Loading…

Flash Player 9 (or above) is needed to view presentations.
We have detected that you do not have it on your computer. To install it, go here.

Like this document? Why not share!

Like this? Share it with your network

Share

Opetuskokeil Un Raportti

on

  • 925 views

 

Statistics

Views

Total Views
925
Views on SlideShare
925
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft Word

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Opetuskokeil Un Raportti Document Transcript

  • 1. OPETUSKOKEILU –RAPORTTI Harjoittelijat: Pia Suo-Yrjö ja Ville Thomsson Aihe: Taiteen kultakausi Kurssi: HI44 Suoritettu: 20.4.2009 1. Opetuskokeilun teoriapohja Opetuskokeilumme aiheena oli taiteen kultakausi. Tavoitteena oli oppilaskeskeinen kaksoistunti, jonka aikana oppilaat aluksi toimivat ryhmässä etsien tietoa ja perehtyen omaan aihealueeseensa. Sen jälkeen jokainen pääsi opettamaan omaa aihettaan muille oppilaille. Tunti eteni normaalista poiketen niin, että oppilaat lähtivät työskentelemään ilman taustatietoa ja tunnin loppua kohti varsinainen aihe alkoi hahmottua. Tunti päättyi kokoavaan yhteenvetoon ja oppilaiden kannalta ahaa-elämykseen siitä, mistä kaikessa oli kysymys. Lähtökohtana opetuskokeilulle oli ongelmalähtöinen oppimistilanne, joka on tyypillistä konstruktivistiselle oppimisteorialle. Konstruktivismin perusajatus on se, että jokaisella oppijalla on oma, sisäinen tieto- ja kokemusjärjestelmänsä, johon hän liittää uudet oppimiskokemuksensa. Kunkin oppilaan tapa kartuttaa tietoa on yksilöllinen ja niinpä opetusmenetelmään ja – välineisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.1 Oppilaat työskentelevät ongelmalähtöisessä oppimistilanteessa ongelman parissa tavalla, joka mahdollistaa kyvyn järkeillä ja soveltaa tietoa ja asettaa sen hetkisen oppimisen tason huomioon ottavia haasteita. Jokainen oppilas tiivistää ja integroi oppimansa asiat jo olemassa oleviin tietoihin ja taitoihin. Oppimista ja muistamista tehostetaan soveltamalla saavutettuja tietoja uudestaan.2 Oppilaskeskeinen työtapa aktivoi oppilaat ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan, mitä pidetään tärkeänä nuorten itsekontrollin kehittymisen kannalta. Ryhmätöiden hyödyntäminen opettajajohtoisen tunnin sijasta antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua itsenäisesti tai ryhmän kanssa uuteen aiheeseen. Jäsentävä ja systemaattinen keskustelu esimerkiksi onnistuu usein parhaiten, jos oppilaiden annetaan ensin pareittain tai ryhmässä etsiä esitettyyn asiaan sisältyviä tärkeitä yhteyksiä.3 Oppimisen ollessa kyseessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota ympäristöön, jotta tarkkaavaisuus ja ajatteleminen 1 Juurikkala 2008, 6. 2 Ryan 1999, 150. 3 Engström1984, 59–61.
  • 2. voidaan kohdistaa opittavaan asiaan. Tarjolla olevasta informaatiosta on kyettävä valitsemaan ainekset tiedonmuodostusta varten. On tärkeää rakentaa oppimisympäristö sellaiseksi, että siinä tulee esille oppisisältöä tukevia, selvästi havaittavia ja mieleenpainuvia yksityiskohtia.4 Kaikki ongelmalähtöiset tilanteet ovat luovaa toimintaa. Luovan oppimisen kannalta tärkeää on aluksi oppilaan motivaation herääminen, mikä vaatii opettajalta motivointia. Motivoinnin avulla oppilas aktivoidaan ja huomio kiinnitetään tavoitteisiin. Välinevalinnoilla ja muulla oppimateriaalin valinnalla opettaja kannustaa oppilasta havainnointiin. Menetelmiä vaihtamalla oppilaan mielenkiinto saadaan pidettyä yllä ja motivaatio optimoitua. Vuorovaikutus oppimistilanteessa on merkittävää ja