• Like
Sosio-emotionaaliset haasteet ja Hallintastrategiat yhteisöllisessä työskentelyssä
 

Sosio-emotionaaliset haasteet ja Hallintastrategiat yhteisöllisessä työskentelyssä

on

  • 1,490 views

Tiina Luokkasen esitys DevelOPE-workshopissa 27.11.2008.

Tiina Luokkasen esitys DevelOPE-workshopissa 27.11.2008.

Statistics

Views

Total Views
1,490
Views on SlideShare
1,425
Embed Views
65

Actions

Likes
0
Downloads
5
Comments
0

3 Embeds 65

http://develope.wordpress.com 62
http://www.slideshare.net 2
http://translate.googleusercontent.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Esittely omasta aiheesta ja kiinnostuksesta siihen.

Sosio-emotionaaliset haasteet ja Hallintastrategiat yhteisöllisessä työskentelyssä Sosio-emotionaaliset haasteet ja Hallintastrategiat yhteisöllisessä työskentelyssä Presentation Transcript

  • Sosio-emotionaaliset haasteet ja Hallintastrategiat yhteisöllisessä työskentelyssä Tiina Luokkanen http://edtech.oulu.fi/ Department of Educational Sciences and Teacher Education University of Oulu
  • Sosio-emotionaaliset haasteet oppimistilanteessa
    • Oppimistilanteisiin liittyy kognitiivisten haasteiden lisäksi sosio-emotionaalisia haasteita
    • Haasteet voivat muodostua opiskelijalle stressaavaksi ja vaikuttaa oppimisprosessin kulkuun
    • Opettajan olisi hyvä pystyä tunnistamaan tällaisia haastetilanteita pystyäkseen arvioimaan niiden vaikutusta oppimiseen ja tarvittaessa puuttumaan niiden kulkuun
  • Stressi ja hallintastrategiat
    • Kokemus stressistä syntyy yksilön tulkinnasta tilanteessa, johon vaikuttavat niin yksilön persoonaan liittyvät tekijät kuin tilannesidonnaiset tekijät. Kokemuksen voimakkuus syntyy yksilön arviosta, uhkaako tilanne hänen hyvinvointiaan ja riittävätkö hänen henkiset voimavaransa.
    • Hallintakeinoilla (Coping ) tarkoitetaan tapoja hallita ja sietää tilanteen sisäisiä tai ulkoisia vaatimuksia ja niihin liittyviä ristiriitoja.
      • Ongelmaorientoituneet (Problem-focust coping) hallintastrategiat vs. tunnesuuntautuneet hallintastrategiat (Emotion-focust coping) (Lazarus & Folkman, 1984)
  • Hallintastrategiat yhteisöllisen oppimisen tilanteissa
    • Jokainen oppimistilanne on potentiaalisesti stressaava tilanne, jossa opiskelija tarvitsee erilaisia hallintastrategioita stressitason säätelyyn (Veermans & Järvelä 2003)
    • Erityisesti opiskelijoille, jotka ovat tottuneet yksilö- tai opettajajohtoiseen työskentelyyn, vaatimus yhteistyöstä voi aiheuttaa stressiä (Dillenbourg, 1999).
    • opiskelutilanteessa sopiva määrä stressiä ja opiskelijan onnistunut ongelmaorientoituneiden hallintastrategioiden käyttö auttaa opiskelijaa työskentelemään sinnikkäämmin tavoitteen saavuttamiseksi.
    • Sen sijaan epäonnistunut negatiivisten tuntemusten säätely stressaavissa tilanteissa voi johtaa luovuttamiseen (Boekaerts, in press)
  • Esimerkkejä tilanteista, jotka voivat muodostua stressaaviksi, JOS niihin sisältyy emotionaalisen jännitteen nousu
    • Haastavat konfliktitilanteet Joissa ryhmän jäsenen tai jäsenten tunteiden säätely pettää ja aiheuttaa turvattoman ilmapiirin ryhmään.
    • Kognitiiviset estetilanteet joissa ryhmän jäsenet eivät ymmärrä toisiaan yhteisen käsitepohjan puuttumisen vuoksi (grounding)
    • Väittelytilanteet joissa ryhmän jäsenet ymmärtävät toisiaan, mutta ovat eri mieltä ja joutuvat sen vuoksi ponnistelemaan saadakseen oman mielipiteensä hyväksytyksi
  • Emotionaalisesti haastava konfliktitilanne
      • - Erik: onks kaikille ok?
