Sosiaalisen median mahdollisuudet ja välineet

Sosiaalisen median mahdollisuudet ja välineet Harto Pönkä, 13.10.2009

66% EU:n 16-24-vuotiaista käy netissä joka päivä. Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI

Yli 300 milj. käyttäjää. Yli 150 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 65 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 40 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (29.9.2009)

Maailma pienenee, mutta merkityksellinen oppimisympäristö kasvaa.

Käyttäjät muodostavat sosiaalisia verkostoja. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/

Sosiaalisen median palveluita on paljon , ja niitä voi yhdistellä .

Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Avoimuus ja tiedon jakaminen ovat ennakkoehtoja. Koulutuksen on mukauduttava uuteen tilanteeseen.

Ominaisuuksien lisääntyessä myös oppimiskynnys kasvaa. Yksinkertainenkin palvelu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia. Monimutkaiset palvelut koostuvat yleensä yksinkertaisten palvelujen toiminnoista. Sosiaalisen median palvelut Jakopalvelut, esim. Delicious Mikroblogit, keskustelut Blogit, wikit Rajatut ryhmä- ja yhteisösivustot. Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut

Kaksi tapaa Helpoin tapa käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa on tuoda se koulun sisäpuolelle.

Kuva: http:// xkcd.com/256/ Toinen vaihtoehto on lähteä opintomatkalle sosiaalisen median yhteisöihin.

Opiskelijan blogi

 Oppimispäiväkirja, oppimisen reflektointi

Kognitiivinen työkalu oppimisprosessin työstämiseen

Henkilökohtainen oppimisympäristö

http://www.blogger.com/

Kurssiblogi

 Kurssin tiedotus, materiaalit, tehtävät ja keskustelut

Helposti lisää yhteisöllisyyttä massakurssille

http://www.wordpress.com/

Wiki  Yksilöllistä tai yhteisöllistä prosessikirjoittamista  Sisältöön liittyvät keskustelut ns. metatasolla  Prosessin vaiheet tulevat näkyviin ja jäävät talteen http://www.wikispaces.com/

http:// docs.google.com/

Jaetut dokumentit

Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ”tuttuja”

Miellekartta

Kognitiivinen työkalu tiedon prosessointiin ja esittämiseen  Myös yhteisölliseen tiedonrakenteluun

Prosessin vaiheet jäävät talteen

http://www.mindmeister.com/

Verkkoyhteisöt resurssina  Opiskelija sai asiantuntijalta vastauksia, joita ei olisi saanut esim. kirjoista tai Wikipediasta.  Verkottuminen oman alan asiantuntijoiden kanssa

Sisältöresurssit Google, Wikipedia, oppimisaihiopankit, tietokannat, kirjastot jne. http://www.google.com/

http://calendar.google.com/

Jaetut kalenterit

Muiden jakamat kalenterit saa osaksi omaa kalenteria  Kalenterin voi upottaa esim. wikiin

http:// doodle.com/ Aikatauluista ja vaihtoehdoista sopiminen  Kurssin tai ryhmän yhteiset aikataulut  Vaihtoehdoista äänestäminen

http://scrumy.com/ Projektinhallintaohjelmat  Projekti- ja ryhmätöiden työnjako ja hallinta  Työskentelyn vaiheistaminen ja seuraaminen

Kurssin yhteinen blogi tai wiki 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Ning-sivusto: Keskustelut + Blogit + Ryhmät + Videot ja kuvat Saatavana on myös valmiita rakennussarjoja Wiki + Opiskelijoiden blogit + Kuvat ja videot + Miellekartat 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!