opettajan ohjaus ja palaute tukee tietojen, taitojen ja asenteiden harjaantumista. Kertaaminen ja tiedon soveltaminen tukevat opitun muistamista ja opettajan avulla suoritettava korjaava opetus tukee itsearviointia, joka on edellytys mielekkäälle oppimiskokemukselle.5 2. Opetuskokeilun kulku 2.1 Oppimisympäristö Luokka oli järjestetty opetuskokeilussa siten, että se tuki Suonperän ajatuksia mukaillen oppimiskokemusta. Luokan järjestys oli tavanomaisesta poikkeava ja siten toimi jo alussa motivointina oppilaille ja myös palveli tarkoitustaan mieleenpainuvana tilanteena. Luokassa pulpetit oli järjestetty suureen ympyrään siten, että samaan ryhmään kuuluvien pulpetit olivat rivissä kiinni toisissaan ja seuraavaan ryhmään oli pieni väli. Kaikki oppilaat näkivät toisensa helposti. Ryhmiin jako tapahtui sattumanvaraisesti niin, että ryhmä muodostui henkilöistä, jotka istahtivat vierekkäin oleviin pulpetteihin. Ryhmiä oli viisi ja kussakin ryhmässä oli tilaa viidelle henkilölle. Kaikki oppilaat eivät olleet tunneilla läsnä, joten kolmessa ryhmässä oli viisi ihmistä ja kahdessa kolme. 2.2 Materiaalit 4 Suonperä 1993, 62, 66–67. 5 Peltonen 1990, 47–48.
  • 3. Jokaiselle ryhmälle jaettiin kaksi monistetta, jossa oli värikuvat kultakauden taideteoksista tai vaihtoehtoisesti tekstinäyte. Mukana olevat teokset olivat seuraavat: Edelfeltin maalaus Leikkiviä poikia rannalla, Gallen-Kallelan Kullervon kirous, Schjerfbeckin Toipilas, Saarisen rakennuksista Joensuun kaupunginmuseo (paikallishistoria) ja Canthin Työmiehen vaimo. Kuvien ja tekstinäytteiden kohdalle oli merkitty ainoastaan ryhmän numero ja teoksen nimi. Sen lisäksi oppilaat saivat tehtävämonisteen, jossa oli varattu tila kaikkien viiden ryhmän aiheiden käsittelyyn (katso liite 2). Jokaiselle ryhmän jäsenelle oli kirjaimella A-E yksilöity kappale. Monisteeseen koottiin tunnin edetessä kaikista aiheista pääkohdat. Luokassa oli atk-vaunu, josta jokainen ryhmä sai taustatiedon keräämistä varten omat tietokoneet. Tunnin loputtua oli opettajajohtoinen yhteenveto ja PowerPointilla kirjoitettuna tärkeimmät asiat kultakaudesta yleensä. Nämä tiedot oppilaat kirjoittivat vihkoonsa. 2.3 Tunnin rakenne Oppitunti alkoi, kun oppilaat olivat asettuneet ryhmiinsä pulpettirinkiin. Poissaolevien oppilaiden takia valmis ryhmäjako ei toteutunut, vaan pulpetteja jäi tyhjäksi. Jouduimme siirtämään muutamaa oppilasta ryhmien tasapainottamiseksi. Aluksi oppilaille selitettiin tunnin tulevaa kulkua lyhyesti ja annettiin ohjeistus ensimmäiseen tehtävään (liite 1). Mitään taustatietoa ei opettajajohtoisesti käyty, sillä tunnin tarkoituksena oli pieni ”salapoliisityö”, eli oppilaat saivat itse selvittää mistä tunnilla oli kysymys. Aluksi oppilaat tutustuivat ryhmänsä kesken muutaman minuutin ajan ensimmäiseen monisteeseen eli kuviin/testinäytteeseen. Heidän tuli pohtia monisteessa kuvattua asiaa, mitä siinä oli, millainen tunnelma vallitsi ja millaisia ajatuksia se heissä herätti. Tarkoituksena oli motivoida oppilaat aiheeseen ja saada heidät tutustumaan kunnolla teokseen ja pohtimaan sen tarkoitusta. Tällä välin jaoimme ryhmiin kaksi tietokonetta ryhmää kohden. Seuraavaksi oppilaat saivat selvittää ryhmässä internetiä hyödyntäen oman teoksensa tekijän ja tekovuoden. Sen jälkeen he selvittivät tehtävämonisteen kysymysten perusteella taiteilijan tärkeimpiä elämänvaiheita uran kannalta sekä pohtivat sitä, mistä taiteilija on saanut vaikutteita teoksiinsa ja mitä niillä on haluttu sanoa. Tiedot koottiin monisteeseen. Oppilaille korostettiin tehtävänannossa sitä, että he kokoavat monisteeseen ainoastaan pääasiat, mutta opiskelevat silti muutakin asiasta, sillä he pääsevät opettamaan itse oppimansa asiat muille ryhmille. Tehtävämonisteen kysymysten oli tarkoitus saada oppilaat poimimaan tärkeimpiä asioita laajasta tietomäärästä ja löytämään sen perusteella punainen lanka ryhmien välisestä yhteydestä myöhemmässä opetustilanteessa.
