2. M e h i l ä i s t a r h a u k s e n a l o i t t a m i n e n
Marja opiskeli Tarvaalan
maatalousoppilaitoksessa
1984-85
Vierailu Veikko Lehtosen
mehiläistarhalla
ensimmäinen kontakti
mehiläisiin
Sen innoittamana
kansalaisopiston
mehiläishoitokurssille
3. E n s i m m ä i n e n p e s ä k e s ä l l ä 1 9 8 6
4. M e h i l ä i s t a r h a u s l a a j e n e e n o p e a s t i
Ari hurahti mukaan
mehiläistarhaukseen ja pesämäärä
kasvoi nopeasti noin
viiteenkymmeneen pesään
5. Sija
Ko m p p a - S e p p ä l ä n l u o m u t i l a
Ostimme tilan 1990
Sijaitsee Korpilahdella
Korpiahon kylässä
10 ha peltoa
Alussa monimuotoista
tuotantoa: sieniviljelyä,
lampaita, siipikarjaa ja
mehiläisiä
6. Mehiläispesien määrää alettiin kasvattaa 1990-luvun loppupuolella
2000-luvun alkupuolella luovuttiin muusta maataloustuotannosta ja keskityttiin
mehiläisiin
Ajatuksena keskittyä hunajan tuottamiseen, myynti pakkaamolle
Ylituotantotilanteessa pakkaamot lopettivat hunajan ostamisen
-> päätös hunajan pakkaamisen aloittamisesta ja oman tuotemerkin
kehittäminen
-> Voi hyvin –hunaja
Siirryimme luomuun myös hunajantuotannossa
Ensimmäiset luomuhunajat myyntiin siirtymävaiheen jälkeen syksyllä 2007
E r i k o i s t u m i n e n m e h i l ä i s h o i t o o n 2 0 0 0 - l u v u l l a
7. M e h i l ä i s p e s i e n l i s ä ä m i n e n
8. Ko m p p a - S e p p ä l ä n
t i l a t ä l l ä h e t k e l l ä
Talvehtimassa noin 1500 pesää
Emojen myyntiä
Hunajan pakkaamista
9. Ty ö n t e k i j ä t
Isäntäperheen lisäksi
yksi ympärivuotinen
työntekijä
Neljä vakituista
kausityöntekijää
Harjoittelijoita
mehiläishoitokouluista
ja vapaaehtoisia ympäri
maailmaa
10. Ka l u s t o
Maltilliset investoinnit
Paljon käytettyä
pesäkalustoa
Kuljetuskalusto:
Kaksi MB Sprintteriä
ja pieni Mazda pakettiauto
Lisäksi iso peräkärry
11. Mehiläispesiä pidetään
noin kahdeksan kappaletta
samassa paikassa
Tarhapaikkoja Korpilahdella
ja lähikunnissa
Vuodesta 2013 alkaen
mehiläistarhoja myös
Rengossa, Lopella ja Lohjalla
Yhteensä noin 200
tarhapaikkaa
Ta r h a p a i k a t
12. Tarhakierrokset yleensä kahden
hengen tiimeissä, jotka hoitavat
noin 100 pesää / päivä
2-3 työporukkaa liikkeellä yhtä
aikaa
Vuotuinen työmäärä tarhauksessa
alle 3 tuntia / pesä sisältäen
matka-ajat
M e h i l ä i s h o i t o t y ö t
13. Hoitokaudella emo
alhaalla kahdella laatikolla
sulkuristikon avulla
Parvitarkastukset
yhdeksän vuorokauden
välein
Jaokkeet tehdään
heinäkuun alussa kolmella
tai neljällä sikiökakulla
+ emokennolla
M e h i l ä i s h o i t o t y ö t
14. S a d o n k o r j u u p u h a l t i m e l l a
R u o k i n t a p u m p u l l a
15. Punkkitorjunnat elokuussa
tymolilla tai muurahaishapolla
Oksaalihappotiputus
loppuvuodesta ja keväällä
Talveutus yhdellä Langstroth-
osastolla
M e h i l ä i s h o i t o t y ö t
16. S i s ä t a l v e u t u s
Pienet jaokkeet ja heikot pesät
talveutetaan sisätalveutetaan
kellarissa
Yleensä hyvällä menestyksellä,
mutta vahinkojakin voi sattua…
Auttanut pesien lisäämisessä
Työlästä, tavoitteena vahvat
pesät, jolloin sisätalveutusta ei
enää tarvita
17. H u n a j a n k ä s i t t e l y t i l a t k u n n o s t e t t u e n t i s e e n
n a v e t t a ra k e n n u k s e e n
18. L i n k o u s l i n j a s t o : n o i n 1 5 0 0 - 3 0 0 0 k g / p ä i v ä
19. Vo i h y v i n – h u n a j a
Hunaja myydään pehmeäksi
kiteytyneenä kartonkipurkissa tai
puristettavassa muovituubissa
Myymme hunajan pääasiassa Keskon
ja Inexin kautta
Lisäksi asiakkaina jonkin verran
luomu- ja lähiruokakauppoja
21. M e h i l ä i s e m o j e n m y y n t i
Rotuina buckfast ja italialainen
Buckfastit alun perin Juhani
Lundénilta
Italialaiset omaa vanhaa kantaa
Teemme valintajalostusta omassa
tarhauksessa
Tavoitteena on rauhalliset, ahkerat
ja hyvin Suomen olosuhteisiin
sopeutuneet käyttöemot
22. Ko k e i l u j a
t u o t e k e h i t y k s e s s ä
Kaikki ei aina onnistu…
23. O n g e l m i a m e h i l ä i s h o i d o s s a
Varroapunkki ja
erityisesti sen
aiheuttamat
virusongelmat ovat
lisääntyneet
Tarvetta
lisätorjunnoille
keväisin
25. Vu o n n a 2 0 1 4 m e n e t i m m e 7 2 p e s ä ä k a r h u i l l e
26. Va h i n k o t a r k a s t a j a n h o m m a a m i n e n j a va h i n k o j e n
s i i v o a m i n e n s o t k e va t n o r m a a l i a t y ö k u v i o t a p a h a s t i
27. S ä h k ö a i t o j e n ra k e n t a m i s e s s a j a y l l ä p i t ä m i s e s s ä i s o t y ö
28. Ka r h u t k u n n i o i t t a va t s ä h k ö a i t a a , m u t t a j o t k u t o p p i va t
m e n e m ä ä n a i d o i s t a l ä p i j a s e n j ä l k e e n h a n k a l a a
29. Ka r h u n p u u m e r k k i
Karhukanta kasvaa ja ne
levittäytyvät uusille alueille
Karhut kuuluvat suomalaiseen
luontoon ja niiden kanssa on
opittava elämään
Päättäjiä lobattava:
Korvausmäärärahat pysyvät
täysimääräisinä
Metsästystä tulee kohdentaa
erityisesti haittoja aiheuttaviin
karhuihin
Poikkeuslupia metsästykseen pitäisi
saada helpommin
30. E l ä m ä s s ä p i t ä ä o l l a m u u t a k i n k u i n
m e h i l ä i s h o i t o a
31. Ra k e n n a m m e p a r h a i l l a a n
k a l a n k ä s i t t e l y t i l o j a
32. Ta v o i t t e e n a h y ö d y n t ä ä a l i a r v o s t e t t u a
j ä r v i k a l a a