      • - Maria: kyllä tää varmaan on ihan ok
      • - Erik: ei oo kellään mitään huomautettavaa? oisko se tossa?
      • - Maria: onko ammattitutkija mitä mieltä?
      • - Eeva: Piruiletko sää mulle?
      • - Maria: (naurahtaa kiusaantuneesti) sullahan on varmaan hirmu hyvin nää käsitteet hallussa, niin sää pystyt laittaan sellaisen hienon meille otsikoksi…
      • [hankala hiljaisuus... mutinaa]
      • Eeva kääntää katseensa alas eikä vastaa enää Marialle. Erik kommentoi, että ilmassa taitaa olla hieman jännitettä. Tilannetta seuraa muutaman sekunnin hiljaisuus. Sitten muut ryhmäläiset Eevaan lukuun ottamatta jatkavat keskustelua, mutta se ei varsinaisesti enää vie tiedonrakentelua eteenpäin. Loppuhaastattelussa kaikki ryhmän jäsenet kuvailevat tilannetta hyvin epämiellyttävänä.
  • Kognitiivinen estetilanne
    • Anna selittää ryhmäläisille, miten hän on ymmärtänyt luennon:
    • - Anna: ”niin ku ite ainakin vertas omaan työelämään…kun otetaan ne oppilaat myös miettimään sitä toiminnan suunnittelua ja opettaja pystyy tavallaan tarjoamaan tai niin kuin ne opetettavat asiat voi mennä paremmin perille kun ne lähtee ne ideat oppilaista…”
    • - Erik: ”niin tarkotak sä niin kun tavallaan...”
    • - Eeva: ”mihin sä tässä TAAS vetoat?” [kyllästyneellä äänellä]
    • - Anna: [kääntää katseensa alas ja alkaa selailemaan luentomuistiinpanojaan. Myös muut ryhmän jäsenet Erikiä lukuun ottamatta kääntävät katseensa alas] ”mä vetoan tässä siihen, että tavallaan tämä sosiaalinen infrastruktuuri...”
    • - Erik: ”se on niin kun sitä taustaa tavallaan.”
    • - Anna: ”niin, niin on”
  • Väittelytilanteet
    • Erik: no vaikka valittais tämä ongelma, niin silti meidän pitäis keskittyä siinä siihen tvt:hen, että ihan sama, ei me voida lähtee koulutusteknologian kurssilla ei voi mihin tahansa.
    • Emma: ootko ihan varma?
    • Anna: niin ootko ihan varma, mä esitän kans kysymyksen. että jos…
    • Erik: voin olla väärässäkin
    • Anna: no mä en ajattele niinkään tai sillain, että muodostakaa jostakin jotain, niin että eihän meidän tartte ajatella, että millä kurssilla me ollaan että ennemmin miettisin, että voidaanko se toteuttaa
    • Erik: kurssin nimi on...
    • Anna: mutta mä en mieti kurssin nimeä, mä mietin vain tätä tehtävänantoa, mutta kyllä mä ymmärrän sun pointin
    • Erik: joo ja mä ymmärrän sun pointin myös
    • Anna: mutta kumpi me nyt otetaan, näkyykö siellä tuo tvt vai ei, kun ei me varmaan enää aleta mitään
    • Erik: kukaan ei vastustanut sitä eli eiköhän me voida se ottaa. tästä syntyi keskustelua, mutta tästä ei syntynyt
    • Maria: mutta…
  • Yksilöön liittyvät muuttujat Aikaisemmat tiedot ja taidot Aikaisemmat kokemukset Itsesäätelyn taidot Tehtävän liittyvät muuttujat Konteksti Ryhmän ilmapiiri Ryhmäläisiltä saatu tuki Tavoitteet Stessitekijän arviointi Tulkinta tehtävästä Yksilöiden väliset suhteet COPING TAVOITE HALLINTA-STRATEGIAT SRESSITEKI-JÄ Emootiot Picture 1. Hallintastrategian valintaan vaikuttavat tekijät ryhmätyötilantees-sa (vrt. Boekaerts 1996; Frydenberg 2004; Veermans 2004)
  • Tiedonrakentelun tason analyysi (Piia Näykki) KONFLIKTI
  • Tulkinta stressitekijästä ja sen vaikutus opiskelijaan, Erik
    • Kuvailee konfliktia hyvin neutraalisti:
    • “ kahden vahvan henkilön erimielisyydeksi”
    • Yritti ratkaista haasteellisen tilanteen:
    • “ sitä yritti nostaa kissaa pöydälle, että hei haloo, ett niinku eks sää Maria huomaa, että Eeva on tuossa ihan suuttuneena sulle tyyliin, että varmasti sen näät, mutta kuitenki että yritin kiinnittää siihen asiaan huomiota mutta kaks aikuista ihmistä niin mitä siinä voi kolmas oikeesti tehä ”