  • 4. Kun tehtävämonisteet oli saatu tehtyä ja jokainen oli opiskellut oman asiansa, aloitimme toisten ryhmien opettamisen. Luokka oli järjestetty ympyrän muotoon, jotta siirtyminen paikasta toiseen olisi luontevaa ja vaivatonta. Ryhmään jaetuissa monisteissa oli kirjaimet a:sta e:hen ja ne oli jaettu oppilaille satunnaisesti. A-paperin omaavat oppilaat kustakin ryhmästä olivat ”asiantuntijalähettejä”, jotka kiersivät myötäpäivään ryhmästä toiseen opettamassa oman ryhmänsä asian muille. Jokaisessa ryhmässä hänelle opetettiin taas kohderyhmän asia. Ensimmäiselle lähetille ryhmän asian kertoi oppilas, jonka monisteessa oli kirjain B, seuraavalle C ja niin edelleen. Tällä menetelmällä varmistettiin se, ettei kukaan jää ryhmässä ”vapaamatkustajaksi”, vaan kaikilla on oma roolinsa. Oppilaat kokosivat toistensa opetuksesta tärkeimmät asiat tehtävämonisteeseen. Kun lähetit olivat käyneet kaikki ryhmät läpi, oli opettajajohtoisen yhteenvedon aika. Kyselimme olivatko oppilaat löytäneet toistensa aiheista yhdistäviä tekijöitä. Heille paljastettiin, että aiheena on taiteen kultakausi ja siitä kirjoitettiin tärkeimpiä asioita vihkoon. Aivan lopuksi tutustuimme muutamiin uusiin kyseisen kauden taideteoksiin. 2.4 Kokeilun onnistuneisuus Oppilaat olivat ymmällään tunnin alussa, sillä luokka oli järjestetty uudenlaiseksi palvelemaan paremmin tulevaa opetusta. He pystyivät kuitenkin nopeasti päättelemään mistä oli kysymys ja hakeutuivat istumapaikoille selvästi kavereidensa läheisyyteen. Opetuskokeilun tavoitteisiin ei kuulunut ryhmien jäsenien määrääminen opettajan toimesta vaan he saivat päättää ryhmän jäsenet itse. Ainoa rajoitus oli maksimioppilasmäärä (5) ryhmää kohden. Ryhmän muodostaminen onnistui luontevasti ja se tuki myös oppilaiden omaa motivaatiota tehtävää kohtaan Opetusvaiheen ohjeistus oli joidenkin oppilaiden mielestä monimutkainen, mutta luokkahuoneen järjestäminen auttoi heitä ymmärtämään, miten kyseisessä vaiheessa tulisi edetä. Kun ensimmäiset opetustuokiot oli pidetty, oli kaikille jo selvää, miten jatkossa tultaisiin etenemään. Jatkon ennalta arvaaminen aiheutti myös yhden soraäänen erään ”asiantuntijalähetin” toimesta, sillä hän koki tilanteen aluksi epäreiluksi ja häntä kuormittavaksi. Hän kuitenkin suostui jatkamaan esitetyllä tavalla. Opettaminen tapahtui mielestämme hyvin. Oppilaat ottivat tehtävän selvästi tosissaan, mikä johti eräissä tapauksissa ajallisesti venyviin opetustuokioihin. Mukana oli myös ryhmä, joka ei ollut paneutunut yhtä laajalti aiheeseensa selvitysvaiheessa, jolloin heidän tuotoksensa oli selvästi
  • 5. lyhyempi, kuin muilla. Tämä johti siihen, että he olivat aina ensimmäisinä valmiita ja joutuivat odottelemaan muita ennen seuraavaa vaihtoa. Tunnille asetettu ”salapoliisityön” rooli onnistui, sillä yhteenvedossa ilmeni, ettei kaikki oppilaat olleet vielä ymmärtäneet asioiden liittymistä toisiinsa ja olevan samalla myös osa suurempaa kokonaisuutta, taiteen kultakautta. Yhteenvedon avulla varmistettiin, että tämä yhteys välittyi kaikille läsnäolijoille ja he kokivatkin eräänlaisen ahaa-elämyksen tunnin lopussa. Oppilailta kerätyn palautteen