Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille

Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille Harto Pönkä, 05.10.2010

43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI

Suomalaisten nettiasiointi
87 % käyttää kaupallisia asiointipalveluja , esim. verkkopankkia
57 % käyttää julkisia asiointipalveluja , esim. KELA-, vero- ja kirjastopalvelut
54 % tekee ostoksia verkkokaupoissa
21 % käyttää nettiä vapaa-ajan yhteydenpitoon
15 % tuottaa julkisesti saatavilla olevaa sisältöä
Esim. kuvia (57 %), kotisivuja (30 %), blogeja (23 %) ja videoita (18 %)
Tärkeimmät syyt sisällöntuotantoon ovat omien ajatusten/tuotosten esittely (46 %) ja sosiaalisen verkoston ylläpito (43 %)
Lähde: http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/5lw6l5Hwm/Viestintapalvelut_tutkimus.pdf (n=2001, 11/2009)

Sosiaalisen median palveluita

Taustaa: Web 2.0 ja semanttinen web Semanttisen webin piti mullistaa maailma, mutta sen tekikin sosiaalinen media.

Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi

Kyse on ennen muuta keskustelusta...

...uusien yhteyksien syntymisestä...

...ja omaehtoisesta yhteisöllisyydestä.

Sosiaalisen median palvelut elävät käyttäjistään .

Kuva: http:// xkcd.com/256/ Aktiivisuus on siirtynyt verkkoon, etenkin nuorilla.

Yli 500 milj. käyttäjää. 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 150 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (4.10.2010)

Suurin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat. Pienin, mutta nopeimmin kasvava ikäryhmä on yli 65-vuotiaat . Lähde, 8.9.2010: http ://www.facebakers.com/countries-with-facebook/FI/ 1,85 milj. suomalaista on Facebookissa (42,44 % netinkäyttäjistä)

Käyttäjät viestivät aktiivisesti 5-10% :n kanssa ystävistään.
Mies, 120 ystävää
Kommentoi 7 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä
Viestittelee tai chattäilee 4 ystävänsä kanssa
Nainen, 120 ystävää
Kommentoi 10 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä
Viestittelee tai chattäilee 6 ystävänsä kanssa
Lähde: http://www.insidefacebook.com/2009/02/27/facebooks-in-house-sociologist-shares-stats-on-users-social-behavior/

” Facebookin avulla pidät yhteyttä elämäsi ihmisiin ja jaat tietoja heidän kanssaan.”
Facebookin ikäraja on nykyisin 13 vuotta
Facebookin käyttöehdoissa annetaan FB:lle käyttöoikeudet käyttäjän palveluun liisäämiin sisältöihin
Yksityisyysasetuksista huolehtiminen on käyttäjän omalla vastuulla
Käyttäjät voivat pyytää toisiaan kavereiksi
Kaveripyynnön voi hyväksyä, hylätä tai jättää odottamaan
Vahvistusta odottava kaveri näkee jo tilapäivityksesi
Viestintä tapahtuu mm. status-/tilapäivityksillä, kirjoittamalla muiden seinille, kommentoimalla muiden kuvia/muita sisältöjä, sivujen keskustelupalstoilla ja yksityisviestellä
Käyttäjät voivat rajata tilapäivityksien julkisuutta luomalla kaverilistoja tai lisäämällä eston tietyille kavereille
Facebookin perusteita http://www.facebook.com/terms.php?ref=pf

Verkkoidentiteetti = profiili/presenssi
Sosiaalinen media on samaan aikaan henkilökohtainen ja julkinen
Verkkoidentiteetti:
Nick / nimimerkki ja nimi
Profiilikuva
Esittelysivu
Kaverit ja verkostot
Verkkoidentiteetti voidaan varastaa
World Wide Webillä on pitkä muisti

http://www.facebook.com/pages/Oulu/Oulun-yliopiston-kirjasto-Oulu-University-Library/67197143746
Facebookin yhteisösivut ja viralliset sivut
Seinä, kuvat, laatikot, keskustelut, tapahtumat, linkit, yms.  Tilapäivitykset näkyvät ”tykkääjien” etusivuilla  Tykkääjille voi antaa luvan kirjoittaa seinälle tai estää sen

http://www.facebook.com/group.php?gid=277818660103
Facebookin ryhmät
Seinä, kuvat, laatikot, keskustelut, tapahtumat, linkit, yms.  Ryhmän jäsenille voi lähettää massaviestejä  Ryhmä voi olla avoin, suljettu tai salainen

Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx

10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”

Twitter
Keskustelun seuraaminen, esim. oma organisaatio ja suositut aiheet
Tiedon jakaminen ja välittäminen, keskusteluun osallistuminen
Verkostoituminen kiinnostavien käyttäjien kanssa

TweetDeck

Lähteet: http://mashable.com/2010/03/18/twitter-infographic/ ja http://www.hubspot.com/Portals/53/docs/01.10.sot.report.pdf Vain 20%:lla Twitterin käyttäjistä on yli 10 seuraajaa. Käyttäjillä on suunnilleen yhtä monta seuraajaa kuin mitä he itse seuraavat.

Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193

Twitter ei ole pelkästään jaarittelua 38% viesteistä on keskustelua. 8 % viesteistä on retweettejä eli käyttäjien suodattaman relevantin tiedon välitystä eteenpäin . Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/

Lähteet: http://mashable.com/2009/08/17/twitter-100/ ja http ://www.informationisbeautiful.net/2009/more-truth-about-twitter/ Twitterin kiireisimmät päivät ovat tiistai ja keskiviikko. Twitterin hyödyllinen käyttö keskittyy viikon alkuun ja ajallisesti iltapäivään.

Linkkien jakaminen

Blogit
Ajankohtainen tiedotus, tarinointi, nostot, linkit yms.  Kokemusten jakaminen, myös esim. kuvien ja videoiden avulla
Vuorovaikutus lukijoiden kanssa kommenttipalstan kautta

Blogikirjoitukset synnyttävät aaltoja blogosfäärissä, kun blogit linkittävät muiden blogien kirjoituksiin. Mitä suurempi vaikutusvalta , sitä suuremmat aallot. Lähde: http://darmano.typepad.com/logic_emotion/2006/08/influence_rippl_1.html

Blogit keräävät kävijöitä Lähde: http://blog.hubspot.com/blog/tabid/6307/bid/5506/Active-Business- Blogs-Draw-6-9-Times-More-Organic-Search-Traffic-than-Non-Bloggers.aspx

Wikit Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Yhteisöllinen oppimisympäristö: sisällöntuotanto ja keskustelut  Oppimisprosessin seuraaminen (tulee näkyväksi!) http://www.wikispaces.com/

Pieni wikiharjoitus: Mitä tietoa kirjaston wikissä voisi olla?

http://www.slideshare.net/jaakkokeskari Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa  Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä

http://www.flickr.com/
Flickr-kuvat
Kuvien ja kokemusten jakaminen  Kuvien kommentointi ja keskustelualue ryhmissä
Kuka tahansa voi liittyä ryhmään ja lähettää kuviaan

YouTube-videot
Videoiden jakaminen, kommenttikeskustelut, kanavat
Mahdollisuus laajan katsojaryhmän saamiseen
Videoita voi upottaa esim. Facebookiin, blogiin ja wikiin
http://www.youtube.com/

SOMETU-verkosto
Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/

Dojolaiset.com-yhteisö
Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä
Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin
Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)
http://www.dojolaiset.com/

Blogi: http://porkkanamafia.wordpress.com/
Ning: http://porkkanamafia.ning.com/
Facebook: http://www.facebook.com/group.php?gid=24222803714 ja lisäksi useita paikallisia ryhmiä
Jaiku: http://jaiku.com/channel/CarrotmobFinland
FriendFeed: http://friendfeed.com/rooms/porkkanamafia
Kyte: http://www.kyte.tv/ch/143013-porkkanamafia
YouTube: http ://www.youtube.com/user/Porkkanamafia
Flickr: http:// flickr.com/photos/tags/porkkanamafia/
Hajautunut verkosto: Porkkanamafia

Sosiaalisen median käyttäjät

Suomessa luotetaan huomattavasti enemmän TV-uutisiin, sanomalehtiin, yritysten kotisivuihin ja esitteisiin kuin muissa maissa. – Ei paras mahdollinen kasvualusta sosiaaliselle medialle? Kuitenkin luottamus Wikipediaan, foorumeihin ja blogeihin on samaa luokkaa kuin muissa maissa. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007067

Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tuottajat sisällön kuluttajat Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html

1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti (HUOM! Luvut kuvaavat vapaaehtoista osallistumista. Opetuksessa ei toki voida tyytyä 20%:iin.) Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/

Suurin osa käyttäjien luomasta sisällöstä tehdään sosiaalissa verkostoissa . Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1006914

Yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot

Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä
Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja että muut ryhmän jäsenet.
Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite.
Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja eli normeja, jotka voivat olla julkilausuttuja normeja ja piilonormeja.
Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita.
Ryhmä

” Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

Muotoutumisvaihe
Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
Normien luomisen vaihe
Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
Lopettamisvaihe
Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Ryhmäytyminen Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää.
Taustalla on ajatus, että ihmiset toimivat joissain tilanteissa samaan tapaan kuin eläinparvet.
Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki).
Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset:
Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä)
Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu)
Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus)
Parvi Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowds http://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds

Googlen hakukone arvottaa www-sivustoja sen mukaan, miten muut ovat linkittäneet niihin
Wikipedia on tietosanakirja, jonka luomiseen osallistuu miljoonat ihmiset
Open source -ohjelmien kehitysyhteisöt, esim. Linux
Sukellus.fi-blogi tiedotti v. 2004 tsunamista tehokkaammin kuin viranomaiset. Ylläpitäjät koostivat hengissä selviytyneiden nimilistaa saamistaan ilmoituksista
MuroBBS:n salapoliisit
Crowdsourcing eli talkoistaminen
 Monen ihmisen älyllisen panoksen summa on positiivinen!
Parviälyn esimerkkejä

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

Verkoston jäseniä yhdistää jokin sosiaalinen objekti, yhteinen kiinnostuksen kohde (Jyri Engeström).
Verkostoa kuvaavia piirteitä:
Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä
Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä).
Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti verkostoon liittymisen kautta
Löysä yhteisöllisyys
Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa
Verkostot

Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi
Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa
Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja
Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä”
Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan
Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
Verkkoyhteisö

Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa . Verkosto voidaan visualisoida useilla tavoilla. Tässä verkoston solmukäyttäjät ovat lähimpänä ympyrän keskipistettä. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/

” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”

Ei yksi, vaan monta verkostoa

” Miten tuota voi käyttää kirjastossa?”

Haasteita

Tietoa haetaan netistä: Googlesta ja Wikipediata. Mitä kirjasto voisi tarjota sosiaalisen median kautta?

Uskallatko olla avoin ja keskustella?

Miten saada ihmiset osallistumaan? Kuva: http://isparade.jp/

Innovaattorit tulevat mukaan ensimmäisenä Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu

Mitä muita haasteita sosiaaliseen mediaan liittyy?

Perusteluita

Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Tiedon jakaminen ja osallistuminen vaativat avoimuutta, mutta luovat samalla uusia mahdollisuuksia.

Jos et ole mukana:
Et tiedä, mitä asiakkaasi puhuvat
Et ole mukana verkostoissa; olet ulkopuolella
Jätät tärkeän vuorovaikutuskanavan käyttämättä
Kuulet uutiset viimeisten joukossa

Jos olet mukana:
Crowdsourcing/talkoistaminen/verkostohaastattelu
Reaaliaikainen palaute
Nopeat asiakaskyselyt ja -tutkimukset
Sinä ja asiakkaasi olette kavereita

Esimerkkejä

http://www.facebook.com/group.php?gid=5065592899&v=wall

http://wiki.kirjastot.fi/

http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu

http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/blogi

http://amkit.wordpress.com/

http://www.blogilista.fi/avainsana/kirjasto

http://www.23asiaa.net/

http://sometu.ning.com/group/koulukirjastonkehittaminen

http://entressenkirjasto.blogspot.com/

Miten käytännössä?

