti rantaan sijoittuvat laajavolyymisetmassat soveltuisivat hyvin myös näyttelytiloiksi, gallerioiksi ja innovaatiotalouden alojaesitteleviksi show roomeksi. Ne yhdessä näiden eri alojen toimisto- ja liiketilojen sekäalueen julkisten ja yksityisten palveluiden kanssa voivat muodostaa dynaamisen jakansainvälisestikin kiinnostavan innovaatiotalouden klusterin. Välittömässä läheisyydessäsijaitsevat, puistokannen tarjoamat ulkoilu- ja virkistysalueet tekevät alueesta erityisenvetovoimaisen ja korostavat Helsingin imagoa korkeaa elämänlaatua jokaisella elämänalueella tarjoavana kaupunkina.Sosiaalinen identiteettimme määräytyy työn lisäksi hyvin pitkälti sen mukaan, kuinkavietämme vapaa-aikaa, missä virkistäydymme ja rentoudumme. Mahdollisuudetvirkistäytymiseen määrittelevät elämän laatua, ja siihen soveltuvat paikat ovat olennainenosa tervettä ja kestävän kehityksen periaatteita toteuttavaa urbaania ympäristöä. Leikkion todistettavasti hyväksi sekä lasten että aikuisten fyysiselle ja henkiselle kehitykselle, japuistot ovat leikkiin oiva paikka. Puistot vähentävät meluhaittoja, suodattavat saasteita,absorboivat hiilidioksidia ja sadevesiä, tuottavat happea ja tarjoavat varjoa. Julkisetpuistot palvelevat kaikkia kaupungin käyttäjäryhmiä, ja niiden olemassaolo keskelläkantakaupunkia on erittäin tärkeää. Koska paineet maankäyttöön ovat Helsingissä erittäinkovat, on uusia maita vaikeaa saada puisto- ja virkistyskäyttöön. Työryhmän ehdotuslaajentaa Kaivopuistoa rakentamalla kansi rannassa kulkevien liikennereittien yli onkinnerokas tapa ajatella ranta- ja puistovyöhyke uudelleen, ja luoda uutta vihermaisemaakeskelle kaupunkia ilman, että alueen muista toiminnoista pitäisi luopua. 197
  199. 199. Lopuksi Kaupunkien välisessä kilpailussa kunkin kaupungin tarjoama elämänlaatu, mahdollisuudet hyvään elämään, nousee ratkaisevaksi tekijäksi, kun valitaan loma- ja konferenssikohteita, uutta asuinpaikkaa tai sijoituspaikkaa suuren yhtiön pääkonttorille. Tämän esseen alussa kaupunkisuunnittelun onnistuminen määriteltiin sen mukaan, kuinka kaupunki onnistuu tukemaan ihmisyyttä ja hyvää elämää. Tämä ilmenee siinä, millaisia kokemuksia kaupunki tarjoaa. Kaupunkikokemukset voidaan jakaa lähteensä mukaan kolmeen osa-alueeseen. Näkyvä, rakennettu ympäristö; rakennukset ja niiden välitilat, kadut, puistot ja aukiot luovat ensimmäiset, visuaaliset kokemuksemme kaupungista. Paitsi kaupungin historia, myös nykyasukkaiden arvot ja asenteet, sekä ihmisten toiveet, pelot ja unelmat luovat toisen, näkymättömän kerroksen, joka vaikuttaa vahvasti ilmapiiriin perustuvaan kokemukseemme paikasta. Kolmantena tekijänä ovat sosiaaliset verkostot; kohtaamismahdollisuudet muiden ihmisten kanssa, vapaa-ajan palvelut ja virkistäytymismahdollisuudet, kulttuuritarjonta ja mahdollisuus sekä intiimiin yhteydenpitoon että tuntea kuuluvansa isoon joukkoon. Kirjava Satama – projektissa ihmisyyttä ja hyvää elämää on pyritty tukemaan kaikilla kolmella kaupungin kokemisen alueella. On suunniteltu täysin uusia ja parannettu olemassa olevia fyysisiä paikkoja, kehitetty alueen ilmapiiriä huomattavasti - liikenne- ja pysäköintialueesta monipuolisen toiminnan ja virkistäytymisen paikaksi - ja näiden myötä parannettu mahdollisuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Myös esseen alussa mainittuja, hyvää elämää edistäviä taktisia tekijöitä on lisätty monin tavoin. On luotu uusia joutilaisuuden, leikin ja rauhan paikkoja laajentamalla puistoa liikennealueiden yli, parannettu mahdollisuuksia esiintymiseen ja muihin kulttuurin ilmauksiin ehdottamalla Tulli- ja Pakkahuoneen muuttamista kulttuurin ja musiikin käyttöön, vahvistettu paikallista identiteettiä sekä tilojen ja toimintojen sujuvaa virtausta kehittämällä alueen läpi kulkevaa aukioiden ja julkisten toimintojen sarjaa. Näin on luotu entistä monipuolisempaa ja kerroksellisempaa, kiinnostavaa tilaa kaupunkikulttuurin vaihteleviin ilmenemismuotoihin. Kaupunkikokemukset ovat vahvasti paikkasidonnaisia, ja erilaisten paikkojen luomat voimakkaat positiiviset kokemukset saavat palaamaan samaan paikkaan yhä uudestaan. Kirjava Satama – projektin tavoitteena on ollut luoda satama- alueesta kiinnostava ja vetovoimainen kohde, tulevaisuuden lempipaikka kaupunkilaisille.198
  200. 200. Kolumnin “Nurmikolle astuminen sallittu” lähteetBech-Danielsen, C. (Ed) (2004) Urban Lifescape (Aalborg University Press)Bridge, G. & Watson, S. (2000) A Companion to the city (Blackwell Publishing, Oxford)Ellin, N. (2006) Integral Urbanism (Routledge, New York)Franke, S. & Verhagen, E. (eds) (2005): Creativity and the City (NAi Publishers,Rotterdam)Hartley, J. (ed) (2005) Creative Industries (Blackwell Publishing, Oxford)Judd, D. & Fainstein, S. (1999) The Tourist City (Yale University Press, New Haven)Healy, P. & Bruyns, G. (eds) (2006) De-signing the Urban (Rotterdam, 010 Publishers)Koolhaas, R., Boeri,S., Kwinter, S., Tazi,N. & Obrist, H. U. (2001) Mutations(Barcelona, Actar)Louekari, M. (2007): The Creative Potential of Berlin - Creating alternative models of social,economic and cultural organization as network forming and open-source communities, inPlanning Practise and Research, Volume 21 Issue 4 2006 p. 463-481Louekari, M. (2006): Aiming for clear horizons - city positioning in the global economicenvironments, in Volume 7, p.30-33Paloscia, R. (ed.) (2004) The Contested Metropolis (Basel, Birkhäuser)Moor, M. & Rowland, J. (eds) (2006) Urban Design Futures (London, Routledge)MVRDV: The Regionmaker (Hatje Cantz Publishers, Ostfildern-Ruit, 2002)Ryan, Z. (2006) The Good Life (Van Alen Institute, New York)Short, J. Rr (2004) Global Metropolitan (Routledge, London)Verwijnen, J. & Lehtovuori, P. (eds) (1999) Creative Cities (Jyväskylä, Gummerus)Zukin, S. (1995) The Cultures of Cities (Blackwell Publishers, Oxford) 199

×