perusteella voimme todeta opetuskokeilun olleen mieluinen myös suurimalle osalle oppilaista. He kokivat opetusmetodin hyväksi tavaksi oppia. Itse opettamisen avulla oppilas saa mahdollisuuden toteuttaa itseään ja antaa vaihtoehdon perinteiselle opettajajohtoiselle opetukselle, jossa oppilaat kuuntelevat ainoastaan opettajaa. Toisaalta palautteista kävi myös ilmi eräänlainen turhautuminen opetusharjoittelijoiden järjestämiä erikoistunteja kohtaan ja niiden tuntuvan oppilaista ”kikkailulta”. Oppilaista voi hyvin aistia väsymystä eri opetuskokeiluja kohtaan varsinkin näin keväällä. Opetuskokeilun tärkeimpänä tavoitteenamme olikin opetettavan asian mieleen painuvuus. Tätä tukivat valittu opetusmuoto ja ennalta tehdyt järjestelyt luokassa. Kirjallisuus: Engström, Yrjö 1984. Perustietoa opetuksesta. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Juurikkala, Juha 2008. Ilon pedagogiikka. Tutkiva opettaja 1/2008, Jyväskylä. Peltonen, Matti 1990. Koulutusoppi. Otava, Keuruu. Ryan, Greg 1999. Miten varmistaa, että opiskelijoiden tietopohjasta tulee riittävän hyvin jäsentynyt. Teoksessa Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa opettaa. Boud, David ja Feletti, Grahame (toim.), Terra Cognita, Helsinki. Suonperä, Matti 1993. Opettamiskäsitys. Oppijakeskeisen opettamiskäsityksen perusaineksia. Educons Oy, Hämeenlinna. Liite 1 Tuntisuunnitelma (opetuskokeilu) 20.4.2009 klo 14–16 Pia Suo-Yrjö ja Ville Thomsson HI44: Taiteen kultakausi
  • 6. Pulpetit ovat järjestetty ennen tunnin alkua ryhmittäin ympyrän muotoon (viisi ryhmää) Aloitus: esittäytyminen ja rauhoittaminen 2 min Toimintaohjeet 3 min Teoksiin tutustuminen 5 min - 2 monistetta/ryhmä - Monisteessa kuva tai näyte teoksesta ja sen nimi - Oppilaat tutkivat hetken ilman apuvälineitä Tietokoneiden ja vastauspaperien jakaminen (harjoittelijat jakavat tutkimisen aikana) - 2 tietokonetta/ryhmä - Vastauspapereissa merkinnät A, B, C, D, E, (F), jotka merkitsevät oppilaiden eri rooleja tulevassa opetustilanteessa - A-E monisteet/ryhmä Ryhmätyöskentelyä 20 min - harjoittelijat kiertävät neuvomassa ryhmiä - oppilaat kirjoittavat oman aiheensa vastaukset vastauspapereihinsa - oppilaat valmistautuvat opettamaan ryhmänsä aiheen muille Opetusvaihe 50 min Vaihe 1. - Oppilas jonka vastauspaperissa lukee A, on ”asiantuntijalähetti” - Ko. oppilas siirtyy myötäpäivään seuraavaan ryhmään, jossa opettaa oman ryhmän asian muille ryhmäläisille uutena - opetettavat kirjoittavat opetuksesta saamansa vastaukset omiin vastauspapereihinsa Vaihe 2. - Opetettavina olleet oppilaat opettavat vuorostaan ”lähetille” oman aiheensa - Opettajana toimii aina eri henkilö lähetin vaihtuessa Yhteenveto (10 min) Liite 2
  • 7. A Ryhmä 1 Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Ryhmä 2 Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Ryhmä 3 Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________
  • 8. Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Ryhmä 4 Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Mistä teos on saanut vaikutteensa ja mitä teoksella halutaan sanoa? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Ryhmä 5 Taiteilijan nimi, teoksen nimi ja miltä vuodelta teos on peräisin? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Merkittävimmät taiteilijan uraan vaikuttaneet tekijät (perhetausta, opiskelu, jne.)? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ Mistä teos on saanut vaikutteensa ja miten ne ilmenevät käytännössä? _________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________