Your SlideShare is downloading. ×
Vilja
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Vilja

601
views

Published on


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
601
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. VILJA Samu-Severi Kinnunen, Jesse Kopakkala, Markus Huhta, Tanja Piispanen
  • 2. Yleistä viljasta • Viljat ovat heinäkasveihin kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi. Kasvitieteellisesti jyvät ovat kuivia, yksisiemenisiä pähkylähedelmiä. • Vilja on maailman tärkein ravintovara, sillä sitä kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä. Se myös antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä kehitysmaissa köyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljan osuus ihmisten ravinnosta on pienempi, mutta silti merkittävä. Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden viljely on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat yksivuotisia heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa.
  • 3. Ravintosisältö • Viljan ravintosisällöstä suurin osa on hiilihydraattia, mutta niissä on myös merkittävä määrä proteiinia, vaikka sen aminohappokoostumus ei olekaan ihmisen ravitsemuksen kannalta optimaalinen. Kokojyvävilja on hyvä kuidun, eräiden hyödyllisten rasvahappojen, vitamiinien ja muiden hivenaineiden lähde. • Tärkeimmät ravintoaineet: B ja E-vitamiini , Magnesium, rauta, seleeni ja kuitu.
  • 4. Viljalajeja • Viljalajeja, suunnilleen vuosituotannon järjestyksessä: • vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum), lauhkean ilmaston päävilja • riisi (Oryza sativa), trooppisen ilmaston päävilja • maissi (Zea mays), Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan käytetyin vilja; paljon myös karjan rehuna • ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare), myös mallasohrana käytetty • durra (Sorghum vulgare), Afrikassa • ruis (Secale cereale), kylmässä ilmastossa • kaura eli peltokaura (Avena sativa), viileässä viljastossa ja paljon myös karjan rehuna • tefheinä (Eragrostis tef), yleinen Etiopiassa, mutta viljellään harvoin muualla • intiaaniriisi (Zizania aquatica) • spelttivehnä (Triticum spelta), vehnän läheinen sukulainen • durumvehnä (Triticum durum), vehnän läheinen sukulainen, jota viljellään etupäässä Välimeren maissa ja käytetään varsinkin pastojen valmistukseen • viljahirssi eli hirssi (Panicum miliaceum) • italianpantaheinä eli tähkähirssi (Setaria italica) • helmihirssi eli neekerinhirssi (Pennisetum glaucum) • sulkahirssi (Pennisetum sp.), Afrikassa ja Aasiassa • • Toisinaan luetaan viljoihin kuuluviksi myös muutamia muihin heimoihin kuin heinäkasveihin kuuluvia viljelyskasveja. Sellaisia ovat tattari, kvinoa ja amarantti. Ne eivät kuitenkaan täytä viljan määritelmää, joten ne ovat ns. pseudo- eli valeviljoja. Usein puhutaan myös palkoviljoista, joilla tarkoitetaan eräitä viljeltyjä hernekasveja, mutta nekään eivät täytä viljan määritelmää. Nimessä esiintyvä vilja viitanneekin enemmän niiden luonteeseen viljelykasveina.
  • 5. Käsittely • Käsittely: Viljasadon säilyvyyden varmistaminen Suomessa on aina vaatinut paljon työtä ja energiaa verrattuna muihin suotuisampiin viljanviljelyalueisiin. Nykyisin koneellinen viljankuivausmenetelmä kuuluu oleellisena osana koko sadonkorjuu. ja varastointiketjuun. • Alkuaikoina viljaa kuivattiin käsityöllä. Kuivatus tapahtui tuulen ja auringon avulla, koska viljat oli kerätty lyhteiksi. Lyhteiden loppukuivatus tapahtui parsilla riihessä, jossa vilja irrotettiin korsista, eli puitiin. Eri riihityyppien välillä oli runsaasti alueellisia eroja, varsinkin Itä- ja Länsi-Suomen välillä.
  • 6. Käsittely • Alkukuivatus tuulessa ja auringoissa yhdessä riihikuivatuksen ja vastapuinnin kanssa tuotti valmista, säilytyskelpoista viljaa. Myöhemmin, kun siirryttiin puimakonepuintiin ja riihikuivauksen jäädessä pois, ei ulkokuivaus enää riittänyt, vaan tuli suorittaa jälkikuivausta. Pelkkä aurinko ja tuuli ei olisi riittänyt kuivaamaan viljaa, ja vilja olisi jäänyt kosteaksi ja se olisi homehtunut ja menettänyt itävyydensä. • Jälkikuivaus tapahtui vanhoissa riihissä ja saunoissa, kuitenkin niiden teho jäi alhaiseksi, koska puinti oli niin tehokasta.
  • 7. Vilja vientituotteena • Viljan kokonaissato Suomessa on noin 3,5 - 4 miljardia kiloa, josta normaalivuonna viedään maailmalle 400 – 600 miljoonaa kiloa.Suurin osa viennistä on kauraa, jota viedään muun muassa Yhdysvaltoihin hevosten rehuksi. Saudi-Arabiaan, Syyriaan ja Pohjois-Afrikkaan viedään ohraa rehukäyttöön
  • 8. Vilja
  • 9. Lähteet • Wikipedia Google