    • Erik jatkoi työskentelyään ryhmässä aktiivisesti myös haasteellisen tilanteen jälkeen
  • Tulkinta stressitekijästä ja sen vaikutus opiskelijaan, Emma
    • Koki haastetilanteen hyvin vahvasti
    • “… ensitapaaminen oli sellanen aika shokeeraava, että olin yllättynyt että vieraat ihmiset puhuvat toisilleen sillä tavalla”
    • Haastavan tilanteen jälkeen Emma ei pystynyt toimimaan ryhmässä aktiivisesti ja jatkamaan suunnitelmallista ongelmanratkaisua
    • “ itse ainakin sulkeuduin että apua, että uskaltaako tuoda omia mielipiteitä julki? Olin varmaankin aika hiljainen enkä halunnut osallistua”
  • Tavoitteen ja niiden muuttuminen, Emma
    • Kurssin alussa Emma oli innokas ja hänellä oli tavoitteita oppimisensa suhteen:
    • “ odotukset oli kyllä kovat.... otin haasteen vastaan ja ajattelin että mielenkiintoista”
    • Haastetilanteen jälkeen hänen tavoitteensa alkoivat muuttua:
    • “ mielenkiinto laski...näiden meiän ryhmäjuttujen kautta”
    • ““ siihen tavallaan sitten alistu ja rupes menemäänkin että okei, tehhään sitten näin ”
  • Tavoitteen ja niiden muuttuminen, Erik
    • Alussa Erik oli hyvin motivoitunut ja piti kurssia itselleen tärkeänä:
    • ”… . no tietenkin oppii tuota mahdollisimman paljon nuista luennoista…kaikki mitä vaan saa, niin se on sellasta pääomaa, mitä lähin hakemaan”.
    • Ryhmässä koetun emotionaalisesti haastavan stressaavan tilanteen jälkeen tavoitteet kuitenkin muuttuivat:
    • ”… se oli semmosta, että kuhan viedään tää homma läpi, että kukaan ei oikeestaan sanonu mitään mutta oli sellaset tunnelmat että siinä oli, että mahdollisimman pian keskustelu pakettiin ja seuraavan viikon kysymys vaan yritetään jotenkin yhdessä saada sovittua” ”
  • Tulkinta
    • Erik ja Emma kokivat haasteellisen tilanteen eri tavoin. Heille molemmille haasteellisessa tilanteessa koettu paine loi ristiriidan heidän oppimisorientaation kanssa ja sen vuoksi heidän tavoitteensa muuttuivat. Tästä huolimatta Erik pystyi jatkamaan suunnitelmallista ongelmanratkaisua (problem-focust coping) toisin kuin Emma. Emman emotionaalinen jännite kasvoi tilanteessa ja hän käytti tunnesuuntautuneita strategioita (esim. etäisyyden ottaminen, vetäytyminen) säädelläkseen negatiivisia tuntemuksiaan. Hän koki ryhmän ilmapiirin turvattomaksi eikä pystynyt aktiivisesti ottamaan osaa ryhmän työskentelyyn. Silloin kun hän osallistui, hän haki voimakkaasti tukea toiselta ryhmän jäseneltä tai osallistui hänen kauttaan
  • Lähteitä
    • Boekaerts, M. (in press). Coping with Stressful Situations: An Important Aspect of Self- Regulation. International Encyclopedia of Education .
    • Boekaerts, M. (1996). Coping with stress in childhood and adolescence. In M. Zeidner & N. S. Endler. (Eds.). Handbook of Coping. Theory, Research, and Applications, pp. 452-484. John Wiley, New York.
    • Dillenbourg, P.(1999). Introduction: What do you mean by ”collaborative learning”? In P. Dillenbourg (ed.), Collaborative learning: Cognitive and computational approaches. Oxford: Pergamon.
    • Frydenberg, E. (2004). Coping competencies: What to teach and when. theory into practice 43 (1) 14-22.
    • Lazarus, R. S. & Folkman, S. (1984). Stress, appraisal and coping. New York: Springer.
    • Veermans, M. & Järvelä, S. (2004). Generalized learning goals and situational coping in inquiry learning. Instructional Science, 32, 4, 269 - 291.