Organisaation avoimuus lisääntyy
Toimiminen sosiaalisessa mediassa ei ole irrallaan muusta yrityksen toiminnasta.
Sosiaalisessa mediassa täytyy toimia sen ehdoilla (eli käyttäjien ehdoilla).
Sosiaalisen median käyttäjät ovat kriittisiä ja media(luku)taitoisia.
Lähtökohtia

Sosiaalinen media ei ole teknologia
Sosiaalinen media on ennen muuta keskustelua , uusien yhteyksien syntymistä ja omaehtoista yhteisöllisyyttä .
Sosiaaliseen mediaan on hyvä suhtautua niin kuin luonnolliseen paikkaan
Olemmeko läsnä tässä paikassa?
Miten toimimme tällaisessa ympäristössä?
Millaisia ihmisiä täällä on?
Olenko töissä täällä?
Autiot paikat ovat kolkkoja

Organisaatio Asiakasverkostot Yhteistyö- verkostot ” Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit”

Organisaatiolla voi olla
brändättyjä profiileja
työntekijöiden nimillä olevia profiileja
Työntekijöille voidaan antaa rooleja
Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin
Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle
” En tiedä, otan selvää” -tapaukset
Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla
Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili
Erilaiset profiilit

Et voi määrätä mistä keskustellaan
... mutta voit luotsata keskustelua:
Vastaa harkiten
Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita
Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut
Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida.
Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi.
Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua.
Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä.
Osallistuminen organisaationa

Ylläpitäjä ”omistaa” verkkoympäristön.
Jos ylläpitäjätunnus varastetaan, koko verkkoympäristö on mennyttä.
Ylläpitäjä päättää käyttäjistä ja määrää säännöt
Verkkokeskusteluja tulee valvoa
Roskapostit, asiattomuudet, mainokset yms. voi poistaa
Häiriköivät käyttäjät voi poistaa (IP-numeron esto)
Varmuuskopiointi kannattaa – jos ei muuten, niin omien virheiden varalta.
Verkkoympäristön ylläpito

Strategiat ja ohjeistukset

Miksi some-strategia tai -ohjeistus?
” Strategiaa tarvitaan, jotta sosiaalisen median käyttö ei ole pelkkää leikkimistä.”
Jaakko Sannemann, Espoon Entressen kirjasto
” Aluksi hallinnon sosiaalisen median ohjeistuksen tarpeellisuutta epäiltiin, mutta pian kävi selväksi, että ohjeistuksille on suuri kysyntä.”
Sari Aalto-Matturi, Oikeusministeriö
” Ratekia on sitä, että tähtää ensin.”
Antti Rokka, Tuntematon sotilas
Lähde: 11.11.2009, YLE:n Sosiaalisen median strategia –webinaari

Strategian lähtökohtia
Sosiaalisen median strategian tulisi olla osa koko organisaatio strategiaa – sulautettuna tai erikseen.
Haasteena on saada aikaan lyhyt, ymmärrettä ja kattava yleislinjaus, joka tekee lopulta itsensä tarpeettomaksi.
Oleellisempaa on yhteinen pelisääntöjen ja periaatteiden pohtiminen kuin jonkun asiantuntijan kirjoittama viisas dokumentti.
On syytä myös miettiä, miten sosiaalinen media muuttaa organisaation muuta toimintaa.

Työntekijät haluavat ohjeistuksia
Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun.
72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta.
Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee.
Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla.
” Moni olisi valmis hakemaan uutta työpaikkaa sosiaalisen median avulla, mutta yritykset eivät vielä vastaa tähän."
Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)

Ei välttämättä toimivin ohjeistus http://twitter.com/mrusila/status/13963433400

Hyvän ohjeistuksen piirteitä
Selkeät (vastuut ja velvollisuudet)
Mihin asioihin voin kommentoida?
Mistä asioista voin kirjoittaa?
Missä kanavissa voin osallistua ja kenen suulla puhun?
Millaisella tyylillä kirjoitamme?
Inspiroivat (eivät perustu kieltoihin vaan kannustamiseen)
Miksi on tärkeää osallistua sosiaaliseen median keskusteluun?
Mitä hyötyä työntekijälle on esimerkiksi bloggaamisesta?
Miksi sosiaalisen median toimenpiteet ovat yrityksellemme tärkeitä?
Keistä meidän yrityksessämme voimme ottaa mallia?
Jos ohjeistuksia ei ole, tapahtuu ylilyöntejä. Pahinta voi olla se, että ohjeistuksen puutteen takia työntekijät eivät osallistu ja menetetään paljon hyviä mahdollisuuksia.
Lähde: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1682 (12.11.2009)

Nokian sosiaalisen median ohjeistus
Kannustaa osallistumiseen epävirallisesti oman työroolin mukaisesti
Ole mukava, ystävällinen, ammattilainen
Kerro kuka olet, ole avoin
Älä mokaa. Jos mokaat, korjaa.
Ei yrityssalaisuuksia nettiin.
Lisäksi on tarkempia ohjeistuksia esim. markkinointiin ja Nokia-brändin viralliseen käyttöön.
Sai alkunsa bloggaajan ohjeistuksesta. Julkaistiin sisäisessä wikissä, jossa sitä voi kommentoida.
Lähde: Jussi-Pekka Erkkola, 11.11.2009, YLE:n Sosiaalisen median strategia –webinaari

Rovaniemi Design Weekin strategia
Kotisivu, http://www.rovaniemidesignweek.fi /
Mainostoimiston luoma esittelysivusto, staattisin sisältö
Facebookin fanisivu, http://www.facebook.com/rovaniemidesignweek
Luo odotuksia ja ”pöhinää” – myös tapahtumaviikkojen välillä
Yksittäisten tapahtumien sivut fanisivun alla
Yleisön tuottamat sisällöt, keskustelut ja palautteen keruu
Blogi, http://rovaniemidesignweek.blogspot.com/
Tapahtuman suunnittelua ja vuoropuhelua yleisön kanssa
Tapahtumaan liittyviä reaaliaikaisia sisältöjä
Tapahtuman dokumentointi
Twitter, http://twitter.com/rollodesignweek
Tiedotus, kampanjointi ja verkoston kerääminen
Ristiinlinkitys ja sisältövirrat sivustojen välillä
Lähde: http://www.rautasilta.net/2009/08/sosiaalisen-median-strategia.html

Maggien reagointiprotokolla
Selkeä kaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida
Vastataanko?
Vaatiiko tiedollista oikaisua?
Otetaanko tarkkailuun?
Poistetaanko?
http ://www.scribd.com/doc/31133188/Blogin-kommentointi

Muita ohjeistuksia ja strategioita
Helsingin kirjastojen suosituksia, http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/
HAMK:in ohjeistus, https ://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=12097420
SAK:n sosiaalisen median ohjeistus, http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=33935
Social media guidelines, http://socialmediaguidelines.pbworks.com/
Tietokanta säännöistä ja ohjeistuksista, http ://socialmediagovernance.com/policies.php?f=0

Hallinnon muita ohjeistuksia
Valtionhallinnon viestintäsuositus, http ://www.vnk.fi/julkaisukansio/2002/j06-valtionhallinnon-viestintasuositus/pdf/134397.pdf
Julkisen hallinnon ja julkisen palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009-2012 (liite 1), http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20090323SADeha/Sade_NETTI%2B_KANNET.pdf

T A V O I T T E E T

Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.

Mitä tavoitteita kirjastolla voisi olla sosiaalisessa mediassa?

http:// docs.google.com/
Strategian voi laatia yhdessä esimerkiksi Google Docsissa
Helppo palvelu ottaa käyttöön – tästä on hyvä aloittaa
Yhteinen valmistelu sitouttaa strategian noudattamiseen
Harjoitellaan yhteisöllistä toimintaa ja keskustelua netissä

Blogit Wikit Yhteisölliset muistiinpanot Jaetut dokumentit ja muut tiedostot Sosiaaliset verkostot ja yhteisöt Projektinhallinta- ohjelmat Keskustelu- kanavat Avoimen organisaation sisäisiä välineitä Jaetut kalenterit Lisää tulee jatkuvasti

Kotisivut Blogit Facebook Flickr Muut Twitter Avoimen organisaation julkinen rajapinta

Kokeile ja suunnittele
Vaihtoehtoja on runsaasti
Facebook
Blogi
Twitter
Flickr, YouTube
Wikit
Mitä vain
Sulauta sosiaalinen media muuhun toimintaan
Muista sisältöjen ristiin linkitys
Aloittaminen on helppoa !

Osallistumisen aloittaminen

Harto Pönkä http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

http://harto.wordpress.com	100
http://www.avoinvirta.fi	4
https://wiki.oulu.fi	1
http://jarjestot.fi	1

Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille

by Harto Pönkä

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

4 Embeds 106

Statistics

Sosiaalisen median perusteita, esimerkkejä ja käyttöönoton vinkkejä kirjastolaisille Presentation Transcript